Sivut

tiistai 28. helmikuuta 2017

KOKKO!


Oli Kokko, lintu musta
teki kaupunkiin pesänsä,
tuonne mahtikortteleihin
hyötymestoille hyville.
Rahamaille vihrehille,
sinne pankkien lähelle.
Loistava on linnun luomus,
kultalangasta kudottu,
timantteja seinät täynnä,
hopeaa oven kehykset.
Kristallia kimmeltävät
kaikki kruunutkin komeat.
Kokko työtänsä ihaili:
-Parempi on konsa muilla!
Paljon kauniimpi , isompi,
suurempi kuin pönttö sossun,
taikka kommarin tekele
rumanlainen roskakumpu.
Kolon voittaapi kepulin,
viherpeipon mennentullen!
Jopa muittenkin tipujen
isojen ja voimakkaitten.
Kokko lentohon halusi
levitteli siivet suuret.
Sutjakasti pyrstöänsä,
kultanauhoilla koristi.
Raatelevat kotkankynnet
iskukuntohon teroitti.
Kokko suuri lintu lensi,
johan auringon pimensi!
Tumma varjo lankes maahan,
henki tuulen jo tuhahti.
Uhri katsoi peljästyen
aivan kauhusta vapisi.
Johan nokkas suuri lintu
pahoin saalista satutti!
Nieli uhrin tappamatta
kohta toista jo halutti.
Vanhat kelpasi hyvästi
sairaat vallan mainiosti.
Kantoi aarteita pesähän
varastoja kasvatteli.
Vaivaisilta viekoitteli,
köyhät kyykkyhyn pakotti.
Oli armoton alati,
sielultansa säälimätön!
Kansa suuttui ja kovasti,
.koetti keinot kaikenlaiset,
mutta luovutti lopuksi
alistuikin ahtahalle,
Kokon kohteluun kovahan
suuren linnun vallan alle!
4.11.2001.OP

MIEHENMITTA -64.


- Huomautan vaan, että varsinpa helposti se Piritta- Anneliina olisi kellistynyt. Jos minulla olisi ollut haluja. Näytti tekevän sille niin eroottista mielihyvää. Kyllä pikkarit oli varmasti märät. Vaan tullut vannottua...
- Se oli poikkeustapaus. Toki myönnän, että silloin olin sinusta ylpeä. Vaan tämä arkinen laiska-Jaakko minulla ottaa päähän.
- Ei minuakaan paljon ilahduta tämä piiskuri-Elli. Saakeli! Kun aina pitäisi olla joka paikkaa nykimässä ja uutta laittamassa. Perälän Paavon silmille ne akat eivät hypi.
- Eipä Kertun tarvitse. Sehän Paavo on niin nöyrä lähteen naapuriin Kertun asiaakin toimittaa. Sanopa sinä milloin viimeksi olet minun toiveen täyttänyt?
- Onhan sinulla se Pierukonttori nyt. Miten sinä maltat sieltä poissa pysyä?
- Siinä sinun ansiot on melko vähäiset.
- No niin, siinä sitä ollaan. Kukas se olikaan joka siellä Väinämöistä esitti ja euroja virtasi pänikkään pikku purosina. Nyt kun on toiveensa saanut, niin nyt on painamassa minua mitättömyyksien joukkoon. Tämmöinen tekee melko katkeraksi.
- Opettaja Kärhämäinen sen homman pani liikenteeseen. Ilman Kärhämäistä uutta taloa ei olisi ikinä Jaskan mahdilla tullut. Varma on niin, Elli purskahti jo itkuun.
- Näyttää että sepä onkin meikäläinen tässä talossa tarpeeton olio, Jaska yritti mouruta myötätuntua.
- No eipä ole paljon muutenkaan. Jumaliste kun taas on viikko kohta mennyt huokaillessa ja päätä käännellessä.
- Kortoile sinä vaan. Vaan missähän sinäkin olisit jos en sinua korjannut kuleksimasta... Tonttisen Jallun akkana. Siellähän tuo olisi riemu revennyt.
- Olisipas minulla ollut ottajia. Rikkaitakin. Mutta sitä nuorena tytönhupakkona ei älyä parastaan. Minä olen ihmetellyt mielessäni. Mitä kummaa minä sinussa näin? Etpä sinä ollut edes komea. Tuommoinen pikkunen renttana. Aivan ilmetty Kitulan Kustaa, Elli alkoi kiihtyä.
- Anna sinä isäni levätä rauhassa. No, eipä tuota tarvinnut houkutella sokeripalalla. Munan perässä juoksit kieli pitkällä.
- No, en ainakaan sinun munan. Pikkunen nysä, ettei sillä saa naista kuin pahalle tuulelle. Toista se on Perälän Paavolla.
- Saatana! Oletko sinä kuteutunut Paavonkin kanssa. Sinähän se koko vosu oletkin. Silloin rakennusaikana vissiin? Ilmankos se Paavo kävi melkein joka päivä muka töitä vahtimassa.. Kävikin vahtimassa akan pillua! Voihan jumaliste.
(jat)

LISÄÄ TROKEETA


RUNOKONIN TEURASTUS
Enhän mie poloinen poika
miesi varrelta matala
tohdi käydä taisteluhun
runokilvan koitteluhun,
näillä surkeilla eväillä,
mitättömin valjaineni.
Mikä ratsussa vikana?
Vaikka ratsuni ravakka
kuopii, hirnuu tallissansa.
Hepo mielisi menoihin
kovimpihin koitoksihin.
Kun vaan ohjastaa osaisin,
sopivasti suitsitella.
Tässäkö se pulma juuri?
Mutta selkään kun yritän
heittää herja hietikkohon.
Suistaa miekkosen murahan.
rutakkohon runteleepi.
Tai jos kaulasta silitän,
lempo näykkii leuallansa.
Myöskin korvansa koreat
lerpallensa lupsauttavi.
Arvokas on humma sulla!
Onhan kultaiset kaviot,
hopeaiset harjaksensa.
Silti siipensä sirommat
eivät kestä koitoksissa.
Toiset, tammatkin, tasaiset
korkealla kurvailevat.
Minun kaakkini kamala
pysyy maassa vatsallansa.
Vielä keinoja kehität?
Minkä tuolle nyt tekisin?
Kuinka saisin suuremmaksi
siivet saakelin sivakat
korkeuksiin kurkottavat .
Tuonne aurinkoon ajaisin,
kultapalloon ratsastaisin.
Tämän ratsuni ravakan,
konin maassa piehtaroivan.
Mutta jos sulat sulavat?
Mitäs siitä marmattaisin?
Siivet uudet kai rakennan,
sulat pistän paikoillensa.
Laitan lankusta laveat
siivet suuret, kestävämmät.
Kesto puuta kelpuuttaisin,
honkaa paksuinta peräti.
Sitten tervalla sivelen
höyhenissä pyörittelen.
Jopa näyttäisi hyvältä
siivet aivan aidommilta?
Antaahan ajan kulua.
Mitäs tässä tuskailen,
konin kuntoa kiroan.
Menköön matkoihin mokoma!
Ostan hienon härrävärkin
jolla taivaita tavoitan.
Nousen päälle pilvipeiton!
konevoimalla peräti!
Oiva Pennanen

MUSTA!

Tiistaihuomenta! ja Kalevalanpäevää. Se on viimenen helmikuuta . tietääkseni? Kelit jatkuu leutoina -5  mittarissa.  Muuten eilinen ennustus oli siinä seuvulla, paetti meni vieläki kehenommin.
***
VITSIHän seon vähissä ja naoru kattelussa näenä synkkinä päevinä. Pian se Arskakin näöttää naamaasa tarpeeksi. välissä himmijä hämärä. Aekasahan se kestää vielä , mutta jostakihan sitä häätyy ätistä kun on kerran hommaan panneotunu.
***
OHAN se Musta muunaki kuin papin hevosena. Vaekka laolaja ulisee - Taevaanranta peittyy säteistä aoringon... Menispä syyspimijällä katteleen niin ei näö ku yksi aenuva valopilikku. Se taksin merkki. Joka kiitää yössä etteenpäen jos eijoo taksitolopalla voonaamassa uhurija.
***
EIPÄ tuosta kantsi alakaa rustaamaan suurempaa numeruva. Jos ei silimään satu niin haro käsillä. Meillä käsitellään sokijat silikkihanskoen ja annettaan ohojeita. Ota silimä kätteen näät paremmin. Vanahat sano. Onnistuhan se jos sattu olleen sovan jäläkeen läsisilimä. Nykysi ammuttaan Laaserilla ja näkö tullee vaekka puusilimään. Sanovat, lieko sitte asijassa perrää?
***
PERÄ seon vetävän käjessä. . Kaeppa sinne itekuhi rahoja työntää vaen siitä ei huuvella. Seon hyvä jos rahhaa ulukoeluttaa, aena se jonku käsijä lämmittää. Rahaton on kuin pilivinen syysilta. Eessä vaen synkkää ja tie jota on tähän tultu on kuoppanen ja montut on saastevettä pullollaan. Voe se joskus viiksettääkki? Tekevälle sattuu. Tosin voe sitä sohvaltaki puota.
***
OOTELLAAMPA taas huomista, kyllä se sakkasa sannoo tae voe se olla vaetiki. Aenaki mikäli pallo pyssyy kuosissaan. No. mitempä se ny loppus ku on tähäki pysyny ratallaan. 

HYVÄÄ KALEVALANPÄIVÄÄ!


IMMEN LÖYSIN IHMEELLISEN
Kuljin, kaartelin kylillä,
yksinäni, vailla noita
tunnusmerkkejä hyviä,
joista nähdään silmäyksellä
onko mies ihan mitätön,
vaiko kunnon kansalainen.
Moni katseli kysellen,
kysellen ja kuulostellen
onko miehellä mahikset
täyttää tarkoin vaatimukset,
josta kasvaisi lopuksi,
yksilö niin hyödyllinen.
Eihän sinkkuna sikiä,
yksin kasva poikasia,
on siis tehtävä tilaus,
varattava vaimon puoli,
joka synnyttää sopivat
tyttäret ja poika lapset.
Siispä mestoille menoksi,
jospa vaikka onnistaisi?
Löydän tyttösen mukavan,
joka ollut käyttämättä,
on siis ehta ja siveä,
ilman miehen kosketusta .
Kohtasin sen sattumalta
aivan summassa tapasin
neidon, muita kaunehimman
Immen kalpean, ihanan.
kainon, pienen, nöyränlaisen,
jonka perheeni emoksi,
otan kohta vierelleni.
Katsoin kerran, katsoin toisen,
katsoin kerran kolmannenki,
johan tuon sanoiksi saatoin,
tyttärelle tuumiskelin:
- Voiko olla noin sorea
ihmiseksi synnytetty?
Voiko olla noin ihana,
kuolevaksi tarkoitettu?
Voiko olla noin heleä,
eloon julmaan juurrutettu?
Kenties kohtasin unelman,
ihmeen suuren sattumalta?
- Jospa kertoisin sinulle
tunteet kuumat kummalliset.
Lemmen tuskani tuliset,
rinnan poltteen riuduttavan.
Impi kainosti hymyili,
silmät kutsui kaihoisasti,
mulle merkiksi säteili,
teki homman helpommaksi.
Jopa notkistin nikamat,
pistin polvet permannolle,
siihen neitosen etehen,
viereen impin ihmeellisen.
Käsi tarttuikin kätehen,
huulet lausui lausehia,
suuni silmukat sopersi,
kieli keksi kiemuroita,
sanaleikkejä somia,
lystikkäitäkin runoja.
Immen saisinko omaksi,
kaunokaisen vierelleni,
elon taipaleen varalle,
perheen suuren saamiseksi?
Impi vaieten hymyili,
käänsi päänsä kallellensa,
sitten suullansa sanovi,
rusohuulin hurmaavasti:
- Toive turha tuo totinen,
ajatus niin kummallinen,
sitä en minä sulata,
enkä pohdi ponnekkaamin.
Minäkö vaimoksi tulisin,
surkealle supparille,
sulle raatamaan rajusti,
ääreen hellan heilumahan,
lasten purkuhun panisit,
mahan suuren kantajaksi.
Ehei, siihen en säkerry,
suostu en mä sellaiseksi
pirttihirmuksi, pahaksi.
Luisen nyrkin nyrhimäksi,
äksyn miehen potkimaksi.
Sielun säilytän siveän,
aarteen parhaan murtamatta.
Luojalle kaiken kuljetan,
puhtaana kuin saadessani.
Mene siis sinä mokoma,
muille maille vierahille,
jossa huorat on hupina,
portot vahtii porraspäissä,
Impi siiville solahti,
nousi tyttö lentimille,
oli enkelin näköinen,
täällä käynyt kääntymässä?
Katsoin kaiholla perähän
neito kaunis huiskutteli,
mulle miehelle nololle,
syntiselle saatanalle!
Oiva Pennanen

maanantai 27. helmikuuta 2017

KOLIJAA.


JOO, se on kolakkata aekaa tähän kuunkiertämään. Epätoevoessaan sitä kattellee päällepantavaa, ja miksei allekki. Se kasvaa heltta perseeseen jos routaseen maahan istuu iliman alustaa. Näen opetti viisas äetini siihen aekaan kun ei ite älynny. Tarkemmin aateltuna älyvä vieläkää.
***
KYLLÄ elävä palavasa tietää oli äiteen lempi sanontoja. Siihenki sanontaan sisältyy viisaus. Ite kunki pitää tietää minkä verran perse kestää merivettä - vae kestääkö laenkaa. Siinä tappaoksessa on paras pysyä merestä ettäällä.
***
VAEKKA kyllä maalla viisaeta löytyy kun merellä vahinko sattuu. Siinäki vihijastaan siihen viisauvenlajjiin kuin jäläkiviisaus. Tokihan vahingon satuttuva jokkaenen tietää viisaasti ettei aenakaa niin oes pitäny tehä. Tietäjät on aena arvossaan.
***
VAEN eihän vahinkuva voe välttää. Se tullee oottamatta ja arvamatta kuin Annelin paperit. Siihen on jokkaesen tyytyminen. Oli sitten asianosanen tai ei. Ja Iivon tielle norski.
***
TUURILLA ne valtamerilaevatki seilaa - nykyväänki. Vaekka on navikaattorit ja tutkat ja tekniikka viimesen päälle. Jos jottae on sattuakseen se sattuu. Siinei aota siniset silimätkää.
***
OEKIJASTAAN se oesi kamalaa jos etukätteen tietäsi millon nuija iskee tae hetki lyö. Siinei kaekistelen aota vastaisku kun kohtalo riisuu aseista ja virta vie mennessään- Minne sitte viekään. Jokkaenen tappaos on tarina erikseen. Näessä merkeissä palataan huomenissa

TÖRMÄELLÄÄN


Hyvvää maanantaiaamua. Seon tätä! Kultaa tulis vaen huulirasvaveikot lyö kapulaa rattaesiin, MInkä näelle. No. laskuihin on toki opittu- Alas on menty kiihtyvällä noppeuvella. Laskuvarijonlaukasija jumissa ja kantoraketti on suutari! Yritä siinä piliviin.
***
Pieniä on Vorttuminrahat kun me joukolla pakkaotaan liikenteeseen. Siis sie ja mie! Siinon mirhaa ja muuta huumaosaenetta. Siinä kalapennee optijot ja muut paperirahat kun tärskäötettään tuomiset pöyttää.
***
Niin se kolomas mies? Niitähän löytyy. Viisautta vähemmän, tolloutta enempi, pittää olla rajatappaos. Ohan sitä viisaotta vaen kun seon vanahentunutta. Ja muutenki monella huono ulosanti..
***
Hättyyttää hartaat palavojat sun hittoon ja siinä osinko jää saamatta. Kumartelleehan se jäökkäki selekä jos parempasa kohtaa. Semmonen oes kyllä hyvä. Notkijat polovet ja ratsupaekat korreloe kummasti.
***
Että kyllä seon tänä päevvänä tarkon ohojattua immeisen maallinen vajellus. Jo pienestä piiäen valavotaan tulleeko tulokkaasta tolokku eläjä. Jos on jottae poekeemaaa niin remonttiin.
***
Jos kaekesta huolimatta kakarassa henki pihisee niin kamala rässi päälle, että tuosta hyvä tulisi. Jos näöttää että älli on hakusessa niin tekoälyä pönttöön ja imlanttija nahan alle.
***
Eiköön tuosta voes valeasulla valella viisaan miehen, sen kolomannen - sen vaetelijjaan?. Ei tietekkää KOLO manneja vaan tavan valakolaesen, irtoparralla? Viisaus kyllä riittää vaen rohkeos puuttuu? Luvatahan voe - tottuus on toinen. Voesko niitä mitenkää suaha tillaokseen?
***
Nälkä on vieraana ja vie tuhkattii pesästä. Tilalle tuo murhetta ja tuskaa. Syksyn ruskaa on hyvä katella akkunasta. Ulkona viimat vinkuu eikä oo tilaa majatalossa ...
***
Kuitenkin kaikitenkin. Pakkanen panee ja viima purasee, onni potkii ja kohtalo hymyilee, mutta ei pie uskuva houkutuksia vaan jämysti pittää tuulesta kiinni.  Huomasitko? Vetasin huulirasvaa! Moi!

