Sivut

maanantai 31. heinäkuuta 2017

PUUSTA KATSOEN.


Iltapäevää! Taas aletaan alusta- loppua näkemättä. Sokea silmä ei valoa havaitse, eikä kylmä sydän lumimiestä sulata!
***
Kesäinen päivä luonnon muuttaa voi. Puusta pitkään katsotaan tulevia päivijä. Ennustajaeukot kuumissaan laatii ennustuksia ja katso ! Syksy tulee aikanaan kunhan lumi tulee ja routa lähtee ajamaan porsaan kotiin.
***
Menneet päivät horisontissa, tulevaisuus taattu. Maattu on jalat kippurassa. Unessa nähty, hän tulee ja muuttaa kaiken. Hallelujaa huutaa yleisö ja lujaa juoksee pyhähenki mätikössä.
***
Taivaassa tarjoukset lopussa. Lapsilla itku. Tarjoillaan vaan olematonta. Uskoo ken voi, Toivo ei toivoaan menetä. Usko ei uskoaan tuhlaa ja Hiljalla on suu solmussa.
***
Pitkä matka on menneisyyteen, tuleva tarjolla. Ota siitä älä nirsoile. On se syöpä säästävälläkin. Ruoste raiskaa eikä polliisi koipiaan notkistele. Puujaloilla parempiin päiviin...
***
Huojuvat hongat humisee ja tikka naputtaa tahtia. Ajanhammas nakertaa kovaa puuta. Suuria puita mätkähtelee nurin ja kuriton sukupolvi on kadotettu voima. Paluuta ei näy!
***
Tuskaisin silmin katsoo äiti lapsensa kärsimysta. Tabu on lopussa ja rahatkin. Vierotusoire valtaa koko kehon. Tuskien taival kulkee ympyrää, Päämäärä on saavuttamatta. Kuolema korjaa rikotun elämän.
***
Jääkukat nousee kylmänkourasta. Pitkijä pellavia huutelee unohdettu kansa. Vuoret väistyy ja kukkulat horjuu mutta yksi on joka pysyy...Tietää kun kysyy!

RUNOTTAA!

AKANMIEHEKSI.
 
Kulki poika polkujansa,
vaelteli varsiteitä.
Silmäeli maisemia,
katsoi vielä ,toisen kerran,
kuulosteli,tarkasteli
jospa jostakin näkyisi,
vähäisenkään pilkahtaisi,
kiharainen neijon tukka,
neijon helmat heilahtaisi,
jonka ottaisi omaksi,
sormuksella saalistaisi,
ihan itselle ijäksi,
aamupuuron keittäjäksi,
kerallensa kulkemahan
vierellensä vierimähän.
Lasten äidiksi ,emoksi,
perustaksi perhekunnan.
-
Tuli tunne jo tukala
olo aivan ankeakin,
Kun ei kuulu, kun ei saavu
kun ei törmää tiellä siihen.
Pysyy piilossa peräti,
liekkö vielä syntynynnä
-
Katsoi yhtä ,katsoi toista ,
katsoi kohta kolmattakin.
-
Eipä tuntuneet tutuilta,
omalta ei ollenkana.
Johan arveli akaton ,
pohdiskeli rinnassansa
-Eipä akkaa oo minulle,
kaunokaista vierelleni,
riemullista rinnalleni
ilontuojaakaan tupaani.
Yksin saan minä elellä
aivan orpona oleilla,
talo ilman naisenkättä.
-
Kulki Poika polkuansa,
johan heilahti hamonen
nilkka vilkkui kauniinneidon .
Kutrit kultaiset kimalsi.
silmät sievät vilkuttivat.
-
Jo tiet yhtyivät yheksi,
polut yhdensuuntaisiksi.
Matkaan yhdessä lähetty
kahden aivan kulkemahan.
Rintarinnan, käskäessä
samaantahtiin astumahan.
-
Kohta tuntuikin tutulta,
pian täysin rakkahalta.
Ihan kullalta omalta
puolisolta puuttuvalta.
-
Aatteli sitä akaton:
-Tämän tahdokin omaksi,
ihan itselle iloksi,
vaimokseni vartavasten.
Kullakseni,aarteekseni,
elontielle kulkemahan.
 

MARI.88.

Valssien vaihduttua tuliseen tangoon Mari koki kuitenkin yllätyksen, kun Kari määrätietoisesti tarttui häntä kädestä ja turhia kyselemättä vei
rytmikkäästi askeltavan tanssikansan joukkoon. Mari näki silmäkulmastaan, kun Lily ja Pena liukuivat toisiinsa nojautuneina heidän ohitseen.
Marin ja Karin askeleet sopivat hyvin yhteen tiukoissakin käänteissä.
Mari koetti keskittyä tangon kuvioihin erityisellä huolella, sillä hän
tunsi olevansa kuin Åke Blomqvistin tanssikoulun oppilaana.

Tauolla he kokoontuivat virvokkeita nauttimaan pienen puutarhapöydän
ympärille. Miehet noutivat kaikille juotavaa. Vitsikkäät heitot lensivät
pöydän yli, ja tunnelma oli vapautunut ja rento.
- Missä se laulajamies piileksii? Minä luulla, hän aloittaa illan
ohjelman? havahtui Lily äkkiä ihmettelemään.
- E-ehei! Täällä Suomessa semmoset artistit tulevat esiintymään aikaisintaan kymmeneltä!
valaisi Pena asiaa.
- No mutta hyvänen aika!
- Artisti on ikään kuin sokerina pohjalla? selitti vuorostaan Mari.
- Nämä paikalliset yhtyeet toimii yleisön lämmittelijöinä. Tunnelma ja
odotukset on sitten korkeimmillaan, kun pääesiintyjä saapastelee
mikrofonin taakse, jatkoi Pena ja nosti maljaa puheensa päälle. Muut
heilauttivat mukejaan ilmassa.

Marilla oli hyvä tunne. Kari oli laittanut kätensä hänen vyötäisilleen.
Omituinen, mutta selittämättömällä tavalla ihana olo valtasi Marin.
Tällaista hän ei ollut kokenut aikoihin. Seurueen iloisuus kohotti
tunnelmaa, Marista tuntui kuin he neljä olisivat tunteneet toisensa jo
paljon kauemmin.
Lily oli tapansa mukaan äänessä lähes koko ajan, mutta hänen juttunsa
olivat todella hauskoja, joita kuunteli mielellään. Lisäksi ei päässyt
missään vaiheessa tuntumaan pitkästyttävältä tai että olisi pitänyt
väkisin keksiä jutunjuurta.

JEESUSTELUA !

Sitä joutuu ihmettelemään, miksi kaikki on niin kun on? Voeshan se olla toesinkin. Persujen ryntäös pani hommat sekasi. Kamala napina ja valitus alako ja sitä on kestäny! Lisäksi liijan kirijava hallitus tappeli keskenään. Päätökset jäi tekemättä, ainaki paskalehet niin toitottaa. Nyt on paremmin. mutta napinaa piisaa.
**
Vaen mitä me politikoemaan kun arkiset asiajat ne antaa aihetta lauluun. Välliin jopa itkuvirteen . No vaikeuvet hoituu tekemällä. Tulleen ei pie jäähä makkaamaan. Aenaki on hyvä varata sammutusvettä varalla.
***
TOIVOTAAN mieltä avaraa. Suvaisevuutta vaajitaan luonnostaan - pahassakin paikassa voi olla rennosti kun ei pinkota turhia. Rennosti vaen hymyä huuleen ja tulta päin!
***
Pikajuoksija pääsee nopiasti ohi pahan paikan. Tollo käy pyyvykseen ja tennari tökkii! Alkon kautta käyneen tie on vaikea kävellä. Suunta hukassa ja hukka on rauhoitettu eläin. Siis ilman suuntaa eteempäen. Sattuma korjaa satua
***
MAALARIT lakossa. Taivaanrantoja loistavin värein maalaa ruska.
Vahvoin värein, paksuin pensselein. Oi mikä tuska on papilla. Tekis mieli mutta ankarat säännöt estävät huvittelun , mutta kuvittelun kuitenkin sallii.
***
HIMOSTA punoittaa papin nenä. Silmät ristissä käsi käy ja vaikeaa on laukeamisen tuska. Kauas kaikkoaa pitkät pilvet ja sumuinen sää valuu papin poskille. Oi mikä elämys, sanoo pappi ja anoo synnin anteeksi. Katumuksenkyynel vierähtää papin karvaista poskea. Se on täytetty ja tasaisena on papin mielenmaisema.
***
SUKU sutena ravaa, tojettiin aikoina entisinä. Se kuvasti vahvaa itsetuntoa ja kovaa mieltä, jota ei hempijät tuulet heilauttele! Sukulainen herää henkiin ja nappaskenkiin painuu karvainen kavio. Ohoo, huutaa suku ja rippipuku saa hätäkasteen.
***
SATAA ja tuhatta kulkee auto tiellä pölyt saa niellä joka vaeltaa ilman suojakypärää. Kehdossa keinuu sinistynyt sivistys, kateus ja ahneus kaataa suurenkin talon vain heikon valon näen pimeydessä . Mistä se kajastaakaan? Jota kiinnosta voi pistää pystyyn tutkimuksen. Apurahat voi anoa rahamiehiltä.

sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

HÄÄT.

Ompa morsian korea,
korea kuin kauniskukka
keväänkukka tai apila,
taikka lintu taivahalla.
Ompa morsian ihana,
heleä kuin aamukaste,
aamukaste tai odelma,
notkea kuin nuorikoivu.
Ompa morsian suloinen,
kaino niinkuin valkovuokko,
kevätvuokko tai kanerva,
hillankukka rahkasuolla.
Ompa morsian suloinen,
lempeä kuin länsituuli,
kesätuuli tai puhallus,
vire vieno hellesäällä.
Ompa sulhanen komea,
vahva niinkuin korvenkarhu,
korvenkarhu ,korpikuusi,
lohi suuri koskenalla.
Ompa sulhanen jykevä,
voimakas kuin metsänpeto,
uroshirvi tai hevonen,
ikihonka korpimaalla.
Ompa sulhanen roteva,
uljas niinkuin ratsastaja,
sotaurho tai ulaani,
peloton kuin partisaani.
Ompa sulhanen solakka,
notkea kuin koivunvitsa,
katajainen , paksujuuri,
taikka mänty kalliolla.
Ompa kumpikin tilattu,
toinen toiselle varattu
ainaiseksi tuumaeltu
taipaleelta talteen saatu.

TELAKETJUT


Katokato! Et oo vielä laettanu moppoon telaketjuja?
- Mitä se horisee?
- Eikös se oo Persuporukassa raaka peli muotia?
- Oikijassa se Jussi on. Ei ne muuten ossaa mennä töehin. Siestaa vaen makkaat ja Suomen akkoja pivartellee.
- Jaa sekö on Persuissa kovat konstit laajemminkin suosijossa.
- Joo. Homma kun homma : kerran se kirpasee sannoo Timokin.
- Voehan itku! Köyhiltä henki poes jos ei muu aota.
- Semmonen on tahti tankossa.
- Eikö se vaaleja ennen uhonnu Timoki, että köyhä kansa on etualalla. Ne on Persun erityinen kohe.
- Paskaahan ne puhhuu vanahatki puoluveet. Tyhymempi kansa ei usko muuta kun ruoskaa!
- Mitäpä sinä sanot jos ruoska alakaa viuhua täälläki tae telaketjut kolista.
- Sepä pittää erota koko pulijusta.
- Heh, en kehtaa alakaa sulle suomentaa.Et tajua kuitenkaa.

MARI--87.

Kari ja Pena istuivat vielä samassa pöydässä. Pöytään oli kuitenkin tullut kaksi nuorehkoa, kaunista naista. Veljekset olivat hiukan hämillään, mutta Pena sanoi. Neidit ovat meidän työntekiöitä konttoripuolelta, aivan sattumalta törmättiin.
Naiset nousivat kuin yhteisestä sopimuksesta ja toinen sanoi.
- Hyvää illanjatkoa. Me lähdetään Lissun kaa lavatansseihin. Heippa!
Nuoret naiset häipyivät iloisesti nauraen pihalle päin.
- Hyvät naiset, nyt kun on meillä nämä suunnitelmat edenneet näinkin pitkälle, ehdotan että heitämme vapaalle. Tilasin jo kaksi huonetta. Me Karin kanssa olemme tottuneet jakamaan huoneen keskenämme. Kun usein joudumme yöllä tekemään suunnitelmia. Arvon rouvat varmaan sopeutuvat samaan huoneeseen, Pena sanoi.
-Aaa, se olla sen ajan murhe kuka missäkin nukkua. Mutta nyt juhla pystyyn. Kunnonkemut, kunnonkaupoille, Lily sanoi.
- Todellakin nyt on aika juhlia, Pena sanoi
Äkkiä Mari tunsikin vastustamatonta halua heittäytyä mukaan riehakkaaseen hauskanpitoon. Varmaan Lilyn iloisuus ja välittömyys oli tarttuvaa. Nythän elettiin kesän kauneinta aikaa! Peilin ohi kävellessään hän vilkaisi siitä kuvaansa eikä pettynyt. Hän ei ollut
käynyt kampaajalla aikoihin, mutta juuri tässä tilanteessa se ei ehtinyt häntä harmittaakaan. Suurpiirteisin vedoin suitut hiukset antoivat
reippaan vaikutelman.
Ilta oli vielä nuori, joten väkeä liikuskeli vasta harvakseltaan. Mari oli pelkästään tyytyväinen, että ratsastus oli unohdettu ohjelmanumero, sillä hän oli varma, että Lily ei olisi tyytynyt mihinkään tavanomaiseen talutusratsastukseen tai kiertämään tutunturvallista rinkiä pihahaassa.
Ratsastamisessakin Lilyllä varmaan jotkin villin lännen otteet, rodeota ja vauhdikasta maastoratsastusta, Mari hymyili ajatuksilleen. Hän itse
ei ollut käynytkään koskaan hevosen selässä, eikä hänellä sinne mikään
hinku ollut nytkään.

