Sivut

tiistai 31. tammikuuta 2017

TOTTA.

Eihä mulla asijata, vuan uattelin muutammija rivijä vielä höpöttää. Tae tietennii. Jo kauvannii on tietty se tottuus, että ei niin pientä asijata, ettei puoleksi oes totta. Tätä sanontaa tosin lätkässee korvalle se viisuntekija joka toetottaa ja kertoo miehestä jonka puhheessa ei etes se toenen puolikaa ei oesi totta.
***
Vae hittojako me tuommosista alettaan käräjiä käömään. Kuka sen meille sannoo, mikä on tottuus. Minusta tuntuu ettei semmosta olekkaa. Tae aenaki tottuus in toeselle erilaenen kuin toeselle. Jokuhan ei muuta teekkää kun valehtellee. Joku jopa ammatikseen. Lakrattellee ensin pitkät litanijat ja varmistaa vielä: Tämä on vamasti TOTTA! Toesaalla sitte kysellee: Mitä se on?
***
Voe iesus näehen kanssa. Taetaa olla sanaleikkejä koko hommeli. Eipähän tuo muva hijasta. Kato jos se tästä vielä hijastuu, niin tullaan pysähtyneisyyven aekaan. Onko se sitte hyvä/paha. Siinäki pittää olla meleko tiplomaattinen vastaoksissa.
***
Jos ollaan menossa hyvvään suuntaan niin eikäe siinä jarrutella pija? Vaen jos on rotko eissä niin liinat kiinni ja pysähtyvä pittää, mieluummin pakittaa ja lähtijä semmosta tietä joka vie johonki häävimpään kuin mitä nyt on.
***
Mutta onko parempaa? Saakeli kaekilla on ruokaa ja rahhaa. On olemista ja lissää halutaan. Varmuuven vuoksi kitistään, että jospa joku laopijas sielu herkistyy ja nakkaa lantilla, taekka leipänipulla.
Senhän säästää, minkä saa ilimatteeksi. Jo vaen kannattaa käyvvä leipäjonossa. Jos vaen sinni antaa myöten.
***
Siellähän voe mennä maene jos toenen rikas sattuu huomaamaan. Tietennii jos köyhä saerastuu, niin sitten on tiukaa. Mutta nykysin on monenlaeset turvat. Usseimmiten sitä ite on syypää jos ei pärijää. Kitistähän aena voe. VOEVOE

MIEHENMITTA--37.

- Hmm, ynähti Jaska, manaten mielessään kyseessäolevan, opettaja Kärhämäisen, alimpaan
hornankattilaan.
- Jospa siirrymme tuonne tuomipuiden edustalle, voisin ottaa tarvittavan kuvamateriaalin siinä...
- Kuvaako neiti tuomia? Komeita puitahan ne ovatkin...
- Hihii, en toki pelkkiä tuomia. Isäntä on hyvä ja asettautuu siihen tuomien luo. Hei, ei noin eleettömästi! Voisittekos ojentaa molemmat kätenne yläviistoon, ikään kuin esittäisitte jotakin kuolematonta, Shakespearea tahi jotain ylevöittävää...
- Mitäh? Mitä se on? E-ei kuulkaas nyt, minä en alakaan pelehtiä tässä...
- Ei-jei! Paikallanne, kyllä tästä hyvä tulee! No-in. Katselkaa käsienne suuntaan, ylös taivaalle, älkää tänne kameraan... Hyvä! Tästä tuli hyvä otos, isäntä muistutti ihan suuria kreikkalaisia runoilijoita.
- Tiedä häntä... minä olen sitä mieltä...
- Ei, mutta nyt minulla välähti. Isäntä onkin nuori, uljas Joukahainen joka ahjon loisteessa takoo uutta huomista. Aijai, siitä tulee aivan mahtavaa. Nyt vain isännän ylävartalo paljaaksi, että kuvassa näkyy kun lihakset ihon alla toimii. Tehdään sellainen video ...isäntä kyllä tietää?
- En kai minä sentään puseroa...
- Ilman muuta, nyt tehdään historiaa. Tuollainen hyvärakenteinen mies pitää ehdottomasti saada ikuistettua, kulttuuriväen ihailtavaksi, sanoi Piritta-Anneliina.
Jaska alkoi availla puseron nappeja. Kaunis toimittaja sai veret liikkeelle. Tarkoin hän seurasi kun Piritta-Anneliinan rintavarustukset somasti liikahteli, kun nainen pyörähteli toimissaan. Kurvikas vartalo sai jo Jaskan ajatukset karkaamaan luvattomillekin vesille.. Tuntuipa niin hyvälle, että Jaskan piti aivan ähkäistä.
- Nytpä näyttää hyvälle. Miehekäs karvainen rinta saa naiskatsojat kyllä suunniltaan, sanoi toimittaja ja kultanen palmikko heilahti, sekä silmät loistivat kirkkaana, kuin tähdet pakkasyönä.
- Vaan vieläkin minua hirvittää... minä kun olen...
- Isäntä ei nyt hätäile. Meidän pitää vain löytää rekvisiittaa... No, mutta tuossahan on jokin vasarantapainen. Mikä tämä lieneekään?
- Se on riivausnuija. Ikkunapieliä riivasin syksyllä, niin kai kiireessä unohtunut puunjuurelle, Jaska sanoi ja meinasi menettää itsehillinnän, kun toimittaja kumartui ottamaan nuijaa maasta ja kesäisen lyhyt hame paljasti, Jaskan silmiin luvattoman paljon.
- Tämä sitten takomisasentoon ja tiukka ilme kasvoille, noin justiinsa... Sepä on nuori Joukahainen... Aivan ihanaa! Aivan fantastista... Olette siinä asennossa, otan ensin muutamia kuvia... Vielä toista jalkaa ikään kuin eteenpäin... Nyt on oikein hyvä.
(jat.)

VOEHAN VITTU.

Tammikuun viimestä viijään. Pojat - seon kohta kevä! Pikkupakanen -7.8 Ei paha! Lunssaa pukkaa aevasttaa ja kärsä vuotaa.Alotin postauksen nykysuuntaoksen mukasesti, tunte kuuluvasa joukkoon. :D Seon tätä.
***
Muuten ny on vitutuskäörässä nousun elkeitä. Köyhyys reppii torahampaella Takamusta. Etumus kumminki on säästyny. Tulis häverikki jos munat alakas vilikkua..
***
 Persuukset repaleisina tässä koetan raahautua pakkoon. Vaen vitut! tilanne vaen pahenee. Verottaja tyhyjensi olemattoman uunin tuhkista ja oli niin pirun tyytyväenen.
***
Eppäelen kovasti sanontaa" Tyhyjästä on paha nyhyjästä. - No, jos muuttaa TYHYMÄSTÄ niin sitten ossuu. Ilimankos se karhu nauro! - Ja Saara!
***
Miten siinä palijo paanalle työntyy kun ei oo paenetta lompsassa. Makkaa vaen sohovalla ja kuvittele olevasi kanarijalla. Kaoniit neitot kuskaa jaloja juomija ja huiskalla löyhyttelevät viileää ilmaa tukahtuttavassa kuumuutessa.
***
Ne on köyhällä vaarattomija nuo naotinnot. Ei aenakkaa kuole ulukomaelle rattijuopon törmäöksiin. Tae ei terroristi pääse telloon sormet poekkee, kiristysmeiningissä. Tae ittemurha pomminaenen ei änkeö liijan liki!
***
Voe saatana! Eikae vaen tuossa naapurissa oo selevänäkijän vikkaa? Se kun pyynnöstä rustasi mulle viisvuotisennustuksen. Kaekki on sattunu justiisa nappiin ja jääny ylihi. Vaen aenahan palijon kanssa pärijää. Ihan pelottaa kahtuva mitä huommiselle on merkitty!
***
Tyhyjät on tilit ja ruokavarastot. Taes tulla meikälle  pakollinen laihkari? No, ei kae sekkää haettova ku ei tullu yllätyksenä. Ennustus merkkasi sen uhkana. No tulukoon mitä tullee. Seon kaekki kottiinpäen - saaminen.
***
Tuosta vieterin vetämisestä ei oo tosijaan mittää haettapuolija. Tae paremminki vetämättömyyvessä.  Ulkoistaminen on ajanhenki. Näen ollen kello käö ja kukkuu vaekka ei vejäkkää. Patterissa riittää virtaa.

maanantai 30. tammikuuta 2017

JUOSTEN KUSTU.

Tähän sitton taas tultu. Maanantaeta koko päevä. Kelejä piisaa. Lunta ja räntää -0,8. Ei paha.Satunnaen lukijani ymmärtää yskän ja yskii mukana - aenaki noen mielessään. 
***
Näötästää että mitä kurijempaa kelijä,  sitä lujempaa mennään- alaspäen. Vaen eikö se päätetty, että viisi suunnasta, kuhan liikettä löytyy.
***
Kyllähän se tämä talavi jo itessään suap immeisen kengän raskaaksi. Joka puolella luonto on lunta tulvilla. Voi mummo parkaa, umpia riitää.
***
Kuolemantuskassa, talitintti ettii syömistä. Suuri kumisaapas tallaa surutta koomassa nuokkuvan tintin. Iliman tunnontuskija immeinen silipasee elämänjuuret porkkanalta ja ilimeistä naotintuva tuntijen jyrsii terävillä sapellihampaella puolustuskyvytöntä porkanaraokkaa. Kato kato, livahti piiperöijen tontille!
***
Luvin tuossa kuuhulluuvesta ja sen vaekutusta eri yksilöehin.Saapahan tuota kirijotella ja luulotella aekasa kuluksi vaekka mitä. Seon vaen sitä ajanvietettä.
***
 Ei siihen tarvita kuita eikä muita. Antaa vaen luontaesen hulluuven tehä tehtäväsä vappaasti.
***
Tämmösestä on merkkijä sielläsuntäällä ja jokapaekassa. Tosin hulluuven lajia on monta ja se ilimenee monellalaella. Vae haetanneeko kuhan kukkaa ei rietao raevoehisa? Seon jäläki rummaa. Varsinki jos on silipassu muutaman kannabis sätkän.
***
TALAVI se reppii naapurijaki - oon huomannu. Tämä tarkottaa naapuria noen ylleesä. Tässä ei oo tosiasijalla jakua
***
Tässä pikkunen varotuksensana. Suluje korvasi tuollasilta houkutuksilta. Siitä ei hyvä seuraa. Sen polun päätteessä on laatta. - Joka tästä käö saa kaeken toevon heittää! -
***
 Mistä se naapuri, vanaha ukko, sen toevon kaapasee - heittääkseen? Paremminki pystyy heittään veivin, Aenaki tuo on ollu meleko toevoton. Vaen mun viilaan tehköön niinko hyvä tullee!Moe!

MIEHENMITTA.36

- Voi sinua höperöä. Oma mies minulle parhaan tyydytyksen antaa, Elli valehteli kirkkain silmin.
- Joo! Saattaapa sitä sanoa mitä sattuu....
Jaska sanoi epäluuloisella äänellä.
***
Pitkästä aikaa Jaska tunsi itsensä miesten mieheksi. Ellin kanssa oli tullut vietettyä eroottinen yö oikein Pohjanmaan kautta. Aamu- askareet keskeytti harmittavalla tavalla vielä viimeisimmän lähestymis yrityksen.
Jaska oli varma, että jos Ellin ajatuksissa olikin alussa liidellyt, opettaja Kärhämäisen runot kukkasista ja mehiläisistä, niin ennen pitkää niiden tilalla oli kyllä raavaampaa ja mutkattomampaa proosaa haastava Jaska.
Elli on mennyt menojaan navetalle. Jaskakin ilmestyi pirtin rappusille henkseleitään paukutellen. Kaunis aamu linnunlauluineen. Sekä kasvien lehdillä kimaltavine kastepisaroineen oli vähällä saada Jaskankin huokailemaan jopa tapailemaan tuntemiaan riiminpätkiä.
Sätkäpaperia nuolaistessaan Jaska havaitsi pihatiellä liikettä. Tarkemmin kohdetta katsottuaan hän huomasi, että nuorehko naisihminen talutti tiellä polkupyörää.
Pyöränsarvissa oli kasseja molemmin puolin. Kasseista pursusi ainakin vaatteita ja paperi arkkeja.
Nähtyään Jaskan istumassa rappusilla tulijan kasvoille levisi ilahtunut hymy.
Jaska katsoi tulijaa ennakkoluuloisena alta kulmiensa. Tämä ei tulijaa hidastanut laisinkaan, vaan naisen askel oli sekä pitkä, että keveä hänen lähestyessään Jaskaa. Polkupyörän hän asetti nojaamaan koivua vasten, ja siitä nainen käveli Jaskan eteen käsi jo ojennettuna kättelyä varten.
- Piritta-Anneliina Pynnönen-Pyrytalvinen, hän esittäytyi ja heilautti paksua, kullalle vivahtavaa palmikkoaan.
Jaska ei meinannut saada yhtään sanaa suustaan, niin hämmentynyt hän oli. Hän yritteli kerrata mielessään naisen nimekseen väittämää sanapaljoutta.
- Te olette arvatenkin Jaakko Anselmi Kitula, aloitti nainen kuin odottaen Jaskan jatkavan siihen jotain.
- No, olenhan minä... Niin ovat haukkuneet, sai Jaska soperrettua viimein.
- Hienoa! Minä olen paikallislehdestä kulttuuripuolen kesätoimittaja. Sain juttuvinkkiä eilen kunnantalon ilmoitustaululta, kun luin tulossa olevasta runoillasta. Sain siitä niin hyvän juttuvinkin ja tulin sen takia. Kiireh- din siksikin, kun kesänumeromme on laajalevikkinen. Se ilmestyy naapurikunnissakin, joten tapahtumanne saa todella erinomaista mainontaa samalla, lateli Piritta-Anneliina kaivellen samalla kassistaan muistiin laittamisvälineitä.
(jat.)

AIVOJUMPPAA......

YLE tuossa vihijasee, että monenmoesta aevojumppaa pitäsi suorittaa jatkuvasti, että aevo pyssyy toemintakykysenä. Tämä minä harrastan jumppaa kirijottelemalla alavariisa ja osan tuottesta kopistan fb-kamujen niskaan.
***
Kovin totista on Naamakansa. Asijaton jutustelu ei uppua. Postausen tulee sisältää asiaa, kuten ruuanlaettua ja paskallakäöntiijä. No jatkan valitemallani linijalla, välittämättä tuotoksen myöhäsemmistä vaiheista.
***
Tässä joutuu käömään kokoajan tappeluva kahen minän välillä.
Tuo parempi minä se lykkää kapulaa rattaesiinja väettää muka että hällä irtuvaa kultturellisempaa tuotosta. Napakka koukku leuvankärkeenja siinä uinuu toveri tietämättäpahasta maalimasta.
***
Ehän minä tietenkää voe väettää, etteikö toveri asijaa sanonu. Hyväksyn kaekki minkä kaveri sanoo. Meikä ku ei riita rakenna, vaen ei raohaakaa rukkoele. Silti määräsä seon minunnii pinnassa. Minkä sille voe, ku kättä ojentaa jos sattuu.
***
Luulen aenaki, että jos heppu on joskus työtä teheny, niin vituttanu on varmaan sitäki jos työkaveri ei saa muuta aekaan kun vaen mukana on.
***
Toenen saa tehä koko urakan, mutta pallakkijo pittää jakkaa sen kaverin kaa joka ei mittää tehny. Tämmöstä kuulema sattuu. Ehän minä sitä tarkalleen tiijä vaen näen oon kuullu!
***
Ohan se ny perkale selevää, että vituttaan se alakas suunnanki miestä semmosessa tilanteessa: Jumankauta että se ottaa aevvoon nuo kaiken maaliman lusmuilijat. Ilimaseksi, iliman vaevaa pitäsi saaha kuu taevalta - riittäneekö sekkää? Seon työ tehtävä työn aikana ja leppäelee sitte kun on sen aika. Nyt sillä on!
 ***
Jumankaota tuommoset taevaanrannanmaalarit kun nuo piipertäjät ei taijjuu elävästä elämästä mittää. Voe helevetti kun naoratti kun lujin kommenttija muutamasta avviisista.
***
Nuistapa petoelläemistä. On niillä poijilla aatokset. Vaen suaphan nuo olla. Mutta se vaen vituttaa kun kaekki hyvvyys pitäs langeta sormeesa liikaottamatta ja sujen henki niille on tärkijämpi ku immeisen.
***
Voehan tuo olla en sitä kysseenalasta, mutta soppiihan tuota eppäellä. Jokainen immeinen on laolun arvonen, laolo Lavin Vepe. Eipä taennu sujen arvua mitata. Toki hukalleki on laolettu.  Turkkina arvokkaemmillaan. Vaen hyytyy se hymy Pullijaesenki jos mettätiellä näläkänen susilauma hyökkäes niskaan.
***
Kuulema susija laomottaen liikenteessä - sanovat. Ohan se kommija elukka mutta ei se koira oo. Noo, eipä noita tänne eksyne.