VASURIT


Vasemmistoliitossa jo hätä onkin suuri,
vaikka sinne valittiinkin uusi johto juuri,
auta eivat Arhinmäjen käjenheilutukset,
kovasti luisto tihkasee ja jumissa on sukset.
-
Paavo Ensimmäinen Suuri leikkii tietoniekkaa,
vaikka puoluvekonneistossa onkin palijo hiekkaa,
jurinaa ja mekastusta kone kyllä tuottaa,
mutta eihän sentään paskanpuhujiin voi luottaa.
-
Tennilä ja Laakson Jaska, neukku mallii tahtoo,
Lapintaepaleenkin pallo hukassa olla mahtoo,
katteus ja pahansuopuus puoluveen on voema,
eipähän liene kovin suuri konstien valikoema.
-
Heleppo se on huuvella kun vastuut eivät paena,
opposiitijossa saavat varmaan olla aena,
moesta politiikkaa ei kannattaa voene kukkaan,
Vasemmistoliiton uho taetaa mennä hukkaan.
-
Sorronyötä veisaelee tuo "köyhälistön" sakki,
uusi kaara pihalla josta ei puutu pakki,
perruutajen Paavo ajjaa kohti entisaekaa,
rytmikkäästi vanhuksien sorronlaulut kaekaa.
-
Iltaruskonpuoluve on Vasemmistoliitto,
runsaana on alkanut jo kannattajain niitto,
nuoret eivät kannattaa voi valheropakantaa,
tuskin moinen aate palijo vastinetta antaa.
-
Porvari kun vasureille on se suuri peikko,
tuloksenteko niillä kun se onkin kovin heikko,
pelisäännöt unhoitua tahtoo monet kerrat,
kommarilla uhkakuva onkin suuret herrat.
-
Nykyajan vaatimukset ovat muuta luokkaa,
tarvita ei lainkaan enää lapiota kuokkaa,
tietoa ja taitoa nyt eläminen vaatii,
insinöösri duunarinkin elinehdot laatii.
‎8.‎7.‎2010

MIEHEN TARINA

Apaattisena yömajan vuoteella,
mies väsynyt makoilee.
Mielessänsä elämänvaiheitaan,
kyynelsilmin hän kertailee.
Jotku muistot tuntuvat vaikeilta niin,
että hengitys vaihtuu huokauksiin.
-
Oltiin nuoria silloin kun rakastuttiin,
tahdottiin toisilleen hyvää antaa.
Ja elämäntaakkaa niin raskasta,
yhdessä aiottiin aina kantaa.
Mutta toisin kävikin huomasin sen,
sinä olitkin tehokas uranainen.
--
Vaikka halusin koti-iltoja ,
halusin lämpöä , rakkautta.
Mutta sinä rakastitkin vai,
mua velvollisuuden kautta.
Sulle tärkeintä oli oma ura vaan,
ei perheelämä jaksanut kiinnostaa.
--
Niin monet kerrat yksin kotona,
mä lasten kanssa aikaani vietin.
Sen muistan kun viinaa naukkaillen,
meidän elämän kulkua mietin.
Näin sen ei pitänyt mennä ollenkaan,
että vain lapsenkaitsia olla saan.
-
Minä huomasin sen kun rakasteltiin,
sinä kait jotain kokousta elit.
Kun halusin sinulta rakkautta vaan,
kummastuen sinä ihmettelit.:
-Joka yö olet saanut kun halunnut oot
sentään kohtuus siinäkin vallitkoot.
-
Yhä enemmän olit poissa vain,
mulle viina vain lämpöä antoi.
Ja talouskin alkoi ahdistaa,
vaikeuksia eteemme kantoi..
Sinä kuitenkin minua moitit vaan,
syitä et sinä miettinyt ollenkaan.
--
Kun en yksinäisyyttäni jaksanut,
viinaa otin vain yhä lisää.
Oli lapsetkin isoiksi kasvaneet,
eivät tarvinneet enää isää.
Yhä vähemmän sinua kotona näin,
eroa aloit vaatia yllättäin.
-
Sinä nyt siellä hyvässä virassa,
olet unhoittanut täysin minut.
Minä yhäti sinua rakastan.
yhä tahtoisin omistaa sinut.
Mutta tiedän minun loppuni lähenee,
johonkin roskalaatikkoon sammunee.

MIEHENMITTA -----63.

- Siihenhän saa helposti muutoksen. Vaikenet, etkä jumputa vastaan. Tonttisen Reetakin sanoi Jallun olevan herrasmiehen, antaa naiselle naisenoikeudet.
- No niin ja hölömröö! Siellä sitä nyt taas mennään. Naisenoikeudet? Sehän vihkikaavassa sanotaan selvästi: - Olla miehelle alamainen... Jumaliste! Etkös sinä sitä vertaa muista mitä niin höylisti lupasit, Jaska suuttui.
- Eipähän se sitä tarkoita, että mies saisi puuttua naisten asioihin. Naisten pitää saada päättää naistenasioista.
- Kuten Tuppervaarasta ja pierumuuntajasta. Jaska heittäytyi marttyyriksi.
- Perälän Paavo ei yritäkään puuttua Tupperiostoihin, sinä syöttiläs pännän kanssa lasket kuinka on taas maksanut? Kiusallakin ostan... Juppase mitä juppaset.
- Se onki Perälässä eri juttu. Rahaa on ja mukava emäntä, eikä tuommoinen rähisijä kuin sinä. Sinulla on aina tapana papattaa kun papupata. Kumma kun ei nyt jo ole sanomista kun syönninpäälle tässä pikkusen oikaisen.
- Kyllä tuo sinulla olisi aika mennä työnlaitaan. Pari tuntija jo siinä kellotellut... Parasta työaikaa. Taas on uusi kevät ja olisi uudenrakennuksen ympärillä hommaa ja tekemistä hyvinkin monenlaisia.
- Hommatkoonpa joka on keksinytkin. Minä en ilmanaikuisiin talkoohommiin jouda... Sinulle omijaan rapsuttaa roskia. Siinä ei paljon älliä tarvitse. Minullepa toisaalta passaa ihan jo tuommoisena. Siivua himoosi, kunhan jätät huusin siivousvimman ulkopuolelle.
- Joo passaahan tälle... Tonttisen Jallukin oli tehnyt suuren työn. Oli Perälän poikalauman urakoinnin jälkeen siistinyt kaikenlaisen roinan. Huusinkin oli purkanut pois. Jopa oli niin siistiä. Jallu lisäksi alkanut käytellä sisävessaa vaikka alkuun oli änkyränä että ei muka käytä. Näyttäisi Jallu olevankin parempi mies, kun silloin nuorena luulin.
- Joko piti alkaa entisiä kalunheiluttajia ylistämään. Jukoliste! Tämmöinen alkaa kyllä tympäisemään tosissaan.
- Jos haluat että muistellaan, niin sanonpa sen. Oli se Jallu aika terhakka sänkyhommissa jos verrataan. Sinuapa ei ole koskaan päässyt kehumaan. Eihän siinä nainen kerkiä kuumentua kun meidän Jaska jo kuorsaa. Hohhoijaa!
- Älä, älä alakaan kortoilemaan. Kyllä moni ainakin nuorempana kiitteli ja tulkoon sanotuksi, että vieläkin on tehoja jos sattuu sopivan nuorta näkyville.
- Voihan saakeli! Mistäs tälle piukkapillut tulee. Hautaan kaatuva retale. Kyllä neon eri miehet jotka nuoria naisia hurmaa.
(jat)

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

LAULETAAN -8


PETTURI
- jokainen ihminen...-

Kohtaloita on niin monenlaisia
kun meitä elämässä kolhut koittelee
juttuja kun sattuu kaikenlaisia
kun surunsäveliä mieli soittelee
Turvautua voisit hyvään ystävään
puolta pienempi sun suru ois
takaisin sä ilon saisit elämään
ystävä sun murheen pyyhkii pois.
-
Jokainen hetki elämää on tärkeää
jokainen hetki elettävä on
jokainen hetki muistettava ystävää
jonka kohtalo on sulle antanut
-
Ystäviä on myös monenlaisia
jotku hyväksensä sua käyttelee
puheet hällä - sulle hunajaisia
kun hän aurinkoista naamaa näyttelee
Kohtalo jos kova sua koittelee
hän jo viereltäsi kaikkoaa
murhe sinun sielua kun soittelee
petturi ei sitä kanssas jaa-
-
Jokainen hetki elämää on tärkeää
...

AVIOLIITON TARINA

- Muistatko sinä eletyn
päivän kauniin, onnellisen,
jolloin kukkivat kesäiset
kukat kauniit kaikenlaiset.
Lähdimme käsi kädessä
elontietä kulkemahan.
Haaveilimme ja olimme
silloin onnesta sekaisin.
Kului vuodet ja menivät
tiemme kauas toisistansa.
Polut vaikeiksi tulivat,
takkuiseksi taivallukset.
 -
- Tunteet viileni tuliset,
kohta vinkui hyiset viimat.
Rakkaus kauaksi katosi,
vieraannuttiin toisistamme
Vaikka kumpikin yritti,
liekin pienen elvytellä.
Yhä kauemmas pakenit,
viinasta hait lohdutusta.
-
Yksin vuoteella makasin,
kovin tuntui vaikealta.
Tässäkö minun eloni?
Jäinkö ilman onneani?
Mitä annoit sä minulle?
Ahdistusta , murhemieltä!
Kolme lasta ja lisäksi
sielun raastoit rinnastani.
-
- Minä lämpöä halusin,
rakkautta, tunteitakin!
Nyt tienhaarassa haparoin,
mietin vielä lakkaamatta.
Omaan suuntaanko menisin?
Vaiko vielä katsastaisin
mihin liittomme menisi?
Mitä toisi huomispäivä?
Mitä lapsille evääksi?
Vihaa, kaunaa, katkeruutta!
Aivan yksinkö surisin,
murhemiellä taivaltaisin,
lopun matkaani olisin,
unohdettu hyljeksitty.
Jos näin jatkan niin menetän
elämäni, ainoani.
Vanki vahvemman olisin,
vihan häkkiin teljettynä..
Elää tahtoisin minäkin,
tehdä itse päätökseni.
Olen uhrannut eloni
aina muita palvellessa.
Lähden tielleni vapaana,
ahdista ei velvoitukset.
Ehkä kohtalo varannut,
rakkauden aivan uuden?

PERSEELLEEN.

Kokoomusta eivat paina entisajansaatteet,
käännetty on takkia ja uusittu on vaatteet,
asioihin mukaan pantu suvaitsevat aatteet,
silti meinaa kaikki mennä perseelleen.
-
Jyrki kyllä jykevästi hommissansa häärää,
nokkimisjärjestyksen puolueessa määrää,
Vappaavuori muistuttaapi melekolaella jäärää,
silti meinaa kaikki mennä perseelleen.
-
Stuppi juoksee maratonit sitkijähän tahtiin,
Kanerva vaan yhä luottaa kännyköehen mahtiin,
Vappaavuori tarkoin niitä tonttejansa vahtii,
silti meinaa kaekki mennä perseelleen.
-
Linteenillä huonosti on voijeltuna sukset
rassaa ministerinhommaa monet sattumukset,
Linteenistä puoluveelle kovat rasitukset,
siksi meinaa kaekki mennä perseelleen.
-
Risikolla piikkiruisku käsillä on aina,
sikalentsurokotukset tehtiin tehokkaina,
rokotteihin piti ottaa melekomoenen laina,
silti meinaa kaekki mennä perseelleen.
-
Ravi tahtoo ravistella sanoo siihen Lehti,
hommelit ne järjestyy kun kevääsehen ehti,
Sasi siinä joutessaan vaan yhä kelkkerehti,
silti meinaa kaekki mennä perseelleen.
-
Holmluntilla laukussa on melkomoinen tykki,
siksi lievään aselakiin onkin päätynykki,
pelota ei vaikka yksin pissilläki kykki,
silti meinaa kaekki mennä perseelleen.
-
Komija on Kokoomuksen älykköjen sakki,
kaikille on päähän pantu joskus valkolakki,
monet voivat isänmaata joskus siunatakki,
silti meinaa kaikki mennä perseelleen.
‎OP.7.‎5.‎2009

ÄLYNPUUTE.


NORMIHUOMENTA seon taas höpötysaeka koettanu ja palattu päeväjärijestykseen. Järijenpuutetta on ilimassa etelleen. Varmaan johtuu ilimastonmuutoksesta? Pakkanen ei pääse uuvistustyöhön. Ilimastonmuutosta?
***
 JOO seon järenpuute asennekysymys. Ja koko on mihin vertovvaa. Ohan immeisenpää meleko pien jos vertaa hevosen...?Ja Eesaun käjet on tietennii Jaakopin jalat. Ja mitä siihen lisätään on pahasta.
***
 HEVOSELLA tietenki pääsee - jos on! Ja jos ei oonniin niin aotolla. Aotoon tae vastaavaan verraten palijoki mahollisuus on isompi. Hevosija pellin alus täönnä eikä piehtaroe,paetti jos antaa mennä läpi helijät ilimat!
***
SEONKI kova sana kun pyöräöttää kaarasa nokan kaotta muutaman kerran volttija. Hyvä jos huoku säelyy. Paha jos eijoo vakkuutusta. Seon kaara melekolaella entinen ja huommenna vekseli lankijjaa!
***
KYLLÄ se koettelee nyt liukkaijen tultua monenki maksukykyä jos itte ratissa toheloe ja maksuvalamius voe säekähtää kertalaakista.
***
PANKIN rukkoushuoneeseen polku johtaa jossa kohttaa ankaran pankinjohtajan joka ei anna armon käyvä oekeuvesta vaan vaatii jokkaesen killinkin mikä vipannu oot korkoineen takasi.
***
ITKU ei aota markkinoella. Naoru sen sijjaan , luulen, takkuuvarmasti. Piipaa-auto saapuu sirreenit soijen ja siirtää nopijasti hohotelijan turvasäelöön - pyörijjään koppiin.
***
Siellä sitä varmaan saa hihkasta kahenperseen voemalla. Tämmei oo hymypoekaen maa. Tämmön raakaa lihhaa syövijen tosi miesten maa. Oon käsittäny. Pitäneekö paekkasa?Voehan siihen pistää komitejan miettiin?
***
NIIN, mistähän se olikaa kysymys.? Mietippä sitä.