Paikalliset pelimannit virittelivät soittimiaan esiintymiskorokkeella.
Pian ilmoille alkoi kiiriä kesäisen valssin keinahteleva rytmi. Se veti lattialle muutaman pariskunnan, jotka samaan tahtiin tartuttuaan lähtivät taittamaan yhteistä säveltä.
Lily keinutteli itseään musiikin tahdissa. Pena ymmärsi sen vihjeeksi ja tarttui Lilyä kädestä pyytääkseen tanssimaan. Näiden mentyä Mari
vilkaisi arasti Kariin. Olisi ollut helppoa seurata Lilyä ja Penaa lattialle ja lähteä muitta mutkitta tanssimaan. Mutta Kari seisoi kädet
puuskassa tekemättä elettäkään siihen suuntaan. Mari oli pettynyt. Taisi olla papin jalat miehellä, päätteli Mari.

MATKAMIES

Rakas mahdollinen lukiani. Jälleen on tullut aika katsoa mitä sormenpäistä valuu näppäimille. Tarkoituksella höpötän niitä ja näitä - mitä mieleen juolahtaa. Sekin mahdollisimman hullunkurisessa muodossa.
Mutta muistathan runoudella ei ole rajoja - ei mitään rajoja!!!!!!!!
***
Odottelen maapallon uudesti syntymistä. Eihän tästä tule helvettiäkään, jos kaikki vanha katoaa. Perintökalsaritkin! Myönnetään markkinat sai voiton .
***
Minkäs mahdan vaivanen mato matkamies maan...Matka loppuu ennen kun selkenee. Ukkonen tae pakkanen - sama se vaekka musta on valakonen tae päenvaston. Kaston kynnää. Muste lopussa.
***
Ei ole tietoa, kuka on oikeassa... vieläkään. Epätietoisuuden tuulet huojuttaa lahonnutta latvaa. Pökkelö kumahtaa epätietoisuuden päähän.
***
Hallelujaa! Itsensä hirttäneitä riippuu kuusen oksilla ja kalmanhaju saa Yrjön vierailulle. _ Mitä Yrjö? Oletko saanut.. montakin ählämiä ? Siinäpähän mieti mitä tuli tehtyä. Meinaa ehtyä öljyhanat, mutta ei se mitään - ajetaan viinalla.
***
Elämästä luopumisoireilut ovat tiedostettu koko maassa, jopa kuussa on asiaan törmätty. Välillä on ihmetelty, voiko asia vaikuttaa kansantalouteen ja ´kansan hyvinvointiin?
***
Kyllä vaan se voi. Nyt ei ole selittelyjen aika. Kurkkikaa ympärillenne kun vielä voitte. Stasi kerrää listojaan ja suuret uhkakuvat on piirretty FB-laajoihin seiniin.
***
Hiljaisuutta huokuu maa ja taivaskin. Pimeys on syvyyden päällä.. vai onko välii? Väliaikana voi tehdä väliaikaisen ratkaisun, joskin on myös varauduttava sen
seuraamuksiin. Ei sitä tiedä jos Koiraskin poikii. Näin kai se on nähtävä - jos ei silimään satu tähellisempää

lauantai 29. heinäkuuta 2017

MARI. -86.

Tie kaartui metsäiseltä kumpareelta laajalle peltoaukeamalle.
Tienvieren laitumilla käyskenteli hevosia monenvärisiä ja monenkokoisiakin. Hevosia oli kymmenittäin. Esteradalla näytti olevan harjoitukset menossa, koska tyttöjä oli hevosten selässä kiertämässä esterataa.
Tienvieressä oli taidokkaasti tehty opastetaulu jossa luki " Maatilamatkailutila HULLU HEVONEN" Teksti oli kirjoitettu siihen useammalla kielellä.
- Oo, olla yllattynyt. Aivan olla kuin suuri länsi. Minä tykätä ratsastaa. Mutta nyt olla sudennälkä. Ensin syödä , sitten muuta, Lily sanoi.
Pena ohjasi autonsa parkkiin ja riensi avaamaan Lilylle ovea.
Runsaan ja maittavan aterian jälkeen. Juteltiin niitänäitä kunnes Lily äkkiä sanoi:
- Katsoa tänäiltana täällä tanssiaiset. Kari Tapio solisti. Olla aivan minulle tuntematon.
- Hän on aivan ihana. Varmaan paras Suomalainen miesartisti, Mari sanoi.
- Ooo, tämä tilaisuus käyttää se hyöty. Minä rakastaa tanssi. Mari me lähteä naistenhuone.
Naiset poistuivat naistenhuoneeseen. Sinne päästyään Lily alkoi kaunistaa itseään. uutta punaa huuliin ja tukkaa järjestykseen. Mari ei voinut muuta kuin ihailla Lilyn siroa ja naisellista olemusta. Vyötärö oli hoikka ja rinnat upeat. Mari tunsi olonsa hiukan maatiaiseksi. Mutta sitten hän hyräili:- Mä oon mikä oon, en voi muuksi tulla.....samalla hänkin parannellen ulkonäköään.
- Mari kuulla? Me iskeä ne yksi veljekset. Olla yks gentleman,
Minä ottaa se vanhempi, se komeampi. Sinä otta se toinen.
- Tuota, eihän se oikein käy. Ukkomiehiä ja muutenkin. No komeita ja herrasmiehiä varmaan, mutta arveluttaa.
- Höpsis, isä sanoa aina. Se ei Ameriikassa olla mikään este.
Pääasia että olla hauskaa ja saada tuntea se yks rakkaus.
- OK. Katsotaan nyt. Tiedän että et anna periksi. Ja eihän sitä tiedä vaikka se kohtalo piileksii tuolla lomalaisten joukossa.
Tuosta vain hyppää polunviereltä, Mari alkoi nauraa.
- Nyt me lähteä katsomaan, meidän kavaljeeri! Vaikka ovat pitkästyä ja lähteä kaupunki? Lily sanoi!

KOUHOTUSTA !


Helteet tuli oli ja meni, sanovat, vaurioita jättämätta, tilalle jäi vaan kaipuu! Hamaslääkäriki pysyy asijassa - pysyy suussa, ei pyri syventään työmaataan. Kielenpäällä teutaroi tolokusti
***
Naapuri on varmaan taiteilija kun se niin hartaasti puhuu juomisesta ja viinasta. Ja pienessä hutikassa pääsee korkeuksiin joita ei maalaispoika tajua.
***
Tää ny meni asijattomaksi naapurin ylistykseksi. Mutta tämmöstä oli ny putkessa. Pakko oli puhaltaa röörit auki.
***
Eipähän sitä miekää ku tarpehen mukkaan. Seon näellä vuosin yritettävä olla vähä mielinkielin kaekkija kohtaan. Lipastava tuolta ja nuolastava täältä. Kaverria riittää ja - takkaapuhujjaa.
***
Vaen vitunko vällii silläkkää on kuhan häntä aena päevän selevittee ja uutta ahanehtii. Näen se markkinatallous voe hyvin ja kaekkijalla kuulluu eoron kilinnää ja murheellisten lauluja.
***
Voehan viideman. Pittää ihimetellä noeta maaliman mahtimiehijä Jatkuvaa rähinää ja uhitteluva , ajan kysymys kuka ensiksi lavasee...kehenolta näötastää. . Kyllä nämmon nähty.
***
Asijassa kuuventeen.Kyllä kae siellä rikkaella on setelirahasta tapetitkii. Vuan ei niitä köyhille anneta-kele. Eipähän se köyhä osova rahhoo poijittaa. Pannee turhuuteen ja muuhun joutavaan, hyvviin juomiin ja ilosiin naisiin.
***
Mitä pirrua noeta surree kyläkouluja ja autijoeta taloja? Luulis että taijuu sen. Kun eijoo oppiaeta on kouluki tarpeeton. Suurilla ikäluokilla koulut käöty ja opit saatu. Romuuttaa joutaa koulut ja kirkot? Ja kaikki yli-ikäset! Näen on! Helle saasysteemit sekasi. zriittää jo1

perjantai 28. heinäkuuta 2017

SUUTARI !


Lehmä harrastaa ammuntaa, mutta ei sojota mihinkään. Ladatut lehmät osallistuu ammuntaan ja suutarit viedään saunan taa. Sauna poltetaan poroksi ja joihkataan kuin poromiehet konsanaan. Kaiken saan, kun tahdon sen...
***
Ei talvilevolle voi mennä. Pahkat kasvaa korviin ja muihin reikäpaikkoihin ja siinä sitä sitten ollaan kuin pahkasika jouluaamuna Saharassa.... Eikä nouse nopean mieli. Laskeudu taju tasainen.
***
Joo mie tulinnii siihen tulokseen notta ei pie Peku-parkaa panna lihoksi. Mie paniinnii sen remppaan. Ja hyvä tuo oli kun panin. Tulj tyyvytettyy monijaeta himoja siinä samalla kertoo.Kyllä paneminen kovan onnen voettaa.
***
Jos työ sallia, niin selevitän. Romukuntoon olj piässy Peku - sepä mun runokoni - menemmään hammaskalusto olj aevannii olematon. Teksti ei purassu ennää ku ennen pureskeltua. Ja se asijan irrotteluseola, joka seoloo asijattomuuvet poekkee olj aevan paska. Ruammiit vaen jälellä. Ilimankos se riittikoehin eijoo antanna mittää sykettä Jos jättäsi syvämmen poekkee? Sielu riittäkköön.
***
Tuon pyykkipuolen minä asennan aotomaattitoeminnolla. Ei aena tarvii erikseen likapyykkii valakasta. Montae muuta muutosta tejin. Kiinnitin jatkuuvuuteen erikoesta huommijota. Kyllä Peku astuu jo kivasti, mutta tulokset selevijjää sitte 9kk päästä. Sitte kun sullaa järki jäästä Ja Jouhtenet lentee iliman paetaa. Taetaa tullakki kuuma kesä ja pitkä

MARI--85.

Maria vaivasi Karin perhesuhteet, kieltämättä, mutta hän ei keksinyt millään, miten olisi ottanut asian puheeksi kuulostamatta turhan suorasukaiselta. Mari ei halunnut vaikuttaa liian innokkaalta ja uteliaalta. Lilyllä ei sen sijaan tuntunut olevan minkäänlaisia hidasteita, aihe kuin aihe tuli käsitellyksi eikä toiset juurikaan viitsineet mielipiteisiin kommentoida. Sitten yhtäkkiä Lily suuntasi kiinteän katseensa ensin autoa ohjastavaan Penaan ja sen jälkeen kääntyi vilkaisemaan takapenkillä istuvaa Karia:
- Kertokaa nyt jotain teistä myös! Minä liikaa äänessä, huomaan.
- Noo, mitäpäs meissä… tavallisia duunaripoikia! Ei olla juuri matkusteltukaan, että USA on tuttu vain toimintaelokuvista ja poliisisarjoista, selitti Pena naurahtaen.
- Ei, ei, ei!!! kiirehti Lily kapinoimaan, - Minää kiinnostaa tietää minun tonttini entiset omistajat, perhe, suku ja heimo!
Miestä tuntui huvittavan Lilyn temperamentti.
- Viimeksi mainittuun voidaan sanoa, että samaa heimoa kait teidän kanssa, heh. Mulla on oikea suurperhe: emäntä ja viisi mukulaa. Karilla on kyllä kait kans jonkinmoinen perheidylli, tuumiskeli Pena.
Marin korviin jäi soimaan lause: "kait kans jonkinmoinen perheidylli", mitä se sellainen oli olevinaan? Katsoessaan Kariin Mari havaitsi tämän vaivautuneen ilmeen. Oli aivan selvää, ettei hän olisi halunnut tehdä selkoa perhesuhteistaan. Mutta Lily iski säälimättä uudelleen:
- Mitä? Idylli olla hyvä sana ja sinä sanoa sen tuolla sävy!?! Kertoa nyt, mitä merkitsee ristiriita?
Ensin Mari kuvitteli, ettei Pena vastaa enää mitään, koska asiahan ei hänelle kuulunut, mutta hetken kuluttua Pena aloitti, ehkä sen takia, kun takapenkki pysyi vaiti:
- Kunnon rakennusmies ei anna periksi, vaikka muut pistäis dynamiittia alle.
Tähän lauseeseen mahtui niin paljon, että jopa Lily vaikeni. Ehkä hän huomasi tallanneensa aralle alueelle. Pitkältä tuntuneen tauon jälkeen Lily vaihtoikin aihetta.
Mari yritti tavoittaa Karin katsetta, mutta mies katsoi itsepäisesti sivuikkunasta ulos, vaikka maisemana vilahtelivat vain yksitoikkoiset kuusimetsät.

ONHAN SE...