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

MUISTELUS.

Tämä sattu sillon, kun olin ensimmäestä kertaa reissussa. Siis sillon päevijen alussa. Aatamihan se oli hyvinnii hyvä kaveri. Rippikoulussahhii oltiin samalla luokalla. Aatamihan oli meleko vekkuli sehän söe multa evvääkki.
***
Minnolin sillon semmosena Pyyttonina. Mukavata seoli katella sieltä ruohonjuuritasolta, mihin päen ne hommat alakasi mennä. Ussein ne jo sillonki meni päen persettä, varsinki Aatulla. Minähän olin muutamaa päevää Aatuva vanahempi, niin mulla oli sitä älynroskaa enempi.
***
Vaen annappa se ollakkata! Sittehän se meni asija semmoselle mylläkälle, että se Eeva retkahti minnuun. Se kun meikäläenen oli meleko poeka niissa viihytyshommissa. Aatu taas oli meleko yksioekonen. ja kamalan mustasukkanen.
***
Paskat sillä mittää sukkija ollu, munasillaan kekkuloetti. Siksikae se Eevahi siihen kyllästy. Aatuhan kinusi Eevaa kaverikseen, mutta se Eeva viihty paremmin meikäläesen kansa. Ei siinä mittää kovana siinä sae olla ehtimisseen.
***
Vaen niinkun tievotus on pelannu ja asija on kerrottu melekoki tarkalleen, niin pikkusen tässä kertaan. Kuten tiijetään siellä oli se hyvän/pahantievonpuu. Sehän Isäntä oli pannu sille käöttörajotuksija immeisille. Meikähän popsi niitä, että poes tieltään. Siksipä vihijasin Eevalle siinä lemmentuiskeessa, että pistäppä Aatu maestelemmaan niitä hetelmijä.
***
Aluksihan se Eeva pani hanttiin. Vaen minä sanosin, että empä ennäännään leekaa siun kanssais. No sehän pani sitte homman jalalle. Seoraoksethan siitä onki jokkaesen tiijossa. Persiilleenhän se meni koko Paratiisi hommeli. Eevahi alako levitellä sulojesa verhoksi viikunanlehtijä ja muuta rekvisiittaa. Ei palijo naorattanu ennää meikääkää.
***
Korkeintaan vahigonilosta kun Aatu joutu työkomennukselle. Otta hijessä se teki duunija. Vitutus tietysti aena seurana. Meikäläenen pääsi helepolla. Hetelmää naamariin ja sillee. Mikkää ei ahistanu. Eeva kanto tietysti meikälle kaonaa, kun olin sille sen vihijeen antanu. Vaen paskat minä siitä... Siksi ne immeiset meikää pelekäs.

MIEHENMITTA--35.

- Niin missäpä se Jaska-parka olisi ihmistentavoille oppinut. Äiditön reppana. Jo synnytykseen äiti menehtynyt... Ja appiukon ajatukset olivat kyllä aivan uskomattomat.
- Sun sukuhan tuo taitaa olla laatuvaliota. Mikä se oli isäsikin? Rapajuoppo luuseri. Ja äiteesi oli...
- Suusi kiinni senkin paskiainen. Minun suvussa on sentään herrojakin. Ja pojasta tulee kanssa, vaikka kuinka yrität panna vastaan... Elli sanoi.
- Rakkaat naapurit! Otetaanpa nyt rauhallisesti. Kyllähän se jokainen on syytön sukunsa hyviin tae huonoihin ominaisuuksiin. Sukuaan ei voi valita... Mutta omaan käyttäytymiseen voi vaikuttaa, Paavo seisomaan nousten sanoi.
- Katsokaahan nyt ja sinäkin Jaska, mietipä pikkusen miten suuriarvoinen tapahtuma kylällemme olisi tuollainen kulttuuri-ilta.
- Niin justiinsa. Sitähän minä sanoin, vaan tuo ärniskö on aina hanttiin laittamassa, Elli sanoi ja nakkasi murhaavan katseen Jaskaan.
- No, emäntäkin nyt rauhoittuu. Kyllähän se Jaskakin asialle alkaa, kunhan sisäistää sen suuren kunnian minkä tuommoinen tapahtuma mukanaan tuo. Lisäksi, opettaja Kärhämäinen on mitä hienoin mies, Jaskaa pyytäisin hiukkasen tarkistamaan kantojaan, Paavo sanoi.
- Olkoon vain, mutta tarvitseeko sen tuota emäntää pivarrella. Sitä vaille että ei pussaamaan pakkautunut, Jaska muisteli.
- Herranen aika, mustankipeäkö se tuo ukko onkin. Höpö, höpö, aivan turhaan, sinua jääräähän minä rakastan, en ketään muuta. Vaan pitää sitä olla muutakin, kuin toisen kylessä kiehnäämistä.
- Tiedä niin mustasukkainen, vaan näyttipä olevan sinullakin silmissä semmoinen palo... Ihan jo pelkäsin, joko nuo alkaa eroottiseen kanssakäymiseen keskenään. Näyttikin äijällä olevan jopa suoro ojossa. Kyllähän nämä hyvät tiedetään
- Voi Jaska, että sinä olet hassu. Minulla ei erotiikka tullut mieleenkään. Siihen hommaan tarvitaan miehekästä miestä, Elli sanoi ja pukkasi Jaskaa kylkeen.
- Näyttää että minä olen täällä nyt liikaa. Minä palaan sitten sen kulttuuriasian kanssa tarkemmin, kun opettaja Kärhämäisen ja Kertun kanssa yhdessä luomme sille puitteet. Isäntäväellä taitaa olla nyt jotain muuta mielessä, että minä poistun... näkemiin vaan.
- Suostuthan sinä siihen kulttuuri-iltaani, minun rakas nallekarhuni, Elli sanoi, kun he lepäsivät raukeina sivustavedettävän sängynpäällä.
- Tuota, sitä pitää miettiä... Eihän sinulla ollut mielessä se Kärhämäinen... Kun semmoisessa vihurissa olit? Mukavaa oli... Vaan tuli mieleen kun ennen ollut melko laimeaa.
(jat)

TUTKIMUSTA.

Huomentapäevee tuassii. Nyt kun eletään tiukkoja aikoja ja  asiat on viturallaan, niin siitä meidät pelastaa vain tarkka tutkimus ja tinkimätön asioihin paneutuminen. näen ku pyhäpäevän raoha huokuilee ympärillä, voe panneotua tukimisseen virtuvaalisti iliman rajoja.
***
Siksipä minunkin pitää alkaa tuo pottututkimus, laajentaakseni tietämystä tapahtumista pimeässä kellarissa. Varsinnii   pottujen sukupuolinen käyttäytyminen ansaitee tulla laajempijen piirijen tietoon.
***
Tutkimuksella voi olla hyvinkin kauaskantoiset seuraamukset, joita nyt voi vaan aavistaa. Mutta siellä ne on odottamassa jos vaan ne pimeässä löytää. Mutta jo sanassa sanotaan : Etsikää niin teille salaisuuvet näytetään. < ***
Tutkimusprojekti kestää noin viikonpäivät, josta yritän antaa raporttia päivittäin. Eri asia onnistuuko se ja miten. Tietysti myös epäonnistuminen on eräänlaista onnistumista mutta ota näistä selvää, nii saat selvää!
***
Asia jääköön muhimaan, ehkä valkeneva päivä kaeken muuttaa voe, tae sitten ei. Näkkeepä ken kahtoo. Ny pieni maenoskatko!

lauantai 28. tammikuuta 2017

KAHENVAEHEILLA.

Ohan se vähä niinnii, vuan suattoopa se olla toesellahhii keinon. Se on tuo asijantila niin vekkuli juttu, että jokkaenen asija näöttee kunki kahtelijan silimmään erilaeselta. Se on siis aevan kuin tottuus oesi viäristäötyny.
***
Kah, voehan se niin ollahhii. Mikä näetä mennee sanomaan. Kuitennii arvellahhan tuota saattaa. Jos hyvä tuuri sattuu niin sehan voe olle se tottuuvenjyvä hyppysissä. Tahi sitte huonommalla tuurilla väärä.
***
Ihampa nuin esmerkin vuoksi otan esille asijan joka antaa konkreettisen kuvan oekijasta ja väärästä ja kuinka palijon se merkittee yksilön elämässä. En kuitenkaa kehota sitä kokkeilemmaan kotona. Siitä voe olla arvaamattomija seoraamuksija.
***
Niin se esjmerkki. Sehän ihan ruummillistuu tuossa Lotossa jossa on ny sellanen jättipotti. Niin kahoha! Jos näjet tottuuven, siis oekijanrivin kertavilikasulla ja äkerrät sen kuponkille ja laetat sen, mihinkä kuuluukin. Elä se mittää. Rahhoo tullee ku tukkiköyttä ja maksaja ei pihistele.
***
Hyvin harva näkkee tuossaki asjassa tottuuven, jos kukkaa. Siksipä onki aevan ilimanaekusta alakaa tiiroomaan numeroyhistelemijä kun oekein ei nää kuitenkaa.
***
Tietennii jos haluvvaa tuommosen lottomilijönäärin revohkaan ruveta niin siinä pittää palakata suojamiehet varijelemmaan joka askelta. Muuten käö kun Ameriikan maassa sille muutamalle. Tyyppi oli voettanu muutaman tonnin lotossa . Lähti sitä juhulimmaan. Sitte päessään käveli aoton alle, niin henki poes.
***
Että jos meinaat lotota, varraotu riskiin. Se voe olla sun elämäsi päätepiste. Onko sillä sitte välijä? Toeselle on toselle ei. - Siinähän on kahenvaeheilla!

MIEHENMITTA--34.

...kirjastolautakunnan jäsen Perttu Halmeen varajäsen, hyvää päivää isännille, jokohan siemen itää, multaan liekö nyt kätketty toive kylväjän? Kuinka kauniisti sanotaankaan perinteisessä kansallisrunossa:
-...minä kylvää kyyhättelen, Luojan sormien lomasta. Oi kuinka siinä kiteytyykään kaiken elämänalun ihme. Arvoisat isännät. Teidät on laitettu paljon vartioiksi, Kärhämäinen tunnelmoi.
- Päivää, entä onko opettaja kuokkinut varhaispottua tänä keväänä maahan? kiirehti Paavo vastaamaan, että ei Jaska avaisi sanaista arkkuaan.
- Nyt laskelmoin, että ostankin kauppiaalta pussitettua perunaa. Säästän aikaani kulttuurille. Ehkä minulla onkin enemmän annettavaa tällä tavalla... Tunnen kuinka vahvat tunteet polttaa rintaani, etsien ulostuloaan toisille viihteeksi ja henkisenkasvun vauhdittamiseksi, arvioi opettaja leukaansa hieraisten.
- Aivan varmasti kylän na...nasevat runojen ystävät osaavat varmasti arvostaa valintaanne, vakuutti Paavo.
Opettaja kumarteli tyytyväisen näköisenä yhä poistuessaan ovesta eteisenpuolelle. Tuskin oli ovi kunnolla edes sulkeutunut, kun jo Jaska repäisi itsensä penkiltä.
- Joko tuo halvatun joutavanpäivänen änkeää tännekin! Kuulehan akka, mitäs sinä olet mennyt lupaamaan tuolle humpuukimaakarille! Tälle runoilta - pthui! Täällä meilläkö muka ruvettaisiin mokomia loruja veisaamaan? Ja vielä porukalla? Mitä? Ei tule mitään siitä hommasta. Sen minä sanon heti kärkeen.
Elli näytti loukkaantuneelta eikä vaivautunut vastaamaan.
- Kuulepahan sinä Jaska, eihän tuo nyt niin vaarallinen mies ole tuo opettaja, jospa kuitenkin antaisit sen tulla teidän pihaan runojaan lausumaan. Teet kulttuuriteon. Tulee ihmisten antamaa kunniaa ja mainetta. Saat sen lisäksi aivan ilmaiseksi, sovitteli Paavo.
- "Saisikohan Elli-rouvalta?" Voihan perhana. Oli kyllä niin lipevä ja akkamainen mies. Mikä rouva se tuo meidän Elli on? Mökin akka eikä yhtään enempää.
- Sinä et arvostakaan naista. Piianhan sinä tarvitset etkä mitään muuta... Taikka äidin! Vaan saadaan nähdä, että eikö kulttuuri-iltaa vielä meidän pihalla vietetä. Painu sinä siksi aikaa vaikka hevonkuuseen! Paavopa sentään arvostaa naista ja kulttuuria. Hurmaava mies. Olisipa tuo ukkokin tuommoinen.
- Älähän nyt Elli... Mehän olemme kaikki ihan erilaisia. Ympäristöhän se meitä muokkaa ja ennen kaikkea naiset. Äidit ne pojan päähän pannee ne perusasenteet. Vanhempana niitä on hyvin hankala muuksi muokata. Niin kun on Jaskallakin... ei se ole ollut helppoa, Paavo sanoi. - Mutta ei se Jaskasta tee sen huonompaa ihmistä, kuin me muutkaan. Jos ei parempaakaan.
(jat.)

KAKSI KOVAA

Viikonloppuahan se taas pukkaa. Raoha maassa ja ihimisillä raha riittää turhuuteen. Huumetta pistellään ja työ on myrkkyä. Meitä laeskoja riittää. Helppua elämää vaekeutettaan monin eri konstein, kuten lenkkeilemällä ja kaekenmaaliman treeneillä. Heh!
***
Sanovat- jopa huutavat - kurkkusuorana, että kuinka on kurijaa ja kuinka vaemenee elämisenäänet jopa - hanurista. Eikö mitä! Eletään sitä päevää kun on menossa ja huokaellaan sitte kun on aehetta. Kun on kaksi kovvaa, kova pää ja kova kohtalo, niin niillä pärijää.ja porinaa riittää!
***
Tosihan on - mitä kurijempaa sitä lujempaa mennään- alaspäen. Vaen se on päätetty, että viisi suunnasta kuhan liikettä löytyy. Ja sitähän on, luoja paratkoon joka lähtöön jopa enempiki.Nupilla on noppeos melekonen lattiaa kohti.
***
Kyllähän se vuojenaika jo itessään suap immeisen kengän kepijäksi tae paenavaksi. Mitä mukavampi sää sen kepijämpi kavio. Ei siihen tarvita kuita eikä muita. Antaa vaen luontaesen hulluuven tehä tehtäväsä vappaasti. Vaen pakko ne on kaekki  muutki vuuenajat jotenki selevittää.
***
Eikähä seo konstikaa jos Toppila työntää lämpyvä patteriin ja Forttumi virtaa töpseliin. Siinoo kun öllistellee ja töllistellee ja porinoe ilimosta jos e oo kummempaa päevittelyn aehetta.
***
Eikähän tuota tiijä ryöttää vaekka kärrykelijä pukkaa yhtä akkiä.. Kovasti mukavija lukuja näöttää tikitaali nyt lenkkeilijälle  joka pakkasia pellekää. -3.8.
***
Talavi kulluuki mukavissa merkeissä. Kukapa sitä syysmyrskyvä ja räntää kaepaa, vaekka meleko varmasti se vielä mäkäsee luntaki metritolokulla. Siinon taas mummolla tekeminen .Siitä vaen...mummo tuumii. Muutapa ei ny tähän hättään ! MOE!

perjantai 27. tammikuuta 2017

NAUTINTOJA.