MIEHENMITTA-62.

- Täh? Mitäs se opettaja Kärhämäinen puhuu? Eikös se sima ole vieläkään haihtunut päästä. Jallu urahti.
- Kaiken alkuun pani se loistava kulttuuri-ilta ja Piritta-Anneliinan uhrautuvalla työllä on päästy jo niin pitkälle, että voimmekin pistää elementtitalon tilaukseen. Avaimet käteen periaatteella Kitulainen kansanliike ottaa vastuun talon rakentamiseksi.
- Tuota... tulisiko siihen se pierumuuntaja ja tussunpesin kanssa, että Ellilläkin olisi jotakin muuta mielessä, Jaska kysyi.
- Tehdään varmuuden vuoksi kaksi, isännälle oma...Opettaja Kärhämäinen nauroi johon kaikki muut yhtyivät.
Myös nuoret, Gapriel ja Eeva olivat tulleet kammarista julistaen menneensä kihloihin.
Kuten huomaamme ihmeitä kulttuuri saa aikaan, varsinkin prosenttipitoisilla juomilla höystettynä.
***
Kitulan Jaska oli periaatteen mies. Vaikka talkooväki nosti elementtitalon pystyyn kaikkine pierumuuntajineen ja muine härrävärkkeineen niin yhä vain Jaska kävi pihanperällä asiallaan.
Nyt kun kesä oli mennyt ja Kitulan isäntäväki oli jäänyt kahdestaan uutta kenkkitaloa asumaan, niin Jaskalla teki hyvinkin tiukkaa etteikö illansuussa olisi pistäytynyt siellä valkeuttaan hohtavassa vessassa. Vaan ei ollut vielä sisu pehmentynyt. Miehellä piti olla tarkka oma mitta.
Elli tietysti kulki naurusuisena ja vieraili vessassakin vähän päästä. Sehän ei tietenkään mahtunut Jaskan päähän:
- Minkäs ihmeen ruikkutaudin se lie saanut? Jatkuvasti pitää posliinipytyllä istua. Vesilaskuihin mennee koko talon tuotto.
- No, jokos piti alkaa siitäkin juonitella. Oot sinä kanssa yksi änkyrä. Sinulla ei löydy elämässä mitään kauniimpia arvoja... Opettaja Kärhämäinen osaa puhua naiselle niin kauniisti. Opettelisit sinäkin.
- Vitut, minä ala lepertelemään. Mene sinne Kärhämäisen matkaan kun niin sitä ihailet.
- Kärhämäinen onkin sivistynyt mies, mutta Perälän Paavo ei ole koulunpenkkiä kiillotellut, vain löytyy sydämensivistystä. Sinä minulle vain mörköilet, Elli jo pikkusen itkunkin tirautti.
- Vai Paavo, saakeli etpä ole vissiinkään kuullut kun Paavo pitää akkansa komennossaan. Siinä talossa ei ole akat päällä päsmärinä... Vaan meillä se on aina sananruoska viuhumassa jos meinaa jotakin sanoa.
(jat)

lauantai 25. helmikuuta 2017

MARTTA&MARIA


Kevijät huomenet vaan! Raskasta sannaa en oo pahemmin puhunu. Äläkää lukeko sitä mulle synniksi, silllä raskaeta puhhuu isokenkäset!  Sillä heillä on kantokykyä! Pakkasta! Lukema on -11.6. Kohta talavi menny, aeka mukavasti. Saattaahan se maalis vielä kokkeilla, mutta toenen silimä vettä vuotaa.
 ***
EILISELTÄ jäe vaevaamaan tuo hyväosasuus. Siinä sitton pohtimista mitä se oekein merkkaa. Oesikko se semmonen jota kajehittaan?
***
Syrijästä kattojen se voe siltä näöttää, mutta tottuus on toenen Se kun on vaen immeinen omine vaevoneen ja vastuksinneen. Kuolema tullee aikonaan ja jälelle jäävät tappelee perinnöstä verissä päen. Elämä on saattanu olla yhtä helevettijä.
***
MARIJAHAN se oli hyvänosan valinnu, ja sanovat ettei sitä oteta siltä poes. Tietääkö kukaan minkä vérrattoman osan ne Marialle asenti. Martalla taesi olla sitte huonoja osija lähtemmään asti?No eikö se ollu meleko työmyyrä mikäli on uskominen kuulopuhheisiin. Kovassa käötössä neon paekat lujilla.
***
TAESIPA se Eesau olla karvanen kaveri, aenaki mitä voe ajatella noesta pappijen tarinoesta. Tiijä sitte kuinka palijo on pantu lekettä eholle. Vae eikae tuolla väliä?
'''
Mistä hemmetistä se ajatus kaapasi tuonne kaokasiin asijoehin . Päässä seilaa haku päällä koko ajan niin nappasi sitte Esaun karvosta kiini.
***
KYLLÄHÄN  monikaa eijoo loppuun asti ajatellu kun on lähteny pappija kyytiin.  Moni sitä on koettanu ja kun pölijyys on alakanna kassaummaan päässä, niin on pitännä yrittee suaha tehty tekemättömäksi  vuan jälet jää nykysin kaekista seikkailuista mitä verkossa vajeltaa. Sitte suurissa katumuksentuskissa jouttuu viettään lopun elämmän.
***
MUTTA omahan seon valinta. Jos perse kestää niin mikä ettei. Kuhan vaen pyssyy asiallisen ulukopuolella eikä ala vilijelemmään viisauksija. Siihen mahtaa monella olla aeka suur kiusaos? Vaen opissa seon käjenpoeka tuulessa. Meitä tolloja kun riittää jäämäänni. Mitän lienen tarkottanu? Kuiskaan sen sullse. En mie tiijä!

LAULETAAN 7.

TUULET KUISKII
-valssi menneiltä ajoilta-
xxxxxxxxxxxxxx
Kuunnelkaa, kuunnelkaa
tuulet kertoo tarinaa.
Jutut kummat kuulla saa
tuulen kieltä jos vain tajuaa.
Huomaat sen iloiten tuuli soi. sulle soi
Tarinaa niin ihanaa
herkin korvin ken kuulla saa.

Kuunnelkaa, kuunnelkaa
linnut kertoo tarinaa
Kuulet niistä, huomaat sen
viestin maiseman niin kaukaisen.
Muistat sen, leivosen, sävelen iloisen
murhe haihtuu riemuun vaihtuu
surut kauaksi näin unhoittuu

MIEHENMITTA--61.

- Nuoretko ne laittoi teenlitkupullon konjakin tilalle, Jaska äimisteli. - Hitostakohan ne sen tiesi.
- Hehee! Minäpäs tiesin. Se on konjakki hyvää lääkettä rakkaudentautiin, Elli sanoi.
- Tosiaankin, tässä unohtui oikeatkin asiat kun tuo muija yhtenään höpäjää, siitä laitoksestaan.
- Antaapa nuorten juhlija, kohtapa taas ero tulee kun meidän poika ei voine kauaa viipyä. Se ottaa opiskelun niin tosissaan. On se sellainen poika.
- Eipäs taida olla Kitulaan jatkajaa, Paavo huomautti.
- Pyh, näissä mökeissäpä ei ole jatkamista. Tyhjän kanssa saa reuhkasta itsensä näännyksiin, Reeta sanoi.
- Hyvin tuo on suu suuruksessa pysynyt. Vaan kun se ei enää muka riitä. Pitää olla kaunistusvoidetta naamaankin monta kertaa päivässä. Kaupasta ostetaan valmisruuat. Kunnon tuppipotut ei enää muka maistu. Pitää olla hampurilaisia ja pitsoja, Jaska alkoi päästä vauhtiinsa. - Niin, jopa paskantamiseen pitää olla posliini-istuimet ja pimpsanputsausruutat. Ei, ei sitä rahamäärää mökkiläiset ei haamiloi mistään. Se on Paavolla eri juttu, kun on sivubisnestä ja samoten Reeta kykkii kuusenjuurella yökaudet, kyllä siinä sitten saattaa pykätä vaikka hieromalaitoksen.
- Älähän nyt Jaska innostu. Ei ne mansikoita maksa ne pytyt. Rakennuksenlaajennuksenkin voi tehdä halvalla kun hommaa puuta metsästä ja hiekkaa montusta.
- Eikö sinne pänikänpohjalle kertynyt nätti summa. Ainakin mitä minä katselin... Opettaja Kärhämäinenkin laittoi viisikymppisen, Reeta Paavon korvaan supisi.
- Pänikän kansi pysyy vahvasti kiinni, kunnes useampi kulttuuri-ilta läpi viedään. Koko kylänväki on kovasti vaatinut lisää. Varsinkin Jaskan esitys on uponnut naisväen sydänkammioihin.
Jaska sattui vilkaisemaan ikkunasta pihatielle. Säpsähti ja sanoi:
- Nyt on kulttuuri tosiaan liikenteessä. Opettaja Kärhämäinen, kaksi naisopettajaa sekä Piritta-Anneliina ovat tulossa tänne.
- Oikein itse Kärhämäinen, ihastui Elli ja riensi laittamaan uutta kahvia tulemaan.
Hillitty koputus oveen sai huoneessa olevien päät kääntymään. Jaska ynähti jotakin.
Naisopettajat astuivat sisälle, Piritta-Anneliinan sekä opettaja Kärhämäisen seuratessa perässä. Opettaja Kärhämäinen astui joukon eteen toivottaen hyvät päivät ja jatkoi: - Onpa ilo tulla tällaiseen kotiin jossa kulttuuri aivan kuin ympäröi kaiken. Tunnelma ikään kuin pehmeällä harsollaan kietoo turvalliseen suojaansa sisään tulijatkin. Hyvät ystävät..! Olemme delegaationa liikkeellä sellaisen asian kanssa, että kun Kitulan kulttuuri-iltasta on noussut aivan kansanliike. Koko pitäjässä kiertävät listat keräten rahaa Kitulan uuden ja uljaan, kulttuurikodin rakentamiseksi.
(jat)

TEMARIEN KESÄLEIRI


Temarien kesäleiri täyttyi unelmilla,
rakkauden sanoilla ja kedonkukkasilla.
Miihkaeli rakkauden enkelinä hääri
Jutta, Heinäluoman päähän unelmia kääri.
-
Brysselistä mepit myöskin kutsuttu on toki,
isä-Repo tullessaan jo ihmeen suuren koki,
kun Miihkaeli rakkautta sen korvaan kuiskutteli,
ja Jaakonsaaren Liisa Natosta juttuja kertoeli.
-
Unelma-kääretorttua ja mustaa makkaraa
siitä jo kunnon Temari sapuskat valmistaa,
Kun vielä jälkiruuaksi jukurtti Unelmaa
niin johan jaksaa Temari perseelleen istahtaa.
-
Kun mahat ovat täynna Miihkalilla vuoro on
taas julistaa se kaikille - Tärkeintä rakkaus on,
Mitro jo nousee siunaamaan piskuista laumaansa,
Jutta on Mitron huomassa korjaillut traumaansa.
-
On tunnelma niin henkevä, köyhät ei mielessä,
tokihan juomat jaloimmat maistuvat kielessä.
On Heinä-Eero pötkähtänyt pitkin ketoa,
ei lainkaan löydy miehessä nyt ristivetoa.
-
Mooseskin on paikalla, synkästi katselee,
kun Päivi Miihkaelilta rakkautta ostelee.
Kaksi suurta pussia Paavolle sitten tuo,
Mooses, silmäyksen ankaran jo Miihkalille suo.
-
- Rakkaani tässä sinulle on onnenpussukat,
ne saavat Miihkalilta vaan ystävät muutamat.
Lopeta nyt tuo möyrötys ja puheet kiirasta,
kun kotiin täältä palataan saat paljon piirasta.
-
Kun kaikki Temarit on saatu, Unelma-pakettiin,
kansa voi heti huomata vain tyhjää annettiin,
Simmosta siellä touhuttiin, siihen he sammuivat,
ja läheisellä laitumella lehmät ammuivat,

‎13.‎5.‎2009

SOHOVAVIHANNES


Kasviksethan ne on tänäpäevänä kova sana. Siksipä oon aatellu ruveta sohovaperunaksi Onhan se vihannes? Aenakin enempi ku rillimakkara.
***
Justiisa! Seon tuon sohovaperunan rakennustaeto(kehon) sevverran luommua ettei jouvva huommijjoo kiinnittee kokonnaessuuteen.
***
Sitä tulloo erkkerrii ja muuta uloketta akkiarvaamata millon mihinki. Lähe sitte tämmösen arkkitehtiluomuksen kansa naesille näöttäötyyn. Se voep ollahhii kylymmää kyytijä, vaekkei oesi pakkastakkaa.
***
Eikä kauvvas nakkaa tuo uhka alakuperäväestön taholtakkaa. Sitä heti joutuu erillaesuuvev taotta harppunoetavaksi ja kivitettäväksi. Vuan saesihan siitäe jottae päeväkirijamerkintöjä rakkaaseen päeväkirijaan.
***
Tietennii tuo jehovijen harmaakettooni saes vipinätä myös punakonneeseen. Siinä Puttiini oesi teerevänä kuularuiskun perässä ja ampus ensiksi kaekki omat ja sitte suuntaes ruiskun tänne kun meillei oo sitä Nattoo suojanamme.
***
Selevvää turvallisuusvajettahan se pukkaa. Vaen ei tuota pije ihimetellä kun politiikot pittää tärkijämpänä naesten tekstiviestinkaepuun tyyvyttämistä. Vaen Naton miehet kun suatassiin tekstaeleen Suomen naesille niin jopa joutas omat ministerit puuhaamaan noehen tärkeihen asijoehen kimpussa, kuten esimerkiksi :
***
Onko jalan asento on astuttaessa vinossa oekijjaan tae vasempaan, ja jos on niin mitkä siitä on seorakset, ja jos niitä seoraoksia on niin vaekuttaako ne kansalaesen hyvinvoentiin, ja jos vaekuttaa onko se siunaokseksi immeisen maalliselle vajellukselle.
***
Monenlaeset pulumat ne päässä sassaroe, mutta totteutuskynnys on aeka huomattava. Huolilla kun ruukaa olla taepumus kassaantua. Tärkeintä kumminki on ettei sorru niijen alle!

perjantai 24. helmikuuta 2017

TÄMMÖSTÄ.

Sehän on tätä, että viikot vilistää ja tavan tollo eläkelläenen kahtelee akkunastaan pihalle josko siellä vilahtasi jotahi elämätä. Talitintti, orava tae joku huumehörhö joka on tuiskahtanna turvalleen, eikä pääse tolopilleen.
***
Kinostahan nyt jo alakaa´olla  riitolle asti. Katot kohta tippuu ja pörssit romahtaa. Välikysymyksiä lentelee välillä, välillä taas ei. Millon mikin porukka lakkoelee. Työ maestuu puulta vaekka sen pitäsi maestua rahalta.
***
Eihän siitä tuu helevettiijää kun kunnon työnvieroksuja saa nykyvään enempi kun työssä käypä. Vaan jos joku vihijaa että eikö nykynen makkaaminen oo liijan kallista yhteiskunnalle. Heti hypätään kirves käjessä semmosen kimppuun, joka pikkusen puhhuu järijen sannaa.
***
Ihimisoekeoksista puhuvat... Voehan    ziizuz. Mitä ihimisoekeotta sillon joka paenaa jopa usijaaaaampaa duunia tullakkkseen omillaan juttuun. Kun on oekijat asenteet työstä nauttii.!!!
***
Koulutustaan vastaavaan työhön. Voe jumankaota. Jos on vaehtoehtona näläkään kuolo tae työ. Niin luulen että työtön maisterikin menisi johonkin duuniin, jos se olisi ainoa vaihtoehto ansaita.
***
Rahan maksu terveelle immeiselle on minusta hanurista. Vaen sama kae se mulle. Tehkööt kuin hyvä tullee. Vaen saa kae sitäsanuva mielpitteesä.