Kaoheita paekkojahan sitä köyhän ryysyissä on vuan eipään sitä aota ku vihellellä. Köyhhyys tuo mukannaan ylenkatsetta ja pilikkaa. Luukkuhousuista eijooo tarvetta. Sattuu joutuun Ruottiin nii hethän ne luukuttaa. Ja minnen taho. Nuin jos pieni kevennys sallitaan.
***
Ratsastushousut oesi hyvinnii paekallaan. Mutta mistä satula? Kuntopyörän satula ei ratsuhousuja kaepaa - eikä kypärrää.
***
Palokunta tarvittee ja letkun jolla ruutata liekit sammuksiin. Elämänliekki lepattaa . Sitä ei passaa sammuttaa.Jos kuijjeilaan roeskasee pensaa liekkeihin. RoehahtaS
***
Tuuleeko? Vae luuleeko luuta lihaksi ja pässinpäätä makkaraksi? Sehän on enimmäkseen tätä. Ei jätä jäläkijä valheensana - ainaki on lyhyt.
**
Selekokielelle asijat halaki, eikä umpimielisyyvelle oo tillaa. Sepä pillaa herakan naurun ja katkeroetuneena kuki päätyy Joronteille josta meille ei oo iluva eikä riemua.
***
Rosmuva ei tarvihe säälii. Morraa vuan lapojen välliin, siitä se mies tykkejjää. Se tietennii virtuvaalisti. Kuka se ny oekein, selevinpäen.Seleväänkattoja toki vaatii suurija summia, eikä kummija juuri pysty näkemään - silimät kiinni.
***
Syntymästähän se kaekki alakaa ja loppuu kuolemmaan. Kaekki mitä siihen välliin mahtuu on sitä elämää. Elämä on! Sanotaan ja mitä sitä pihtaa. Elämä on elämistä varten. Klisee osasto täytty? Mitä siitä seoraa sen näöttää huominen päivä.
***
Korpijen kätköessä pannu on pien.... Kuka immeisten ilimolla kehtaa tiputtaa. Ei kotitarpeiksi kannata. Eri asia jos homma on liiketoemintaa. Voeton maksimoenti tuottaa tulosta ja on sulosta kun hummeetissa pyörii ja passuunat soi.
***
Tae enpä tunne tilannetta. Herkistää vaen se tunnelma. Kuusi humisee ja savu hajuaa kuusen oksissa. Mahtas olla tunnelma kohillaan.

torstai 27. heinäkuuta 2017

HIMOLOTTAAJA


PITI taas asijastatehen ruveta kattelemmaan josko sitä jottae ajatuksentynkää valluu sormenpäehin. Mihinkää maalimanparannukseen ei oo tarkotus rynnätä vaen ajankuluksi kattelen onko mieleen jääny mittää polunvarresta- Kurkataanko himolottaajan elämään!
***
LOTOSSA ne pyörii suuret rahat. Porukalla kerräellää milijoonapotteja jollekki muulle. Elekää naurattako, että se mulle tae sulle sattus. Neon eri yksilöt ja Hannu Hanhet joella on onni ja viuhkat. Meille on annettu vaen se maksajan roori. Muutaman eoron "voitot" on vaan syöttövettä huiman myllyyn.
***
SITTEN kun lisätään pottiin pari millii niin sitten muka kannattaa pyytää vaekka ei saakkaan. Vaekka takkuu varmasti tietää ettei saa. Potin suuretessa kiima yltyy ja satanen on paperija kun pyyvetään sitä isua jytkyä. Vaekka saatana kuinka oekijat numerot laettaa niin kelemit arpovat väärin. Varsinkin nyt kun Maekkarin huijarit sae pelattuva itteleen pelit ja vehkeet'
***
VOETTAMATON lottuaja yltyy raevoosa, että ei ennään koskaa. Arvonnassa on selevästi vilunkija. Herrat käärii jollaki konstilla rahat itelleen. Monenlaesta teorijjaa ja visijuva rahasa menettäny kehittää mielessään kunnes hukuttaa pettymyksensä kossupulloon. Kalliit on jättipotin lunnaat. Vitutuksen saa vaen palakaksi.
***
VAEN elä se mittää. Tuskin vikko ehtii puolivälliin kun Lottuaja on henkijä täönnä laatimassa varmaa rivijä josta ei iso kala ui ohi. Nerokas verkko on viritetty. Siitä ei voi kieroinkaan arpakonneen pyörittäjä voe ohi ajaa. Mitä jos muutama satanen meni, seon pientä milijoonijen rinnalla.
***
KOETTAA lauantaeilta kupongit vapiasevissa kourissa haalautuu himo Lottuaja töllön ääreen. Saata - vielä maenoksiaja. Saa Saamerin ketkulat kun hyvä systeemi piti tuhota. Maenosten aekana voe värkätä mitä vaen pallojen kanssa. Viimmenki - mitä? Ei pellaa vehkeet! Johan se arvasi. Aena raha mielessä...- tanantana.
***
NIINKÄVI ku laolettiin. Paras 3 ja lisä! Mitä tämä hyövää. Akka sanot väärätnumerot - aenaki aattelit. Otan susta eron, Varmasti sitte lottoki onnistaa, -tana, misson kalijaa! -

RUNOTTAA


HEVOSKAUPPOJA

Menin kerran markkinoille
uuden ratsun kun halusin
joka juoksee juonimatta
ravaa raitteja rajusti
lentää kauas kaamoksesta
liitää seuduille hyvillä
jossa henkii hellät tuulet
tuoksuu kukkaset paremmat.
-
Hirnahteli hieno orhi
kuopi korskuen halusta
lentää pitkin taivaankantta
luokse pilvien lähetä
ihastuinkin mielessäni
humman ratsuksi halusin.
-
Kovin kaunis katsellakin
oli ratsu niin komea
kaviot sen kultaa hohti
harja hallava lehahti
orhin päätä nostellessa
uljahasti korskahdellen
orhi kaunis ja vireä
kaikin puolin kelvollinen.
-
Katsoin sitten tarkastellen,
joka puolelta valotin
onko jäänyt huomiotta
jokin tärkeä asia
tarkastelin siivet vielä
sitten pohtien puhelin:
-
Tässä mulla ratsu raisu
hieno siivekäs hevonen
sillä lennän korkealle
jos vain miehessä pitoa
tällä pääsen maisemille
jossa tuoksuvi apila
solisevain vetten luokse
tiukan tunturin laelle.
-
Olin tuohon tyytyväinen,
pistin myyjälle setelit
rahat suuret suikahutin
sitten hyppäsin hopusti
humman selkään helpohkosti
ratsun kannustan kotia
vanhan laitan makkaraksi.

MARI. -84.

Muodollisuudet oli pian hoidettu ja Lily siirsi kauppahinnan veljesten tilille . Homma oli selvä.
Kun palattiin autojen luokse Lily kääntyi veljesten puoleen:
- Nyt kun kauppa onnistya hyvin. Oikke hyvin! Tietää te yksi hyvä paikka missä saada se hyvä ruoka?
- Ehdottaisin että mennään tuonne naapuripitäjän puolelle. Siellä on hyvin tasokas ja iso maatilamatkailu yritys. Siellä voi vaikka ratsastaa. Ruoka siellä on todella hyvää, Kari sanoi.
- Ilmanmuuta, sinne mennä. Minulla olla suden nälkä. Mennä te etukeula me Marin kanssa tulla perässä, Lily sanoi.
Kuljun veljekset eivät olleet antaneet puhuakaan, että matkaan lähdettäisiin kahdella autolla. Niinpä naiset olivat myöntyneet, ja Lilyn auto oli jätetty pankin edustan parkkiruutuun odottamaan myöhempää siirtoa.
Marin yllätykseksi Lily oli tälläytynyt välittömästi apukuskin penkille. Marille ei ollut jäänyt juuri valinnanvaraa, vaan hän oli käynyt istumaan takapenkille Kuljun Karin vierelle.
Matka oli alkanut seurueen kuunnellessa Lilyn luontevasti soljuvaa puhetta. Ensin veljeksiä tuntui huvittaneen Lilyn puhetapa, mutta pian he olivat jo tottuneet siihen niin, että oma puhe oli lähteä samoille raiteille.
Ajomatka tuntui pitkältä, vaikka nopeusmittari näytti hipovan sallittujen nopeuksien ylärajaa. Mari katsoi vaivihkaa Karia, jonka profiili sai Marin nielaisemaan tyhjää. Miehellä oli tummat kulmat, pitkähkö suora nenä ja leuassa parin päivän ajamaton parransänki. Miehen silmät olivat harmaat. Karilla ei näyttänyt olevan sormusta, mutta harva rakennusmies kai sellaista käyttikään, vaikka oli naimisissa, pohdiskeli Mari ja kääntyi välillä katselemaan ulos auton ikkunasta.
Lily jutteli lähes taukoamatta. Kiharainen pää oli alinomaa liikkeessä ja kerronnan avuksi otettiin vähän väliä myös kädet. Mari mietti jo, alkaisiko hänellä jossain vaiheessa keittää serkun tyylilaji. Mari oli mielellään välillä aivan hiljaa ajatuksissaan eikä sietänyt ajatusta jatkuvasta pulputuksesta.
Sitten vilkaistessaan Kariin hän yllätti tämän tutkailemasta itseään. Heidän katseensa kohtasivat ja molemmat naurahtivat kuin sopimattomasta teosta yllätetyt. Mari ei voinut ymmärtää, miksi tilanne sai hänet niin hämilleen. Yleensähän hän sai suunsa auki -liiankin auki- tilanteesta riippumatta!

MAKUTESTEJÄ

Pittäähän se jokukaa järijestys säelyä.Makustelin suussa kauvvon monia makuja, mutta makuaestiihan meikällä eijoo ollunna koskaa. Vuan turhan taottahan oessii ollu kun oon naottinu vaen mavutonta ruokaa. Hajuefektijä on ollu hyvinki riittävästi! Täöttääkö haju mauttomuuven onki toenen jutska.
****
Taskussa kilisee!Taskuja ei meikällä ollu ikkää. Jos on pitännä käet pistää taskuun, niin toesen taskuun oun lykännä. Aena sieltä jottae kätteen tarttuu jos eijoo rikki. Minnen tajjuu mikä kaohupaekka on jos taskut onnii rikki. Se paremminki jos susia...Niitä pittää kaehtaa.
***
Sus siunakkoon ja paremmasti varjelkoon susia sattumasta meikäläesen tielle. Siinä jommankumman käö väärin. Jiäköön arvoetukseksi kumman...
***
Toesekseen -empä minnoo muuta harrastanakkaa ku laettomuuksia. Laensuojaton mieshän olin jo syntyissäään. Ei oo laki suojannu.Vappaasti on paska solunu naamaan ja vittuilu sieluun, vaen siitä huolimatta etteenpäen on menty - enimmäkseen.
***
Miksipä miulla pitäs olla karkijat käjet? Vaekka sormet lipsuu ja hummeetti sassaroe niin mikäpä minnoon pijättelleen. Kuhan nyt jotahi kärpäsenpaskoja kokkoon saan niin seon hyvinki hyvä kohillaan. En oo hernerokkoo halluumassa. Muutenki rupsaa mukavasti ja antaa viihykettä näppiksen yksitoekkoseen laoleluun.
***
Ihan hyvinhän tuo on pyyhkinnä vaekka käet onnii toesissa taskuissa. Ja jos ei omat käet jouva pyyhkiin pittee palakata vierraat käjet.Vieraan leipä karvast on lieköhän käjet?
***
Jos, niin ne on Eesaun käjet ja sillon onki jo tosi kysymyksessä? Taetaa olla parasta turvata ommaan käpälään. Siinähän se kynsi, siinä käpälässä ja se tekkee pahhaa jäläkijä kun pääsee sivaltaan. Sehän se on aena tarijolla.

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

RUNOTTAA


MIKSI EI VOINUT .

Miksi ei voinut kieleni kiittää
siitä kaikesta mitä jo sain
mikään tahtonut ei mulle riittää
miksi en tyytynyt osaani lain
Lisää tahtoi ahnas mieleni mun
vihdoin itsekkyyteeni havahdun
***
Miksi tahdoin mammonaa ylenmäärin
lisää himoitsi mieleni kyltymätön
vaikka tiesin kyllä . se on niin väärin
olin itsekäs - sieluni heltymätön
Keräsin tavaraa - nyt huomaan sen
rajallinen on aika ihmisen.
***
Minkä vuoksi en voisi kiittää
tästä kaikesta minkä jo sain
minkä sain se minulle riittää
enempää en tarvitse lain
joka ilta nyt mielessäin tahdon kiittää
niin kauan kuin eloni päiviä riittää.

RUNOTTAA

ELÄMÄÄN MUUTOS.

Jussi poikamies poloinen
iltaa vietti loikoellen
koitti töllöttää vehettä
kaiken kansan viihdykettä
tuota ruutua somaista
vetonaulaa nautiskella.
-
Eipä maistunut mokoma
kuva saaste surkeampi
pekkää seksiä rikosta
sekä paskan jauhamista
päätti lähteä kylille
kaupungille kulkemahan
tuopin keskustaa imasta
janojuomaa lutkutella.
-
Jussi katseli sivusta
syrjäsilmin seuraeli
mikä meininki menossa
tappeluko syntymässä?
-
Joku nyrkillä nykäisi
toinen tyrkki tumpuillansa
jopa veitsellä vetäisi
stiletillä tirskautti
raaka hommeli pojilla
sääli nyt on sairautta.
-
Veitsi sattuvi vähäsen
pitkä peitsi sattuvammin
sepä kouraisee syvältä
sydämestä viiltelevi
saattaa turmion tuhoisan
hengen lähdön läikäyttävi.
-
Jussin tympäisi typerä
ilmapiiri paskamainen
pois jo mestasta halusi
väljemmille maisemille
missä rakkaus rajaton
antaa puitteet elämälle.
‎1.‎8.‎2013

MARI. -83.