Tässäpä sitä taas ollaan puhtaan kaolan kanssa! Eipä tässä niin ihimeeitä, mutta ohan sitä siinäki yhen päevän tarpeiksi. Seon katottava sekuntti kerrallaan mitä sitä tapahtuu..No. aenaki yritän jottae ruutuun laettaa. Tiijä jos joku lukasee?   Ja jopa tykkää.
***
Tuo saonominenpa se alakaa olla niitä aenoeta riemuja jota tämä syntinen ruppi ennää saa naottija. Tietennii syöminennii jos on sopivaa sapuskata. Vaen kuten tunnettuva syömisestä tullee niitä jäläkiseoraamuksija. Ne tulleeki kalliiksi.
***
Pittää ostaa uusija kutteita kun ei entiset mahu kun viereen. Saatana pääki kasvaa, että ei sovi ennää päähän kun konijakkiryyppy ja nelijäntuuman naola.. Naola päässä onnii heleppo kulukeja. Nimittäen jos on tarvista levähtää maesella matkalla, niin naola hatulle onni hyvinnii lähellä.
***
No joo. Tuo oli se pakollinen kevennys, että huommenna tohtii punnita puhheitaan. En vaen oo vielä löytäny vaakaa millä puhheet voe punnita. Olisihan se kovin onnellista jopa suotavaa, että jonniillaenen suotatin oesi tuon suuvärkin eissä. Vaen meikällä seon niin vanaha ja vaehtamaton ettei se toemi. Kaekenlaesta kevyttä akanata pääsee jyvälaariin, vaen haetanneeko se jos sen tietää?
***
Voehan se itekuhi joka näetä lukkee tihata päästöjä oman suotimen läpi ja käöttää vaekka kaasunaamarija jos kaasu tuoksahtaa kovin voemakkaana. Tietenki seki oesi onnellista jopa suotavaa, että päästö oesi aromirikasta ja ravitsevaa. Nykyvään tosin painotetaan kevytlinjaa, mutta kuitenkin varoittasin kevyestä lukemistosta. Kevyt on kaasua ja saattaa olla jotain rikkipitoista niin tuoksahdus on vähemmän miellyttävä.
***
Lienee siis turvallisinta jopa elintärkeää pysytellä ruisleiväntuoksuisessa pierunhajussa. Se antaa rytmijä ja potkua elämään . On mielen ja kunnon kohennukseksi ja samalla ystävättii näkevät, että asijat on reilassa :D

MIEHENMITTA--33.

- Voi herra nähköön ja siunatkoon! Siinä se taas tuli... Sitten on taas kesäkiireet. Kunnes syksy painaa päälle ja sitten on taas uusi talvi... ja taas saa perseensä palelluttaa tuolla hyyskässä kykkiessä... Vaan senpä minä Kitulainen sinulle sanon, että jos hommat eivät ala sykertyä se tämä akka lähtee katselemaan semmoisia paikkoja joissa posliini kiiltää ja lämpimällä vedellä saa pimpin pesasta. On sitten niin kuin ihmisillä.
- Joo, keksitkö tuon ihan itse, vai oletko sinä Tonttisen Reetaa taas käynyt kuulemassa?
Kiivas sanailu katkesi, kuin veitsellä leikaten. Ryminästä päätellen joku jo asetteli ulkona polkupyörää eteisen seinustalle. Tuvassa olijat terästivät kuuloaan varmistaakseen havainnoineensa oikein. Elli pyyhkäisi otsalle valahtaneet hiukset ja suoristi esiliinansa. Jaska kasasi sanomalehdet penkiltä ja istahtivetäen polven toisen päälle. - Jos vaikka ostoasiamies Jansson poikkeaisi ohikulkumatkalla.
Paavokin katseli odottavan näköisenä ovelle. Odotus palkittiin terävällä koputuksella.
Vastausta odottamatta tulija vetäisi sisäoven auki. Opettaja Kärhämäinen astui kynnyksen yli pirttiin. Hän haki katseellaan jotakuta ja nähtyään Ellin, tervehtien puhkesi puhumaan:
- Saisikohan Elli-rouvalta tiedustella siitä runoillasta, mistä alustavasti sovimme?
Paavo sai viime hetkessä laskettua kätensä Jaskan reidelle ja estettyä täten miestä ponnahtamasta vimmoissaan ylös. Jaskan naamataulu punotti, mutta opettajan huomio oli täysin keskittynyt Elliin ja siihen mitä tämä sanoisi. Nyt oli kriittiset ajat.
- Voihan ihme! Opettaja Kärhämäinen muisti sittenkin, kujersi Elli.
Jaska mulkoili molempia. Mitäs helkuttia se akka oli mennytkään lupaamaan...
- Tokihan minä muistan tärkeät sopimukset! Älköön nyt Elli-rouva sitä lainkaan epäilkö. Olikos se puhetta niin, että sitten lähempänä Juhannusta kävisi. Luonnon vehmaassa helmassa runous puhkeaa kukkaansa parhaimpaan... Ja se teidän nuoriherrakin olisi silloin mahdollisesti paikalla, niin ymmärsin, jatkoi opettaja Kärhämäinen, häiriintymättä talon isännän varoittavasta väristä.
- Niin se oli tarkoitus... Ja jos se teille niin sopii...?
- Mennessäni kunnantalolle asioitsemaan, ajattelin laittaa ilmoituksen siellä ilmoitustaululle, mikäli siellä on nastoja talon puolesta. Aina näet asianlaita ei ole ollut niin, mieluummin päinvastoin. Kovin sellainen onkin henkisesti raskasta, mutta nousevan nuorison eteen sitä pitää yrittää jaksaa. Jaaha, mutta kas siinähän mitä varmimmin istuu talon isäntäkin... ja Paavo Perälä,
(jat.)

LEKALLA PÄÄHÄN....

...ja elonmerkkejä näkyvillä! Perjantaita pitelee, Lunta on tullu jossahi päen ja keli nollassa. Mahtaa olla tiellä vaikeuksia. Pöperökeli lisää monenki tuskaa.
***
No samapa se sille haettaa. Tietohan lissee tuskaa ja tuskaan on paras lääke Meokovi. Onko sulla tietoo???? Keväpörrijäenen pitäs piästee lentelleen, aottaskohan se talaven synkkyyteen? Kuitenki iliman Touppinkia se ei onnistu? Passaeshan tuota kokkeilla kun oesi se pörisevä                     1
***
Mistä helevetistä se tähän vetasi tuon pörrijäsen. Kohta talavi synkimmillään ja poeka haaveilee kevväästä. Kovinhan tuo on ilimoja pijelly ja veikkaampa että sama tahti jatkuu. Tietysti on pikkunen tinkuuvara syytä jättää? Vaen ei mee talavi tavotta!
***
Olisihan se uusi kokemus säätön ilima. Minne käy tuulen ilmassa tie? Luultaasti pyssyy paekollaan kun ei joo mihinkä mennä.Tae muille maelle vierahille jostei koskaa palaja poes.
***
Vetasin tuossa ohimenen kansallislaolua, vae mikä rakennusmestarin laolu se on? Kovastihan se uhuvaa rakentavasa mökin kallijolle. Eipä se silti varman päälle. Jos ei perusta petä niin voehan tuuli viijä? Eikö seo semmonen eltsukin? Tuulen viemää.
***
Vaen luoja varijelkoon meitä rajuilimoeta ja raesatteilta. Kyllä sitä muuten jotenki tullee juttuun. Se meleko pijan iskee meleko holotna jos ei oo kattua pään päällä.
Vaen mitä näetä ennakoon murehtiin. Meni syvin tae matalin niin etteen päen - sinne mummon jäläkiä seuraillen - lumessa. MOE!

torstai 26. tammikuuta 2017

EPÄVAKKAATA


Siinäpä tuo on kinttaalla, että ollakko vaeko eikö olla. Olo on niinko entisellä likalla, että ottaako vaeko antaa. No, asija lienee nykyväänki sammaa mallija. Taetaa vaen se antopuoli olla paremmassa kurssissa. Nimittäen tyttärillä!
***
Saakeli! Mitähän minä taas hörisen? Seon tuo hummeeti näen aamusta niin kohomeessa, ettei sieltä lähe kun pelekkää hölynpölyvä.
***
Mitä pölyvähän se muuten lienee se HÖLYN? Mua ei semmoset pölyt oo vastaan tulleet. en tosin ole moesija sivvuuttanukkaa. Tae pirustakopa sennii tietää. Sehän entinen ukkoki käveli onnesa ohi. Lieneekö sekkaa tienny.
***
Näenä aekoena se moni kävelee onnesa ohi jos ei pistä lottokupnkija vetämmään.. Milijoonija on oekeenni rököllään. Tietokonneet ovat taas sääjetty silleen, ettei sitä oekijaa lumeruva tuu taaskaa. Sitte on taas entistä suurempi joukko onnenonkijoeta. Ja yhä suurempi sakki vettää vesiperän.
***
Eipä mulla tosin oo tievossa mikä perä lotossa on. . Enkä meinaa kokkeilla sitä nykkää. Mitä pirruva minä rahalla tekisin? Ei kyllä kieho yhtää.
***
Vaen jolle milijoonat vetuvaa, niin siitä vaen lottaamaan ja onnija onkimaan kuiville. Naesimmeiselle se Onnin onkiminen onnistuu muissa mestoessa. Vaen mitä se minä huolehin kenenki Onneista.
***
Ei saatana. Tää mennee aivan ..tuiksi. Että pitänee ny lopettaa, ettei mahollinen lukija pitkästy. Kokkeillaan huommeaamulla paremmalla tuurilla. - tae huonommalla! Mikä nämä tiennee`?

MIEHENMITTA--32.

- Usko nyt tällä puheella... Ennen saatana teen sen muutaman posliiniinpieraisu paikan, kun lähden sitä kenonokkaa kuuntelemaan, Jaska sanoi ja katsoi luihusti Elliä, sillä katseella, josta Ellinkin piti huomata, että on tosi nyt kyseessä.
- No sittenpä se on melko varmaa, että kumpikaan ei tapahdu yhteen sataan vuoteen. Vuosikausia mies on soutanut ja huovannut, eikä ole päässyt tuon pitemmälle.
- Joo, joo, taaskos se laulu alkoi, vaikka ei ole soittajaakaan. Lempo se kaikki pitäisi hökäistä yhden sanan päälle. Sinäpä et rakennushommista tiedä sianpaskan vertaa, niin pidä turpasi kiinni, Jaska kimmastui.
- Noo, tuota... Eiköhän tuo se lisäsiipikin aikanaan tule, kun aika on kypsä, Paavo yritti pehmentää. Vaikeaa oli asettua kummankaan puolelle.
- Tosiaankin. Miksi sinä Elli aina ruikutat vaikka tiedät varmasti, että aikanaan se lehmäkin poikii.
- Saattaa se olla poikimattakin, senpä minä ainakin tiedän. Niin kuin Kaunikkikin... Lehmä on semmoinen herkkuperse, että on puolenkymmentä kertaa pantu liemet sisään, eipä se vain vasikoi. Että turhaa sinun Kitulainen on jullittaa, että kaikki menee niin kuin halutaan. Niin sitä sisävessaakin on aivan turhaa odottaa, että se itsestään jostakin tipahtaa. Ei tipahda, sano minun sanoneeni. Tehdä sekin pitää. Olisi vain tekijää.
- Tehdä tietenkin! Vain suunnitelmien pitää olla viimeisen päälle, ettei vain tule sitten virheratkaisuita. Ne ovat Elli kuule kalliita hommia ne purku asiat. Vaan kun on valmiiksi suunniteltu, niin kaikki sattuu justiinsa kun Tonttisen Jallun nainti. Tahi turhaa kai minä sinulle selostan. Akkain järki ei tulle ikinä ymmärtämään rakennustoiminnasta tuon taivaallista.
- Mitä ihmeen tekemistä tässä on Jallun yöhommilla? Oot sinä kyllä yksi pyydys, Ellikin äsähti, kun tuntui, että ei keksisi pian kunnon vastavetoomusta.
- Kuulehan Jaska! Olisipa se kyllä kohtuullista, että Ellikin saisi säälliset olot tuohon hygieniapuoleen. Kaikissa muissa paikossa tällä kylällä on sisävessat ja jopa saunat... Sinä vaan jaksat jullittaa vastaan. Mistäs se mahtanee johtua, Paavo asettui taasen alakynteen joutuneen puolelle.
- Enhän minä ole edes kieltänyt, etteikö se sisähyyskä olisi hyvä olemassa, vaan sanoin, että äkkiratkaisuilla siinä tullee turhaa rahanmenoa. Tässä on nyt nuo kevätkiireet, eipä tässä jouda joutavia suunnittelemaan, Jaskalla lipsahti.
(jat.)

JALAT SUUSSA.

Tästä se taas käönnistyy - aamu. Lauhaa on +2.6. Onneksi ei pitkäjänteietä pakkasta ei oo luppeissa. Talavi taas voeton puolella.
***
Lyhyvetjänteet tässä tahtoo vaevata. Miten pirunlaella noeta saesi venytettyvä muutamankaa sentin. Saesi jallaat suoriksi ja muutennii tuntusi mukavammalta. Nyt kun se alakaa suoni tosissaan nykimään niin ei parempaa ajankulua kaepaa. Minnuuti tuntuu vuojelta.
***
Tämänpäevän suosikki sana on pätkä.On pätkätöetä ja pätkittyjä ajatuksia. On pätkä ihimissuhteita jne.
Kyllä pätkä pääministeriki sopisi paremmin ajankuvvaan. Tosin tällä pitkällä katkoo ajatus , että eikö tuo yksiin vetäne?,Tai no,mulle välttää......
***
Milijonäärin rintaäänelläkö haastaa. Tahtoo vaen jäähä porina-asteelle. Ei sen puoleen, niin on aena ollu ja tullee aena olemaan. Rejaliteetit pistää tekemään sen mikä on mahollisuuksien rajossa.
***
Kompromissi eijoo koskaa kaonis, mutta jokkaenen löytää siitä mukavan kurvin? Vaekka naama on seinästä revästy, sentään kroppa on OK.
***
Nykyväänhän seon kansanvaatimus päen persettä!
Lamasta huolimatta jokkaenen oottaa enempi rahhaa, tuhulatakseen enempi ja tehäkseen töetä vähempi.Ei tarvi olla ruutinkeksijä huomatakseen, että tällä asenteella istutaan kohta kaikki ruutitynnörin päälläja ootetaan milloen räjähtää.
***
Mitenkä sitä toemeentultiin sillon kun eijollu muuta
kun halu tehä työtä ja tulla omillaan juttuun. Ei ollu töllyvä ei tietsikoeta ei älyluureja? Ei korvauksia ei ilimasia lounaeta. Nytten on mitä vaen - viihykettä.
***
No, niihin se raha menneekin. Auto kumminkin on suurinkulunki, ei ees asuminen suhteessa oo niin hintavaa. Ruoka on suorastaan halapaa, kun aattelee kuinka tärkijää se on.  Seon tätä. Moe!

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

VÄRRÄÖTIN.

UUVESTAAN.tässä sorvia käönnistelen. Vuan meinoopi tuassii jumittoo. Käönnistysnestetäkkää ei oo ja eikö tuo akkuki liene vähissä. Laturriin keheno pitäsi pistee. Vuan suattoo männä vaekkeeksi löytee tarpeeksi jämäkkkätä virtoo joka antassii vilikettä silimäkulummaan.
***
Kaekemmoesta ilikeöttä kun sitä tulloo mieleen, niin oun yrittännä kehittee semmösta apuvärräötintä. Seos semmonen joka het ku äijällä alakoo kierrokset laskoo värräöttäsi ja lisäesi ajatuskiertuva. Eihän oo hullumpi keksintö.?????
***
Sitäpä tässä ounnii ihimetelly missä muovossa ko, värräötin antasi impulssija. Oesikko se sähköisku, vae turvaotusikko manuvaalimuotoon, nimittäen johonki piikkisysteemiin.Se oesi meleko halapa totteottaa, Rasitteena oesi sen hankala käöttö. Se kun oesi muistin varassa. Ja muisttaako tuo vanaha kottaraespönttö semmosia hiennouksija.
***
Sitte taas jos systeemin rakentasi tähän jakkaraan aotomaatiksi. Se anturilla haesteleisi millon alakaa kierrokset laskija alle minimin. Sillon sätkäöttäsi Forttumija niin että perskarvat kärähtäs. Niin jopa tulisi lennokkuutta nakin liikkeeseen ja savu korvista nousee ja sukat pyörii jallaassa.
***
Olisihan tietenki kovinki onnellista jos värräötin oesi hienovarraenen ja lempijä. Mutta tähän vanahaan ruppiin ei sivelyt tehuva. Ajattelin nimittäen alussa höyhensivelyvä. Seon turhaa kuvitella , että sillä oesi mittää jakuva.
***
Pittää ny miettijä lopullista ratkasuva. Onhan se fakkiirin tooliki yksi ratkasu. Luulisi että siinä pyssyy herreillä. Vae oesikko vaekutus lammaottava. Meeppäjatiijjä! Kehitystyötä pitänee jatkaa jos muistaaa.