LAULETAAN .5..

KEVÄTAAMUNA -‎

- tähti ja meripoika-

Mietteissäni katson taivaanrantaa
idässä jo taivas punertaa
aamuhetki paljon mulle antaa
hiljaisuus - vain teeret kukertaa
***
Siinä mökin portaalla kun istun
onnentunne rintaa lämmittää
auvon suuren tavoittaa onnistun
hetki kaunis mieleheni jää.
***
Suuret kuuset mökin ympärillä
hiljaa huokuilevat oloaan
aamuvarhaisena käpytikka
hakkaa jossain pesäkoloaan.
***
Vielä huomaan järven tyyni pinta
päivän ensi säteet heijastaa
elämässä se on parahinta
kun aamuhetket nautiskella saa.
OP.

MIEHENMITTA -60.


- Mikäs kumman vatula siitä tuosta Jaskasta on tullut? Tonttisilla työt ovatkin jo hyvässä vauhdissa. Laitoin pari poikaani asialle. Siellä nyt kyllä tapahtuu. Kumpikin insinööri. Tonttisetkaa taija tietää, missä mennään? Pitäisiköhän meidän Ellin kanssa pitää kahdenkeskiset neuvottelut. Sillähän ne pantiin asiat vauhtiin Tonttisellakin, Paavo sanoi ja iski Ellille silmää.
- Hyh! Semmoisista pierumuuntajista. Paremminkin olen odotellut, että jospa Jaska muistaisi sen yöllisen lupauksensa. Eipä ole konjakkia näkynyt... Jallu tuumi.
- Odottakaa kun ehditään, niin saadaan konjakit kahvin kanssa kuin paremmissakin kulttuuripiireissä, Jaska sanoi ja meni komerolle ja alkoi penkoa alimmaisen hyllyn peräosaa.
- Ovatpas tainneet persommat jo juoda sinun konjakit. Tyhjät pullot kolisee, Jallu sanoi.
- Kato sinä naapuri. Melkein täysi leka monopolia. Saamme jokainen huuhdeltua sen surkean kulttuurihömpötyksen mahanpohjalle, Jaska sanoi ja veti lähes täyden puolikkaan pullon komeronperältä.
- Älä sinä Jaska alakaan halveksimaan kulttuuriharrastusta. Sepä se on kaiken sivistyksen perusta ja pohja, Paavo virkkoi. - Mutta toki konjakit voidaan ottaa... Lähtevät veret kiertämään.
- Elli, etsihän ne snapsilasit niin konjakki maistuu paremmalta. Niitähän on vielä viisi jäljellä. Se yksi kun taisi kerran mennä remonttiin.
- Onpahan nämä kun niin harvoin on käyttöä. Taisi olla Jaskan viisikymppiset, kun isäntä viskasi lasin seinään kuin paremmissakin juhlissa. Isäntä kyllä tietää niiden kujeet.
Taiteellisin liikkein Jaska kaatoi laseihin ruskehtavaa juomaa. Jallu katsoi nestettä vesi kielellä ja Paavokin oli valmis nautintoihin. Kaikilla oli lasi kädessä:
- Hyvät naapurit. Otetaan onnistuneen eilisen päivän kunniaksi, Jaska sanoi ja kaikille nousivat lasit huulille.
- Mitä helvettiä...? Pelleilemäänkö se Jaska taas rupesi...? Tämähän on jotakin kylmää teetä, Jallu purnasi ja sylkäisi himokkaasti suuhunsa ryyppäämänsä juoman takaisin lasiin.
- Teetä jumaliste! Ja arvaan missä on syyllinen. Missä se Gapriel on. Tiedätkö sinä Elli.
- Tuollahan ne on kammarissa olleet illasta asti. Niillä on niin hauskaa.
- Sielläköhän se on meidän Eevakin? Lähdin kyselemään kun ei kotona näkynyt, Paavo naureksi.
- Taitaapa olla. Se on hyvä merkki, vai onko se Paavo erimieltä. Päästään sukulaisiksi.
(jat)

KEPULA


Kepulassa isännällä huoli oli suuri
emäntä kun lipettiin, lähti ihan juuri
- Kuka laittaa aamupalaa, silittääpi paidan
kuka pyyhkii poskesta aamuin likaraidan..
-
Mitenkähän ajautuivat hommat tähän malliin
miten Matti sortui oikein itse tähän ralliin
Syy lie ollut entinen, se kolmas ratas vainen
kukapa se lienee ollut Matin toinen nainen.
-
Pers.eelleen nyt kaikki menee, Matti tuota mietti
kun salarakkaan kanssa jälleen luppoaikaa vietti
Mutta kunhan pressaks pääsen, se on kyllä varmaa
perin värikkääksi vaihtuu, tämä elo harmaa.
-
Haaremiini hetimiten kutsun kaikki missit
paljaana on jokaisen pidettävä tissit
seiväshyppääjästä teen heti eunukin
vartijaksi tyyppi sitten onkin taitavin.
-
Tarjan laitan Italian Perluskonen luokse
eiköhän jo Perluskooni tuota pakoon juokse
Sinne häipyy saharaan kelpo pariskunta
Perluskuunin muijasta voin itse nähdä unta.
OP.‎13.‎5.‎2005

TUURINPELIÄ.


Näyttää tulevan suttunen päivä. Pilivet on matalalla ja eiköpä jottae päevän päälle nakkele Pakkasta 9.2. Se on ihan pätevä lukema. Eipä muuta kun tulkoon valkeus ja aurinko.
***
No elähän se mittää. Kojin tässä vallaistumisen kun luvin noeta Iltiksen horinoeta ja sen katkerija sanoja elämisen ihimeestä.Ny on niin valosa mieli kun huomaa, että ei se elämä oo kellää heleppua'
***
Sehän se tietenni on tavan eläjän  pelastus kun ei oo ikkää ollunna vasuri. Kommarista  puhummati. Niille kun tuo yksilö on yhentekevää vaen massa merkkaa jotaki. Yksilö saa joutuva massan jalakoehin jos jengi haluvaa suurija ettuuksija. Toesinaattelevat tietty survotaan suohon. Kenen joukoessa seisot.
***
SEON niin retteetä pienellä eläkkeellä köllistellä. Ei tarvii pakkautuva harrastammaan eikä matkustelleen. Poessa on kuvijoesta kesämökit ja matkaeluaotot. Näen ollen ei tarvihe panna rahhaa evustuskamppeisiinkaa.
***
 Siitä huolimati paska haesee niinku muillaki, noella aktiivi-immeisillä. Kolotukset on omasta takkaa ja muuta puutettakkaa ei tarvii huokaella.
Seon elämä pirunheleppuva kun ei  kilivotella, kellä on eniten olemista.
***
VOEHAN ziissus! Hyväosasset? Mitä helevetin rottuuhan ne semmoset liennöö? Ensiksiki pittää arssinoija mitä on se hyvä? Tietennii hyvä pippuripihivi maestuu hyvältä. Oesikko semmonen hyväsosanen joka sen nokkasa etteen saa?
***
VAEN oesikko se hyväosanen jolla on rahhaa ja tavarata, enempi ku ite kerkijää kuluttaa ja lissää tahtoo`?Mitä helevetin hyvvää ossaa siinon? Kuvittelen että niillä päätä vannehtii aenanen hätä miten saesi ommaisuutta kartutettua. Eijoo hyväosanen semmonen.
***
HYVÄOSANEN  tietennii on semmonen immeinen joka on terve, ei ronklova mikkää ruummiinosa. Seon selev'ästi hyväosanen : Vaen empä noeta ala kajehtiin, jokkaesella se kutennii joku osa kronklovaa. Toesella yhtä ja kolomannella toesta.
***
Näen se vaen mennee ja hyvä niin! Sanotaan että ikä viisautta antaa. Mitä sitä helevetin hulluja. Vähintään kerran päevässä tae kaksi kertaa aivosolu lakkaa toemimasta. Ihan on ropakantaa koko viisaus-  Nimimerkillä: Nää on nähty.

torstai 23. helmikuuta 2017

LAULETAAN .4.


TUNTURIN SYKSY
-metsäkukkia -

Tunturiin tullut on syys
kaamos ja yön hämyisyys
tuskaansa valittaa saa
ruska ja kuoleva maa
Tunturin varjohon
kuuraakin tullut on
tuulet tuikeat nuo
lisää kylmyyttä meille tuo
Ruska tuo mieleen luo
kesän mennehen sen
elää saan uudestaan
Muistoja saan
nyt tallettaa
syvälle syömehen.
-
Pian on kesä taas uus
yöttömän yön ihanuus
tunturin rinteessä oi
keväiset äänet taas soi
Tunturin rinteet nuo
kasvua uutta luo
vaivaiskoivukin saa
pienen hetkisen
vaan kukoistaa
Yksinäin mietin näin:
Onhan niin ystäväin
muistot kaikesta jää
Aikansa saa
jokainen taivaltaa
kunnes unholaan uinahtaa.

MUNAT.

Komija aamu. Pikkupakkanen -8.2 hyvä rankamettäilima. entivanahaan lämpö teetti työtä kun najusi risukosta polttopuut, että mökki pysy lämpösenä.
***
Vaen eipä tässä. Klapeja en ennää tarvii, eikä maalima ahista. Kaokolämpö pukkaa lussaa pöksään. Syleskelen kattoon ja ans kattoo mille alakasi vae eikö millekkää. Näkkeepähän.Eikäpä tuolla välijä muutenkaa. Talavi kohta takana - tuiskut ja pakkaset. Valo toeselle kättä lyö, joten alakaa olla aeheita tuuletella.
***
NÄÖTÄSTÄÄ että kansa harrastaa paremminnii kuvijokelluntaa kuin luistelutaeto on ny mikä on. Tosin monella perse on matalalla ei kaatuminen tee kipijjää. No, päähän voep sattuu, vaen siellähän ei ookkaa ylleesä särkyvvää.
-
TAVAN pitkätukka on meleko polonen jos joutuu tiukkaan saranaan. Tullee äetijä ikävä jos pikkusenkaa vastustaa.
Mekkuva vaen päälle ja Martaksi marttaen joukkoon, niin kerrannii saa toeve täöttymyksen kun ei piäse kuselle. Kusi nousee piähän ja aallot liplattaa hempijässä kesäyössä. Tae tässä tappauksessa sysimustassa syysyössä.
***
VAEN moninaesethan ne on kesällä houkutukset jos on houkutusten perrään. Munkki luostarissa parannuksen teheneenä haotoo munijaan ja huokaa Jumalalle. - Armaha oe isä Jumala, sillä en tajjuu mitä piru minulla teettää. Eikö luostari oo piruvappaata aluvetta.?
***
MITEN se lienee tämännii asijan laeta. Meikää eijoo vielä tähän päevään mennessä vituttanu. Minnoon sitä mielessäni pohtinu, että oonko jotennii rokotettu vitutusta vastaan?
Voehan se olla. että  vitutus on taetolaji johon ei tavan pölijä ossaa paneotuva. Meikäläisen ilimasutaeto on kovin puutteellinen.  Vae mitä?
***
 MENIKÖ kellää jakeluun tämä aamupäästö. Yhtä sekava kun yöllinen unennäkö. Seki oli kuin amerikkalaenen elokuva, kiirettä ja räeskettä vaen mittää ei tapahtunu. Niihän ne unet ylleesä. Hauskaa ku o mukavaa. MOE!

MIEHENMITTA -59-

- Sitäpä ei käy kieltäminen etteikö hyvästä suunnittelusta ole etua... suurtakin. Sepä se on kun noiden akkain pitää joka asiassa alkaa sooloelemaan. Ellillä saattaisi olla hyvinkin jo posliinia persuksen alla, vaan on rähissyt ja mahtaillut tämän tästä. Aina on suunnittelu pitänyt alkaa uudestaan. Nyt syy pyöräytetään minun niskoille... -kele, Jaska manasi.
- Voi sun sutaria! Tekevä mies olisi suunnitellut ja tehnytkin koko laitoksen. Olisipa peräti uuden talon tehnyt. Vaan eihän tämä... yhtä vatulointia. Kahvikaan ei nyt maistu kun alkoi niin sapettamaan, Elli nyyhki.
- Jo helvetti pitää olla tämän muutaman päkätissään sen pieraisulaitoksensa kanssa. Eihän tästä tule piruakaan kun yötä päivää siitä käräjiä käydään.
- No suututtaa tuo rauhallisempaakin ihmistä, kun jahkailee ja jahkailee. Tonttisellapa sentään jotakin tapahtuu. Meilläpä ei tapahdu yhtään mitään. Mies on kuin nukkuvan rukoilu. Tosiaankin jos minäkin puhuisin Perälän Paavolle, Elli kimmastui.
- Sanoin jo sängyssä, että passaa sitä mennä semmoiseen huusholliin jossa löytyvät posliinipytyt ja pimpsanputsaussuihkut. On se jo kummaa kun ihminen ei muusta osaa puhua vuosikausiin. Mitä kaikkea Kärhämäinen lieneekään sinun päähän saanut ujutettua.
- Äläpäs Jaska rupeakaan nyt syyttelemään, syyttömiä. Yhdessä me Ellin kanssa hoksattiin kun kateltiin sisustuslehdestä hienoja hyyskänkuvia, että tuommoiset me kyllä vaaditaan, eikä anneta periksi. Jallu on suostunut aikoja sitten. Eipä se tarvinnut montakaan päivää paastota, niin armoille rupesi. Ellikin voisi
Jaskalta pyöräyttää vellikupin nurin. Eiköhän
alkaisi hommat hoitua, Reeta opasti.
Silloin kolahteli ulkona kun eteisen seinää vasten asetettiin polkupyörää nojalleen. Eikä aikaakaan kun Perälän Paavo tuli tupaan:
- Päivää vaan ja kiitosta viimeisestä. Oli aivan mahtava kulttuuripurkaus meidänkin tienoilla. Kerttu oli aivan haltioissaan.. Kyllä se minullekin vaikutuksen teki. Vaikka minäpä en taiteesta paljoa tajua. No, Tonttisen herrasväki onkin aivan yökunnissa?
- Istuhan Paavo ja ala ottamaan kahvia, me muut tässä jo aloiteltiin. Ei Kerttu lähtenyt rääppiäisiin?
- Kertun luokse tuli vierailulle opettaja Kärhämäinen, niillä oli joitakin harjoituksia. Minä lähdin katsomaan joko se lapio heiluu lisärakennuksen paikalla...
- Täh? Mitäh? Jaska oli täysin yllätetty. - Ei kai sitä päätä pahkaan mihinkään. Suunnittelu on aivan alkuasteella. Tuo Elli pyöräytti taas suunnitelmat uuteen uskoon. Voihan se olla, että siinä saa taas aivokoneistoa pyörittää ennen kun ovat taas jossakin mallissa asiat. Ei sitä, Paavo, tuommoisia investointeja pieraistakaan hetkessä, Jaska selitti.

PUNAMULTAA


Lamaa kohti nyt jälleen kuljetaan
tehtaanportteja kiinni suljetaan
kaikki asiat menevät pyllylleen
suunnitelmat jää pölyttyyn hyllylleen.
-
Punamullasta muistot on katkerat
sekaisin vain ne asiat panevat
niitä lillukanvarsia niittävät
epäkelpoja lakeja siittävät
-
Kohta piakkoin ollaan taas lamassa
asiat lienevät siinä jamassa
velalla vain velkaa maksellaan
täällä huonosti kohta taas jaksellaan.
-
Kansantulo ei kasva ollenkaan
vaikka kuinka me toisiaan palvellaan
yritykset Kiinaan häädellään
liian hyvin meillä menee, niin päätellään.
-
Seiväshyppääjät, missit mellastaa
pelkkää kurjuutta, kaaosta aikaan saa
kansanedustajat palkkojaan nostelee
luxuselämää itselleen ostelee.
-
Vanhukset ja sairaat unohdetaan
paskoihinsa ne jäävät virumaan
sulle- mulle on jälleen kurssissaan
kun korkeita virkoja jaetaan.
-
Kaksi vuotta kun vielä jaksetaan
kenokauloille velat maksetaan
Uusi voima puikkoihin laitetaan,
äly ja viisaus yhteen naitetaan.
‎13.‎5.‎2005

KOJEKANIT.