- Sehän olla aivan selväjuttu, mutta nyt lähteä yks pankki. Mari lähteä minun auto, Lily oli jo menossa autoaan kohti.
- Oletko nyt aivan varma että haluat hautautua tänne korpeen, Mari uteli autossa. Eihän täällä ole palveluita eikä ihmisiäkään.
- Minä kertoa sinulle Mari, minun yksi haave. Minä tehdä Suomi,oman yks paikka auringossa. Ja minä sen tehdä. Minulla raha, se ei loppua. Minä periä yksi minun setä. Hän olla kamalan rikas. Ei oikein tietää, minkä verran raha yks Sveitsinpankki.
Mari oli suuauki kuunnellut Lilyn kertomusta. Nyt hän ei enää epäillyt serkkunsa tarkoitusperiä.
Mari mietti mielessään millainen rooli hänellä tulisi olemaan siinä valtavassa projektissa, jos se toteutuu Lilyn suunnitelmien mukaisena.
Pankin johtaja toivotti kaikki tervetulleeksi. Sitten hän meni komean pöytänsä taakse ja selaili siinä olevia papereita määrättyyn järjestykseen. Sitten luoden katseen jokaiseen , rykäisi ja sanoi:
- No niin, minä olen tehnyt tähän näitä papereita Kuljun-tilan kauppaa varten, pyydän kumpaakin osapuolta tarkistamaan onko papereissa huomauttamista. Kauppahinta on laskettu herrojen antamien ohjeitten mukaan.
- Kyllä kauppakirja on hyvin laadittu ja näyttäisi sisältävän tarpeellisen. Kauppahinta näyttää nousseen aika suureksi. Mutta sitä voimme tarkistaa jos tuleva rakennus tulee meidän firman töiksi,Pena sanoi, vilkaisten veljeensä.
- Ilmanmuuta jos rakennustyö tulee meille niin voidaan neuvotella, Kari sanoi.
- Oo, hinta olla aivan hyva. Se olla kovin halpa. Ja house rakentaa! Aloittaa jo huomenna, Lily sanoi.
- Noo, ei se aivan niin nopeasti taida käydä. Tarvitaan rakennusluvat ja piirrustukset. Mutta kun pannaan vauhtia rattaisiin niin ei siinä monta viikkoa mene. Juhannuksen jälkeen voidaan alkaa pohjatöihin, Pena suunnitteli.
- Minä tietää Juhannus yksi Suomenkesän juhla. Minun isä kertoa, Lily sanoi.
- Jos kaikki paperit on sovitunmukaiset, niin ei muutakuin nimiä alle.Kauppahinnanmaksusta en tiennyt, mutta oletin että käteiskauppa, pankinjohtaja selitti.

tiistai 25. heinäkuuta 2017

HAJATAETTOJA

KUNTOPYÖRÄN...satula soppii päen persettä parraeten. Ravi on niin leppossaa ja kokovartalloo hyvväelevvää, että muut satulat suap jiähä satusedälle! Vaohti ei päätä huimaa eikä ajokki karkaa vitikkoon!
***
Kesäaekana se moni joutuu kaopunkilla kahakoehin. Puukkohippasilla joku voe silipasta raskaammminkin. Muutama reikä ei haettaa. Sentää henkissä ussein selevijjää vaekka pahastihan tuo saattaa kylykireijistä henkitys valskata. Liekko häntä Lapinleukku jyrsässy suuremman aokon. Moranreikähän ei palijo iluva himmennä.
***
Minnoon vitutuksissani koettanna suaha selevvää immeisen perimmäesestä tarkotuksesta, vuan päätulema on että SYYVÄ ja PASKANTAA. Elukka mikä elukka Vaekkoon aihehistuva keränny sieltä ja täältä ja varsin syvältä, niin tutkimus junnaa paekollaan, ei ees majakka viliku.
***
Saatana eipään tuo sen kummempaa. Tuon punavihhreenkiihotus täötyy ottaa rienauksena, korkijampija voemija kohtaan. Eihän meitsi polonen hirvija turhaa lausua ees Lusiferuksen nimmee. Saatikka Muhamatin.
***
Muutehan tuo on männy riskisti. Leippää on muuttunna paskaksi, vaen kun iliman viinoo on pitännä kuijjottoo . Oli tipatonta tammikuuta ja herkijämätöntä helemijä. Vejä tässä ny pientäkkää ilonsiementä sierammeen. Vaen tämmöstähän seon järkijjään!
***
Nakkelin tuossa hajataettoja ruutuun. Karsastaa pahasti vaen eihän homma somemmaksi sykerry! Saattashan sitä näpyttää kuin ruuneperi, vaen ku aevo ei johata sormija oekijaan näppylään. Tätähä se on! -

RUNOTTAA


PONTIKANKEITTOA

Minä tein sitä innolla suurella,
aina nyhjäsin kuusipuun juurella,
kun myyntiin pontikkaa keittelin,
juurakkoa viinapannun alle heittelin.

Tuotos olikin vahvaa ja maukasta,
kohta alkoi immeistä raukasta,
tarkon harrastukseni peittelin,
kun kitusiini pontikkaa heittelin.

Kun ainetta tippui ja tippui vaan,
ja sitä maistelinkin aina uudestaan,
tuntumaanhan se alkoi jo tukassa,
oli kierteitä palijo poeka rukassa.

Kaverille sanon hoetelehan hommelit,
mulla kun mieleen pamahti Annelit,
tietysti siinä naesta jo kaepaelin,
naesta himotti mulla ruumis - elin.

Tietyn tyttären luokse minä porhalsin,
ketkaravia, ihan kuin ori uljahin,
korskuven mankelia minä vispasin,
välliin ponua kitusiin imasin,

Oli se matka aeka pitka ja kivinen,
rippipuku oli mulla kaksirivinen,
kun saavun minä Annelin portille,
pistin vetimet hyvälle sortille.

Humala oli mulla vielä nousussa,
oireta jo tunsin vahvoja housussa,
kun Annelin aetan ovveen koputin,
ovia mulle avvaamaan hoputin.

Annelin isä oli nurkalla vahissa,
ja se huomasi että olen sahissa,
ukko haolikolla perrääni pammaotti,
minun himoni hetkessä lammaotti.

Heti mankelin selekään jo hyppäsin,
putelin toki mukkaan nyppäsin,
paenelin niin että morkoonit soe,
saeraan noppee ihiminen olla voe

MARI-82

- Sille! toistivat Mari ja Lily yhteen ääneen, ja kulauttivat kelpo annoksen kultaista juomaa.
Naiset viivähtivät ajatuksissaan, ja pehmeä kesäyö ympäröi heidät hetkeksi hiljaisuudellaan.
***
Aurinko paistoi jo korkealta ja kuumasti Marin ja Lilyn oikoessa vasta jäseniään vaunussa. Marin ajatus suuntautui toviksi Mirjaan, jonka oli täytynyt hoitaa aamulypsynsä ajallaan. Mirja ei koskaan valitellut töitään. Marin oli myönnettävä, että joku saisi Mirjasta kelpo emännän. Itseään hän tuskin osasi mieltää samaan rooliin. Unisilla aivoillaan hän pohdiskeli, pystyisikö rakkaus saamaan aikaan hänessä sellaisen muutoksen. Vai olisiko se enemmän tahtokysymys: jos päättää, niin pystyy mihin vain. Jos hänelle tarjottaisiin vaikka arvontapalkintona navetta elukoineen, niin tarttuisiko hän toimeen vai hankkiutuisiko palkinnosta pikimmiten eroon.
Hassut ajatukset seurasivat toinen toistaan. Mari vilkaisi vaunun lattialle petatulla petillä lepäävää Lilyä. Tämä näytti olevan jälleen täydessä unessa. Kiharat kehystivät kauniisti hänen tyynyllä lepääviä kasvojaan. Peiton alta pilkistivät mukavasti syklaaminpunaisiksi lakatut varpaankynnet.
Ulkoa kantautui joitain ääniä. Ensin Mari oletti niiden kuuluvan jostain naapurien peltosaroilta, mutta niiden lähestyessä Mari ponnahti hapuilemaan vaatekappaleitaan, jotka hän oli yöllä huolettomasti heittänyt yltään. Lily raotteli silmiään.
- Mika hatana?
- Ulkoa kuuluu jotain? joitain tulossa ?kai, selitti Mari kiskoen paitaa päälleen.
- Paljonko kello on?
- Näyttää olevan puol kakstoista.
- Oh, my God! kirkaisi Lily , - Kello kaksitoista ja pankki!
Asia palautui vasta silloin Marinkin muistiin. Toden totta, heidänhän oli puhe olla kahdeltatoista pankissa kauppakirjan teolla. Mari avasi ikkunaverhoa ja totesi ulkona käyskentelevän myyjäosapuolen.
Kuljun veljekset olivat saapuneet ensivierailulle sopivasti ja mahdollisesti tarkistamaan, että asia eteni, kuten oli sovittu?
Lily oli pukeutunut ennätysajassa ja harjasi parhaillaan hiuksiaan. Mari avasi oven ja huusi ulkona kädet taskuissa seisoskeleville miehille:
- Päivää! Ollaanko aikataulussa?
Miehet katsahtivat naurahtaen toisiinsa.
- Te naiset! huikkasi Pena heilauttaen kättään.
- Tultiin velipojan kanssa ajatelleeksi, että olisi kiva käydä kirjojenteon jälkeen porukalla vaikka syömässä? aloitti Kari.

LUPAAVAT

...nimittäen ilimojen ennustajat - meinaavat että löylyä tullee lissää. Ei minä sillä että mulla oesi mittää sitä vastaan, vaen kun ajattelin että kun ne kisattii alakaa seon kovvaa leikkijä kahalata helteessä kaekki lajit. No, siinä se muun vaevan kylykijäesenä mennee. Kuhan muistaa pittää mielessä asijan jallouvven.
***
Ylleisurheilu itessään on ihan iisiä katottavvaa, doupinkilla taekka iliman. Tosihan on että kyllä nesteötystä tarvii näen helleaekaan, varsinnii kahtojan. Rosentti pitonen nesteötys saattaa yllättää jämynkin kahtelijan. Se voe vetästä esiripun etteen kesken näötöksen.
****
Urheiluhan on kumminki niin jaluva ja kuntuva nostavaa, sekä henkistä, että kehollista, että sen takija tullee tehä kaekki voetava.. Komijaa seon kahtuva urheilijatyttärijen solakkaa, notkeaa vartalova. No joellaki on se lollo puoli aika lautamaenen, mutta ei sekkää oo puute.
***
Rankka nesteötys kahtojalle kuitenki antaa vaohtija mielikuvviin, rosentit pannee vaohtija visijoehin ja siinä kahtojaki on melekonen urheilusankari itehi?
***
Tietennii itekuhi on hommannu ennakkoon jo tarpeellisen arsenaalin nesteitä, ettei sitten simahtaminen tule aenakaa iliman ennakkovarraotumista.
****
Varmasti nestettä kulluu jos se korreloe Suomalaesten menestykseen kisoessa. Jokkaenen pettymys vaatii nestettä! Tosin menestyskin on ryypyn väärtti! Mahtaa olla, että murheenmalijaa joutuu ottamaan jokkaesen lajin jäläkeen, sillä mahtaa se Suomipoeka sortuva täösin vaelle mitalleja. No, tärkeintä ei oo voetto, vaan ankara kahtojan nesteytys, ettei vaen sitä kuivumista tapahu. Voesi olla kohtalokasta näellä helteillä. Kippisd!

maanantai 24. heinäkuuta 2017

AIVOPIERUJA

***
KUN ON olevinnaan kiirekki, että ei jouvva oekein keskityä siihen olellisseen. Tuo harrastustoeminta näenä hektisinä aekoena tuottaa joskus suurtakin synronoentivaikeuttal Harrasteena on pällimmäesenä lonkanveto, mahankasvatus ja naoruharijotukset. Harvemmin toestuvina löylynlyönti ja konijakijuonti. Kyllä siinä yhelle miehelle touhua riittää...
***
LEIPURI se leipiä leipoi ja rieskoja kaulitsi. Seinäännaulitsi eilisenrippeet. Ei tullut tolkkua limpusta, sillä hiilijalanjälki näkyi mustana limpun pinnassa. Leipuri otti tilanteesta vaarin ja oli piilottanut limppuun hiilareita ja kaloreita ja onneton Onni söi ne. Synti suuri surkija täytti Peräkylän porstuvan. Eipä sinne muuta mahtunut.
***
EIPÄ SE hyvältä paha näytä. Susi se on, ei kissa. Leipuri ei ennemmin ollut sutta tehnyt, mutta tämä tapahtuiki myöhemmin. Pizza sukassa oli hiljaa ja viljaa leikkasi maajussi, etsien morsianta. Tuskin ehti morostaa, kun kävi suoraan asiaan. Kiertotiet oli tukossa ja liikenneympyrässä yhteen tullaan jos ei muista poistua.
***
Viiden joukosta löytää jos löytää. Yksikin on liikaa paitsi jos piikaa etsii hän. Vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot,. Pizzassani pysyn ja kysyn pannaanko? Ei ole hinnankirossa, eikä tehty Virossa. Suomipoika leipoi kakkaran ja katso se oli maukas ja mehevä. Sipilä käytti sitä houkutuslintuna ja katso! Kansa oli ravittu - vain kaksi kalaa puuttui. Ne oli juuttuneet kalatien kuoppiin.
***
TYHMYYS Joukolla tiivistetty ja kiitetty olkoon hän ken sai ken sai emannän ja antaa pitkät koko seurakunnalle. Lyhyt-tavarakaupassa myydään vain lyhythihaista paitaa. Ja pitkälle pötkii maratoonari , mutta leipuri vain leipoo ja yön hellä siipi laskeutuu hänen päällensä. Lieneekö asija nyt tullut selväksi? Kuka se selvänä helteellä Aivo kiehuu eikä sille loppua näy. Niin käy jos ei pidä varojaan! - Aivopierut ei haise!

RUNOTTAA

KOIRANKUSETTAJAT


Suutuin vallan vietävästi
mieliharmista murisin
kun nuo koiranpaskottajat
suuren hurtanhallitsijat
karvakääryjen vetäjät
pyöräteiden valloittajat
käyttää valtaa valtavasti
oman mielensä mukahan.
-
Opit heillä on omansa
oikeukset vertaa vailla
kusitolppana pitävät
vaikka jalkaa naapurinsa
taikka pistää postarille
koiran tuotokset tukevat.
eivät kielloista välitä
alta kulmain muljauttavat.
-
Koiranpaska suututtaapi
jos on paikassa pahassa
juhlakengän pohjuksessa
taikka hiekkalaatikossa
jossa lapsoset naperot
palan suuhun suikauttavat
Kengänpohjassa paraiten
kotiin tuodaan tuomisina
saavat haisuja kokea
pienet lapsetkin kotona.
-
Ottakaa siis ongehenne
neuvo helppo ja tehokas
pussi taskuun taipaleelle
johon joutavat jätökset
voipi pistää pihtaamatta
koko tuotoksen peräti.
Siten toimitkin hyvästi
omaksikin kunniaksi
toisten kulkijain iloksi'
suuren toiveen täyttäjäksi

MARI -81.