MIEHENMITTA--31.

- Mutta hyvät miehet! Unohdetaan me se koko juttu. Hoitakaa te asianne, intiimisti. Jospa me naiset saamme nauttia sitten tulokset, parempana aktina. Mutta sitähän minun piti Paavolta kysyä. Oletko sinä mitä mieltä opettaja Kärhämäisestä? Kun tuo meidän isäntä mahtaili häntä liian naismaiseksi.
- No, en minä nyt tiedä. Kauniita runojahan se siellä Tupperissa luki.
- No niin Jaska! Mitä minä sanoen? On niitä muitakin miehiä, kun opettaja Kärhämäinen, ne jotka ymmärtävät kulttuuria.
- Minä ole kulttuuria moittinut. Sanoin sen tosiasian, että se Kärhämäinen on naismainen mies. Luulenpa, että ei Paavokaan pane siihen vastalauseita?
- Tuota, sepä on varsin kiusallinen kysymys vastata. Toisaalta tekisipä mieli sanoa, että Jaska on oikeassa. Mutta, kun tarkemmin ajattelee niin kyllä Kärhämäinen on kuin koko pitäjän aurinko. Eiköhän Jaska oteta semmoinen asenne asiaan, että hyväksykäämme Kärhämäisen pikkusen hienosteleva käytös ja lähdetään yhdessä kuuntelemaan kyläkoululle tulevana sunnuntaina hänen runotulkintaa?
- Oho! Paavohan on solahtanutkin jo naisten leiriin. Enpä olisi uskonut. Minähän en lähde runohöpötyksiä kuuntelemaan. Pane kuule Paavo sinäkin jo hame päälle, Jaska kiivastui.
- Jaska! Kyllähän kaikkinainen kulttuuri on ihmisiä varten kehitetty ja aikaansaatu. Sepä on miehelläkin se kauneudenkaipuu tuolla syvällä rinnassa. Voi veli hyvä sinun pitää paneutua asiaan aivan todenteolla. On suuri häpeä ja tappio ihmiselle, jos se ei älyä ruokkia sieluaan kauniilla asioilla.
- Hyvin tuota on pärjäilty ja päivästä toiseen menty, ilman runohöpinöitä. Leipää kitusiin ja lepoa kellon ympärystä, siinä ne on ihmisen kauniit arvot.
- Joo, joo! Vaan isossa kirjassa sanotaan: "Ei ainoastaan leivästä..." Ellikin jo puuttui puheeseen.
- Ei siellä ainakaan Kärhämäisen höpinöistä puhuta. Sen verran olen minäkin perillä.
- Tuommoinen se on tuo ukko! Alkaa heti puheita kääntämään ja rienaamaan jos minä puhun syvällisiä. On se ihana asia, kun Paavo kuitenkin on löytänyt elämään kauneutta ja arvoja. Semmoiselle miehelle minäkin nostan kyllä olematonta hattua. Ja korkealle.
- Kiitos vaan Elli. Minä olen ollut Kertun kovassa koulussa. Kyllä minäkin ennen nauroin noille runohommille ja teinpä pilkkaakin. Nyt olen kantapään kautta oppinut, että Kärhämäinen on ihan miehinen mies, kun tohtii laittaa itsensä likoon. Eiköhän Jaska lähdetä pyhänä Kärhämäistä kuulemaan?
(jat)

VELTTOHYPPELYÄ.

Keskellä viikkua kevyesti!   Jälleen on kierros tehty ja palattu rikospaelalle. Nollakeli. Ehkä on aeka kurkistaa vaaliasetelmia, noin hupimielessä
***
Persut? Luoja heistä varijelkoon. Tuntuuhan nuo olevan rietautuneet villiksi kalluppitökkäelyn ansijosta. Vaen onkae se sama kuka niitä väärijä päätöksiä tekkee`?
***
No, piilopaekka löytyy. Lisäksi hyökkäös on paras puolustus. Se persu viirus ei pääse itämään kun käö siilipuolustukseen. Piikit tannaan -kele ja silleen. Vielä kun niille villaottaa EU-lippuva niin paesuvat uhossaan, että käö kuin sille entiselle sammakolle.
***
Kovijahan ne persut ovat uhuammaan ja muka tarijuaa paremmat kampanisut! Soppiipa tuota eppäellä. Elä lapsi pieni usko mitä vaan, älä lapsi pieni taho mitä vaan sillä tosiasiat rikkoo soittorasijat, persu sua nääs aena huiputtaa.
***
Kah saattaapa tuo olla noinnii, vuan saattaapi se olla toesellahhiilaella. Tosi on että tikitaali on antanna töllön tutkimiseeen aevan uutta ulottuvuutta. Suap arvata mitä millonnii tapahtuu ja sen rätinän ja räsähtelyn voe kuvitella vaekka hevimussiikiksi.
***
 Mikä tässä on ollessa. Pelekkää naotintuva. Mitä meillä olikaa ennen sähkövempaemija? No, ei mittää.Sitä vaelle että sähköenen vempaen perseenki pyyhkii!
***
Pertteeni kun tulisikki semmonen katkos ettei mikkää liikkus eikä homma hievahtasi. Näkisivät perkele mihin tämä pätkiminen johtaa. Markkinavoemallahhii oesi luu kurkussa, ja osakesalakku oesi täönnä perseenpyyhintäpaperia. Katootaapa helekutti kuka se viimmeksi naorraa ....ja kuka itkee. Moi!

tiistai 24. tammikuuta 2017

PÄÄSTÖJÄ


Ei kae tässä sen kummempata ku uutta putkeen. Entisten päästöjen katkut ovat laemenneet niin pitänee törräöttää taassii. Voehan se tietennii olla ettei oo lähöllään. Vaen jos pikkasen ähkässee niin jospa etes tuhunu.
***
Niin, nehän sanovat nyt ne viisaat tietemiehet, että mettaani seon nyt se seoraava vaara joka uhkovvaa maapallova.Otsonilla pelottelu on menettäny merkityksesä. Immeiset paremminki naoreskellee semmosille otsoonirohvessoreille vae mitä kuruja ne lienevät..
***
Minnen tietenkää ees aijo esittää viisasta, enkä ennustajaeukkova, mutta tuntuupi tuo mettaaniki olevan, niin ku onki hanurista. Noeta mettaani kaasujahan on piereskelty maaliman sivu ja ei tuo tähän mennessä liene aeheottanu mittää sanottavvaaa vaorijota, vaekka mukana on mutjahtanu hiukka kiintijämpääki.
***
Oekijastaan oesi helepompaa kun noeta hörinöetä ei lukisi ei kahtosi töllööö., eikä internettijä aokaseisi. No sitä kuitenki joutessaan tekkee mitä sattuu. Paremmin aeka kulluu kun jotahi rapelehtii. Ei kae siinä oo kun antaa mennä toesesta reijästä sissään ja toesesta ulos ja osan tökkii näelle näppäemille. Sillompa ei paeneita kerry ja mettaanin päästöhän on oekeenki suuri naotinto, että sille pprrrrrr.
***
Sekun tuossa töllössä tuo pieresskely on melekeempä aenuvä teema immeisten naorattamisessa, niin minäki koetin raahata kortta kekkoon, tae paremminki päästää mettaania eetttteriin vae ei ollu oekein lähöllään. Ei oekeen lähteny iliman ähkäsyy. Yritys tärkein. :D

MIEHENMITTA -30

Paavo nosteli levottomana jalkojaan, Jaskan suhautellessa hyönteismyrkkyä hänen jalkoväliinsä joka puolelle.
- Voisitko sen jo toki lopettaa. Polttelee kuin vihulainen tuo aine, Paavo aneli.
- Maltahan vielä. Kuule, tarkoitus olisi ne tappaa, eikä vain saada tainnoksiin, selvensi Jaska jatkaen operaatiota, kuin olisi tehnyt sitä ennenkin. - Vasta suutaan maiskuttavat.
- Helkutti kun munia polttaa, minä en kestä enempää!
- Anna aatosten askaroida muissa asioissa.
- Sula mahdottomuus! parahti Paavo ja lähti kulkemaan housut kintuissa ovelle päin.
- Älä mene pois kesken toimituksen!
Paavo ei välittänyt Jaskan komennosta, vaan tuskissaan käveli vesisaavin luo ja kouraisi vettä sukukalleuksilleen.
- Pentelettäkö menet huuhtelemaan jo aineet pois. Hukkaan joutuvat kalliit myrkyt, eiväthän liene kuolleet vielä satiaisetkaan!
- Vaan minä en pystynyt enää. Polte oli kova kuin munat olisi olleet pätsissä. Tiedä eivaikka jättää pysyvän vian elimeen.
- Tiedätkö mihin tätä pitäisi ensimmäisenä suhauttaa? arvuutti Jaska Raid- pulloa heilutellen.
- No sinnepä sinne, mistä minäkin ne loiset sain: Reeta Tonttisen tupsua kohden.
- Niinpä niin. Vaan antaisiko tuo sinne aerosolipullon antimia suhautella, mitä arvaat?
-Tokkopa tuota kannattanee kysellä. Ei muuta kuin miehissä kiinni, jalat auki, ja kelpo suhautus pimpsaan. Sinnehän kuolisivat kaikki satiaiset. Koko sukukunta henkeensä haukkoen, eikä askeltakkaan nuo ruojat enää ottaisi.... Lakkaisivat kiusaamasta kertalaakista, meitä ihmispoloisia maanpäällä. Meitä jotka ankeuteemme joskus vähän huvitusta haemme.
- Vaan pitäneekin meidän nyt se kostonretki unohtaa ja mennä juomaan ne Ellin kahvit. Sehän kun oli tuota juustoakin paistanut, jospa saataisiin maistaa!
- Jaa juustoa! Mennäänpä toki maistelemaan, Paavo sanoi housujaan napittaen.
***
- Antakaa hyvät miehet anteeksi. En arvannut yhtään, että olisi todellinen tilanne kyseessä. Hyvä jos tuo meidän ukko sai annettua edes vähäistä apua. Sehän lie kamala vaiva se implentti, vain mikähän sekin on? Sitä sitten pitää lääkitä kemiantuotteilla.. Minä, Paavo, tosissaan pyydän anteeksi, kun olin niin törkeän kiivas.
- Mitäs sitä Elli tyhjää! Eipä ollut yhtään ihme jos teit vääriä johtopäätöksiä.
- Joo, ei me kaunaa kanneta. Hyvä vain, kun näyttää hoito tepsivän. Vaan liika on liikaa. Muistapa Paavo se! Älä sitten ota tuplia heti vaikka Kerttu pikkusen kurinpalautusta sinulle jakelee, Jaskakin yhtyi puheeseen.
(jat.)

PÄIVITYKSEN PAIKKA..

Tiistaihan se taas on käsillä ja miksei jalollaki? Valtakunnassa kaikki hyvin! -15 on pakkasta. Vitutuskäyrä sallituissa lukemissa.
***
Vitutus? Millasta se liennee? Minnen ou vielä semmosta saannu päälleni vaekka yrittäny oon. Vuan ne onki mulla ankarat nuo morraaliset rajat.
***
Rukkoellen ja kilivotellen koetan matkaani taevaltaa. Mitä ny joskus Meokkovin imasen. Vuan sehän on perustarpeita immeiselle. Pienessä sievässä sitä ossaa antaa ajatuskonneiston pyörijä aotomaattiohjauksella. Voe lempo kun se näöttää tosinaan mukavija visijoeta.
***
Joo, komijasti mennee.  Velekaa eijoo ja sapuskaa on liikaa. Helekutti kun immeisellä oesi semmonen hukkaputki johon aotomaatti ohojaesi kaeken liijan rasvan ja sokerin. Suussa antas maestua, mutta sitte se ohojaotus sinne jätesäelijöön jonka voesi sitte kopistaa iliman ähkäsyvä veskinpönttöön.
***
 Ehkä oes hyvä olla mukana mielihyväefekti, muistasi paremmin tyhyjätä. Evoluutijova toevotaan appuun. Milijoonan vuuen päästä se immeinen voeki olla jo meleko aotomaatti
***
Pikkusen vanahanaekanenhan se tämä immeisen nykynen  systeemi on. Palijo oo Aaatamista petraantunu!
***
 Saakeli kun ei ota mylly kierroksija sen enempää vaekka naamanreikään työntää parraeta polttoaeneita.
Paokkuu vaen pakoputkessa ja hajusta pääelen polttaa raakana.
***
Päevitys oesi kohillaan vaen saattaa UKKO olla itekki demetoetunu, ettei muista luomishommeleitaan laenkaan. Salasanat ja tunnukset tuuli vieny.
***
 No ohan siitä aekaenalusta aekaa , ettei ihimekkää. Joten eiköpä nuo entiset lapionjälet immeisessä lie pysyviä etteenkipäen. Moi !!

maanantai 23. tammikuuta 2017

VISIJOETA.

Kyllä saateri se tuo ajatuksen voema on valtava. Mitenkö niin? No, perkiisi, ootahan kun sulle selevitän.
***
Tuossa iltasella saonan jäläkeen voetelin tuota ajatuskonneistuva konijakkiölijyllä. Oktaanejahan oli tietty runsaasti. Kato talavikäöttöön pittää olla. Siinä voijellessa ensimmäestä saranaa siitä ajatuksen luukusta huomasin jotta - Oho, ompa käöny kuivana. Oli nääs ikkäänkuin kulahtanu ja ottanu ruostettaki.No se alasarana on aena meleko paeneiheihen alla.
***
Oekein teräsporstalla putsasin nivelenvälin ja ruiskautin siihen voijetta. Ei se vielä tietysti missää tuntunu, kun se ylimmäenen sarana oli vielä käsittelemättä. Minä poeka tietennii otin taas porstan kätteeni ja putsasin saranan puhtaalle pinnalle. Sehän aevan kiilteli. Tuli mieleen , ettei peräti oo jalometallija. Kultaa tae muuta semmosta jota köyhät kaepaa.
***
No,  pikkusen vihilasi syvämmestä, että onko sitä köyhällä  vara pittää tuommosija arvo osija  hallussaan. Vaen sitte huomasin, ei ollu ottanu ruostetta ja kulumisen jäletki oli meleko vähäset. Tirskaotin voijetta siihenki saranaan ja sitte tartun luukun rippaan. Saatana, en paremmin sano, lukkoki oli jämähtäny kiinni. Siinä se oes töellä Väenämöenen, ajattelin ja  panin ajatusta liikenteeseen.
***
Vaen niin kun huomaat ystäväeseni. Ajatukset oli jumissa siellä luukun takana. . Siinä hötäkässä en hoksannu muuta kun holovasin voijetta lukon päälle kunnolla.
***
No voehan perkeesi! lukkohan räpsähti aoki ja ummehtunneet ajatukset kirmasi vappaoteen kuin karija kesälaetumelle.Siellä ne temmeltivät ja puistelivat pölyjä itestään. Näöttipä joku vanahempi ajatus ottaneen jo homettaki.
***
Utelijas kun oon niin kurkin sinne luukun taakse ja huomasin ettei pahenna jos käöttää konijakkivoijetta pintojen käsittellyyn, nyt kun asukkaat oli virkistäytymässä. Ja niinpä holovasin osakkeen pinnat kaekki. Pientä pintaremonttia ja jopa kiilteli..
***
Nytpä oli homma hanskasta pistin voijelekkerin kiinni ja ajatuksen voemalla ajelin erilaiset, nuortuneet asukkaat takaisin paikolleen. Kokkeilin miten konneikko toemii. Villejä ovat pittää myöntää, vae eikö tuo Siperija opettane. Sen näkkee.Moe!