Kyllähän ne nuo terveösintoelijat tekkeet hyvvee jäläkkee. Sitä jos on kuinkaki raotanen terveös, niin niitä kun kuuntellee kotvan niin kohtapa tuntee ihtesä niin saeraaksi ja väärineläneeksi, että on ihime että huoku on jälellä.
***
Niinpä jonottaan arvaoskeskuksiin ja napsimmaan sitte pillerrii. Kokkeillaan mitä kovempia myrkkyjä. Kummahan on jos ei henki ala olla hakusessa itekelläki. Kojekaniksi joutuu ihimisparka!
***
Tällä kaekella on hyvinki suuri merkitys työllissyyteen . Liäkärit suavat suuren korvaoksen ja erreökset peittää hauvankaevaja. Ja aena kilisee.
***
Suakelj! Jottae valonsäjettä sentään työntee tähän aenasseen kurijuuteen. Kaekki kun meikällä on mennynnä vituralleen. Kukkaa eijoo tekstiviestiikä lähetelly saatikka postia. Eijoo syytetty seksuvaalihäerinnästä, eikä muustakaa riettauvesta. Vaen ruoka on maestunu eikä janossakkaa vikkaa.
***
On tää yhtä kurijuutta ja ilimanaekusta pelleilyvä tämä ihimiskunnan koko hommeli. Tulis maalimanloppu ja panis silijäksi kaekki systeemit, eikö tuo jonkulaesta maenintaa tulisi tapahtumakalenterriin.
***
Sama kitinä jatkuu ja väärin ajotettuja kohentumisyrityksijä suoritellaan. Mitä helevetin hyötyvä silläki lienee? Täh!

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

ONNENPÄEVÄ.

Tarkotan sitä eilistä! Eläpä hättäele kuhan saan päästä kiini niin selevitän. En tietysti omasta päästä vaen asijan - siitä alakupäästä.
***
No, kahtokeepa ny. Mulla on tuo sanavarasto nököttäny tuolla mielikuvitusmaaliman takaloukossa. Vino pieni, harmaja rötiskö. Toki siellä on ollu perussanasto, jotensakki käöttökeleposena. Jopa voemasanoja on ollunna meleko kasa. Oon niitä käötelly surkeilematta. Ja kuten tiijättä käötössä kampe kulluu. Jopa kuluneita sanontoja on korijauskuntosena varaston nurkissa vino pino.
***
Vaen siitä eilisestähän minun piti. Niin tämä valtijollilinen Posti, liekkö Vennamon Pekan huoripoeka, niin kiikutti semmosen sanalähetyksen, että oksat on poekkee. Hyvin karsittuva ja uutuuttaan kiiltävää sannaa kokonaenen 240sivunen kirja.
***
Sanojahan siinä on tuhansia. Ihan semmosijakin, että en oo ennen tienny olevankaan.  Voemasana puolelle en oo tohtinu vielä vilasta. Siellä voe olla semmosta välinettä, että rumihia tuloo? Tae aenaki Kaohavalaesen pistohaavoja.
***
Joo, siksihän minä oon tässä koppuloinut uutta sanavarastoa. Koetan laettaa sanat sopivaan järjestykseen, että olisivat helposti löytettävissä tarpeen tulleessa.
****
Toki minä oon sananvilijelyvä itehi harrastanu, vaen hallapa se tahtoo vieraella näellä raokoella rajoella. Sanannäläkä on hirmunen ja kun vätkyttää pakkasenpanemaa tuotosta, niin pahimmillaan siitä seoraa puheripuli. Onneksi siihen on tehokkaeta lääkkeitä. Niistä en kerro. Saattaa jäöhät suomalaeset alakaa kokkeilla, jää asijat toemittamatta.Tuppisuista kansaa on kamalaa katella.
***
Niin että sanavarastuva tässä rakentelen. Perustukset jo valoen. Teenkin jykkeen hallin. Muovitettupelti lie paras. Saakeli tuo puu lahhoo, varsinki tuo nykyään kasvatettu hötypuu. Teen semmosen kaarihallin ja sinne sitten osastot, että ei oo sanat hukassa.
***
Että oottakaahan poijat ja varsinnii tyttäret, se voe vielä sananvilijely alakaa kukoestaan näellä tantereilla. Kevä koettaa niin nakkelen sanoja peltoon kasvamaan. Voemasanoja joukoon, niin ohan ihime jos ei kantasanasto tuota kaonista satua. Näen se on uskottava!

LAULETAAN .3.

---TAIKAVOIMIA--
-sieluni soitto-

Rakovalkea räiskyen palaa
varjot häilyvät leikittelee
mielikuvani aivan kuin salaa
sinun luoksesi taas palailee
Mietin mielessäin teinkö mä väärin
mikä olikaan virheeni mun
aivan liikaako töissäni häärin
aivan yksinkö unhoitin sun.
***
Lapin Seita nyt puoleesi käännyn
voitko helpottaa tuskaani mun
täällä ikävään yksinäin näännyn
voitko parantaa haavoitetun.
***
Huomaan sisälläni tunteen uuden
taikavoimat on vallaneet mun
uuden sitkeyden ja tarmokkuuden
jonka luulin jo kadotetun.
Miksi menneistä murhetta kantaa
miksi eilistä murehtisin
sillä huominen toivoa antaa
onnen kestävän viel´ löytäisin.
***
:,: Lapin Seita nyt puoleesi...:,:

MIEHENMITTA -58 -

- Hohoi, kylläpäs olikin mahdottoman mukava nukkua tuolla saunakammarissa. Jallukin sen verran vielä lämmin, että ei laisinkaan vilu tarttunut. Mitenkäs täällä talonväki on selvinnyt juhlahumusta, Reeta saapui touhukkaana sisälle.
- Tiedä häntä. Niinhän tuo jopelolta tuntuu koko palautuminen. Kuka lempohan siihen simaan ne prosentit lienee laittanut... Taisi mennä häpeänpuolelle koko touhu. Jumaliste että nyt kaduttaa, Jaska sanoi.
- Mikäpä siinä? Kovasti onnistuneet juhlat. Kulttuurinälkäiset sai aika kimpaleen evästä kulttuurinälkäänsä. Opettaja Kärhämäinen sai niin suuren annoksen, että piti pönkkien varassa koululle vaeltaa, Jallu sanoi.
- Kyllä oli onnistunut tilaisuus. Minä kait tuolla lypsyllä huomasin, että työtkin sujuivat kuin leikki, kun on saanut aimo annoksen henkiselle puolelle ravintoa, Elli sanoi.
- Minä se olen samaa mieltä, Jallu sanoi. - Se keittohommeli sujuu pienessä sievässä melko hulppeasti, vain mitä Reeta sanoo...
- Sinulla nyt ei enää suju mikään hulppeasti. Mitä vain yrittää niin ei synny muuta kun sanomista. Vain Perälän Paavo se on semmoinen mies, että tapahtuu homma kuin homma. Ja toisekseen, mitäs tämä meidän ukko keittää? Joka jumalan panoksen olen joutunut valvomaan. No, maistamaan tämä kyllä kerkiää, Reeta marmatti.
- Sepä se onkin tärkein asia, että ei pala pohjaan. Niin ja mitä erinomaista se Paavo on saanut aikaan, kun sitä nyt pitää niin ylistää? Paavokin jo ikämiehiä.
- Eipä sinunkaan tarvitse kaikkia tietää... Mutta mitenkä Ellillä edistyy se veski juttu? Meillä se on jo osa tarvikkeista pihassa. Tuo ukko väikkyi monta vuotta sen touhun kimpussa, vaan eipähän siitä valmista tullut. Mutta minä kun pistin pelit pyörimään niin siinä on ukko suu pyöreänä katsonut. Tosin minun piti turvautua Perälän Paavoon. Ukko oli maistellut liikaa, niin mepä Paavon kanssa neuvoteltiin perusteellisesti. Nyt on hommat jalalla. Loppu meneekin omalla painollaan... Eikä tule maksamaankaan mahdottomia.
- Eihän se meillä tosiaan ole suuria puheita pitemmällä. Ukko tekee kuin Iisakin kirkkoa. Pitää kuulema suunnitella. Siihen taitaa mennä koko loppuelämä. Totisesti kuolema kai ennen korjaa, ennen kuin sisävessan saa.
- Elähän nyt toivoasi menetä. Vihjaise Paavolle niin alkaa tapahtumaan. Taitaa Jaskakin olla jo niin kaavoihinsa kangistunut. Eipä se taida tietää tästä päivästä enempää kuin piru taivaan ilosta, Reeta härnäsi.
(jat.)

MATTI

Vihreä tuuli
häjyksi herkesi
pellolla viirejä
raastaa kerkesi
Nauhoja julmasti
resuksi raastoi
pressanvaaliin
kepuja haastoi.
-
Seon ihan Matti
tuumasi kansa
pistipä jokainen
parastansa.
Ääniä Matti
kovasti haali
ensiksi sattu sen
hollille maali.
-
Nytpä jo muuttu
munassa ruoka
jahkaillen paistuu
uunissa vuoka
Matti kun pressan
hommissa häärii
salarakkaita linnassa
suuria määrii.
-
Ulkopolitiikkaan
jos ei paukkuja riitä
- ne EU.ssa hommaa
mitäs mä niitä,
Virkamies voimin
asiat hoituu
riittää kun meikkä
myllykirjeissä noituu
-
Kaiken teen kuten
Kekkonen ennen
muut kyllä hakkaan
tullen ja mennen
Naisia lemmin
kyky kyllä riittää
pitkällä sirpillä
helppo on niittää.
-
Nyt sitten istun
puolisataa vuotta
mitäpäs pressaa
vaihtelee suotta
Poikkeus lailla
ne hommelit hoituu
isänmaan hyväksi
kaikki se koituu.
‎12.‎5.‎2005

TIIKERI&PUUMA

Kieleni tahtoo kiittää niistä monista onnitteluista ja kommenteista
joita osalleni koitui. KIITOS <3 . Ihan tässä meinaa tunteelliseksi riepasta. Vaen ei tässä aota höveliksi heittäötyä, Vakuva aoki ja turinamylly käöntiin.
***
Tekkee mieli jatkaa eilistä. ..Kyllä se tavan tollua kirpassee  kahalatessaan siellä tukiviitakossa. Sieltä on tukkee ja täältä on tukkee ja pönkkää siellä ja pönkkää täällä...Luulis saateri siinä alakaa katse kaehtammaan rehellistä immeistä silimmiin kattoessa.
***
VAEN mitä hulluja. Julukijasti vuan huuvvettaan tämä mulle ja tämä. Kansalaespalakkaa ja sosijaaliappuu, asuntotukkee ja aotonostotukkee. Kaekki pertana pittää suaha makkoelemalla. On pertana se päässy pahaksi.
***
JOOPA! Asijasta toeseen. Seon moni heti piilopaekkoja ehtimässä kun naarastiikerit hyökkejjää. Tae puuma!  Seon usseimmalla  tolokku poes kun kiimanen misu tekkee tosihyökkäöksen. Eikä ne ennen raohotu ennennku polliisit saavat sen kiinni ja pistävät raohottummaan. Semmosija oon netistä ja töllöstäki havannoenu. Helepostihan tuon uskoo!.
***
NO, syytön kae minä oon. Minnoon vankasti pysyny asia linijalla. Joku voe tietysti eppäellä, että ei joo ollunna kaekistellen homma hanskassa. On ehkä lirahtanna jotaki rietasta joukkoon ja senhän tietää mitä siitä seuraa. Hylykimisrejaktijuva ja semmosta. Mutta riski on otettava. Historijankirijat sittä aekanaan valaskoon pimmeitä kohtija.
***
Vaen kyllä se siitä. Vaekka talavinen sää hyyvyttää kaeken kaoniin, niin uusi valakeus on oottamassa jo nurkan takana. Kyllä se siitä lutviutuu ja tilanne paranee jos ei pahene. Paekallaanhan sei pysy kumminkaa.  Vaen liikehän seon tärkeintä - tae sitte ei!

tiistai 21. helmikuuta 2017

LAULETAAN 2

LAPINMUISTOJA
-muistatko Monrepoo-

Muistan Lapin villit kairat
tunturien rinteet nuo
Usein mietteissäni kuljen
metsälammen pienoisen luo
Kaunehimmat kaislarannat
sekä tyyni pinta veen
sinne yhä mieleni palaa'
aina vaan uudelleen
Tuonne matkojen taa
mieleni halajaa
tunnelman mennehen
olon rauhallisen
voin vieläkin saavuttaa.
-
Lapin muistot kaunehimmat
hurmaavimmat tummat yöt
muistoissani aina säilyy
talvi-iltain tähtivyöt
Revontulten räiskyessä
tunturissa kohdattiin
sitä unhoita en koskaan
vaivun unelmiin
Lappiin vielä jos saan
palata uudestaan
onneni suurin ois
sieltä lähde en pois
iäks kassasi sinne jään.
OP

MIEHENMITTA-57-

- No, joko taas? Sinä olet aivan päkätissäsi sen helkutin posliinipytyn kanssa. Minäpäs töllössä näin semmoista, että se on ihmiskunnan turmiollisin keksintö. Turmelee maat että vedet. Kaupunkipaikoissa ne syöstävät paskasa putkia myöten mereen. Siitä sitten tulee myrkyllisiä leviä ja muita. Semmoistako sinä haluat Kitulan ympäristöön?
- Herra ihme, eihän tässä ole merta mailla halmeilla. Ja muuten ne saastumiset on kamalien kaupunginrikkaiden vouhotusta. Semmoisten jotka eivät tiedä elävästä elämästä juuri mitään. Täällä ei tosiaan levät leviä.
- Onhan se tuo metsälampi. Siihenpä kun alkaa myrkkylevää työntämään siinä olet sinäkin ihmeissäsi.
- Mitenkä saakeli, en paremmin sano, metsälampi tähän kuuluu?
- Vesistöä se on metsälampikin ja se herra sanoi, että kaikki vesistöt saastuu... En minä ole sitä omasta päästäni keksinyt.
- Kyllä olet ukkopaha joutunut viherpiipertäjien uhriksi. Ne nyt väittävät mitä sattuu. Itse kuitenkin paskantavat sisävessaan. Eivät samaa soisi maalaisasujille. Kyllä sinä äijä olet nyt median harhauttama. Ajatteles omilla aivoilla. Pelottelua ja vallankäyttöä semmoiset saastumiset on. Iät ja ajat ne ovat ihmiset paskantaneet! Eipä tämä maailma ole siitä kellahtanut.
- Mutta onhan se itsestään selväjuttu, että jos vesisankoon paskannat, niin taitaapa vesi sinullakin jäädä nauttimatta, Jaska pysytteli kannassaan. Vaikka ajatteli Ellin lailla.
- Vaikeaapa se on sinun päätä kääntää. Enpä tiedä minkä tekisi? Lähtisikö etsimään sellasia paikkoja jossa ei tarvitsisi persettänsä palelluttaa talvella.
- No, jos se kerran tuntuu, että se muualla olisi parempi. Siitä kun alkaa pakkailemaan, Jaska sanoi ja pyöräytti selkänsä Ellille.
- Älä nyt todesta ota. Pistin pikkuisen lisukkeita... Mutta kuule! Olikos se totta mitä Reeta tuolla ulkona kailotti? Minä en oikein jaksa uskoa... Paavo sentään herrasmies.
- Uskopa tai puske... Tai kysy Paavolta, ei tule huhupuheena.
- Älä ny möllötä, oma mörrikkääni, Elli sanoi ja pani kätensä Jaskan ympärille.- Eiköpä sitä kokeilla...?
- Vakkauhan nyt nukkumaan! Eihän tässä ole kokeilemisia. Katsotaan sitten aamusella.
- Ole sitten senkin äkäpussi. Saat vuottaa ennen kuin pyytelen.
(jat)