Taksi pysähtyi keskelle Marin pihaa. Lily nousi autosta terhakkaana, maksoi taksan ja auto lähti samantien.Mari täytti Lilyn lasin ja Lily tarttui siihen heti ja parilla kulauksella tyhjensi lasin.
- Oo.minä rankka reissu. Se mies olla yksi sonni. Ensin hän kohtelias ja kelpo mies. Antaa minä jutella mielinmäärin. Hän hieno auto, ajaa kaupunki. Viedä minä syödä, hieno ravintola . Meillä olla hyvin hauska. Hän kertoa hauska juttu ja ja minä niin onnellinen....Minä toinen lasi, Lily pyytää Marilta.
Naiset oli silmät suurina kuunnelleet Lilyn puhetulvaa. Kovasti käsillään elehtien hän kertoo tapausta, väliin siemaisten tulista juomaa suuhunsa.
- Hän hieno herrasmies, tanssittaa ja pitää minä kuin kuningatar. Sitten hän sanoa. ....minä vapaa poikamies, minulla asunto kaupunki, hän haluta näyttää. Minä olla varma missä mennä. Minä kuitenkin suostua , ajatella, katsoa mikä mies? Me olla hiukan humala. Me kävellä asunto. Hieno auto jäädä se ravintola. Hän suutella minua monta kertaa ja sanoa kuinka rakastaa. Tulla kerrostalo - suuri house. Mennä hissi neljäs kerros.Mennä huone, ja herrajumala minä järkyttyä. Ollakuin pornoluola. Olla monet laitteet, mustaa nahkaa, käsirautaa. Silloin minä sanoa. En tahtoa tämmöistä.
Mies suuttua. Sanoa ettei hän ilmaseksi ketään kyytitä. Mutta minulla minun pikkuinen rosvonpelotin. Minä ruiskauttaa sillä aivan vähän ja paeta. Saada taksi tämän lento, ja tässä olen mutta sen sanon. Se mies täysi pervo.
Mirja ja Mari kuuntelivat Lilyn kertomusta sanattomina. Kumpikaan heistä ei silti olisi uskonut Jussista löytyvän kuvatunlaisia puolia. Lilyn eleet saivat uutta puhtia nopeasti hupenevasta lasillisesta, ääni kajahteli luonnottoman kirkkaana ja kauas kesäyön hiljaisuudessa.
- Ehdin nähdä niitä monenmoista pelottavaa siinä huoneessa, olla kuin painajaisuni. Onneksi sentään pako onnistui paremmin kuin unissa! huoahti Lily ja heittäytyi istumaan keltainen leninki lehahtaen.
Mari sai ensimmäisenä suunsa auki:
- Enpä olisi uskonut siitä miehestä!
- No, enpä minäkään, vaikka hieman esimakua jo hänestä sainkin tässä taannoin? myötäili Mirja
- Olipa onni, kun olet reipas toiminnan nainen, etkä jäänyt sinne pällistelemään!
- Niinpä! Tosinainen olet Lily! Sille! huudahti Mirja kilauttaen lasillaan ensin Lilyn ja sitten Marin lasia.

ON KINTTAALLA...

...että ollakko vae mennäkkö vae olla torsottaa lähtötelineissä. Tietenki se vaatii lähtötelineitä, mikäli meinovvaa ampasta pikapyrräöksen. Jos taas meinaa maratoonija niin siinäpä ehtii äplistellä alakumatkalla- hyvinnii tarkkaan, että lähteekö sille paskareissulle laesinkaa, vae pistääkö puolimatkassa suoran silimään ja ohittaa väsähtänneet kiihkoelijat . Hoppu eijoo hyväksi, eikä kiire kunnijaksi. Vaohti se tappaa ei matka, oon kuullu??? Sopinee tuota eppäellä. Jos meikäki lähtis maratoonille niin seos kuolema jo saassa meetrissä vaekka konttaes.
***
Kuten arvon lukija jo varmaan huomaa? Se on Kalevvankisa henki ny meikällä päällä. Läkähyksiin asti oon visijoenu miten se juokseminen on rankka laji näen helteillä. Siinä ei saa pallautumishetkijä niin kun hiihossa. Kokoajan on vejettävä tossua toesen etteen. Jos jättäs kerrankaa suorittamatta kysseisen arpeetin, niin nokalleenhan siinä menne kovaki kaveri.
***
Joku Haeleselassihan se oli kova kaveri, liekö pehementyny. Nykyväänhän seon tuo juokseminen niin rajuva, ettei siinä valakoihosella oo palijo jakuva. Ne siellä Ahriikassa niin ahaneesti joutuvat harijottelleen pakkoonjuoksuva. Ei koskaa tiijä millanen villipeto seläntakana himottee päänahkaa, tae voepa se kelevata koko paketti Näen asijaa pahemmin tuntematta aenaki siltä tuntuu.
***
`Sitte aevan verraton laji helteellä on kepinheitto. Siinei kauvua tarvii ähärätä kun leppi lentää aenaki jonku aekaa. Ret pullija pintaan niin keppi saa siivet. Eikö nuo oo hommaa hoksannu? Toevotaan että hoksaavat, muuten on turhatoevo. Alakukantanen metästäjä pitäsi herättää suomen keihäskavereissa, Joku otuksen hahamo tae vihamies sinne satasen päähän, niin ohan kumma jos ei keppi lennä aevan valtaviin kaariin.Pijan saes lehti-ilimotuksin kuuluttaa kavonneesta keihäästä. Voetto oes tietenki vitun kuusessa. Eihän mittaosta voe suorittaa jos keihäs hukkuu? Oeskoon se yliastuttu`.
***
Elämme nyt kovin raohatonta aekaa. Raohaa ei oo maella halameilla. Raohatonna on elämä juuri sitä ollakko vaeko ei olla. Kuitenki pitäs olla. Lähe näehen ristiriitojen kanssa MM:iin!!!!
No, olipa miten oli, mutta näen on, että kesäki näöttäötyy maesemissa. luvassa Pirun rankkoja ukkosija, mitä energijan tuhulaosta. Erräätki kwtit menne kun hutsun perCCn. Kaonis päivä nytte tulossa. Arska paistaa ja löylyvä jo 15. se mahtaa mennä helteen puolelle. Palijo jaksa muuta kun läähättää ja katella varijopaekkoja, vaen tätähän sä pyysit!!!

sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

RUNOTTAA


ORJA
Kuin kannel sun äänesi helisee
sinun silmäsi lämpöä hohtaa
ne orvon sieluni villitsee
jos milloin katseemme kohtaa
Olen myyty mies minut orjakses teet
sinun tieltäsi raivaan ohdakkeet.
***
Olen orjasi nyt enkä kapinoi
näkymättömät kahleet ei paina
jos voisin niin kaikkea antaisin
mutta kaikki on mullakin laina.
Mutta tunteeni kuuman kanssasi jaan
sinun omasi oon jos vain olla saan.
***
Tule rakkaani syliini siihen jää
koko maailma on nyt meidän
kaikki murheet mielestä unhoitan
unhoituksen hautaan ne peitän
Nyt maailma on meidän kahden vaan
malja täysi nyt on, sen kanssasi jaan.

HUOLIA




- No, joko taas on toverilla maalima sekasi.

- Sekasi on ja pahasti. Kyrsiiki niin helevetisti.

- Pahaksipa on päässy. Minusta päevä on kommija ja muutenki pyyhkäsee riskisti.

- Perkele! Kyllä kae se eläkelläesen passaa. Tyottömän on palijo vaekijampaa.

- Jko herrat ovat pelotelleet töellä?

- Saatana! Ei kae niitä höpelöetä tiijä mitä ne keksii.

- Ymmärrän - synkkyyven se vetasee puseroon jos työllä pelottelaan. Vae taijat saaha nukkuva yösi raohassa. Töllössä sanottiin että uusi lama on tulossa.

- Sehän sitte helepottaa. Minnoon ollu varma että panevat pakkotyöhön kun on tekijöestä pula.

- Taijat saaha olla rauhassa .Työtä ei kohta oo kellään ku kukkaa ei kuluta mittää. Eläkehän se juosta höllöttellee maaliman tappiin. Se kun nykyvään on taattuva tavaraa.

- Kalijolle tässä pittää nuin hyvijen uutisten jäläkeen. Lähekkö kimppaan?

- Ei sitä meikäläenen kestä reuhajuomija. Ja taetaa mopo karata sullae.

MARI.-80.

 Naisilla oli hauskaa. Kaksilahkeiset saivat kovaa kyytiä. Jussista, Paavoon asti. Lilyn antama pullo alkoi olla lopuillaan. Mari tiristi viimeiset tipat laseihin .
- Voi hemmetti, kuule nämä hienot skottitaiset loppu ny. Lähetäänkö ettimään korpirojua tai pimiää pulloa? Vai pittääkö tyytyä Marin halpaan laatuun.
- Herttinen onko sulla? Nyt kyllä kelpaa mikä vaan kuhan rosenttia löytyy.
- Ainahan senverran pitää olla , että jos yllättää akuutti sydänsuru, tai suuren rakkauden tapaa. Kumpaankin tapaukseen täytyy olla vahvistusta.....oota mä käväsen hakemassa.
Mari saapui tohkeissaan täysinäinen pullo mukanaan ja täytti lasit. Sitten hän istahti tuoliin ja tarttui Mirjaa kädestä:
- Kuulehan hyvä ystävä. Muistatko kuinka hyviä ystäviä oltiin jo tytönhupakkoina
Keskimaan Mirja oli kolmantena. Oi kun meillä oli hauskaa. Tuli vain mieleen miten olisi jos olisimme kaikki pysyneet juurillamme. Olisikko ystävyys kestänyt tänne asti?
- No, sitä ei kukaan pysty sanomaan. Eihän täällä ole toimeentulo mahdollisuutta.
Pakkohan se on ollut lähteä. Lisäksi asiat menee aina, niinkuin niiden tulee mennäkkin.
- Mutta ainakin meidän ystävyys on pysynyt hengissä, kaikki nämä vuodet. Tuntuu kuin eilen oltiin pieniä lettipäitä. Missähän Mirkku lienee?
- Niinpä! Minä ainakin olen iloinen kun tulit ja toivon että jäät tänne. Varmaan jotain töitäkin löydät kirkonkylältä ainakin. Sinulla hyvä kokemus. Mirkku on ollut Helsingissä . Heti lähti kun lukio loppui. Käy kai se toisinaan tervehtimässä vanhempiaan. Muista tytöistä en tiedä.
- Tiedä niistä kokemuksista. Enkä ole vielä mitään päättänyt. Lilykin vaikuttaa päätökseen. Voinhan päästää talonrakennukselle vaikka muurariksi, Mari pisti kevennystä.
- Jospa se Lily palkkaa sinut suuren loistolinnansa hovimestariksi ja kamarineidoksi?
- Tosiaan tuohan ei ole mieleeni tullutkaan. Eikai se Lily yksin jaksa suurta taloa kunnossa pitää. Rahaa Lilyllä on, ainakin puheista päätellen.
- Niin minäkin käsitin, ettei rahasta ole kiinni. Kilistetään suuren linnan kunniaksi....mutta hei katso miksi tuo taksi-Mersu tänne vilkuttaa? Oletko johonkin lähdössä?
- No en ole, mihinkäs minä. Siellähän on Lily takapenkillä. Herraihme mitä on sattunut. Ei kai mitään pahaa koska Lily vilkuttaa.

SEHÄN PITTÄÄÄ.....

...alakaa taas kötöstelleen jotaki immeisten harmiksi . Huumormielellä tässä koetan olla liikenteessä. Vaen eihän se meikäläesellä taho tuo huumorinkukka saaha tuulta siipiisä alle. Toesaalta onko se ees lentävä. Huulethan kuulema on lentävijä varsinkin pittaalliselta huuli lentää kuulema hyvin herkästi. Mulla ei kumminkaa oo kokemusta pittaallisista, eikö neo sen vanahan testamentin väkijä - muistelen - että meeppä ja tiijä näestä. Toki voet pysya paekallasi jos on tietopohojaa ennestäsä.
***
Muutenhan mennee komijasti. Eijoo vilu, nälästä ny puhumatta. Velatki alakaa näestäpuolin muuttuva saamisiksi.Elämä on joka suhteessa heleppuva. Tietenki sen voesi tehä pirullisen vaekijaksi jos raahautusi tuonne kaekenmaaliman ruska- sunmuille retkille.
****
Onnikassa istuva jamottaa samolla sijoella tuntikaosija välliin jotaki muka erikoesta tiiraella. Voe Hyvää Päevää. Mitä se siitä kummenee jos muutama kymmen mummaa ja pappaa kohetta tiiraelee. Eihän se tietenkää ota(jos ei pääsymaksuva) jos ei nanakkaa. Mitä sillon merkitystä merkittävän rinnalla jos vaekka ei jottae kiven-tae muutamukuraa ei satu näkemäänkää...Täötyy sanuva: On niillä huvit!!!
***
Siinä sitton elämisen laatua kun tekkee semmosta mistä tykkää, ei semmosta mitä suuret massat tekee. Jos suurimman naotinnon tuntuu saavan sohovan nurkassa loekoelemalla, niin kellä se mahtaa olla oekeos siitä arvostella. Sehän on jokkaesella ihan ikioma tuo elämä ja kuki käöttäköön sen sitte niin ku itestä hyvältä tuntuu.Kuntoko mennee? Mitäpä se kelekkää kuulu kunki kunto? Eipä ne elukatkaa käö kuntolenkillä? Täh!
***
Ei sitä maha joutavampaa "ilua" olla kun tuo linijurissa matkaaminen. Perse puutuu ja paekkoja särkee. Kesällä on kuuma ja talavella palelee kun on pakkanen. Aivan on hanurista moenen ilottelu. Onneksi sei oo pakollista. Vaen kuten sanottu joka siitä tykkää - niin turvallista matkaa.!
***
Sää on ollu monipuolista. On satanu ja paestanu. Sitä se näöttää tällekki päevää. Punertaa marjat pihlajan ja lehtiinki alakaa ilimestyvä värijä. Se on kohta ruskaa. Kuhan nappaa muutaman pakkasyön sitä onki ympäristö värikylläenen. Tarkka on +12.6 , aleneva suunta. Ku ei tulis kaatosatteita tae pahoja ilimoja niin milä tässä. Kova myrsky se tuntuu vanahoessa luissa ja ytimissä. Mutta näellä mennään mitä saahaan ja käötetään entistä jos ei uutta anneta. Heleppuva?

lauantai 22. heinäkuuta 2017

ILIMOJA...