MIEHENMITTA --29 -

- Etkö sinä itse ole huomannut viime aikoina, että piisaa kovuutta ja kestoa? Jos kerta pakko on tunnustaa niin pillerirasiasta se on voima ollut peräisin. Paavon kanssa kimpassa tilattiin netistä. Hommahan oli ihan epäitsekästä. Vaimojen hyvää ajateltiin. Ja tosiaankin, Paavo oli ottanut pari pilleriä illalla, niin tuli kestoseisokki. Ne ohjeet kun sattui olemaan jollakin mongerruskielellä. Niin Paavon kanssa tuumittiin, että tilanteen mukaan lisäillään panosta. Ja nyt Paavolla oli iltasella sattunut menemään Kertun kanssa vähäsen sukset ristiin, niin Paavo oli nakannut tuplat! Kyllä se kova kalu saa äkäisenkin vaimon leppymään.
- Että Paavo olisi, niin kuin Kertun ilojen takia? Voi, voi, nyt aivan hävettää, kun semmoisen messun kanssa tulin. Jos olisin tiennyt hyvilläni olisin ollut.
- No, ei tässä niin kauheita sattunut. Ovat vaan nämä intiimit asiat semmoisia, että eipä niitä oikein kehtaa vaimon kanssa suunnitella. Vaan hyvä kaveri on toista.
- Toki minä tajuan että tuommoiset intiimiasiat pitää hoitaa miesten kesken. Jos teillä testit jäi kesken, niin jatkakaa vaan. Tulkaa sitten kahville, kun on asiat reilassa.
- Joo, ei meillä mitään kesken. Vetäistään tässä vain savut, kun meinasi säikäyttää ihan se Ellin sisääntulo. Olihan se tilanne melko kiivashenkinen, Paavokin sanoi.
- Sitä kun kaikissa asioissa, sekin huonompikin puoli, niin säikähdin, että aivanko ne ovat miesparissa alkaneet rassautua...
- Mehän ollaan vankkoja heteroita, eikä mitään peräluukkumiehiä. Sehän sinut nyt pitäisi tietää, Jaska vielä vakuutti.
***
- Voihan lempo kun meinasi tuo Elli säikyttää. Tuntui tosiaan, että maalima muljahtaapi mustaksi. Minä jo meinasin aivan oikean tunnustuksen hädissäni puhaltaa, Paavo kertoi.
- Totiset oli paikat, täytyy myöntää. Hätä! Kuitenkin jos olisi alkanut totuudensanaa hädissään viljelemään, se olisi ollut täydellinen tuhontie. Ajattelepa Paavo, mitä se Kerttu olisi kommunikoinut, kun olisi saanut tietää, että pikku Paavo on uiskennellut syvällä vieraissa vesissä ja kenties tuonut Kertullekin tuliaista?
- Kamalaa ajatellakin.
- Et kai sinä ole rassautunut Kertun kanssa, sen Tonttisen reissun jälkeen?
- No, miten tässä, kun haaranperijä polttaa kuin riivattu. Eiköhän jatketa hommia? Pääsen niistä lemmon loisista eroon. Nythän nuo ovat rietautuneet aivan helkutisti, sen Ellin kylmän suihkun jälkeen, Paavo sanoi, alkaen aukomaan vyötä.
Jaska otti Raid- purkin käteensä. Otti taas siitä suojuksen, suhauttaen kokeeksi myrkkyä ilmaan.
- Lempo! onko se noin pahanhajusta?
- Satiainen on niin sitkeähenkinen elukka, että siihen pitää olla tosivahvat aineet. No, joko alkaa olla valmista? Raid tappaa kotona, puutarhassa ja Paavon pöheikössä, Jaska sanoi ja painoi nappia.
(jat.)

JÄNIKSEN SELÄSSÄ

Maanantaihuomenta! Tästä se viikko alakaa. Pakkasta -2,5. Kaokolämpö lämmittää. Huommenna eri lukemat. Viilaa ja höylää eestakasi. Haetta meleko vähänen.                                           
***
Tosi on ei tohi savusaonaan mennä. Siinä kävisi väärin ja pahasti. Pimijässä tormäelee kivikasa kiukaaseen. Ja siinähän on monta turmaa tarijolla.
***
 Kivenmurikka kun puttoo varpaalle ja vielä kuuma.  seon tie lasarettiin selevä ? Ja aotappa armijas jos sortuu lähellekkää lekureita. Ne on päevät äkkiä luvettu ja hauvankaevaja peittää saeraalan vahinkot ja erreökset - eikä koera perrään haoku!
***
Tätä meikäläesen tekstijä  voe käöttää tojistusaeneeistoksi mihin vae. Aena lähtee. Vaekka kivensissään jos halu on. Vae s                                  amakae se sille haettaa. Ei se sivu leivästä vie sekkää?  Moi!   eivästä vie sekkää?  Moi! 
***
Tosin kun tässä ollaan pallon päällä niin pitkähuikonen seon ennenko ollaan etelänavalla. Sitten tiijä kestääkö perse merivettä? Liekö sillä merkitystä. Maalimassa monta on ihimeellistä asijaa...
***
Eläkekerhojahan on tänäpäevänä jokapitäjässä monta.
On temarija ja komukkaa ja keskikarkijaa, Siellä täällä jo persuakin , kaekissa sama tyyli. Juuvaan kahavija ja juorutaan poessaolevista. Niin ja käyvään reisaamassa pitkin ja poekin.
***
 Ihan sitä meinasin. Eihän sinne kerhoon hevillä pääse. Pittää taetaa tanko ja valssi. Vaen vielä se siitä jos entinen tyyli säelyy. No, miksipä ei?tae sittte muulla keinon.
***
Tätä meikäläesen tekstijä  voe käöttää tojistusaeneeistoksi mihin vae. Aena lähtee. Vaekka kivensissään jos halu on. Vae samakae se sille haettaa. Ei se sivu leivästä vie sekkää?  Moi!

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

TUPAUKKO.

Ilimoja vaen se pitelee. Suurinpiirtein tässon sentään sulana pysyny. Tuullu on pirusti ja pakkastaki kotitarpeiksi. Siellä kamantaa jäähän meleko äkkiä, jos sattuu kupsahtaan hankeen eikä pääse ylös.
***
Se onki meleko töesevää komuroija pystyyn jos sattuu kötälleen suistummaan. Aenaki vanahan immeisen. Montahan vanahaa on monena talavena löyvetty kuoliaaksi paleltuneena, Ei maha olla kaekista mukavin lähtö sekkää? tae mistä tuon tietää kun ei oo kokenu. Joka on kokenu ei oo palannu kertommaan.
***
Parasta se on tupaukkona katastella lasista mitä sitä pihalla tapahtuu. Ylleesä ei tapahu mittää. Toesinaan on pikkulintuja pensaessa, Jopa jäniksen jäläkijäki on näkyny takapihalla, Oravia oli yhteen aikaan montakin. Tälle talavia ei oo näkyny. Lieneekö neki paleltunneet hankeen.
***
Pakkasestako johtunee, että niin moni kuntoelija on kyrvähtäny lavunvarteen. Siinä se on kuntoelu saanukki täöttymyksesä äkkijä. Kaekkihan me toevotaan, että kun saesi kuolla tervennä ja äkkijä. Ei tarvittisi vuosikaosija kituva.. Ei se varmasti sekkää kovin hohtokasta oo, kun ei tiijä tästä maalimasta tuon taevaallista. Konneet hengittää puolestasi ja veri kiertää pumppujen avulla.
****
Niin kauan on toevua kun on elämää. Semmosia on joku höpissy. Mitä perkeleen toevuva silla satavuotijaalla on muuta kun, että pääsisi kinesin ennätysten kirijaan maaliman vanahimpana. Mitä silläkää on Pietarin eessä merkitystä. Voe Pietari torua, että on pakkoellu ijäesyysvelevotetta. Saattaa jopa potkasta sinne vastapelurin vastaanotolle ja sillon ei kunnijan kukko laola.

MIEHENMITTA -28 -

- Kyllä jukoliste teotta semmoisia neropäitä, ettei oikein tiedä mitä teille tekisin.
- Minä vakuutan, että Jaska puhuu totuuden sanoja, nyökkäili Paavo kiinnittäessään housujaan. - Mitään riettautta ei ole.
- Ei uppoa tuo selitys minuun, ilmoitti Elli kylmästi ja jatkoi: - Hoitoloitsuja... Enhän minä noin halpaan mene. Ei sitä loitsuilla seisomaan saada, eikä liioin veltostumaan. Koittakaapas nyt sanoa asian oikealaita, tahi minä lähden Kertun juttusille tästä.
Miehet katsoivat neuvottomina toisiaan. Molemmat tiesivät sanomattakin, ettei totuudenhetki toisi mitään hyvää tullessaan, vaan nyt heidän oli keksittävä, mitä pikimmin uskottava selitys. Lievä paniikki kouristeli kumpaisenkin vatsanpohjassa, ja aivot löivät tyhjää hetkellä kun niiden olisi pitänyt tuottaa Elliin menevä selitys.
- Kaipa minun lie sittenkin puhuttava asiat halki, poikki ja pinoon. Eihän tässä muukaan auta... Aloitti Jaska pitkältä tuntuneen tauon jälkeen. Paavo katsoi jo Jaskaan säikähtäneenä; nytkö mies paljastaisi hänen erehdyksensä.
- Akka pirulauta, minä koetan asiaa selventää ja sinä siinä keskeytät koko ajan. Meillä tämän Paavon kanssa oisi menossa jonkunlainen lääketieteellinen tutkimus, raotti Jaska salaisuuden verhoa.
- Mitä sinä päkätät?!
- Oikeinpa on jo lääkkeen vaikutusta sovellettu käytäntöön. Me katsottiin tuossa Paavon kanssa yhdessä, näkyykö jo tulosta tulleen... Lääke hyödyttää loppu viimeksi teitä naisia, joten otahan Elli sinäkin kiitollisempi asenne äläkä elämöi siinä, ohjelmoi Jaska parempaa ymmärrystä Ellin epäuskoiseen mieleen.
Elli oli ymmällä. Oliko miehillä sittenkin tarjota jokin järjellinen vastaus omituiseen touhuiluunsa.
- Katohan Elli, harva meistä on rautaa, kun niin moni taipua saa. Nyt kun Paavolla on alkanut etuveitikka oikkuilemaan. Eikä Kerttu, verevä naisimmeinen, kauaakaan rupea katselemaan huonoa peliä. Korrenvahviketta on tässä miehissä kokeiltu. Sen tuloksia odotellaan... Muijain nähden eipä aleta laboratoriokokeita paljastamaan. Ensin tutkitaan, onko jo aineet vahvistanut tarpeeksi.
Elli katseli vuorotellen kumpaakin miestä.
Jaskasta tuntui, että nyt oli aika iskeä jo viimeinen niitti.
(jat.)

SUJENKUOPPIA.

Pyhäpäevänraohaa hyvät kanssakompuroijat. Pakkasta -8,6 Sopii vaekka susijahtiin tae - hukkaputkeen - sitähä on ilimassa.
***
Nuo sujenkuopat lienee hyvinnii tarpeen jossaki päen. Poromiehet sitä aviisissa valitti taannoen jotta sujet uluvoo, että ei nukkuva saa.
***
No, meijän polokuja kun kulukee, ei sujet ahistele. Ne tippuu kuoppiin. Oon koettanu tehä tekstiin sujenkuoppija, vaen sinneppä se pötkähtää lukijaki - jos ei pijä varojaan! Huonokuntosille oon varannu kuoppaan rappuset - ei tuu elinkaotista.
***
Joo kaekkesa tässä on tehty markkinoehen hyväksi. Ja tulosta on tullu. Suuret johtajat saavat jo milijoona euron vuositulot. Siihen ei päässeet ees markan aekana. Keksivät nuo optijot niin nehän laokeili alavariisa ja tiliä tuli. Vielä joku kehtaa tehä tyhyjäksi EU vaekutuksen.
***
 . Nykysiisä tottuus loytyy paskalehistä. (seiska, Hymy , IL,IS ja mitä niitä onkaan.) Kukaan ei enää uskalla tehdä mitään kun pelkää lööppejä. Ja ei sekään pelasta. Näemme suuret lööpit: - Eduskunnassa ei tehdä mitään!
***
Nii että päevittää pitäs tuo kaorapuurojutska. Seon monellekin  hyväksi.--- Tietennii sakramentit ja Jumalansana ovat ne oekijat ohojenuorat josta meijän syntisten pitäsi ottaa vaarin.- tae muorin!
***
 Totta puhhuin. Me eijolla vijattomija mihinkää. Veriruskijat synnit valluu pitkin persettä. Silimistä säehkyy syntinen punanen valo ja peleko kourassa ootettaan sitä uutta tulemista. Tae menemistä. Mene elä meinaa oes nykypäivinä kova sana. Moni vaen ei usko! Moi!

lauantai 21. tammikuuta 2017

ÄLÄMÖLÖ

Sehän on tuassii viikonloppu eissä. Ohan tuo mukavata ottoo levon kannalta. Kun sitä viikon raskaasti leppäelee, niin seon viikonlopun lepo sitte pelekkää ruttiinia. Saaketti joka näetä oloja valittaa niin sen pittee olla jo patalaeska.
***
Väkisinnii tullee mieleen ne entisten aekojen papparoeset ja mummelit jokka koetti jotaki työtä tehä jyskee että saevat muutaman saturaesen kopraan. Ei sillon ollunna eläkkeitä eikä ilimasia ettuuksia joeta tämänpäevän vanahoella on.
***
Vae onko nämä tyytyväesijä? No ei varmasti. Lissää vaen pitäsi saaha. Henklökohtanen hoevaaja pitäsi yhteiskunnan palakata. Joka pyyhkii perseen ja niistää nokan. Asumisen pitäsi olla ilimasta. Asuntotukeja hakevat rikkaatki että rahat säästyy kaeken maaliman kotkotuksiin. Kuten ylensyöntiin ja päevätansseihin ja hienoehin hepeniin.
***
Vaekka oesi asijat parempaakin paremmasti niin kun nykyvanahalta kyssyy Mitenkä mennee, niin voe sitä surkeotta ja valituksen määrää. Kaekki on päen persettä ja joku toenen on saanu ja minä en oo. Vaekka läskit hyllyy ja elintasolihas tuossa vyötärönseuvulla on aekahyvin kehittyny.
***
Ja että kurijuus näkysi loppaalisti laajalle. Pujetaan resuvaatteet päälle ja mennään leipäjonnoon  jonottaan jokapäevästä leipää. Säästyy rahat ravintelliin ja tupakkiin niin ja matkaeluun. Se kun niin pirusti avartaa. On se avaraa saatana kun tullaan reissusta ollaan puolikuolleita ja juostaan terkkikseen valittaan kun niin vaemaltaa.. -tana.
***
Saapahan nähä millanen älämölö siitä nousee kun tosissaan aletaan ettuuksia pienentään. Sehän on pakko? Jokkaenen jolla vähäkää järkijä on käsittää, että velalla rellestämisseen tullee loppu.Kukkaa ei halua luopuva mistää. Tietenki naapurilta ja noelta muilta voisi leikata, mun tulloihini ei kosketa. Jämtti on niin!