LÄSKIÄ&LOTINAA

Seon kohta säpinää, MM, ja kuntavaalit! Vaalikiima alakaaki olla kovimmillaan. Toeset itkee toiset nauraa. Mutta eiköhän vielä hymyt hyyvy? Persuilla  uusi tyyli itkee ja valittaa kun persuja muka sorsitaan.
***
No kuki tyylillään se mualimmaa husseeraa. Siihenhän on meillä vappaos. Vähä erilaenen Vennäällä tae ylleesä tiktaattorien hallittemissa maessa. Seon niissä yksilönvappaos meleko vähästä. Onneksi meillä Suomessa saa ellää pitkin tae poekin, kuhan ei riko sääntöjä..
***
NÄMÄ kaenalontuulettajathan ne yrittää mulukata sääntöjä uusiksi. Monenlaesta veijarija sitä mahtuu pellaamaan kometiijaa. Niitä riittää vaekka niitä menis nelejätoesta tusinaan. Tae jopa enempi.
***
TAASKIN pittää toestaa. En oo minkää puoluvveen jäsen. Joskus vihirijässä nuoruuvessa oo kepussa ollu jopa aktiivi jäsen=? jäsenki, mutta oon ihimetelly myöhemmin minkähän tautta. Sittei nuorena ällyvä, ettei kaekkiin konnuuksiin pijä sortuva.
***
EN oo ikkää nostanna minkäällaesta tukkee. En työttömyyskorvaosta(tuki) en kilometri rahhoo, en asumistukkee, en syöntitukkee, en hoetotukkee, en ylleesä mittää keppejä rollikkaan on pitäny viimevuosina tukkeutuva. Vatupassissa häekkää.. Eipä tuota tiijä millon sitä sortuu poes itellisyyven tieltä. Vuuvet vierii j uhat kasvaa.
***
JÄMERÄSTI koetan maksaa olemiseni eläkeraholla(ei tuki). Pihistän syömmisiä, ettei tuu konkurssi. Ruoka tosin on liijan halappaa, sen huommasin äskön töllyvä kattoessa . 90% kansasta on ylipaenosta. Ruuan hintaa puolet lissää, eiköön tuo tepsisi. Minusta oesi oikein hyvä keino. Saes ne joella näläkä aena vieraana,  laoluihisa uuven erinomasen säkkeistön.

TOINEN KIERROS


Muumimamma huokas kohta kuusi ohi on
uuden kauden aloitus on aivan toivoton
kansa hyvin minut tuntee, ei mitään uutta keksi
mitenkähän sopisiko kamppaniaan seksi?
-
Raakkel Liehun hetimieten kahville hän tilaa
Raakel saapui, helmaa heti ylemäksi hilaa
mammalla jo palas mieleen vanhat hyvät ajat
kun se ennen hame peitti tuskin vesirajat.
-
Kamppaniaa suunnitellaan siinä aivan kaksin
pena lähti ostoksille koska tilas taksin
Hyvinhän se homma sujui mainoskuvat saatiin
sitten kovat iskusanat piti alkaa laatiin.
-
Kansa aivan hullaantui se seksinaula veti
mamma pääsi pressaksi vaalin jälkeen heti
kansa tykkäs kovasti, mammalle äänen kantoi
pojat katsoi sivusta ne kohta ylenantoi.
-
Muumimamma tuuletti ja voitonkahvit keitti
politiikan tarkalleen hän mielestänsä heitti
Laukun pakkas hetimiten, reissulle nyt mennään
muusta ei nyt välitetä tipanvertaa ennään.
-
Sinne muori häipyi pian maihin lämpimiin
toivotaan et törmää siellä haihin vihaisiin.
Saataisiin me pressaksi sitten kunnon mies
meille hyvinvointia se toisi kukaties.
‎8.‎5.‎2009

VIIKON MENU.

Sehän viikko on alkanu nätisti. Palijon valtijaat oli pyhävaatteisaan ja tavantallaajatki oli ettiny vanahosta varastoesta resuja ja duunannu niistä hävynpeittua. Hyvä niin ei oo nin riettaan näköstä!
***
Joo postiloota oli tyhyjä ja varmaan pyssyyki. koska vähemmän viisaat ei muista osotetta ja viisaat ei tolloelle tekstaele. Vae onko sen väliä. Paree sievä silijä ku turhat kruusaukset.
***
Justiisa! Kyllä minunkin tekee mieli mannaa ja hunajata. Mannaryynijähän tuota voes - eijoo tyyristä, mutta hunaja heikontaa pahasti kestävyysvajetta. Vaen eihän makijata mielinmäärin.
***
On se heleppuva nuihen henkenmiesten. Ne suap ilosa irti vaekka itkumuurista. Vae entä me synnilliset saatanat. Murehittaan maalimanpahhuutta vaekka mitä se meille kuuluu. Neon Opamat ja Puttiinit omijaan siihen duuniin. Tästä Rumpista en oo varma.
***
Mene rauhassa sinä synnistä syntynyt. Sillä kirjoitettu on tulee tulivaunut ja vie sinut ihannaan lehtoon jossa aena paestaa aurinko eikä yönvarijot pelota. Jalopeora on sinun veljesi ja tiikeri sisaresi ja katso suuret ovet aukeavat ja astut kynnyksen yli joka on tosin korkea, mutta se ei ole sinulle este, vaan pelkkä haaste. Keruupit laulaa sinun kunniaasi ja harput soittaa sydämesi hymnin. Kirkain silmin katsot valoa joka loistaa ja huomaat et häikäisty ! Vapaalla mielellä heittäydyt sohvalle ja huomaat tulleesi kotiin.
***
Vetasin tuossa hartaoshetken, että sitä otollinen oesi! Seo joka päevä syytä pyhittää ja päevittää tuo henkinen sisus eli sielu. Sitte kun arki koettaa voe taas lastata sitä toesta vaakakuppija - tasapaeno - kato.

maanantai 20. helmikuuta 2017

LAULETAAN.


KOTIMÖKKI Tarja
-suurin onni-

Vielä muistan kotimökin harmaan
purettu se nyt jo lienee varmaan
uhmaten mä sieltä kerran lähdin
enkä jäänyt kaipaamaan
Rennosti silloin minä polkujani kuljin
enkä vaipunut mä unelmiin.
Rennosti huolet kaikki mielestäni suljin
enkä jäänyt uniin utuisiin.
Usein Mökki palaa mielehen
kun mä joskus sitä muistelen
Rennosti tietäni mä yksikseni kuljin
enkä jäänyt turhaa suremaan
***
Vuodet monet vierineet on siitä
onnea ei jokaiselle riitä
Katuja nyt yksinäni kuljen
orpo tunne rinnassain
Rennosti vieläkin polkuani kuljen
joskus vaivun sentään unelmiin.
***
Elonpolku kohta varmaan riittää
kohtaloa siitä tahdon kiittää
Rennosti vain - kuljen loppuun asti
Kotimökki nyt jo mielessäin
Rennosti vieläkin tietäni mä kuljen
enkä sorru surunkyyneliin.

MIEHENMITTA -56.

- Älähän sano! Sinä olet saanut mahtavan ylennyksen noessa korkeakulttuuripiireissä... Sinä et kohta tämmöistä muoria muistakaan.
Jaska koppasi Ellin syleilyyn ja pisti pusunkin:
- Toisinaan tuntuu, että on liikaakin. Vaan tosiaan vieraat menkäähän vielä pitkälleen... Jaska sanoi. - Parin tunnin kuluttua Elli menee aamulypsylle ja sen jälkeen keittää aamupuuron ja kahvit vieraille. Nukkukaakin herroiksi. Ja löytyypä sitä Jallulle pullon pohjaa... Valtion viinaa. Huuhtoutuu se pontikka veristä.
- Nyt Jaska panit niin pahan, että sitä on mahdoton vastustaa. Reeta lähdetäänpäs uneksimaan...
***
- Onko se vihainen? Elli kyseli kun vihdoin rauhoittuivat aviovuoteeseen.
- Niin... Mistäpä pitäisi?
- No, kun se Jallu semmoisia...
- Mitäpäs noista! Mikä on ollutta, sehän on mennyttä. Minä en ala märehtimään vuosikymmenien takaisia, on murheita tässäkin päivässä.
- Mikä se ahdistaa? Et kai vaan ole kipeä?
- No, en niin kipeä, vaan se nolottaa vieläkin, kun hyökkäsin sen opettaja Kärhämäisen kelkkaan. Nyt koko pitäjä nauraa persettänsä repien, kuinka Kitulainen on sortunut akkojen runoiltaan.
- Voi hyvänen aika! Vieläkös sinä semmoisia suret. Minä olen niin ylpeä omasta taiteilija mussukasta, Elli sanoi ja suukotti huulillaan Jaskan partasänkistä poskea. - Jos sinulle toden sanon, niin sinun esitys oli monin verroin nautittavampi kuin opettaja Kärhämäisen... Siitäpä en ensin lainkaan pitänyt kun näytti, että olit aivan Piritta-Anneliinan lumoissa. Vaan sitten tajusin että ei taiteelle voi rakennella mitään rajoja. Sen pitää päästä ilman kahleita virtaamaan, kaikissa muodoissaan kaikkialle.
- Täytyyhän se myöntää, että Piritta-Anneliina muusaksi onkin erinomaisen sopiva. Varmasti minä en olisi saanut sanaa suustani ilman sitä simaa, joka veti veteläksi opettaja Kärhämäisenkin polvet ja sitten suora näköyhteys Piritta-Anneliinan rintavarustuksiin saa jäyhänkin miehen runolliseksi.
- Vaan kuule! Eikö meidän pitäisi hyödyntää tämä menestys? Ruvetaan, tai paremminkin, sinä alat pitää herkkiä runoiltoja. Piritta-Anneliina taiteen ystävänä alkaa muusaksi, joka saa sinut ylitaivaallisiin korkeuksiin kulttuurinsaralla. Jäisit ikuisiksi ajoiksi kansantaiteilijana Suomenhistoriaan. Rahaa tulisi ovista ja ikkunoista.
- Mitä ihmettä sillä nyt lie mielessä? Mitä me rahalla, kuhan rakkautta riittää, Jaska jo hempeili.
- No saataisiin se sisähuussi...?
(jat)

HALLELUIJJAA.

Räsäsen Päivi
kun virsiä veteli
siitäpä syntyikin
kauhea meteli,
Kalliksen puhekin,
menneepi sekasin,
sellaisen huomijon
telkussa tekasin.
-
Hartaana huuvetaan
Jumalaa avuksi,
Kalliksen sanat
jo muuttuvat tavuksi,
änkyttää pappa
happiko lopussa
elvyttää täytyy
ukkoa hopussa.
-
Enkeli kiirehtii
apua antamaan
Kallista äkkiä
hoitoon kantamaan.
Yhteen ääneen
Luojaa jo kiitetään
sormet sormiin
lujasti liitetään.
-
Puoluveenjohtaja
pitää sen mielessä,
se ei on sielussa
joka on kielessä,
syntinen rikkaus
ei ole pahasta,
kaikihan kovasti
tykkäämme rahasta.
-
Unhoituneet ovat
Raamatun sanelut,
pois ovat jääneet
jo anteeksianelut.
Maallinen tavara
mielessä kovasti
se ei oo syntiä
sanoo sen rovasti.
-
Rukoillaan jälleen
voittoa vaalissa,
Jeesus on ratsuna,
voittaja maalissa,
kohta on valta
rajaton meillä
ei Suomenkansa
enää oo harhateillä.
‎8.‎7.‎2010

INKKARIT KANOOTISSA.

Huomenet! Taas viikonloppu taputeltu. Uutta vaen putkeen!. MM- ja muuta mukavaa tiijoss.  Runoratsukin ravaa nuoruuven innolla ja kesäki, tae paremmin kevät loekan päässä.Mielikuvituski keksii monenlaista, että mahtaa lukija joskus ihimetellä, onko kaikki inkkarit kanotissa. Niin se pittää ollakki.
***
Aotossahan sei raha oo parraeten tallessa, mutta onneksi osakkeet tuottaa senverran hyvin että mese vuuessa ja vaehtoon. Pittää naapurit katteelisena ja kun sopivasti pöyhii pankkitilliä. Eivät alimmat homehu.
***
Seon terveyvven kannalta kovasti tärkijjää. Homepöly on vaarallista varsinki rahapöly. Muuhun elämisseenhän tullee monelle firmalta kultasta käjenpuristusta ja huommenlahajaa. Sopivasti eläkkeelle soluvessa. Säästyy omat ja ohan se kultakello komijaa kateltavvaa.  Kyllä seon mahtavvaa kun joku on osannu hommelit hoetaa ja olla hymypoeka.
***
Joopa. Näöttää tuo järkitojellissuus olevannii sitä mitä oun koko ajan äläppiny. Kun käöttää ällijä pääsee ruppi helepommalla ja sillonhan sitä pittää rääkätä maratoonilla ja punttisalilla. Sitte se antaaki ommaan eccoon mukavasti pisteitä kun saa toverille leohkasta saavutuksijjaan.
***
Huumorriin varijollahan tässä on koetettu jutustella puutaheinää, jopa heinäseipäitäkin välillä, vaen niistä tullee tikkuja kieleen. Niitä nyppijessä se kitalaki ahavettuu ja sehän eijoo laisinkaa suotavvaa. Sissäenen ahavettuminen saattaa olla nykytietämyksen valossa sanken vaarallista.
***
Ei siinä mittää, suaphan sitä olla vaen ei pitäs rikasta näötellä jos on köyha saatana ja kuristumassa näläkäkuolemmaan. Seon kamala kattuva jos on lama ruummis, lihaa vaen kielessä ja seki töhönän peitossa.
***
Vaen tätähän se on. Ei Paavali pahalla kato vaekka ei niin juhula asussa portille könyvä. Siellä putsaoslaetoksesa harijattaan porstalla puhtaaksi ja taevaskeleposeksi. Kerta rytinällä uusattaan vielä päähän uuvet sisuskalut, semmoset lempijät ja hartaat! Sittepä sitä pääseeki enkelikuoroon laoleleen halleluijaa ja muita hittejä.  Jo vaen!

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

MIEHENMITTA--55.