... seon pijelly ja mikali maalima pyssyy pykälässä niin riittääpi etteenki päen, aenaki niillä jokka elävijen kirijossa pysyvät näenä hektisinä ja erikoesina aekoena. Hiekansyöntiin menijöellä on omat murheesa ja taevaanilosa?
***
ONSE TIETTYselevää, että jos ei ihimeitä satu niin sitähän an aekaa vielä semmoset 20v, Sitte se saattaa olla meleko jämmäös kun tullee törmäös sen asteroetin kaa. Siinon leikki kaokana jos kohille sattuu. Tietemiehet laskeneet, että aenaki läheltä sitten mennee jos ei peräti kraapase tuosta kylestä?
***
SANOVAT että se asteroeti on muutama kilometri läpimitaltaan ja on jäätä ja kiviä. Ja sehän kiitää meleko votakalla tuolla avaruuvessa. Meleko huikosen ehtii 20v kulukija, että kaokana se vielä on. Sittei sanottu tulleeko eestä vae tuuppaako takkaa. Yhtäkaekki, aenaki siinä ettonet häeriintyy jos välliin jää.
***
KUULU olevan tuhovoemaltaan muutaman tuhannen Hiroshiman atomipommin luokkaa. Voe pojat kyllä siinä voe aamukahavi luiskahtaa väärään kurkkuun.
**
NO EIKÖPÄ nuita lie ollu ennenki moesija möykkyjä joeta tämä pallo on avaruuven tyhyjyyvessä väestelly niijen mijoonijen, vae liekö milijaartijen vuosijen aekana. Yhä se vaan Tellus seilovvaa, eikä tee heikkuvakkaa-
***
ONSE meleko ihime kun vaohti pyssyy melekeen sekunnilleen samana kun heitetään lenkki aorinkon ympäri. Kuinka pitkä huikonen se lienee? On kae se joku viisas laskenu. Kuinka lienee kova tuntinoppeoos?
***
Maalimassa monta on ihimeellistä asija. Tämmöstä tännään tuli mieleen, huomene jottae muuta

RUNOTTAA

PAHA MAAILMA

Aika kauhea kamala
parhaillaan lie soljumassa
joka puolella sotivat
sotahullut tappelevat
ilman sääliä panevat
kaikki paikat pirstaleiksi
sekä tappajan himossa
surmaa lapset pienokaiset
naiset raiskaavat rajusti
pedon lailla raatelevat.
-
Aika katsoa kahesti
kolmastikin silmäellä
miten murskata mokomat
sotahullut hurjanlaiset
heidät riisua aseista
rauhantöihin houkutella
-
Tehdä täytyisi jotakin
tykit muuttaa hyytelöksi
putket uhkaavat tuhota
maata kohti tähtäämähän
taikka vieläkin enemmän
putket muuttaa kyntimiksi.
-
Siinä haastetta kovasti
monellekin mahtajalle
muuttaa toiseksi asenne
sotahulluus muutettava
ajatuksiksi hyviksi
mietinnöiksi mainioksi.
‎11.‎6.‎2013

MARI- 79.

Paluu tontilta oli tehty kuunnellen Lilyn yksinpuhelua. Lily oli täynnä toinen toistaan suurempia suunnitelmia. Mari oli koettanut muistuttaa, että suomalaiseen maalaismaisemaan kovin erikoinen ilmestys ei välttämättä istuisi.
Mirja oli vaihtanut lopulta puheenaihetta ja kysynyt, millaisia illanviettosuunnitelmia naisilla oli. Hämmästyksekseen tämä oli saanut kuulla, että Lily oli lähdössä Jussi Puskan kanssa ajelulle.
- Mutta jos minun seurani kelpaa, tule vaunulle lypsyjen jälkeen. Otetaan parit lasilliset ja parannetaan maailmaa, oli Mari ehdottanut.
- Saatanpa tullakin!
Lily oli kysynyt lupaa saada yöpyä Marin vaunulla, johon Mari oli empimättä suostunut.
Kolmikko istui lasit käsissään koivun alla ja katsoivat hymyssä suin Jussin saapuessa vastavahatulla autollaan. Malttamattomana Lily ponnahti tuoliltaan keikauttaen loput juomastaan kerralla kurkkuunsa. Keltaisessa kesämekossaan Lily oli melkoinen ilmestys. Herrasmiesmäisin elkein Jussi nousi autostaan avaamaan naiselle ovea.
- Kyllä me ollaan, Lily, kateellisia! Jäädään tänne rannalle ruikuttamaan, kun viet pitäjän lähes ainoan mieheksi tunnistettavan olennon…! huudahti Mirja, äänessään sopiva tuskainen sointi. Lily nauroi sukkeluudelle eikä huomannut Jussin kostoa uhkuvaa mulkaisua, jonka tämä loi koivun alla rentona istuviin naisiin.
- Olis ollu hauskempi lähteä porukalla, vai mitä Jussi? Mari ei malttanut olla heittämättä.
Harvoin, jos koskaan oli nähty yhtä näyttävää kiihdytystä siitä pihasta. Naiset katsoivat auton jälkeen laseistaan maistellen.
- Oltiinko me pahoja?
- Minusta pysyttiin vielä sallitun rajoissa.
Mirja ja Mari katsoivat toisiaan ja purskahtivat nauruun. Nauru kantoi kauas selkeässä kesäillassa.
- Kyllä se on hyvä, että amerikanserkulle järjestyy ohjelmaa. Ja jotenkin luulen, että Lily osaa järjestää Jussillekin aika mieleen jäävät ohjelmanumerot!
- Yllättävä nainen tämä sinun serkkusi… myönteli Mirja mietteliäänä.
 
 

KYLLÄ SE...

...helepottaa, kuhan vaen ensin vastamäki loppuu. Sitä kun välillä pääsee huipulle niin sitten vaen antaa mennä höllötellä myötämäkkeen. Jarruttaanhan ei pysty ku on jarrupolin kattelussa, joten aekasa kiihyttää ja sitte onki taas törmäöksen aeka.Höpötän tässä aevan ylleisellä tasolla, sillä onhan ihimiselämä suurta aaltoliikettä - jokkaesella.
***
Joskushan se myötänen on hyvin lyhy. Vastasta riittääki sitte vuosikaosiksi, tiijä sitte minkälaesta maastuva noella mielenliikkeillä saesi aekaan. Tokihan monella on taeval aevanki tasasta iliman nousuja tae laskuja. joskus vaen pieni nystyrä joeta ei ees huomaa suurella lakkeuvella.
***
On tietenkin kovin heleppua taevaltaa tasasta, mutta meleko ykstotista. Toesaalta sama kae se miten taeval taettuu kuhan aekanaan pääsee perille ja saa kipata paenolastin vastaanottajalle Joku viisaampi on voenu jättää paenavimman lastisa tienvarteen, huomatakseen että joutuu palaamaan taepaleelle jätetyn tavaran noutamaan . Ei siinä selitykset aota kun iso pomo kaskee vaekka kone on sippi ja renkaakki paokahtellee.
***
HÖpötimpä tuossa taas vähän tyylillä: Yks asija johtaa toeseen - siis ajatus. Seon mukaata leikkijä mielijohteilla.Ajatus saa kiinni jostae kulumasta edellistä ajatusta ja kun aekansa leikkii niin ihimettellee itekki miten tähän on tultu! Köyhän paras huvitus on vilikas mielikuvitus - ei maksa mittää ja tavarata riittää. Että tämmöstä näen lauantaeaamuna.
***
Vettä on tullu kuin Esterin - silimäkulumasta, monneen otteeseen ja kovasti Lämpö ei luita riko paremminki pakkasia saa pelätä. Mittari tarkat+13.7 kovasti sateisen näköstä . Pilivet matalalla eikä Arskasta oo tietuvakkaa. Jospa huomenna? Taitaa syksy ehtiä väliin. Kesä jota ei koskaa tullut!!!!!!!

perjantai 21. heinäkuuta 2017

AVARAA,

- Mistä seon tulossa. Ethän vaen naesista?
- Minä kierrän ne värkit kaokaa. Olin matkoella
- Vae matkaeluhullutus se jo sinnuunki iski.
- Joo, olin oekein yökunnissa.
- Elä helekatti Rahankovoemalla hotellissa`Tuota en usko. Et kae sä tuhulata raaski.
- Ekkö nää ku mullon teltta tarakalla. Hyvin tarkeni.
- Missä sinä muka matkaelit? Teltaelu ei täötä matkaelutirektiivijä. Rahhaa sitä pittää panna liikenteeseen, mieluiten suurija seteleitä.
- Eläpä kortoele! Mistä mulla niitä suurija seteleitä, etes kolikoeta. Hyvä kun saa pensat...
- Tyyristähän se kuuleme on.Ei oo kokemusta. Lopsan kohilla se mullaki kouristaa.
- Telttaelu on halapaa. Limppu evvääksi ja erämaajärvenrantaan teltta pystyyn.
- Vae sehän sun mökki on järvenrannalla. Köyröttää siellä pahimpaan kaokokaepuuseen ja haestelee kanervanhajuja.
- Vaen se avartuminen jää kokematta. Ny on avara ja suvattevaenenmieli,
- Joo, se ny on miten sen ottaa. Voehan tavotella vaekka kuuta taevaalta, vaen ilimanki pärijää.
- Vaen minun pittää lähtijä leppäeleen. Seon tuo teltassa nukkuminen yhtä helevettijä. Itikat jyrsii ja mättäät paena kylykijä
- Naotinnoesta pittää kärsijä! Paremmin muistaa matkaeleesa. Avarija unija

MARI. -78-

Mirja nousi empien autostaan ja käveli naisten luo. Ihmeissään hän katsoi Lilyä ja vuoroin Maria. Mari riensi vuolain sanoin esittelemään naiset toisilleen. Mirja ojensi kätensä tervehtiäkseen Lilyä, mutta välitön Lily avasi sylinsä halaukseen.
Mirjan päästyä viimein vapaaksi syleilystä hän sanoi:
- Mitkäs juhlat teillä on täällä menossa? Taisin tulla väärään aikaan? Pilasin teidän juhlat!
- Nämä mitkään juhlat ole. Nää on sydämenvahvistus ryyppäjäiset. Katsos Mirja kun se poliisi kävi taas. Terve vaan tässä suuri huumediileri, montakohan kiloa laitetaan naapurille, Mari sanoi.
Mari kertoi sitten asian viimeisimmät vaiheet, mutta hoksasi sitten:
- Kuule Mirja eihän sinulla ole kiirettä? Sinähän tiedät sen Kuljun paikan. Lähde sinäkin, mennään sinun autolla. Me Lilyn kanssa ei olla oikein nyt ajokelpoisia. Eikä kävellä viitsi, sinne tulee tien kautta ainakin kaksi kilsaa.
- Mulle sopii oikein hyvin, eihän minulla päiväsaikaan mitään päällekaatuvaa. Siispä naiset autoon ja matkaan, Mirja komensi.
Kuljun veljekset eivät olleet käyneet tiluksillaan ilmeisesti aikoihin, koska paikalle johtava tie oli huonossa kunnossa. Tien keskiosa näytti suhteettoman korkealta, että naisia jännitti, tarttuisiko auto siihen vielä pohjastaan kiinni. Onnellisesti seurue kuitenkin selvisi perille.
Kun Lily nousi autosta, hän löi välittömästi kämmeniään yhteen: - What a lovely place! Actually this is the real place in the sun!
Mari kömpi takapenkiltä ja erotti Lilyn viimeiset sanat: paikka auringossa. Ja toden totta, paikka sijaitsi ihanan suojaisassa paikassa, takana pieni metsikkö. Auringon hehku sai paikan näyttämään kutsuvalta.
- Eipä ole tullut käytyä täällä vuosiin. On tämä jokivarren upeimpia paikkoja… lausui Mirja astellessaan jokea tähyillen. Paksu horsmakasvusto rehotti paikoin peittäen joelle kulkureitin.
- Kakarana tästä juostiin… muisteli Mari hakien suuntaa. Maassa oli lahonnutta puutavaraa ja jokunen ruostunut maatalouskone heinän seassa, joten taivalta piti tehdä varoen.
Lily katseli näkymää silmät puoliavoimina, kasvoillaan unelmoiva ilme. Mari uskoi tämän näkevän talonsa jo tontilla valmiina. Hän jatkoi polun etsimistä ja muisteli omia lapsuusaikojaan. Tutun kiven nähdessään hänen sydänalassaan käväisi outo tunne. Kivi oli paljon pienempi kuin silloin, miten lie kutistunut… ja päässyt sammaloitumaan!

KOETTELEE...