MIEHENMITTA -- 27 -

Elli sieppasi vesiletkun käteensä sekä avasi vesihanan. Hän suihkutti kylmää vettä laajana kaarena miestenniskaan, sääliä tuntematta. Jaskakin sai jo voimaa jalkoihin ja nousi ylös. Hän yritti paeta vesisuihkua, mutta Elli oli armoton.
- Rakas Elli, anna kun minä selitän.
- Vai selität! Sinun selityksiä olen kuunnellut hyväuskoisesti kohta kaksikymmentä pirunvuotta. Vain nyt tuli loppu. Ja Paavo, sinua olen kunnioittanut viisaana ja kunnollisena isäntänä, vaan tämä mulkkuaan muilla imettää. Vieläkin thyi! Ja siinäpä vilvoitusta alapäähän, Elli huusi ja suuntaa suihkun suoraan Paavon avonaisiin housuihin.
- Minä rukoilen armoa. Ei asia ole niin paha kuin näyttää...
- Rupeatko siinä vielä vinkumaan. Jokos himot viilenee, häh? Elli jatkoi miesten suihkuttamista.
- Perkele akka, nyt tämä leikki loppu tähän, Jaska karjaisi, juoksi vesihanalle sekä sulki sen. - Pitää jumaliste olla kumma muija, tuomitsee ennen, kuin on asiasta edes tietoinen, Jaska sanoi.
- Niin justiin, kyllä minäkin ihmettelen emännän kiivastumista. Asia pitää ensin tutkia ja jos aihetta, sitten hutkia, Paavo sai sanottua, alkaen tointua järkytyksestä.
- Kyllä kai minä omia silmiäni uskon. Näin
selvästi, kun tuo meidän ukko silitti, liekö peräti imenytkin sinun kalua?
- No, tämä on pikkusen arkaluontoinen asia, ei oikein kehtaisi punastumatta naiselle kertoa, Paavo jarrutteli.
- Se pitää punastuu sitten, vaan selityksen vaadin olkoon vaikka kuinka hirveä, Elli pani armottoman tuomion.
- Odotahan nyt Paavo. Minä kyllä tunnen paremmin akkani niin annahan kun minä selitän. Sille pitää kertoa tarkasti ja yksityiskohtasesti asiat, että ne menee perille, Jaska selitti.
- Minä en satujas usko, että aivan turha on alkaa sepittään valeita... No, antaa kuulua!
- Sinähän Elli tiedät, että tuo miehen kalu on pikkuisen erilainen, kuin naisen vastaava. Se kun saattaakin pamahtaa kovaksi jopa omija aikojaan, niin näen ollen Paavolle oli eilen iltana iskenyt päällensä kestoseisokin. Olipa illalla nakannut parit Viagrat, niin eihän se naimalla asettunut... Paavo kun tietää, että minä osaan noihin asioihin vähän enempi, niin tuli minulta apua hakemaan.
- Älä sinä ukko valehtele. Ihan lerppupa oli Paavolla mulkku, kun tulin. Ei edes sinun imeskelyt ollut auttanut.
- Oli tietenkin, kun hoitoloitsut olivat jo luettu. Jaska osaa nämä hommat.
- Miten on Paavo, oliko näin asiat?
- Näenhän se oli! Kylmäkylpy teki viimestelyn. Ei nosta enää päätään, vaikka vintturilla yrittäisi nostaa.
(jat.)

LUUTA & LIHAA

Huomenta! Lauantai allakassa! Pakkasta - 4.3. Pihavalo antaa kivan majakan pimeyven keskeen. Ei tosin vilku, mutta hyvin eksyny löytää sen luo. Kukapa meistä ei olisi enemmän tai vähemmän eksyksissä?- näinä pysähtyneisyyven päivinä.
***
Ryminällä kaatuu kirkot ja kappelit. Ruoste syö ja herrat raiskaa kaikki halukkaat. Suuressa kiimassa alttiit antautuvat yljälle, jonka toimitus on nopija ja tehokas.
Herra anto herra otti aota ei vastaan vänkätä.
***
Oi sinä leskijen apu ja vanahojenpiikojen viimenen mahollisuus. Olkoon autuus ja ylistys päälläsi ja kasvakoon Sinun tehokkuus , että voisit tehtäväsi suorittaa ijankaikkisesti. Amen. Ja tämä on tosi.
***
Selevee pässinlihhoo imasin  tuassii kitusiin. Saateri kun teki Eetuva!. Hyvä niin - ei tottuus unohu, eikä valleesta jouvvu kiini. Kuten tunnettua valleella on lyhyvet jälet - parikolome askelta! Kesällä ei näy niitäkää...
***
Viissaushan se assuu näessä sivvuissa, mutta seon niin ovelasti piilotettu, että pittää olla kiero ja vittumaenen luonne jotta älyvvää.
***
 Silti se ei saa estää pohtimasta ja tarkoen lukemasta, mitä on tarkotettu. Ahhaa-elämyksijä voeki sitte löytyvä vähän päästä. Etsikää niin teille annetaan.
***
Pilikunnussijoeta varten minnoon koettanu varistella pilikkuja sinne ja tänne. Saavatpahan himmoosa nusasta. Ja oon jättäny kirijaemija poekkee, ei oo liian viimesteltyvä. Nykyvään pittää kaekki olla karijasemalla tehtyä.
***
 Ne kun oppineet toetottaa että lukijalle ei saa antaa liian valamista. Vaekka kuinka yrittää tehä tavallista niin riimaa pukkaa. Haetanneeko tuo? MOE!

perjantai 20. tammikuuta 2017

EI KOSKAA KOHEN...

..eikä ees sille seuvuin osu Satunnasen Tutkijan tuumaelut. Toesinaan vilahtaa maalista metritolokulla, siis jos yrittää täsmä ammuntaa. Toesinaan on siinä seuvvulla, napakymppijä ei tuu koskaa. Vaen pettymyshän se pistää yrittämmään entistäki rajummasti. Sisukas suomalaenen ei heleposti anna periksi. Periksi antaminenhan on alamäjen alakuva ja jos pukkaa huipulla vaohtia niin alaspäen meno onki meleko heleppuva. Ei tarvitte ku pijellä ja vejellä. Toesaalta jos on pituva niin eijoo luistuva ja  menopeli voe pysähtyä paekalleen. Siinä voeki sitte pittää pienen palaverin ittesä keralla ja harkita uuvelleen mikä suunta on mielekäs, vae pistääkö leirin pystyyn niille sijolle.
***
Vaekijaahan se on neuvvottelu niinki tutun kaverin kansa kun ittesä! Mutta jonkullaeseen kompromissiin kuitenki pääsee jos meinaa ittesä kansa pärijätä. Muijan kaa onki jo palijo vaekijampaa.Tosin siinä matsissa lopputuloksen arvaa jollei tiijä. Vae eikae tassä mittää lottotoemistoja aijota perustaa, että katotaan myöhemmin oliko tieto valttija vae kokosiko sattuma satuvaan. Tuosta savonkorijuusta voesikki napata kopin ja ällistellä syntyjä syvijä.
***
Kyllä sitä ollaan kauaksi vajellettu niistä Eetenin viinitarhoesta,Saateri sinnehän on meleko matka. Näen turhantutkijan kannalta onki varsin antosaa äplistellä miten tänne on tultu. Tarkkojen tutkimusten perusteella oon antanu tievottaa itelleni, että Aatamihan ei jollu mikkää ruutinkeksijä.Mitä oon kuullu niin sehän keskitty pelekkään olemisseen. Hetelmää vaen naamariin ja Eevan kansa kissaeluun. Pyöräki taesi olla keksimättä polokupyörästä puhumatta.Vaatehuoliahan Aatulla ei ollu . Oon kuullu että siinä vaeheessa vasta silimistä putosi suomut (mitä se sitte tarkotaaki) kun tehtiin syntijä.ja Aatusta puhheenollen tietää mistä se oli kysymys. Rietas lie ollu kaveri?
***
 Vae eipä sitä parane alakaa lakratteleen  nuista syntiasijoista. Sehän on kaekille tuttuva , että piru on lähellä houkutuksineen koko ajan.. Eikä se aota vaekka sen kuinka tievostaa. Aena se jonku saa satimeen, että katumuksenkammijo on taepaleella meleko tarpeen. Empä muista mistä se oli kymysys. Ei kae se oo niin väliksikkää?
***
Pääasiaja että muistaa kilivotella täällä maalimanpahennuksen taepaleilla. Se voe laolu lopahtaa lyhyveen jos nuotit hukkuu, tosin en tiijä käökö ne uimassa, mutta voehan aena visijoijja, sikäli mikäli miettimisaparaatti on iskussa ja virtaa akussa. Tietysti voe käöttää myös Forttumija vaen tarttee muuntajan välille. Forttumi on ,liijan ärtsyä töpselistä suoraan, immeisen piuhojen kestävyyteen. Se savu nousee korvista ja käry käy ja sillon ollaanki jo pahemmassa paekassa. Vaen seon taas asija erikseen. Siihen voemme palata sitte myöhemmin tae sitten ei ole syytä sysissä jos seppä on tohelo!

MIEHENMITTA -26 -

Jaska kurkisti vielä ovelta, kuin tarkistaen, että ei kukaan sivullinen olisi seurannut heidän kulkujaan. Touhu sai Ellin epäilemään, että jotakin hämärää oli tekeillä hänen selkänsä takana. Että eihän vain olisi salaa häneltä myymässä heidän korkeatuottoisinta leh- mää. Ruiskaunokkia. Jaskasta ei koskaan tiennyt.
Mitä enemmän Elli asiaa pohti, sitä vakuuttuneemmaksi hän tuli siitä, että jotakin miehet puuhailivat salaa häneltä.
- Ja siitä minun on otettava selvää! Sanoi Elli ääneen ja lähti kannat kopisten kohti eteistä.
***
- E-eihän se aine kirpaise? Lieneekö tuosta muuta haittavaikutusta? kysyi Paavo ääni epävarmuudesta väristen.
- Omakohtaista kokemustahan minulla ei ole, vaan kärpäset kuoleentuu nätisti. Ja kun nuo ovat paljon pienempää lajia, niin hengenlähtö niillä on sataprosenttinen. Muuta haittavaikutusta tuskin lienee kuin paikallinen punoitus. Ja tietenkin niistä sinun siemenistä voi muljahtaa itu, vaan sepä vain lienee hyväksi, kun sinulla sitä jälkikasvua lie riittävästi, Jaska sanoi rohkaisevasti irrottaen jo oranssinkeltaista suojakorkkia aerosolipullosta.
Paavo irrotti housuja pitelevän vyön ja antoi housujen valahtaa alas. Jaska ryhtyi tiirailemaan kaverinsa alivuokralaisia. Koskapa ei tiennyt, ovatko otukset paljaalla silmällä havaittavissa.
- Suihkautahan jo, että saan nostaa housut. Tämä on perin kiusallista, Paavo häpeili.
Jaska oli polvillaan Paavon edessä ja tiiraili läheltä Paavon karvapehkoa jopa kädellä silitti, että näkyykö kiusankappaleita.
- Taitavat ollakin niin pienikasvuista rotua, kun en näe yhtään jyrsijää mulkkusi kimpussa. Vaan hampaanjälkiä ovat vissiinkin nuo punaiset pilkut. Voihan ne olla päivällä jossakin ihonpoimussa nukkumassa.
Samassa ovi tempaistiin auki.
Ukot jähmettyivät kuin suolapatsaaksi. Jaska oli Paavon edessä polvillaan sekä Paavolla housut kintussa. Kun Elli porhalsi navettaan, pysähtyi henkeään haukkoen. Mutta Ellin aito hämmästys ei kestänyt kauan.
- Herrasiunatkoon! Tämmöistä peliäkö täällä pidetään. Thyi! Että tämäkin vielä piti omilla silmillä nähdä. Ollaan muka olevinaan niin heteroja, vaan täällä homopeliä pidetään.
- Elähän nyt Elli...
- Elänhän minä... ja nosta sinäkin, muutama pervo, ne housusi ylös! Eipä tuommoista tarvitse peilata. Nyt saatana! Eiköhän se kiima haihdu, kun vähä viilennetään.
(jat.)

JOKISEN EVÄÄT

Tiijossa taas viikonvaehe. No passaa sehhii paremman puutteesa. Lempiä  talavi on kansan yllättäny - kesävaatteissa tarkenee -sisällä. Miinus 2.0  on mittarissa pakijoko lie mittarin ulukopuolelle?
***
Kel Onni on se Onnin kätkeköön. Tuo vain niinkun vihjeena, Niin ja Jorma on kans hyvä piilottaa. Komerossa voe tulla ankara tappelu Jompi tae Kumpi voettaa.  jompikumpi varmaan
***
 Mikäli oekein muistan niin laoluntekijä on teheny ehotuksen Onnin loppusijotuspaekaksi " Se kehottaa kuskaamaan Onnin korpehen ja olla onnellinen Onnistaan.
***
 Ei taija olla kaekistellen heteron laolu? Mullon niin keheno Onni että saa tulla toemeen omillaan oli korvessa tae vaenijolla.
***
Tietysti Meokov tasottaa kovasti tunne-elämän huippuja. Tasanen olotila on mukava ei tuu yllätystä. kalijasta en tiijä. Taetaa laskija? Aenaki laskuja.
***
No, nyt jo passaa! Sakramenttijä tullee ku turkin hijasta Ja varmaan varsinaista tottuuven sannaa. Tottuus ei pala tulessakkaan. Joten olkaamme iloitsevaiset. Sillä katso. Hyvä osa on meille annettu ja sitä ei meiltä oteta pois . Luu muuttuu lihaksi ja lampaanpää makkaraksi.
***
Hallelujaa huutaa kivet ja kannot, kun kansa lipittää  viinaa. Velat muuttuu saataviksi ja valhe totuuteksi. Sankat kansanparvet tulevat kumartamaan Alkon rappusille. Sillä nähty on. Pelkkää iloa tippuu totuuten torvesta. Hartainkin ristitty alkaa ajatella ja tarkistamaan tottumuksijjaan. Kyllä Jokisella eväät riittää. Lopputulema on Herran hallussa. MOI !

torstai 19. tammikuuta 2017

KULTAA.

Pittäähän tässä  jotahi pätista vaekka pää on tyhyjä kuin kottaraesen pönttö talavella. Mistäpä tuonne meikän pönttöön asukkaeta, kun niitä eijoo ollunna ennenkää. Suatanna kun tuo aokko nuaman keskessä on semmonen pohojaton kaevo. Päeväkaosija sinne käöttökeleposta evästä työntee - kaksin käsin , niin tuotoksena on pelekkää paskoo.
***
Oesihan se peräti onnellista jos peräpäästä tulisi vaekka kultaa. Eipä sitä kukkaa vääntäsi torttua aevan mihin vaen. Se mahtas olla arvotavarata. Ittekuki kiikuttasi tuotoksesa pankkiin tilille. Meleko laari siinä pitäsi olla ite kullaki. Ei tallelokero riittäsi.
***
Misseille se saattas riittää pelekkä tallelokero. Niihen kullantuotanto kyky oes varmmaan meleko olematon. Tae helekutistako minä sen tietäsin. En oo missien paskomisia ollunna kahtomassa. On siinä muuten melekonen ristiriita kun oekein kaonis missi onki sisältä pelekkää paskaa.
***
Ei se oo kummonen kokkare tämä immeinen, vaekka moni se luulee olevasa hyvinnii mallikeleponen luomus. Eipä oekein kestä tuuletella.
Surkija otus on immeinen - parraemmillaanki!
***
Perkele kun se paaviki kuvittellee olevasa melekeen Jumala, niin sehi on paskaa sisältä ja pelekkää toukan ruokaa koko äijä. Pittää sitä olla kaekenlaesta komeljanttaria hyväuskosten huijaamiseksi.
***
En tiijä! Palijo on tässä mualimassa sellasta asijata joka on pelekkää tyhyjän kanssa askarteluva niin ku esmerkiksi nämä mun höpinät.. Vaan haetanneeko? Siinä vierähtää muutama melekee tästä ajasta , mulla höpistessä ja sulla lukijessa. Voesihan se mennä pelekässä haesemisessaki sohovan nurkassa.