- Voi veikkonen. Eikö se Jaska muka muista, kun samoja tyttäriä vokoteltiin? Elli kertoi, että Jaska on melko kalpeapoika suorotouhuissa, Jallu selitti ihan kuin aivan luonnollista asiaa.
- Vai niin! Niinkö se olikin? Koskemattomana se itseään kauppasi. Onkohan tässä tullunna petetyksi ja onkohan se Gaprielikaan minun alta...? Etteikö se Jallu sittenkin muistelle väärin?
- Kyllä Jallulla semmoiset asiat mielessään pysyy. Se oli terhakka poika, ennen kuin sillä tuo rauhasvika alkoi vaivaamaan, Reeta alkoi takuumieheksi.
- Eipä sitä silloin oltu aviossa. Mitä silloin oli, niin oli. Nyt on valat vannottu ja suitset isketty kantoon. Ja Gaprieli on takuu varmasti sinun. Näkeehän tuon kuka hyvänsä... Sama kulttuurin nälkä molemmilla. Papin aamenen jälkeen en ole vieraissa käynyt. Että eipä sen Jaskankaan parane ottaa vapauksia, Elli sanoi.
- Turhaa tässä käräjiä käydään. Mitään kun ei ole tapahtunut. Paitsi että tuo Reeta taisi teloa polvensa kun hyppäsi akkunasta, Jaska yritti selvitä kiusallisesta kuulustelusta.
- Vaan sanopa miksi tuolla muutamalla ei ole rihman kiertämää. Aivan oksettaa kun tuossa rellottaa polvet auki... miesten nähden.
- Onpas se Jaska ennenkin pillun nähnyt tuo meidän ukkohan on tottunut että oleilen enimmäkseen ilman paitoja. Kesäaikana se on mukavaa tuulettaa. Kerkiää talvella hautua villahousuissa, Reeta sanoi.
- Olkaapa sitten niin kuin elukat.. se vie! Jumalankuva on kylläkin melko kaukana tuosta Reetasta. Jaska lähdetään levähtämään jo vuoteeseen. Kerkiää vielä nukkua ennen navettahommia.
- Kyllä kai tästä joutaa. Vie Jallu sinäkin siippasi sänkyyn.
- Kyllä se tässä tuntuu, että kulttuuria on tullut aivan liialle asti... Eiköhän se Reeta sinunkin pidä pistää se illanratto piiloon ja lähetään hyssyttelemään Tonttisen tönöä kohti, Jallu komensi.
- Mitä? Ei missään rakkaudessa. Talosta ei lähetä kuin torpasta. Urvahtetaan parituntija niin se on sitten rieska maullaan. Elli taisi eilen puristaa rieskaa, Jaska heräsi isännän rooliin.
- Jaska on aivan oikeassa... Ystäviä ei ole liikaa koskaan. Minä en turhista kaunaa kanna ja kun tarkemmin ajattelee, niin voisihan sekin parinvaihto tehdä terää. Sehän on nykyään niin muodissa, Elli heitti leikillään. - Vaan nytpähän tuon näkee onko Jaska kuinka tiitteränä, kun on tuossa Reetan hukkaviivaa kaiken iltaa katsonut ja vaikka lienee maistanutkin.
- Ei, ei missään tapauksessa... Ellissä on muoria aivan tarpeeksi meikäläiselle, Jaska pani vankasti vastaan ryhmäseksille.

TUSKA.


Jossain kaukana rakkaani vaellat,
varmaan tuntien samaa tuskaa.
Joka minunkin rinnassa roihuaa,
sen tuskan tahdomme yhdessä jakaa.
Tuo tuska, on tuskaa ihanaa,
jospa se ikuisuuksiin kestää saa.
***
Kun rintani poltetta rauhoitan,
kumma rauha mun mieleni valtaa.
Sen tiedän ett´sinä jossakin,
tahdot rakkauttas minulle antaa
On huumaavaa aatella että saa.
jotain toista todella rakastaa.
***
Rakkaus on kaipuun ikävää,
joka rinnassa hehkuu ja polttaa.
Sitä haluan silti vaalia,
vaikka tuskaakin se tuottaa.
Tuskan tukalan ja riemun kokea saa,
joka toista todella rakastaa.#
OP.

RIKAS&KÖYHÄ.

Huomenet! Föönituulet puhaltellee ja pakkanen on kuollut. Eläköön kevät ja valonrunsaus. Mikäs tässä o porskutellessa reilut puoli vuotta. Siitä se riemuksi muuttuu jos ei mikkää surunsiipi satu sipaseen.
***
Itestään seleväähän se on että jos kukkaa ei tee mittää, ei kukkaa saa mittää. Ei etes herrat. Ja jos herrat ei saa palakkaasa, ei saa kukkaa. Se tuo tallous pyörii älyn ja rahan ehtoella. Ei siinä ihime tuottua tule jos tavan taukki duunari oesi vastuussa että hommija riittää. Räkyttäähän ne kyllä ossaa. - ja vaatija.
***
Voe vittu kun muistoja on 50-70 luvuista. Saateri ne vuuet kokeneena ossaa antaa arvoa nykysille palveluille. Sillon ei ollu mittää. Syöttiin pettuva ja ooteltiin parempija aikoja. Onneksi ne tulivat. Kyllä ny kelpaa. Lääkärissäki ravataan jos pikkusen paskanpää tyssää. Ennen ei tohtorin luokse menty ennen kuin pää oli kaenalossa tae jalaka repussa.
***
Vääräkätiset ovat ottaneet käöttöön käsitteen suhteelinenköyhyys. Vittu, Toki se köyhä on köyhä jos 1000 vertaa 100000. mutta näin se on aina ollut. Rikkaat on keskuudessamme. Kukaan ei nykyään nälkää näe. Siitä huolimatta huuvetaan köyhyyttä kun eijoo vara pittää kahta autua ja 300m2 lukaalia.
***
Voe helevetti nähköön!. Toesta tonnija taskuun käärrivät eijoo köyhää nahänykkää. No, jos hypätään henkiselle puolelle, niin köyhä saattaa olla se kymppitonninki tienaava. Se ei oo rahasta kii kuka on rikas.
***
Eipä oo tullunna säästetyksi, kun sittei tiijä millon sottaaa pukkovaa ja seon sitte kummiteräsuapassii arvossaan arvaamattomassa. Joku nuuka tekkee tiliä sovan sattuvessa Mustassa Pörssissä. 
***
Onneksi eijoo tullu sijotettuu tuohon kerska-asumisseen. Vaatimattomasti honkäpölökyt on istumina. Vaen sehän on arvossaan nykysiisä tuo punahonka. Vaekka se onnii pätkissä.- tae päässä!
***
Komijaa seon elämä nykysin köyhänki. Puhelimet taskussa ja taplettija ja läppäriä uuven karhijjaa on joka mummolla ja papalla.. Sossu helepottaa jos miinusta tili näöttää. Pittäää olla niin helevetin nykyaekanen. Vaen ilimankos on rasvamaksa ja hermot riekaleina. Se tuon omasuuven kaa pitää olla aina varullaan, ettei sipsa syö, eikä ruoste raiskaa.
***
Tää on viimmeinen taisto??? Näläkä on vieraana, mutta kuntosalille vaen että liika rasva tippuu. Se kun on muotija kun paskattaa...sanovat ennen...MOE!

MEPPI.


Pönäkkänä persu-meppi istuu Brysselissä,
kavereitaan kaipailee. -Ne lienevätkö missä?
Huvita ei oikein hommat, turhauttaapi aivan,
suuren palkan edestä voi kestää tämän vaivan.
-
- Vaikken tajuu asioista, hanttiin kyllä pistän.
Suomessa kun vallan saan niin Eeuunkin nitistän,
Markan lupaan kansalle se vaalivyöryn antaa
populistin ajatukset kyllä kauas kantaa.
-
- Vennamoa ihailen on mulle esikuva parhain
Veikon oppiin tutustua sain jo hyvin varhain,
opiskelin kielikuvat jotka kansaa hurmaa,
kaikenlaiset suunnitelmat tietävät vain turmaa.
-
- Suomessa kun pääsen valtaan Euroopalle näytän,
kuinka kaikki toivomukset tinkimättä täytän,
Rahamyllyt maalailee suurija seteleitä
markankurssi tosin ei painokustannusta peitä.
-
Kaikilla on paikat täynna suurta Suomenrahhaa
kaikki on niin rikkaita, että oikein tekkee pahhaa,
Kirkossakin katto on, siis se on katollinen,
Timo Suuri hallitsee se ei oo petollinen.
-
- Kaikki vieraat kansalaiset pittää poissa ajjaa
kun muukalaiset maahan ryntää ei oo mittää rajjaa,
ne vievät ruuan sekä tyot ja naisia ne jahtaa,
mitähän ne toiset mepit ajatella mahtaa.
-
Meppi herää aatoksista karmaisevaan Faktaan
mutta jos ei Suomen kansa lähde persun matkaan,
Taitaa olla parempi nauttia mepin taksaa
tää työ on tosi helppoa ja eeuu kyllä maksaa.
‎13.‎5.‎2009

TAIVAANRANNASSA


Eipä pie paekkaasa, että jotaki ejistystä oesi taevaanrannalla tapahtunu. Sama keskiaekanen pimmeös verhuvvaa kaekkijen mielenmaesemmaa. Valopilikut lymyvvää piliven takana ja pensseliki on unohtunu pesemättä. Maalaele siinä sitte!
***
Molotohovit (kuka tietää mitä neon?) on akkunassa. Ei ees sissäesessä lampussa oo valua. Energija loppunu ja lamppu palanu. Vae pitäsköön sitä siirtyvä ölijylamppuun. Vuan liekkö tuon väliä. Pärreitä oes kyllä kaenalossa? Siirtyskö tuota entisaekaan? Vaen pihtele! Pärepihti puuttuu-
***
Piäkytkintä eijoo olemassa immeisellä - eikä sulakkeita. Seon räeskettä kun piuhat lyö läpi. Siinon ukkoset lastenleikkiä.. Piuhat on rättieristeellä ja oekosulukuva räpsii tämän tästä. Vaen siitäpä ei kantsi murhetta kantaa. Tuota kuormaa jo raahata muutennii tarpeeksi.
***
Tijatterihan seon nykysi monelle kova sana.Onneksi ei oo meikäläenen eksyny niihin synninkarnevaaleihin. Se oesi varmaan vaekijjaa suaha semmosija syntejä anteeksi. Näehen nykysten kansaki on jo mahottomuus.
***
Tämä nykyaekahan on kovin kiimasta aekaa moni rento kaveri on hypänny taas akanlumppujen ansaan. Suakeli alakaa tuo meedijan rääpiminen vituttaa. Normaalista asijasta pittää kättä vääntää. Tämän selevemmin en vikkuuttele. Saa lukija arvaella mistä se on puhe?
***
Tekemällä tehhään juttuja suurella rahalla. Houkutellaan huoria virittään ansoja julkuille. Näetähän on jo palijo. Sitte kun ansa laokijaa, niin jättilööpissä paheksuttaan , että voe kaohija kun on rietasta. Ja kuinka miehet on sikoja. Seon tätä! Vaen niin kae se pittääki.

lauantai 18. helmikuuta 2017

MEEPPÄ JA TIIÄ.


Millä värilläpä tuota maalaelua jatkas? Paletissa löytyy koko kirjo, mutta näen taevaanrannanmaalarina pittää väri valita asijan mukkaan!
***
Värillä ei oo väliä, kunhan on musta. Sehän ei kaekille tunnu kelepaavan, oon lehestä lukenu. Taustat määrää millanen on. Paha ei oo kenkään...  Sää ? -/+ kelejä taas pitelee. Jo vain kelepaa
***
Minkähän ilon ne nuo ratikaalit saa kun häpäsee kaeken vanahan arvossapijetyn. Sekö se on mukavata kun kukkaa eijoo mittää. Ei Jumalia ei Jeesuksia. Selitäppä jumalaton mikä autuus siitä lohkijjaa? Ja miksi kieltää semmonen josta ei tiiä?
 ***
Näenpähän se mennee! Monella piipertäjällä on olemista enempi ku koskaa. On osaketta kesämökkii loestoaotoo-venettä. Akka ravvaa ulukomaella ja äijä vierraessa. Vae onko piipertäjä tyytytetty. Vitunposket. Itkemistä ja valitusta riittää muillennii jakkaa. Toesissa ja toesten elämissä kyllä nähhään korijaamisen varraan. Omat rikkauvet ovat itestään selevyys. Remontitki tehhään pimijään, mutta viaton naapuri syyllistettää.
***
Mikä pertana siinon että yhteiskunnan pitäsi pittää henkissä nuoret tervveet miehet? Työtä on, vaen ku eijoo haluja. Ja kun eijoo haluja, ei myöskää tule taetuva. Juoksupojasta johtajaksi oesi vieläki hyvinki käöttökeleponen menetelmä. Nuin äkkijä aatellen. Käötännössä taetaa tihkasta.
***
Kyllähän seos eri vaohti jos nuoret jopa lapset heti kun kykenee tanuaisi työnlaijassa. Tietysti sillä voimalla kun ne pystyy. Kuhan ovat mukana.  Harrijottelemalla se ihiminen oppii. Pennusta pittäenhän sen pittää urheilijanki harijotella jos meinaa menestyvä. Millon maalimanparatajat keksii että lapsiurheilija on liijan avuton päättämään onko se reenaaminen hälle hyväksi.
***
Nykysin jos meinaa lastaan opettaa työntekkoon, niin linnaanhan siitä pannaan - tiilenpäitä lukemaan. Ei tarvi ihimetellä jos sitte kasvaa niskaanpuukottajia ja kaekenlaesta ilikeyventekijää.
***
Vaen ei kae tässä, Jos veteleisi kasan hirsijä ja muuta puutavaraa...Ne nokkaunet ei mee nuoressa hukkaan. Ja friskaa ne vanahaaki. Moi!

SALARAKAS


Salarakas ratkaisu on hyvä moniin pulmiin
eipä nouse huolenrypyt ministerin kulmiin
salarakkaan sylissä ne unhoittuvat huolet
salarakas esiin tuo vain elon parhaat puolet.
-
Hotellissa salarakkaan päivällä kun tapaa
katsella voi ihastellen missin pientä napaa
nautiskellen neuvottelut sujuu loistavasti
aika tosin sujahtaapi puoliyöhön asti.
-
Ministeri kotia kun aamuyöstä palaa
aivan hiljaa hiiviskellen, eukoltansa salaa
mutta voihan pakana kun eukko vielä valvoo
ministeri liehitellen eukkoansa palvoo.
-
- Missä sitä ollaan oltu? varmaan luona missin
tarvitsen nyt selityksen tiiviin sekä vissin
taidan lähtä lätkimää, mä aion talon ostaa
ja vaikka omaa imitsiä piirun verran nostaa
-
Ministeri kakisteli neuvvoteltiin vainen
kato se tuo missi on aika kalsee nainen
sinä olet pehmeä, on mistä kiini ottaa
Eukko tuota siedä ei, vaan miestä turpiin mottaa.
-
Eropapereita sitten tuomaerille viedään
jotenkuten toisiansa pari vielä sietää
Ministeri sinkkuna missin syliin palaa
eipä sentään julkisesti, tietystikin salaa.
‎13.‎5.‎2010

KUIN SISKOT&VELJET.

Huomenta kaekille huutelen, vaekkei meikämannen toevotukset kellekkää kelepaa - kirvesvartta sano, En malta hilijaakaa olla joten vilasen katseen .päivänpeiliin.
***
Kyllä seon immeisen halut moninaeset. Mikkää ei riitä.Pittää olla mahoton palakka tai eläke. Kaohija halloo nousee siitä jos naapuri saa eoronkaa enempi! Eikö siittä paremminki pitäs huolta kantaa kun se kanssakonttaaja saa tuhansia vähempi.
***
Seon yhtä perkelettä, että semmonen joka on ikäsä ollunna lihapatojen ääressä, vielä eläkkeelläki kuittaavat moninkertaset ettuuvet - verrattuna "minävaivasiin" ;Kyllä se loppusuoralla pitäs tulla sama summa kouraan, - tasa-arvon takija
****
Sitä saa ihimetellä mihin sitä rahhaa ennään tarvittee kun raja ylittyy? Perikunnille riijeltäväksi ja ökyhautajaisiin? Muistutuksena kumminki - ei siitä ite pääse naottiin. No kukapa siitä on palannu kertomaan?
***
Voes olla hyväki systeemi, että jokkaenen pääsisi tietyssä ijässä 100 oes hyvä? paratiisimaeseen ympäsistöön. Kellää ei oes eläkkeitä eikä kuluja. Kaekiille sama auvvoenen olotila. Kuin velijet keskenään iskis tarinata.
***
Kellää ei oes velekoja eikä rahoja, Yhteiskunta huolehtisi ikääntyneen sitte viimeseen sijotuspaikkaansa.- Maenoskatko

perjantai 17. helmikuuta 2017

LENTSU

Tänä päivänä on kuulema kauheeta tungosta noissa lääkäripäivystyksissä. Nokka vuotaen saa odottaa tuntikausia, että pääsee kuulemaan lääkäriltä: - Lentsuhan sinussa on lepäilehän ja juo kuummaa!
***
Heh, eikö tuota itekkin ossaa älytä sevvertaa? Siellähän päivystyksessä kun oottelee, pärskivien immeisten seassa se varmasti lunssa iskee jos ei ennestään ole.
***
Nythän tuo oli lehdessä, että voi jopa kuumeilla 5päivää, ennen kuin lähtee poppamiehen puheille. Joillakin kun se antipijootti on heti mielessä jos aivastuttaa. Sitä kuulemma pittää saaha, kertoo lekurit. Heh, vaikka se ei kuulema viruksiin tepsikään? Tiijä sitte.
***
Jotkuthan rehvastelee että otimpa piikin lunssaa vastaan, niin eipä ole iskenyt????Heko, olisisko iskenyt ilman piikkiäkään. Taitaa olla niillä piikeillä vaan sellanen lunssanpelkoa lievittävä vaikutus? Meikkä ei ole koskaan lunssapiikkijä ottanu, eikä ota. Kuolee sitä aikanaan muutenkin.
***
Niin on paljon turhaa lääkitystä ja vouhkaamista vaivojensa kanssa, mutta itekuki taaplaa tyylillään.
***
Lunssatonta viikonvaihdetta itekellekki!,

MIEHENMITTA --54.