***
tämä kesälentsu. Tippa nokan päässä, silimät sikkaralla ja ääniki katteissa. Voephan tuo olla allerkijjaaki, mikä nämä tietää. Vae eikae siinä. Päevästä toeseen sitä mennään näenki. Puuskutellen mutta kumminki.
***
Se on heinäkuu ohi kohta. Luppaelee ny komijoeta ilimoja. Kääntäen se tietää palijo surua ja murhetta. Monen lähtölaskenta on jo alkanut . Varsinki sellanen viinoja vilijelevä ja on vesien äärellä ilimeinen uhuri. Viina ja järki kun ei sammaan päähän mahu.Joku kun viinaa saa niin ruppee pullistelemaan ja näöttyä päälle. Ollaan pikkusen häävimpi kun muut. Ja uimarinaki maalimanmestari tasua. Uutiset kuittaa uhon lopputuleman.
***
Liikenne kans on liipasimella. Ruuhkassa pinna kiristyy ja se panee tekemään pölijyyksiä ja jäläki on kamalaa.Siinen kun lisätään Jussinpäevän viinakset. Varsinkin palluussa on monella jäämiä ja pää vieläki sekasi. Taas syntyy kamalaa jälkeä. Tietysti kaikesta piittaamattomat kapinalliset, jotka ei välitä nouvattaa liikennesääntöjä tekevät taas rumaa jäläkijä. Sitte vielä huumehörhöt erkseen.
***
Tussarimiehethän on sitten oma lukunsa. Kaekki liikkuva on luvallista riistaa. Vaekka ohoranjyvä on ehkä silimässä niin kyllä sattuu kun lavasee liki. Ei se tilanne näötä oekein hyvältä. Tiettyjen piirien lietsoma pahaolo ja viha nousee pintaan ja jäläkijä tullee. Kurijuuvenhuutajat pitäsi saaha vastaamaan tekosistaan. Kuinka moni vaipuu epätoivoon tulevaisuuden suhteen kun kuuntelee kapina- porukan paskapuheita. Elämmehän tällä hetkellä taloudellisesti parhaita aikoja ikinä. Vae eipä sekkauta semmoseen jolle ei mittää maha.

***
Kolijana jatkuu sää. Harmaat pilivet peittää taivaan. Mittarilukema +11.8. No onhan tuo kuitenkin 0 enempi. Sääkin on asia jolle ei mitään voi. Näin ollen kiitellään mitä saadaan.

torstai 20. heinäkuuta 2017

RUNOTTAA


RUISLEIPÄ

Äiti leipoi kauniin leivän
ruiskakkaran taputti
otti tiinusta isosta
leipäjuuren julmetuisen
pirtin pöytälle pudotti
leivän värkit vahvanlaiset
jauhot laajalle levitti
sitten leipomaan rupesi.
-
Pyöritteli taikinata
kunnes muuttikin somaksi
limppuseksi muotoeli
monta kakkaraa kasasi
syrjään pisti nousemahan
peitti liinalla lopuksi.
-
Uuni hehkui lämpimänä
hiillos kuumuutta lähetti
hehkui kasvot leipojalla
kohta valmista tulisi
uuniin pullat paistumahan
sinne kuumuuteen sysäsi
täyttyi pirtti mahtavalla
leivän tuoksulla hyvällä.
-
Lapset tahtoi lämpimäistä
nälka suolissa kurisi
leikkas leivän lempeästi
voita paksulti levitti
jopa maistui mainiolta
äidin leipoma hyvältä
siitä muisto säilynevi
muistin pohjalla iäti.
OP.

MARI. -77.

- Oo minä rakastaa wisky. Ehdottomasti raakana. Lantrinkki vaan pilata, hieno maku..
- Odota käväisen hakemassa pullon vaunusta.
- Anna sinä olla pullo, minulla laukussa aito skottiwisky, Hakea vaan lasi! Lily sanoi ja lähti autoa kohti..
Eipähän Marin varusteissa ollut hienoja laseja. Tavalliset maitolasit sai kelvata....no ei sitten lantrinkia kun ei vieraskaa, Mari ajtteli , kuvitellen juoman polttavan suutaan. Mutta saakeli polttakoon, narkkariämmä ei pienistä.
Lily oli jo aukaissut pullon Marin saapuessa takaisin. Mutisten jotain elämän nesteestä, Lily kaatoi lasit puolilleen , Marin pitäessä niitä käsissään. Sitten Lily ruuvasi korkin kiinni ja pani pullon koivunkatveeseen.
- Nyt serkku, nostaa malja ystävyys ja avunanto- merkeissä. Oo minä olla niin onnellinen kun lähteä takaisin, minun isä maa..
- Tervetuloa vaan rakas sekku. Varmasti tulemme toimeen keskenämme. Hölökynkölökyn sanotaan täällä Suomessa, Mari sanoi ja heilautti lasin huulilleen.
Tulinen juoma tuntui polttavan koko suun limakalvot. Mari irvisteli ja puhalteli ja sitten tuntuikin jo paremmalta.
Lily oli tyhjentänyt lasinsa parilla siemaisulla , ja alkoi ylistää.
- Oo Tätä olla elämä vailla. Oijoi kun minä rakastaa , tämä Suomen kesä. Kun minä saada valmis minun house, minun elämä olla se suuri onni!
- Hihhii! Lily, etkö sinä muista , tänä iltana sinulla on reffit. Puskan Jussi saapuu uljaalla ratsullaan. Tiedä mikä onni sinua vielä tänään odottaa, Mari nauroi.
- Ja pyh, minä sanoa. Tietää miehet tarkkaan. Tietää mitä he tahtoo, joku olla yksi sonni. Mutta minä sanoa: Se olla suuri erehdys, jos yrittää.
- Sitten meidän ei sovi ottaa kovin paljoa. Otetaan toiset ja lähdetään sitten katsomaan sitä Kuljun autiopaikkaa. Sinulla tulee olla illalla selkeä pää.
- Mulla olla kova viinapää. Se olla isän perintö. Isä ei koskaan juovuksissa, vaikka joskus kallistella lasia. Lily sanoi ja kaatoi pullosta toiset puolikkaat.
Mari tunsi rinnassaan ja vatsassaan lämpimän tunteen kiertävän. Jostain kumman syystä naurattikin niin herkästi. Maailma oli niinkuin höyhenissä. Pehmeä ja mukava.
Teki mieli kiusata vielä Lilyä, mutta silloin alkoi tienmutkasta kuulua tuttua Kuplan pärinää ja kohta keltainen auto kaartoi vaunun eteen.

ELVIS...

***
elää - sanovat! Syksy jo nurkan takana. Maalari lakossa, loistavia värejä maalaa ruska, oi mikä tuska on papilla. Tekis mieli mutta ankarat säännöt estävät huvittelun , mutta kuvittelun sallii. Ja himosta punoittaa papin nenä.Silmät ristissä käsi käy ja vaikeaa on laukeamisen tuska. Kauas kaikkoaa pitkät pilvet ja sumuinen sää valuu papin poskille, oi mikä elämys, sanoo pappi ja anoo synnin anteeksi.
***
Sukulainen herää henkiin ja nappaskenkiin painuu karvainen kavio. Ohoo huutaa suku ja rippipuku saa hätäkasteen. Sataa ja tuhatta kulkee auto tiellä pölyt saa niellä joka vaeltaa ilman suojakypärää. Kehdossa keinuu sinistynyt sivistys, kateus ja ahneus kaataa suurenkin talon vain heikon valon näen pimeydessä
***
Huumorimies huhuilee vaikka on vitsit vähissä vain tähissa voi löytää jotain mista mainita. Ainainen kiire saa kellot hulluksi on kai selvää, ettei selvää päätä näissä maisemissa. Kai se missä on parempi paikka. Ota se ja tyydy siihen minkä sait.
***
Komeat on ovet taivaassa. Siitä ulos siitä sisään siitä mun matkani pitää. Kaikuvat kellot ja elämänvirralla käy kolea kuolemantuuli. Vain huuli pyöreänä katson miten mahdoton mahtuu olemattomaan.
***
Pajupillit soittaa laulujaan ja särähtäen kielet katkeaa. Lääkäriin ja kieli jääpi kiinni. ei vienyt kissa nyt suu on lukossa ja tukossa on jutunsuonet, eikä sananvirralla mitään mainittavaa. Näin ollen luukku kiinni ja pimeys laskeutukoon taas tyhjyyvven päälle. Pimeässä muhii arvaamaton yllätys!

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

MERSU. !

- Ohan se toveriki selevenny viikonvaehteesta. Cuis culgee!

- Ei kule eikä liiku -tana.

- No mikä ny on. Onko Hakkaraenen mielen pahottanu.

- Ee se Hakkaraenen - seon tolokku mies sannoo assiin niinku se on.

- Jaa, en vaen oo huomannu! No seon persujen murhe. Mikä se sitte riipii.

- Vielä kyssyy! Tietennii ku alakaa olla kesästä muisto jälellä. Lupasi jo kylymempää..

- Jaa! Viime viikolla huohotit kuummuutta, nyt sitte jo vilu vippasee.

- Ee tuo niin vilukaa, vaen mopon selässä tuntu holotnalta. Aotoko tuo pitäs?

- Muuta Intijaan siellä saa ilimaseksi aoton kun antaa munat katistaa harakoelle!

- Elä helekutti. Siitäpä pittää sanuva Timolle, että Suomeenki sama systeemi. Tätä joutavaa ukkuva Suomessa on pilivinpimmein. Saespahan köyhäki kerrannii päästä aoton rattiin.

- Sitte minäki liityn persuihin jos muanat saa vaehtaa Mersuun?

MARI. -76


- Pelkkää Buranaa se oli, en kai olisi kyennyt huumeissa mopolla ajamaankaan…? totesi Mari lopuksi, muistaen siinä samassa, kuinka paljon oli nauttinut alkoholia Saken mukaan silloin yöllä. Siitä hän olisi kärynnyt, mutta eipähän niitä kannattanut jälkeenpäin tunnustaa. Maria hymyilytti. Hänen harmikseen poliisi oli tarkkasilmäinen, katsoi häntä hellittämättä kuin odottaen lisää yksityiskohtia. Mari puristi huulensa yhteen.
- Olisi kiva tietää, mikä tämä kuulustelu olla… aloitti Lily varoen.
- Kerron sinulle myöhemmin, lupasi Mari.
- Te olla hauskan näköinen seriffimies… aloitti Lily kuitenkin. Mari mulkaisi varoittavasti Lilylle. Konstaapelin kynä pysähtyi ja tämä nosti katseensa lehtiöstään.
- Voi, älkää hänestä välittäkö! huudahti Mari väliin: -Hän on amerikanserkkuni.
Lily ei välittänyt Marin yrityksistä keskeyttää hänen puhettaan, vaan jatkoi:
- Jos Maria ei olla nyt pidättämässä, miksi te olla noin synkkä… noin pelottava ja uhkaava?
- Olen virantoimituksessa.
- Inhimillisyyttä virantoimitukseenkin, ette te sentään haudankaivaja olla! Tehän pelotatte naisen!
Maria hävetti Lilyn puuttuminen asioihin. Konstaapelin suupieleen ilmestyi kuitenkin hymyn väre.
Mari hämmästyi miehessä tapahtunutta muutosta.
- Ja herran tähden seriffi, kertokaa mitä tämä case pitää sisällään, vai onko tutkimus salainen?
Konstaapeli pani lehtiön ja kynän taskuunsa . Katsellen Lilyä suoraan silmiin sanoi:
- Hyvä rouva! Näistä asioista ei pidetä sen suurempaa meteliä, kuin on tarpeen. Kääntäen katseensa Mariin jatkoi; - Tämä riittää tällä kertaa. Toivon kuitenkin että pysytte paikkakunnalla. Tutkimusten jatkuessa saatamme joutua teitä vielä vaivaamaan. Kuitenkin korostan sitä seikkaa, että teitä kuullaan vain todistajana.....toistaiseksi! Näkemiin!
Marilla kiehui sisällä. ....voi perhana "toistaiseksi" , vieläkö tässä joutuu syytettyjen penkille ja kenties linnaan....nyt täytyy saada jotain rauhoittavaa......onhan siellä korkkaamaton wiskypullo. Saapahan Lilykin.
- Kuule Lily, mä kyllä tarvitsen hiukan mieltärauhoittavaa, Alkaa tuo juttu rassaamaan todella. Minulla on Wiskyä pullo. Otatko sinäkin?

ENTISIÄ...

...muistellessa sitä ihimettellee miten sitä oekein tultiin toemeen. No, pakkohan se oli kun ei paremmasta tienny. Paremmasta ja paremmasta? Onko tämä parempaa? Ennen jokkaenen joutu puurtamaan joka päeväsen leipäsä etteen. Mieli oli tyytyväinen kun sai jotenki elämän tarpeet tyyvytettyä. Kaopunkeissa kae se ennen oli eläminen yhtä kitumista. Maalla sentään sae ruokaa. Jos ei muuten niin käymällä naurisvarkaissa isäntien naurismaalla.
***
Toista se on nyt. Yhteiskunta ruokkii ja suosii niitä jokka ei pistä tikkuva ristiin oman elannon puolesta. Jopa on kanttija narista jos ei saa kaikkija mitä on halunnu. Millon soppa on liijan suolasta millon liijan tuimaa. Kohen ei oo koskaan. Aina löytyy tyytymättömyyttä ja valituksen aehetta. Mitenkähän nämä immeiset pärijäes jos äkkijä tulisi tilanne, että jokainen saisi tulla omin avuin toimeen? Taitasi se olla kaaos?
***
Niihän tuo maalima näöttää ajjautuvan ahtaalle, että ne ajat voe vielä olla totta. Suuri osa nuorista ei halua tehä hommija ja vanahat ei kykene. Siinä se temppu seisoo ja heiluttaa häntääsä eikä kukkaa aota. Sannoohan ne , että tiukassa paekassa se koeraski poekii. Nykyväänhän ne jo kokkeilee siemennystä B-rappuun, vae mun tietääkseni ei homma oo tuottanu tulosta.
***
Vaen mitäpä näestä. Eläm¨ä mennä höllöttelee sitä ommaa kulukuvaan. Joka päevälle on varattu ilosa ja surusa meiltä kysymättä, Meitä jokkaesta viijään kuin roska-astijaa paekasta toeseen Vaen sekkae se on sitä eläm'ää Siihenpä on tyytyminen.
.***
Yhä vaen saa oottaa kourat kopollaan kesän tulemista. Töllö jopa luppaa hellettä. Niinpä minäki eilen sonnustauvum psorin lääkitykseen, se on aurinkokylypyyn takapihalla. Pikkuhoususillaan työnnyn ristikkolehen kaa palvoon aorinkua joka paesteli täysillä... Mutta ... Tuuli kovasti, jäät'ävänkylymästi pääpohojosesta. Sisälle piti tulla katteleen vaatetta päälle. Nythän tuo on aika tyyni - toistaiseksi. Iospa tänään? Mittarissa +12,5 Ei hirveesti. Jospa se siitä jaksaa SATAA.?

tiistai 18. heinäkuuta 2017

SANTTU.