MIEHENMITTA - 25 -

Jaskan oli käännettävä päänsä sivulle kätkeäkseen Paavolta naamallaan käväisevän ilonvirneen.
- Mokomakin nuhteettoman isännänmallia kantava Paavo, että pitikin sattua! Hm.
Elli oli jo kattanut kahvipöydän. Oikein oli ottanut Myrna- kaluston esille. Kukkiakin oli laitettuna vaasiin, alkukesän kulleroita. Punaposkisena Elli touhusi keltakukallinen esiliina heilahdellen.
- Paavo on hyvä ja ottaa vehnästä. Kertulta saadulla ohjeella tein. Taikinaan en laittanut munaa kuten yleensä.
Jaska katseli vaiti sivusta, kun Elli tarjoili leipomuksiaan Paavolle, kuin piispalle pappilassa, vaan mitäköhän tuo olisi tuumaillut jos tietäisi, että Paavohan se laitatteli hyvinkin hanakasti munaa, nyt vaan oli mennyt painamaan vikakoloon.
- Oletteko sitä kuullut, että opettaja Kärhämäiselle on tullut morsian Venäjältä? Paavo sanoi.
- Ooh, oikeinkos on löytänyt rakkauden niin etäältä? Elli haltioitui.
- Rakkautta tosiaan. Maatuska äkkäsi tilaisuutensa koittaneen. Kärhämäisellähän lienee kelpo eläke, lateli Jaska arkisesti.
- Se Kärhämäisen sisko, Aune, olikin käynyt opettajaa varoittelemassa, vaan niin oli tuo ollut onnensa huumassa, että ei ollut järjensana perille mennyt, Paavo selitti.
- Siinä näet, järkikotka se Aune. Olihan jo kouluaikana. Ei heilauttanut mitkään höperyydet Aunea, nyökytteli Jaska.
- Te tuomitsette asian jo ennakolta! suuttui Elli ja jatkoi tuohtuneena: - Eikö Paavokaan näe romantiikkaa tässä asiassa? Opettaja on kauan kaivannut kumppania. Miksi ei kukaan onnea hänelle soisi? Ja mikä erikoinen se Aunekaan on, vanhana piikana on tietänsä kulkenut. Kärttyisä ja kateellinen se on!
- No, kait aika tuon näyttänee. Perutaan me nämä puheet, jos venakko täällä yhä ensisuvena pottumaata Kärhämäiselle kuokkii.
- Ka, tehdään niin. Turhaanpa noita ennustamaan alkaa, toisten asioita.
Kahvittelun jälkeen miehet lähtivät sanaakaa sanomatta ulos. Elli seurasi katseellaan vaivihkaa miesten touhuamista ja tuli epäileväiseksi. Hänestä tuntui hyvin oudolta miesten eleet ja käytös.
Paavo oli jotenkin erilainen. Tavallisesti hän oli oikein seurallinen ja juuttui pitkiin keskusteluihin, mutta tänään hän oli hätäisen oloinen, eikä ollut aloillaan pysyä edes kahvinjuonnin aikana.
Ikkunasta Elli näki miesten liikkuvan pihan poikki rivakoin askelin kohti navettaa. Jaska avasi navettakeittiönoven ja ohjasi Paavonkin sisälle, katsoen vielä sivuilleen.
(jat.)

SUKSIN SUOLLE.

Valosa tulevevaesuus eesää - toki takanaki.Taakse jääneen tietää. Tuleva arvoitus! No virtuvaalisti pittää hiihellä - päevä kerrallaan!
***
Muuten - kehenosti luistaa sukset. Pituva on liikaa. Alamäjessähi on aena turvallaan. Vaekka sitä palijo maenostettaan, että oli onni miehelle kun kaatu etteenpäen???
***
 Mitä pentelleen onnija siinä on jos sattuu terävä kanto mahan kohalle. Taekka Mora! Siinä hymy hyytyyy herkasti ja voe olla että mennee toeseen äärimmäesyyteen.
***
Kyllä minusta ylleesä liijotellaan tuon onnellisuuven takija. Saateri yhtä vitutustahan tämä on. Kurijuutta riittää joka päevälle . Eikä Herra armahta.
***
 Tosin se lienee hyvinki monella se armahtaja ... Rouva. viinanryystäminen ja huumen imeminenhän se riemun repäsee. Siitäki seoraa morkkis ja entistä suurempi vitutus. kuulemma! Maenittakkoon että meikähän ei oo laenkaa sinne päen vinksollaan.
***
Minnoon antanu itelleni kertuva, että kun on jatkuvasti pienessä pilivessä. Tehokkaan kärpässienimuhennoksen jäläkeen sitton meleko immuuni ulukopuolisille vaekutteilla!
***
 Eholle pittää panna muuten vaen? Eikae sillä välijä jos panneeki. Kuhan muistaa välillä ottaaki. Että tasapaino säilyy. Ja maine. Ja on katetta!
***
Saatana täällä kyllä kohta kelijä piisaa ja lissää tullee koko talaven. -tana! Jos oesi sukset niin tiijä vaekka lähtisi oekijasti suksimaan. Sukkasillaan ei kehtova. Suksi suksi ei luista mihinkää...kuka vei porstuasta porkat?
***
Kuten tästä huomaamme suksista on haettaa vessassa tae muussa vaakahommassa, kyykkypaskasta puhumattakaan. Paska liurahtaa kannalle. Eipä naorata.
***
Sauvat toki on aena paekallaan. Kun ottaa porstuvasta porkat lähtiissä niin tietää että pyssyy pystyssä. Tae rollerin. Sehän on tätä. Moe! 

keskiviikko 18. tammikuuta 2017

TÄSSÄ KUN ON AIKAA...

...pittää vielä vatuloija jopa nakata muutama visijo, kanssakulukijan ällisteltäväksi. Näkkyypä joku tykänneen jopa kehuneen :D
***
Kivalta se tuntuu kun joskuskaa kehutaan. Se rassaa syvämmen peräkammareita ja antaa uusia voemmija kestää näetä elämän paskasia puolija. Niin ku ylleistä vitutusta ja muuta semmosta joka perkeleesti ottaa aevoon.
***
Tietenniihän kaekki on yksilökohtasta, Joku luja hermonen ei joo moksiskaa vaekka sille sanos päen naamaa tottuuksija. Naorelee vaen ja oottaa lissäää. Kun taas semmonen itteesäki suuttunu, ei kestä jos isosti pierassee. Saattaapa jo tuhunupäästöstäki metelin nostaa.
***
Peräti vaekija on semmosen immeisen kanssa olla kanssakäömisissä. Ei tohi kysyä mittää, ei sanua mittää. Ja siitähän se varsinaenen hämminki nousee jos pikkusen luuvitosella puhuttellee. Ei voe muuta kun ihimetelle, että joku voe niin vähästä nokkautua, saattaapa jopa polliisin...
***
Onhan peräti riemullista, jopa onnellista jos puhe kohtuuvella mennee perille. Ettei aena tarvii mielipijettään aevan vänkällä ilimasta. Seon varsinkin ikävää, että mielipitteen perillesaaminen vaatii kättä pitempää. Vaen mitähän änkejjää vastaan.. Siinähän on valittavana kaksi yhen mukasta tietä. Omaksuva tae panna hanttiin.Myötämielinen asenne antaa aena tulosta.
***
Tietysti ympäristövaekutukset pittää sanansaatossa ottaa huommijjoon. Kuten kohteen koko ja ulukonäkö ynnä luonne. Se saatana pieniki äijä saattaa olla ärhäkkä jos ei tarpeeksi hyvin satu. Se tietenki on surullista jos tiedonvastaanottaminen on niin vaikijjaa, että se pittää nyrkillä viijä perille. Siinä saattaa paitaki revetä ja rinnukset ryöttyvä verreen. Vaen mitäpä ei uskonu!
***
Ei pijä luulla että ite oesi akressiivinen, Tuo oli vaen visijo siitä mihin se johtaa jos perusteitta vänkyttää vastaan. Kohtuulliset kompromissit on raohantie. Parempi laeha sopu, ku lihava riita!

MIEHENMITTA -24 -

- Joo, minä tässä oireilen kovissa omantunnon tuskissa. Katsopa, kun kävin kirkolla eilen. Palatessa erehdyn käymään Tonttisten mökillä. Se reissu olisi kylläkin joutanut jäädä käymättä... Paavo sanoi ja rapsutti sepaluksen tienoota.
- No voi pirulauta. Puhuiko ne minusta?
- Heh! Taisihan se Reeta jossakin kohdassa mainita.
- -kele vieköön koko Tonttisen sakin. Juottivat ensin puolivalamista pontikkaa. Ihmekös tuo jos maha meni sekaisin ja päähänkin pesän rakensi piru. Pikkupirut sitten syötti päähän riettaita ajatuksia.
- Sekö on sittenkin totta?
- Jaa, mikä?
- No sepä että köyrit Reetan kanssa?
- Lähellähän se oli, vaan ei saanut kärkeä kastaa, kun se Jallun hyväkäs heräsi unestaan kusikierrolle.
- Voi hyvä veli, minä sitä sorrun ihan siihen itseensä. Kato, kun Jallu oli lähtenyt asioille kaupunkiin ja Reeta oli yksin kotona. Täytyy tunnustaa, että olen sortunut ennenkin, joskus nuorempana, Reeta kun on ollut auttavainen nainen. Mikäs siinä, sehän oli nuorena nätti tyttö, vaan nyt on melkein kuin noita-akka, tai metsänpeikko.
- Heh, heh, vaan olet sinäkin kokeillut sitä metsänruusua. Ei kai se Jallu olisi välittänyt, vaikka olisi silmäin alla pannut. Jallu kun ei ole mustankipeä... Eipähän tarvitse itse vaivautua niin tiheään. Tahi eiköhän se Jallu liene ruuna, ei enää kykene.
- Totta puhut. Jallu joskus ihan yllyttänyt että käy suikkaamassa tuota Reetaa, se kun on niin vihurissaan. Ja minähän kävin, ei siinä mitään. Vaan nytpä kun on ollut vuosikymmeniä väliä niin tarjosi yllätyksen. Sinä vissiinkin selvisit tuurilla?
- Mistä? Olisin minä kiksauttanut, vaan se Jallu saakeli kaato kirnuuksen.
- No, satiaisista. Saatana nytkin polttelee mahan pohjaan, pallit on kuin tulessa. Mitenkähän näistä pääsee eroon?
- Satiaisia? Elä helvetissä! Kylläpä lykästi, kun en sieltä pehkonpuolelta edes meinannut. Olipa, olipa ne tuurit matkassa. Tuota, odotahan kun mietin. Hävittää ne täytyy ennen kuin syövät koko miehen.
- Älä hyvä kaveri pelottele, muutenkin tuntoa painaa. Olisi maailmanloppu jos asia kantautuu eukon korviin.
- Joo nyt keksin, Raidhan se tappaa kaikki ötökät. Lähdetään kahville ja sitten mennään tuonne navetalle, siellä on uusi Raid tölkki. Pannaan pirrinpurijat päiviltä.
Jaska oli tavallaan hyvin helpottunut, kun Paavon asia oli osoittautunut siksi mikä oli.
Tovin Jaska oli jo otaksunut asian koskevan nimen laittamista takaajan kohtaan tai muuta sellaista.
Satiaiset olivat hänen kannaltaan ihan harmiton juttu. Pihan yli kävellessään hän kouraisi nivusiaan, mutta mitään ylimääräistä elämää alakerrassa ei tuntunut olevan.
(jat.)

HÄMÄRÄHYSSYÄ.

Sehän on taas keskiviikko, joten syytä ottaa kevijästi! Oon tässä hämärähyssyä pitäny. Keitin kahvit ja kaurapuuron ja lapion puuron kitusiin Nyt voikin hyvillä mielin syventyä ilimanaikaseen.
***
Kyllä tässon perse olalla ja pikku tinassa kumminki koko ajan. Mikäli tekstiin uskottaan. Ja miksette uskoisi. Mutta varotus on annettu usijaan kertaan että kaekki on poristu iliman alaleukaa. Haetanneeko tuo jos höpäjää tietosesti. Kohtahan tässä höpsii höperyyttään kumminki. Kontrolli karkaa eikä saa kiinni.
***
Kuka pentele tämmöstä tekstiä selevinpäin kirijottaa. Pikku huikka Meokkovija rasvaa ajatteluelintä kummasti . Jäläkijä syntyy kun sormi tökkii ja virheetki sammaan maksuu. Silimä sihtaa puuttuvia pukstaaveja vaen hoksa on metässä.
***
Nono poeka, eihän tässä maksuja, vaen paksuja voe jutella päätyönään. Ja jos Meokkovi loppuu niin ei hätää. Aenaki syntymäviinossa löytyy  kumminkin? Ne ei ees vähene.
***
Pahalle on mennyn mallille asijat. Täötyy polovistuva esirukkoukseen, että armon saes....Pappi kun sannoo että väkevän ryystäminen on synti, vaen jos viinissä löytyy niin se on taevasossuus taattu - meleko varmasti.
***
Monenlaestahan siellä Kaamasentiellä sattuu. Kun vaen ossuu hollille. Meikä on jo siinä ijässä, ettei tajua naesten tarkotusta.
***
 Tosin, eihän kukaa voe naesija tajuta. Se lokkiikka on niin monesti hakusessa. Saateri kun mennee mollinpuolelle tämä päästön lattaus. Jos sitä Meokovija ottas...Kippis! Moe!

tiistai 17. tammikuuta 2017

SEHÄN NÄÖTTÄÄ NY...

...melekosen mukavalta tämä hommeli. Joka aamu on eilistä valosampi. Pakkanenki on ihan kohtu lukemissa. Siperijassa vaen tuntuu olevan melekonen. Siinä se varmasti kusi kaarelle jäätyy? Mahtaapa siinä pikkukaverihhii suaha nuhhoo? Naesillahan se onnii varsinaenen onkelma. Pyllistellee niin jäätyy koko perse!
***
Heikosti on suunniteltu se puoli naesesta. Muutenhan ne ovattii meleko mukkiin meneviä. Varsinnii jokku. Mukissa polskutelevat kuin innokkaemmat uroksettii ja sitte on häijy katella kun naenen on aevan kanttuvei. Kun kaekki estot puttuu niin ohan se rietasta katottavaa.
***
Tietystihän tämä niin sanottu sivistys on immeisten ommaa keksintyä. Äetee on jo penskasta pittäen takonu päähän, Tuota et saa, etkä tuota, Näen taas pittää ja ennen kaekkija totella. Niimpä sitä ollaanki sitte jokkaenen erilaesija, joehin oma äeppä on iskeny puumerkkisä. Joehinki hyvinki ssuuret. Arvet näkkyy koko elämän ajan.
***
Tokihan se sitte tämmönen penskana säretty iskakin tekee suurta tuhoa lapsen kehitysvaiheissa. Jos onkin lempeä äiti niin isä saattaa olla yksi perkele. Näistähän saamme lukea päivittäin.
***
Eihän tietysti mikkää ole noen yksinkertasta. Toki voe olla yksilöllä synnynnäesijä vikakytkentojä tuolla piuhoissa. Ei sille mitään voi jos kokonaesuus ei toemi. Tai vaikka toimiiki, niin toimii väärällä tavalla.
***
Miten lie, olisikko kaikki onnellista ja toivottavaa että kaikki olisi aivan vapaata. No, opettaahan se eläinkin pentuaan. Ankarasti opettaakin. Emo se taitaa olla eläinpuolellakin se opettaja. Urokset vähän välittää miten jälkikasvu käyttäytyy? Uros vain panee...haisemaan!

MIEHENMITTA --23.

- Vaan naisten päälle ymmärtäneekö tuo, sitä kovasti epäilen. Ei ole todistetusti vokotellut naisimmeistä intiimissä mielessä.
- Voi sinua torveloa! Sinulleko niistä asioista tulee ensimmäiseksi kertomaa. Älä sinä veikkonen semmoisia luule!
Kiivaaksi yltynyt sanailu loppui nopeasti, kun Elli ja Jaska kuulivat askeleita eteisen suunnalta. Pian pirtin ovi nykäistiin auki... Paavo Perälä kähni oviaukosta tuvan puolelle.
- Päivää taas taloon!
- Päivää!
- Keitäpäs Elli kahvit niin me Paavon kanssa istutaan jo tuonne juttelemaan, Jaska tuumi sekä veti tuolia esiin.
Ellikin muuttui hetkessä hymyileväksi kodin hengettäreksi, jonka mieluisin tehtävä näytti
olevan miehensä tahdon toteuttaminen.
- Nyt tarvitsen apuasi, Jaska. Sinä kun olet aina ollut ystävä hädässä. Et ole jättänyt koskaan pulaan, Paavo aloitti.
Jaska aavisteli jo pahinta, mihin joutuisikaan lusikkaansa pistämään. Tuollaisen alkupuheen jälkeen olisi lisäksi tosivaikea kieltää apuaan. Ei kai kuitenkaan Perälässä liene pulaa rahasta.
Jaskaa ei oikein huvittanut uhrautua toisen avuksi, varsinkin kun omatkin hommat kuseskeli kintuille jatkuvasti.
Paavo puristeli käsissään lippalakkia, jonka oli ottanut päästään. Hän hakikin seuraavia sanojaan tarkkaan harkiten.
- Tuota, voitaisiinko me mennä katsomaan ulos, tuota minun mopoa. Siinä lie jotakin hämärää. Sinä olet ikäsi saikannut niiden kanssa, niin voisit tietää sen sielunelämästä.
- Tiedä minunkaan taitoistani, vaan ainahan nuo on tarvittaessa pelittäneet.. Elli, me käväistään tuolla pihalla ja tullaan kunhan keritään kahville.
- Toivotaan että tuosta meidän ukosta olisi edes jotakin apua Paavolle. Vaikka sitä pikkuisen epäilen. Meillä se on se vessa-asiakin vielä tuulten heiluteltavissa, ja taitaa pysyäkin, Elli selosti, ulos lähteville miehille.
***
- Jukoliste että minulla sapettaa tuo akka. Se kun vetäisee joka asiaan sen posliinipottansa. Mistäs ihmeestähän sen lienee päähänsä saanut? Jaska tuskaili..
- Ei ne naiset paljon kipinää tarvitse. Minä se luulen, että niillä tupperi-kutsuillaan ne yhdessä suunnittelevat, mikä hullutus seuraavaksi otetaan ohjelmaan. Vähäsen seurasin, kun ne naisimmeiset meillä kokoontui.
- Vai sieltä se alkaa kaikki jonninjoutava. Mutta siinäpähän. Minkäpä niille mies paljain käsin mahtaa? Sinulla oli asiaakin?
(jat.)