- Selvästi valehtelet. Tiedän jo vanhastaan kuinka sinä olet miehenkipeä koko ajan. Takuu varmasti se Jaskan kalu Jallun vastaavan hakkaa. On paljon antoisampi teholtaan.
- Saakelistako sinä Jallut tiedät?
- Tiedänpähän vaan! Ja senkin tiedän, että sinulla on aina miehet mielessä ja naiminen.
- Toki minä miehistä tykkään. Vaan pitääkin olla mies eikä mikään vellihäntä. On minulla ollut oikeitakin miehiä. Tältä kylältäkin. Ja toimii, Reeta kehaisi.
- Kukahan sinuunkin aikaansa tuhlaisi. Olet kuin menninkäinen.
- Onpa tuota kelvannut suurillekin isännille. Perälän Paavo on semmoinen mies, että eipä nainen voi enempää vaatia. On kookasta ja tehokasta ja kestävyyttä. Aijai, kun se antaa kyytiä
- Valehtelet lunttu! Perälän Paavo...? Enpä usko... Paavo on herrasmies, Elli koetti puolustaa idoliaan.
- Pakko katella vierasta tarjontaa, kun tuo Jallu ei enää terhakoidu. Sillä on niitä rauhasvaivoja... Lääkäriin sitä ei saa millään.
- Joo, voihan ollakin. Vaan meidän Jaskalla pelittää, joskus liikaakin. Kakaise nyt hyvän sään aikana - pelehdittäkö? Tuo Jaska ei kuitenkaa tohdi tunnustaa.
- No jo on kumma muorinraato kun ei usko... Sen sanon, että tahonhan minä Jaskaa hommiin, että pikkusen lämpiäisi, vaan eihän siitä ole kuin harmia. Jallukin on kovempi mies.
- Haista sinä Reeta paskaperse! Minä tiedän mihin minun ukko pystyy! Anna olla laitimmainen kerta kun... Toisaalta enpä ihmettele jos ei terhakoidu tuommoisen metsäläisen edessä.. Vittukin on kuin seitsemän leivänuuni... Elli kirkui.
- Nyt turvat tukkoon... Kumpaisellakin! Johan tämä nyt on mallillaan, kun käydään käräjiä vaikka ei ole mitään sattunutkaan. Ja sinäkin Reeta..! Panes se riemuläpesi edes piiloon... Kamalaa katsoa, Jaska sanoi kun riensi akkojen sanasotaa rauhoittamaan.
- Mi-mistä täällä on kysymys? Jallukin tuli paikalle.
- Ja mistä...? Sopii sitä kysyä kun tuo akkasi vikittelee toisen aviomiestä. Kiinni ommella pitäisi tuommoiselta koko jalkoväli. Ohan tämä Jumaliste, kun kotia jo tulee vikittelemään... Ellillä meinasi yhäkin myrkkypata kiehua.
- Eihän nyt Reeta! Sehän on niin uskollista sorttia. Ei lankea Reeta Jaskanlaiselle. Siinä pitää miehessä olla sähinää... Minulla sitä löytyi, silloin hilpeimmässä nuoruudessa. Muistatko sinä Elli...?
- Mitä! Oletko sinä rassautunut Ellin kanssa joskus? Jaska ärähti. Ellin pyörähtäessä selin muihin.
(jat)

MUISTIINPANTUA .9

VAALIRAHHAA
(väliaikainen)

Kun se Kalli sen raha-ansan laokaesi
pääsi helevetti valloelleen.
paskantuluvan valtavan aokaesi,
kukkaa ei puonnu jalloelleen,
Melkein jokkaen saanu on lahjusta
moni muistanu ei Persu nahjusta,
rahaa riittänyt ei - totta tosiaan,
pitäisikköhän sen kavaltaa.
-
Kelemi siellä pääpiruna hääräeli,
rahhoo virtasi vuolaanaan,
Saonamäkijä kovasti määräeli,
joku alako jo suolaamaan.
Oli rahhaa niin runsaasti tyrkyllä,
home niistä piti ajaa poes myrkyllä.
Kelekkatehtaanki saa - totta tosiaan,
eikä tihkase ollenkaan.
-
Tosikovat oli poijilla meiningit
käöttää rahhaa ja mammonaa,
Nova roupilla kestävät tellingit
rahhaa luppaosta vasten saa,
kun vaen hommelit hoetuvat jetsulleen
niin se iso kalu uikin jo hollilleen,
saaliin korjata saa - totta tosiaan,
rahhaa kauhalla ammennetaan.
-
SAKssa oltiin myös hommissa,
rahaa pistettiin palaamaan,
oli virtaa Jutalla sommissa,
rahat pyrittiinkin salaamaan,
mutta perseelleen meni Jutan unelmat,
maksamatta lienevät vieläkin velat,
sehän kyrsii vaan totta tosiaan,
mistähän sitä rahhoo nyt saa.
-
Siinä meillä on ulijasta sakkija,
joka hommija hoetelee
nehän rivakasti kääntelee takkija,
kun vaen tarpeeksi voetelee,
rehelisyys on niille vaen satuva,
etteenpäen mennään keskellä latuva,
häkki heilahtaa vaan - totta tosiaan,
kun kassaa pikkasen penkastaan.
‎7.‎5.‎2011

HILIPATIHEIJAA

Satunnaenen lukija saattaa ihimetellä kun tuota politiikkaa  pellaan .Helekutti näen vaalijen alla sitä pittää ryhtyä monenlaeseen ja sillonhan roeskuu vaekkei oesi mittää mieltä.
***
Vaen se tuo X-taestolaenen vatulloe unissaanki kuinka porvari kiusovvaa ja riistää. Sperma roeskuu ja silleen. Vuan pitäsi se uskoo, ei se koeras poiji!
***
Ei silti, eikä senvuoksi. Mun puolesta suap temarittii kuolla sukupuuttoon. Ja tällämenolla tullee niin käömäänki. Tae sitte ei. Yksi lysti kuka siellä ylimpänä mokaelee. Seon varma ettei kehuja kerry. Parrenta oes kieltää koko puoluvehommeli. Eiainakaa touhu huonone?
***
Turha hihhuloenti poekkee ja muata rakenttaan. Poes puute, poes kurijuus. .. Se poestuu vaen työtä tekemällä, ei akiteeraamalla.
***
Anteeksi vuan, että tämmönen perkelleen köyhä porvari tuassii piätään aukkoo. Vaen tottuus on, että vaen yrittämällä tehhään tulosta, eikä avustuksia nostamalla.
***
Vuan että tulisi pimmijä yö tuohon tievon valloon, jota monet hehkuttaa, niin pittää vettää pimennysverhuva pikkusen etteen, ettei häekästy tuon  valovoemmaan. Joutuu muotiaorinkolasit hommaan. Se on tyyristä lystijä.
***
Syvvyyvestä minä huuvan sinulle vasuri. - Elä helevetissä pole minnuva yhä syvemmälle suohon. Kukahan se voesi tulla mulle appuun ja voesi aottaa vääränkätisestikin. Vaekka kaekki kukat kasvaaki, puutarhuri se kastelee vaen niitä vääräkätisiä.
***
Vittuvakos temari valitat? Minähän sannoe: Tee vallanmulijautus, niin päästään naottimmaan täyvvellisestä sananvappauvesta ja kansalaespalakasta ja työntekemisen kurijuus päättyy. Marssilla käyvvään joka päevä, ennen ruoka-aekaa, että muistettaan. - On nälkä aena vieraana.
***
Perkele onkae se itestään selevä, näläkä tullee vähän päästä. Eii se vieraele se assuu jokkaesessa. Leivänkannikalla kun hankovvaa tuota ohutta kohtaa se pikkusen helepottaa.  Vaen kun sitä leipää ei oo iliman työtä. Se äkkijä kattoo ruma ukko jääkaapin tyhyjältä hyllyltä. Siinä ei palijo hyssyttely aota. Tulta päen ja silleen!

torstai 16. helmikuuta 2017

MIEHENMITTA -53-

- Älä... Kyllä se kestää, kun ei ole tässä oikein iskussa, Jaska keskeytti Ellin puuhat.
- Vain perhana... Iskuahan löytyy, kun tämä tyttö pistää löytymään... Minullahan on kyllä entiset vinkeet. Siinä minun mörrikkäni saapi vielä puhaltaa tosissaan... Herra ihme? Mitä? Kenenkäs nuo ovat...? Elli kiljaisi, kun näki Reetan varusteet patjan alla. - Missä se Reeta on? Ilmankos se oli ovi reikelissä. Sinäkö olit kutemassa sen lumpun kansa? Missä se on? Elli kiskaisi saunan oven auki ja kurkisteli lauteiden alustat ja kaikki loukotkin.
- Täällä ole ketään muita ollutkaan. Turhaa siinä hihkut...Mihinpä lie Reeta luikahtanut. Tyhjä tämä oli kun tänne tulin. Lieneekö mennyt Jallun luokse. Vaikka olisi alkanut mieli tekemään? Mistä nämä kaikki muorit tiennee?
- Ettäkö turhaa...? Se on kuin seinään kirjoitettu, että Reeta on yrittänyt sinut viekoitella ja siihenhän ei paljoa tarvita. Joo, tuosta akkunasta se on puhaltanut pihalle. Odotahan ryökäle... Eikö sinulle ole ollut tavaraa tarjolla, kun tuommoisen lumpun jalkoväliin mieli tekee. Hyi helvetti...! Vaan sepä lunttu kaivellaan esiin, Elli hihkaisi ja ryntäsi ulos.
***
Reeta kyhjötti viluissaan saunannurkalla. Vaikkapa ikkuna ei ollutkaan kovin korkealla, niin hän oli tullut vauhdilla ikkunasta. Jaskan tönäisemänä pudotus ikkunanalus kivikkoon oli rajua ja Reeta oli satuttanut polvensa.
Nyt hän, Ellin rynnätessä paikalle, istuksi kannon nenässä hieroskellen polveaan.
- Joo, täällähän se Saaroninlilja onkin... Olikos hyvä pano...? Jumaliste, kun vähääkään silmä välttää, niin heti on toisen ukkoa jahtaamassa. Eikä ole ikäkään viisautta antanut. Eikös tuossa omassa Jallussasi ole tarpeeksi, että piti turmella herkkä taiteilija, synninpolulle. Ja polkea taiteilijan ylevät tunnot surkeaan hekumaan.
- Pyh! Tuo ukkosiko...? Salli minun nauraa, siitäpä ei ole naiselle iloa. Jorma on pieni, kuin pikkurilli, sekin veltto kuin kypsä nakki. Ei tosiaan siitä ketaleesta ole naiselle mitään iloa. Vaan tosiaan, mitään ei ole tapahtunut.
- Älä valehtele.! Miksi sinulla ei ole rihman kiertämää päälläsi? Kyllähän minä tiedän, että teillä hommat jäivät kesken. Ukkokin oli niin syyllisen näköinen.
- Se on saletti, että ei mitään tapahtunut. Leikilläni Jaskan houkuttelin tupakille. Vaan ei ehditty edes sätkää sytyttämään, kun sinä tänne hyökkäät kuin naarasleijona...
(jat)

PUHTAALTA PÖYVÄLTÄ...

Torstae se on toevua täönnään. .. Siitä huolimatta huomenta sinä joka kohtaloa uhmaten olet rohjennut pistäytyä matalaan majaani, Siinon nisukyrsää ja pakuriteetä!!! Jos niin ku halluut henkenravintua! Rottaa pienemmät pasiliskot heittää sua kiusaamasta, Kojet ehkä ahaa.elämyksen.
***
Mahtaako olla jollaki kevämasennus tulollaan? Onko itetuho ajatuksija? Jos on niin meikä neuvvoo. Jos synkkyys nousee korkijjaan potenssiin niin muista:  Pistä varman päälle jos meinaat hirttohommeleihin. Teräsvaijeri on hyvä. Tarpeeksi ohu se leikkovvaa kurkun poekki. Ei kauaa kiikkuja tyhyjää potki, vaekka oes kuinka nuortijat kukkaset suonissa, tae vyöruusu..
***
Varmasti kestää kuhan valittet tarpeeki vahavan oksan. Mieluummin syrijäsellä seuvvulla, ei heti oo utelijjaat pelastamassa. Tae paremminki häerittemässä itellistä toemintaa.
***
Piiperö se muistaa käyvvä arvaoskeskuksesta lappuloeta että piäsee pillerilöesii nappaamaan. Sittä Piiperö pääsee puolenvujen saeraslomalle ja sitte kahen vujen lisä aekkoo. Rahhaa kulluu ja kalijaa onneksi riittää.
***
Tuassii kahen vujen piästä menee arvuuttaan mihin päen kunto on männy. Suatanna selevvää ruummisarkku tavarroo. Ukko eläkkeelle outtamaan kuolemmaa. Saaketti kun savolaenen meinaa kurkkia! Haettaako?
***
Meillä Kokkoomusnuorissa riittää tarmuva ja virtaa. Suatana kohta piässöö kaikki raskaotetut saattohoettoon. Ja valta meidän silloen on... Sitte sitä hyvinvoentija ja onnija riittää isommallaki lusikalla lipittää ja jos mennee himon puolelle voe ostaa kaohakuormaajan - halavalla.
***
Niin että  katohan kenen Joukossa seisot ja kenen reppuva kannat Sillä katso liijan raskas reppu katkasee kamelilta selän.. Se voe kiäntyvä sinuva vastaan jasillon on piilopaekka tarpeen. Kameli on äkänen elukka"!.
***
 Ja mitä siitä tullee jos kaksi tappelijjaa vastakkaen?  Sapelit kalisee ja  jäläkijä syntyy -. Seon sanansäelä tehoase eijoo vara väheksyvä.
***
Tuassiisko se lipsahti noehin vuossatan takassiin jutskiin. Jo pittee olla sitkaassa se viha ja katkerruus. Sehän se tekköö elämän helevetiksi. . Suatana sama märepala joka päevä hampaessa. Luulis tuota jo vaehtavan levyä. Tottumus on toenen luonto ja onkopa vällii!
***
En ittijäen tarkottanu. Sanoen töllössä saarnaavalle vasurille. Oli tuossa kuulomatkan päässä. Kuuliko? Mitä sitä helevetin paskoo! Seon suunnilleen tätä. tae aenakin melekeen. Moe.