KOORDINAATTEJA.

Huomenija ja ilosta mieltä itekullekki. Pakkasta -5.0 luntakin pikkusen. Hiihtään pystys jos oes haluja.Vae ku ei taho! . Vaen eihän se rikos? Talavella lunta ja kesällä - vähemmän.
***
Kyllähän seon nykysin heleppuva tehä laettomuuksija jopa rikoksija. Jos on pirullinen ja ilikijä asenne muihin nähen ja haluvaa naapuriie tuottaa tuskaa ja vitutusta niin iisi homma.
***
  Kun näetä sähkövempamija aekasa tökkii nii ei tiijä missä päen palaa tae atomipommi räjähtää. Sattuu hakkeroemaan erehyksessä terroristin koortinaatit niin seon kohta jytinää. Aijat kaatuu ja kukkulat horijuu. Pelastukkoon ken voe! Kaekki vaen erreöksen piikkiin.
***
Muuten, seon niin arvaamatonta tuon sähköpostin kaa. Sitä saaterin roskapostija työntää putken täyveltä. Lisäksi samat jutut joka saaterin päivä. Vaekka niitä koettaa kieltää ja paenelee estonappuloeta, kiihtyy vaen kuin Pellonpään pojan näläkä
***
. Tae siis paenelee estonappija niin kahta kaohijampi roskatuluva seoraa. Yhtenäki päevänä yli 500 viestijä. Oli siinä poesteleminen. Yhtää en aokassu. Jostaki Jenkkilästäkö liennee, nehän ne tahtoo sotkeotuva toesten meininkeihin - vaekkapa ilikeöttään. Vae liekö Kanervalta? Mahtoko olla palavelunestosysteemi? Mikä nämä tietää?
***
Vaen minkäpä tuolle palijaen käsin voepi. Tietenki jos ottaa sivuleikkurit kätöseen ja napsii viemäri ja tuomari kaapelit ja vetasee vielä - varmuuven välttämiseksi - töpselit Forttumin reijästä. ***
***
Vaen ei sekkää passaa kun jää laskut maksamatta ja kohta istuu kaoniin kaolan kaa tiilenpäetä lukemassa. Että seon - kärsi niin kirkkaamman kruunun saa! Moe

maanantai 16. tammikuuta 2017

SIINÄ SITÄ ON RIEHKASTU...

vaekkei se rapijasti aena sujukkaa. Vaen sama kae se näen tupaäijänä on, kuhan ny ruokaveron kuittaa ja levähtee sillon kun väsyttee ja naputtellee kun napututtaa, eikä töllökää oo jääny tarpeettomaksi kapineeksi.
***
Ny on ollunnakin hyvijä eltsuja. Tae ehän minä mikkää elokuvariitikko oo, on vae olleet mun makkuun. Beckki ja Wallanderi on mieluista kamaa. Olihan siinä Vareksiaki, mutta melko pliisuja. Vittu sanan hokemista. Eikä se juonikaan ollu kaksinen semmosta moskaa... Kirjana parempia.
***
Amerikkalaiset elokuvat joita on hirmupaljon joka kanavalla ovat turhankin vauhdikkaita. Vanha ei tahdo pysyä perässä ja tekstit vaihtuu niin nopeaan, ettei ehdi lukemaan.
Saksalaiset ja englatilaiset ovat hyviä. Eivät niin raakoja kuin amerikkalaiset. Vauhti ja tekstitys ovat sopivat.
***
Noita lääkärisarjoja alkaa olla liiaksi. On Sykettä ja monenlaesta tarinata jossa riijataan ja silleen..Se kun on melekein niin, että jos on yhden katsonut on katsonut kaikki. Jotakin hoijetaan ja leikellään ja jännätään miten käö. Välliin riijellään ja välliin nusastaan.
***
Kai ne suosittuja on, koska niitä paljon tarjolla joka kanavalla. Kyllä TV-tarjonta on niin runsasta, että kummastutaa, kuka jaksaa vielä vuokrakamaa katsella?
***
Elokuvateatteeri onki sitte eri asia. Vae ei kae tässä. Vitsi on vähissä joten pittäää huomiseksi lattaa tuonne pönttöön jotaki asiaaki. Tae sitte ei. Näkkeepähän. Moe!

MIEHENMITTA--22.

- Itsepä tuota aloit käräjiä käydä lehtitilauksista... Naisellakin pitäisi olla jotakin viihdykettä. Ei siinä paljon viihdykettä ole, kun keittää pottuja ja hoitaa kantturoita.
- No, posliiniin kun saa pieraista, seköhän tuo antaisi onnea ja autuutta.
- On tämä elämää. Kohta on kevät jo juhannuksessa ja ukko haaveilee joutavia. Perälässä kävin vessassa, niin jopa oli mukava istua vähä pitempään ja se bidee on ihana.
- Sitäpä pillunsuihkautusvärkkiähän se Reetakin ihasteli, vaan ohan tuota tultu toimeen muutenkin. Herrojen hienostelu keksintöjä. Ja niitä ei meille laiteta.
- Siinä sitä taas ollaan! Perälän Kerttukin oli nuortunut monella kymmenellä vuodella kun saa alapään suihkutettua useasti päivässä. Ei kuulema kutise, eikä haise.
- Pyh, hajuton pillu ole mitään. Kyllähän se on Elli sillä lailla, että jatketaan entiseen malliin. Perinteinenhän se on nyt kaikkialla huudossa!
- Tulihan se sieltä. Jumaliste! Minä lähden itse kirkolle ja ostan vessatarvikkeet. Perälän Paavo on tekomiehiä, hän äkkiä rouhaisee sivusiiven ja siihen saunan ja vessan... Sinä oletkin tuommoinen vatula. Jahkaillessa menee vuosikaudet. Oletko sinä edes saanut laidunta valmiiksi. Monta päivää sielläkin vääkertänyt ja touotkin pitää panna maahan. Meidän isäntä kun vain perinteistä höpisee.
- Niissä hommissa ei kauaa mene. Minä olenkin suunnitellut jo kaiken valmiiksi. Kaikki on äkkiä tehty... Mutta meinaako emäntä alkaa sooloilemaan. Sen minä sanon kuitenkin, että jos sille linjalle lähdetään niin minä laitan uuden mopon, pakasta vedetyn. Jos sitä kerran on varaa pröystäillä niin pannaan vaan kaikki menemään, perkele vieköön...!
- Tässä ei ole sooloiltu, vaan kun näyttää ettet saa asiassa mitään aikaan.
- Niinpä ne on minun perinteet aina olleet: Kaikki on syöty mitä on tienattu. Eikä piisaakkaa akkain kaikkiin tarpeisiin! Antaas jukolavita nyt mennä, kun on sopiva alamäki! Eikös tehdä kestotilaus niistä muovikipoista saman tien, -kele!
- Sinäkin olet nyt semmoisella päällä, että ei järjensana tehne pesää. Turhaa on käydä tätä keskustelua. Kunpa Gaaprieli tulisi pian kotona käymään... Laittaisi sinutkin uskomaan minun asiaani. Veisi sitä eteenpäin, kun ukko on tuommoinen halvatun tohelo.
- Niin on poika akkamainen, kuin olla vaan voi! Aina höpöttää turhanaikaisista hömpötyksistä. Tukkaansakin värjää, onko sellainen enää mikään mies?
- Ei ole onneksi nykyajan nuoret enää metsänpeikkoja tai muuten pölhöjä, niin kuin oli meidän aikaan. Asioista paremmin perillä ovat nyt jo nuoresta.
(jat.)

KOLLAA KESTÄÄ..

Elonmaeninkihan se korkijana käöpi - toesinaan. Vastamäkkeen ylleesä kivutaan mutta joskus päästellään alamäkkeen. Heleppo elämä ei aina oo hyväksi - eko kasvaa liian suureksi. Sillon ei hyvä hyysäää!
***
 SEHÄN se pittää muistaa, että tavallisen kovija poekija oltiin. Ei tullu sääli mieleen vaekka naapurija paleli niin pirusti. Muuta kun nappi ottaan ja hyvästi! Kovia oli ajat, vaen kovia oli pojatki, tilanne vaati
***
Sehän kuulema immeinen pellaa olevan tilanteen mukkaan. Kun on raoha maassa ja ihimisillä on hyvä tahto, niin sitä saattaa äetyvä uhuvammaan ylikierroksilla.
***
 Ollaan niin kovvaa poekaa, mutta annahan olla jos on tosi kysymyksessä niin tippa tullee linssiin ja kuset housuun. Polovillaan könyten huuvetaan enkeleitä pelastustoemiin!
***
 Vaen eipä se huuto kuulu - vae kuuluuko? Emminä tiijä ku ei oo tullu semmosta tilannetta. Eihän tuota tiijä millon se kohille sattuu. Voe kae se olla lähelläki?  Se!
***
KOVILLE se ottaa ennen ko pehemijän löytää.Tuuli käy yli ymmärryksen eikä viisaita paikalla. Jäesin kynsin koettaa onnijaan, mutta koettanut on pimijä yö- ja aamuun on vielä aikaa!
***
Onnenomenoeta poemii ne joela o tuurin tynkää mutta moni jää nuolee näppejään ja sehän ei ruuvaksi rupia. Aenakaa jos ei oo leipuri ja käjet vielä taikinassa!
***
Joo vaen se pittää palata oleeliseen - eli rutiineihin Jos häntä tekis ratikaalin ratkasun ja nousisi parrikaateille ja julistasi sovan kaekkija vihapuhheita vastaan. Rakastakkaa immeiset !!!MOE!

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

VATULOINTIA !

Tässä sitä on kahaveitikallaan, että ollakko vaeko eikö olla. Eikö se Hamletti, vae mikä se oli? Ollu saman puluman eissä? Tae enkae minä sen pulumija tiijä, niin ku en muutakkaa sen hommeleita. En oo ikkää Hamppeleita kahtonu, enkä kato.Joku raja!
***
Seon meikäläeselle semmosta ruokoo, ettei se selevinpäen mee alas. Mitä sitä hulluja. Näessä kotionkelmissahii on aevan tarpeeksi ratkomista. Varsinnii se ei-oleminen on semmonen vaekijammin ratkastava ropleema. Tarkottaako se että pitäs olla kokonaan olematta, vaeko että vaen yhessä paekassa on olematta ja toesessa paekassa on.
***
Seon sitä korkijammantason matematiikkaa joka ei mahu minun muutenki meleko ahtaasti kalustettuun kalloon.Tietenki jos olemisen alottaa ensin täällä kotona ja sitte lopettaa olemisen ja mennee olemaan johonki toeseen paekkaan? Tulleeko se olemisen ja ei-olemisen tirektiivi täötettyvä?
***
Oesi tietenki kovin onnellista jos voesi olla monessahi paekassa yhtä aekaa. Ei-ollahan voe järijestyvä hetkessä, kun yhessä paekassa vaen voe olla ja milijoonissa ei olla. Perkele kun mennee vaekijaksi.
***
Aettasikkohan tässä konijakki.? Kovastihan se selekeöttää ajatus toemintaa, mutta vaekuttaako se olemisseen. Pikkuisen eppäelen.
Tosin sen tiijän että kyllä konijakilla sen -  ei olla -  saavuttaa, vähintään pullon viiveellä. Seon taju poes ja paskat housussa. . Vae eipähän tarvihe olla. 
***
On se vaen tuo elämisen roplematiikka niin monisärmäenen ja vaekija, että toesinnaan sitton ihan pihalla. Kylymähän se pihalla tullee, Vaen sillon sitä tuntee olevansa kun vilu kappassee. Täh?

MIEHENMITTA--21.

Jaska näki, kuinka Elli jäi ikkunan äärelle haaveellisena katsomaan jonnekin kaukaisuuden ja runouden satumaahan.
- Joo! Höyrähdähän sinä vielä siihenkin, se onkin sitten sitä myöten sorromnooo! Ei muuta tarvita. Niin kiero ja imelä ilmestys se koko äijä, että pthui saatana! Jaska kirosi.
- Sinä et tiedäkään hienoudesta etkä sivistyksestä. Sinä olet sonnassa möyrinyt, kaiken ikääsi. Minä kaipaan toisinaan ylevämpää sekä jalompaa näkemystä ja sieluni kaipaa hengenravintoa.
- Ja perkele! Se mies on sivistyksen pohjanoteeraus, oikea irvikuva. Teitä höynäytettäviä naisia kävi siellä liehittelemässä, josko irtoisi pimppaa. Mitään muuta sen miehen mielessä ei ole. Runot ovat vaan syöttinä. Kyllä nämä gigolot on nähty.
- Sinä aina poljet maanrakoon kaiken sievän haavemaailman. Kauniit hienoudet ja kauneudet vaan mitäpäs sinä osaisit arvostaa! Paskannat jo housuunkin. Vielä alkaa väittelemään. Thy!
- Reikä se on sen muutaman Kärhämäisen pellen perseessä! Samaa ainetta sieltäkin pukkaa tulemaan. Mahtaakos tuo runoilla paskahuusissakin?
- Minähän en keskustele sinun kanssasi enää mitään tupperi-illan kuulumisista. Oo omillasi sen pöljäke! Ensin mahtailit minun hankintani ja nyt vielä kaiken muunkin sen lisäksi! Elli sanoi ja käänsi Jaskalle selkänsä.
Jaskaa rupesi vähän vaivaamaan, kun piti se eukko tuolla lailla suututtaa. Saattoihan olla niinkin, että tällä oli totinen tarve saada imaista itseensä korkeampaa kulttuuria mitä täällä, heidän omassa pirtissä oli normaalisti tarjolla. Eihän tuo tietysti paljon ollut, pakkohan se oli myöntää.
Mutta toisaalta, kulttuurista ei evästä revennyt. Kyllä kai sen naisenkin aivolla tajuaa, että maksamaan tullee jos kulttuuria ryntää tosissaan viljelemään.
Nyt kun rauta oli kuumana niin Jaska päätti ottaa puheeksi sen sisävessankin.
- Tuota, vissiin kulttuurihömpötystä se lie sinulla se posliiniin pieraisukoppikin? Tuolla kun käväisin Tonttisen mökillä, niin eiköhän Reetakin samaa virttä veisannut. Minähän Jallulta kyselin mikä helvetin hienosteluvimma se on akkoihin iskenyt, niin Jallu arveli, että kaikenmaaliman naistenlehdet ne höynäyttää maalaisakatkin turhuuden perään.
- Joko piti aloittaa taas riidan rakentaminen? Kummallinen äijä. Jos jotakin uudistusta haluaa, niin siinä on semmoinen rätinki edessä, ettei pappikaan parempaan pysty.
- Minä en ole riitoja rakentanut. Itse sinä heti kuohahtelit kun halusin tietää alkuperän tuohon hienosteluvillitykseen.
(jat.)