VIINAPIRU
-
Itse Perkele peräti
paholainen sarvipäinen
istui paikassa pahassa
lasisessa vankilassa
korkin tiukimman takana
pullos tulpan tukkimana.
-
Viski -Santtu tuskissansa
henkisauhuja veteli
piuhautteli sauhut sankat
myrkkypilvensä levitti
koko perhe saastutettu
myrkkypötkyllä pahalla
siihen vielä viinantuska
hermo Santulla repesi.
-
Alkon hyllystä tavoitti
Santtu viskin skottilaisen
sitä tervehti ilolla
riemumielin mielisteli
kieli Santulla lipaisi
valui sylki leuoiltansa.
-
Piru katsoi vankilasta
kohta tuomio lopussa
pahapaikka kärsittynä
pitkään kestetty tilanne
viimein johtaisi johonkin.
-
Jokos joutava narahti
korkki kiertyi jengoillansa
Santtu huulilla tavoitti
pullon suuta suukotteli
Piru kiireellä kovalla
hyppää Santun kielen päälle.
-
Nytpä riehumaan rupesi
etsi herkät heiluttimet
virta kintaissa kihisi
voima vahva vanttuhissa
Santtu vallassa pahassa
pirunpennun vietävissä.
-
Perheen passitti pihalle
pani paikat mullinmallin
lisää pullosta imaisi
piru miehen hallitsija
keksi keinoja pahoja
hirmutöitä suunnitteli
-
Eipä kestänyt ketarat
ViskiSantun sarkahousut
tajun kankaalle vetäsi
veti vintin pimeäksi
siinä raukeena makasi
piru juhli voittoansa.
‎5.‎7.‎2013

MARI.75

- Ja mitä sitä olisi niin kuin asiaa?! huuteli Mari nuorelle konstaapelille, joka seisoi levottomasti vaihdellen painoa toiselta jalalta toiselle.
- Krhm, voisitteko tulla … tai ehkä minä tulen toiste…
- Valtion aikaa ei sovi tuhlata, minä tietää! huudahti Lily nousten ketterästi myös seisomaan.
Kuin yhteisestä sopimuksesta naiset lähtivät määrätietoisesti uimaan rannalla odottavaa poliisia kohti. Mitä lähemmäksi naiset uivat, sitä epävarmemmaksi muodostui maalaispoliisin olo. Kuin ylemmän virkamiehen käskystä tämä ryhdistäytyi ja herrasmiesmäisesti käänsi tulijoille selkänsä. Hitaasti mutta varmasti hän lähti nousemaan pengermää ylös.
Kun naiset mekkojensa helmoja kiskoen saapuivat vaunulle, poliisimies odotti siellä lehtiötään silmäillen.
- Niin, tuota… olen…hmmm, pahoillani. Asiani koskee Sirviön juttua.
Mari oli tunnistanut poliisin samaksi, joka oli käynyt hänen luonaan edelliselläkin kerralla. Miehen tumma tukka kihartui mukavan näköisesti ohimoilla. Mies tuijotti häntä vakavasti harmailla silmillään. - Kas, nyt puhuttiin jo oikein ´Sirviön jutusta´, millaiseksihan se oli jo paisunut…? mietiskeli Mari. Lily tarkkaili sivusta kuin haluten osallistua jotenkin, vaikkei yhtään tiennyt, mistä oli kysymys.
Pitkältä tuntuneen hiljaisuuden jälkeen konstaapeli jatkoi: - Asiassa on ilmennyt seikkoja, jotka hankaloittavat tutkimusta. Niin kuin te …
Mari ei odotellut enempää, vaan antoi tulla täydeltä laidalta: - No, johan on riivattua! Minä mitään tutkimusta hankaloita, pankaa vaan mun syyksi! Ekan kerran niistä huumeista teiltä kuulin. Pelkkää Buranaa se mulle antoi!
Poliisi näytti ensin hämmästyneeltä odottamattoman ryöpyn saatuaan, mutta kuultuaan mainittavan lääkkeen nimen hän tarttui tilaisuuteen ihailtavan hanakasti:
- Buranaa? Oletteko varma sen olleen juuri tätä mainitsemaanne särkylääkettä? Milloin tämä tapahtui, missä ja mitkä olivat sen jälkeiset tapahtumat?
Konstaapelin kynä teki merkintöjä samalla, kun kysymyksiä sateli.
Marin oli pakko kelata kaikki sen illan tapahtumat jalkansa loukkaamisesta alkaen ja siitä edeten aina Sirviöltä karkaamiseensa syksityiskohtia kertomatta, mitäs niitä toisten herkuteltavaksi. aakka. Hän jätti vain joitakin hassulta tuntuvia

KYRSII..

MEINAA KYRSIÄ...
...monellaki immeisellä näköjään tämä nykynen meno! Menneekö niillä liijan hyvin, vae mistä se kyppässee. Rahhaahan on jokkaelella pursuvammaan asti. Turhaan pistetään rahoja menemään niin kun tähän lottoonki.Emminä sillä etten itekki osallistunu milijoonapotin kerräämisseen parille voettajalle. Vaen en minnoo ikkää valittanukkaa puutteita.Sitte kun alakaa kuristaan niin karsin menoja sieltä humpuukin puolelta, kuten uhkapelleistä ja muusta joutavasta.
***
Ny ei pijä luulla että oesin himopeluri.Ehei! Kenuva pelasin pari vuotta 1rivillä päevä, vae kertyy siitäki 7 eukkuva viikossa. Yhen kerran tuli 200, vaen äkkijä se vetasee sen takasi. Toki 1- 4 euron "voittoja" tuli viikottaen, mutta miinukselle se meni. Heivasin kenon mäkkeen turhana menona. Nyt näijen suurpottijen innostamana on lotossa ollu kestona 3riviä. Siinäpä se peli-innostus. Ei tuo maalta merelle nakkaa. Hyväntekevyyteenhän , kulttuuriin ja urheiluun rahat mennee. Että olokoon se meikän panostus ja jos alakaa ahistaan, niin ainahan voi laistaa hommasta. Pelihimua ei oo ilimenny
***
Ohan se peliriippuvuuski muka nykyvään taoti: Heh. ei kae kukkaa muu kun oma ite niitä rahoja paa menemään? Mikä helevetin taoti se on. Seon vaen luonteenheikkoutta.Setelit pyssyy takkuulla lompuukissa jos ei ite niitä kaiva.
***
Samahan seon viinan kaa. Muka taoti ja paskat. Aenuvaakaa ryyppyvä ei kukkaan kurkkuusi kaaja . Se mikkää taoti oo.Viina tosin sitte tuo mukanaan monenlaestaki saeraotta. Syyllisen kattelu on perin heleppoa. Peilin ääressä se selevijää.
***
Tuulista, satteista, kolijaa on tämänaamun säätila. Jatkossakii se töllö taisi luppaiilla. No, jos se sataa niin annetaan sataa, Tarkka on tänään +10.7 vähän alempi kun eilen, mutta syksyntuntu on väistämäyön. Näilläpä mennään

maanantai 17. heinäkuuta 2017

KAHAVILLA!


***
- Onko tämä muka kahavija?
- Joko taas! Mikä herralla nyt on tuskana?
- Tämmoo mittää kahavija. Onku koeranmulukku vettä.
- Alahan taas puhuva hävittömyyksijä. Särpää kavavisi ja oo hilijaa.
- Suutako ollaan tukkimassa? On se helevettijä kun ei ennää saa sanuva mittää.
- No jatkuvaa juonitteluva ja moettimista.
- Minnoo mittää moettinu, sanon vaen mielipitteeni.
- Mitä tuo muuta on kun arvosteluva?
- Jos ei sano mittää niin huommenna kahavi on vieläki litkumpaa.
- Vaen jos pannee enempi pöyneitä, sinä huuvat että tyyriiksi tullee.
- Eläpä ny vääristele, selevässä asijassa. En oo ikkää sanonu että pöyneitä pitäsi enempi panna!
- Etkö tuota äskön sanonu liiijan laehaksi kahavija
- Joo niin sanoen ettei pijä pöyneitä enempää. Niistähän se raha maksetaan. Eikö sulloo ennää yhtää ällijä päässä. Siihenhän on yksinkertanen ratkasu: Pittää panna vaen vähempi vettä!

MARI -74.

Mari juoksi edellä ja rantaan päästyään yritti juostessa heittää mekkoaan pois, mutta oli huolimaton. Jalka oli vieläkin kosketusarka ja astuttuaan jonkin risun päälle
hän ulvaisi tuskasta ja syöksyi suinpäin nenälleen.
- Hei, minä olla ensin, Lily huusi ja juoksi, Marin ollessa rähmällään , ohi.
Mari nousi varoen jaloilleen. Ei kuitenkaan mitään pahempaa. Rauhallisesti hän käveli rantaan . Lily on kuorinut asusteet yltään ja katehtien Mari katsoi hänen hyvin säilynyttä kehoaan. Hän on kuin malli. Rinnat kauniit ja terhakkaasti pystyssä. Hm, hän itse kymmenen vuotta nuorempi . Nooo, mitä näistä, Mari ajatteli ja hyppäsi Lilyn perässä jokeen.
Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta. Oli lämmintä. Mari nousi saaren puolelle hietikolle heittäytyen siihen pitkälleen. Kuuma hiekka poltteli ihanasti märkää ihoa. Tuntui taivaalliselta.
Lilykin nousi rannalle valiten sopivan paikan Marin läheltä ja heittäytyi selälleen.
- Oo minä nyt jo rakastaa tämä maa. Tämä ihana isäni maa, oo sitä jota olen aina kaivannut. Minä tehdä se suuri komea talo. Missä olla se Kul...mikä olla se nimi, ne veljekset?
- Niin Kuljun veljekset. Heidän kotimökki oli tuossa alajuoksulle lähes kilometri.
Kunhan keritään mennään katsomaan. On meillä aikaa ennenkuin se sinun komea sulhanen saapuu, Mari yritti kiusoitella.
- Ei minä sulhanen. Pieni leikki vaan. Miestä ei ottaa vakavasti. Kaikki ne pettää. Mutta minä tietää, kun nainen pettää ensin, se mies oppia.Ja itkeä pitkä itku naisen perään. Huihai kyllä minä tietää, mikä niille hyvä! Mutta mikä olla tuo uniformumies tuolla vastarannalla? Oo ja meillä ei mitään suoja.
- Poliisi! Mitä se nyt hakee? No katsotaan kestääkö virkamies minkäverran, Mari sanoi ja nousi seisaalleen.

KITISEE!

Vaseliini on hyvinkin tarpeen jos tihkasee, moni hihkasee jos on luisto hyvä. Syvä kuilu edessä jota tyynnä kyntää aurallansa maata isien. Äitinkieli keskellä suuta homma onnistaa. Surunpilvet haihtuvat ja vaihtuvat yölliset usvat.
***
OIKEUSJUTTU on niinkuin se luetaan. Aa-sian ajajat käärii rahaa. Sika juoksee henkensä edesta. Takana on saparo ja kinkut! Rikkaat ostaa parhaat palat ja köyhät pelaa armopaloilla. Tuskin aikaansaavat valmista, mutta päivä se on huomennakin.
***
HOHOI! kivenlohkare. Milloin särmäsi hioutuu. Konsa koittaa aika jolloin louhoksesta löytyy helmi? Moni kelmi oottelee kopolla kourin. Sormet haroen koettaa ottaa mitä irti saa. Kynnet lipsuu ja lipasee kieli. Ahneet on herrojen haaveet. Eemmän enemmän hupattaa aivo. Koura kahmii suuret setelit. Kultainen koura puristaa viimmeiset mehut, eikä höystöista ole puutetta.
***
JOKAISELLA loppuikä on hupeneva luonnonvara jokaisen elävän kohdalla. Päivävarasto hupenee eikä lisäyksiä myönnetä. Se on joka päivä yksi pois. Piikki kammassa. Montako jälellä. Onneksi ei tiedä, jos ei turvaudu köyteen tai myrkkyviinaan. Moni yrittää tuhota itsensä hivuttamalla. Tupakki ja huumeet on hijas mutta melko varma vaihtoehto. Hintaahan siinä keryy, mutta taivas on rahatonvyöhyke.
***
VIRPOMALLA ehtii kunhan ensin virkoaa. Jos sittenkään. Ei kantsi Toivoa heittää, jos ei ole isompi? Toivo on tuhti mies. Tuskin kumminkaan olematon paukahtaa. Vaen eikae tässä, huomiseen!

sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

MARJASSA.


Kulki neito metsikössä
kuusi metsässä samosi
etsi luonnosta evästä
marjaa sientä kaikenlaista
kori pienoinen kädessä
reppu keikkui olkapäillä.
-
Katsoi neito ympärille
kurkki taivahan lakea
pilvet synkät, tuskantummat
peitti auringon heleän
kumu kuului kaukaisena,
oli ukkonen tulossa.
-
Tuulen henget, herhiläiset
nosti lietsonsa lehosta
tohautteli torveansa
vireen virkeän viritti
taipui latvat jättikuusten
ikihongatkin humisi
ootti luonto vaienneena
suurta vierasta kylähän.
-
Puhkui tuuli tuimemmasti
oksan lennätti lepästä
repi kuorta norjan koivun
nyppi oksia katajan
kaatoi pökkelön rytisten
heilutteli heinänlatvat
oli julma Luojan ilma
myrsky kauhea tulossa.
-
Säikähti jo nuori nainen
mistä suojansa hakisi
eipä turvaa tiedossansa
metsän valtavan sisässä
korven kolkon maisemissa.
-
Nyt jo halkoi taivaankantta
tulipyrstöinen vasama
suuren pauhun saattamana
kohteeseensa jo satutti
räiskähtäen lastut lensi
ikihongasta holahti
tulta otti tervasroso
roihuten metsässä palavi.
-
Korit lensi kämmenistä
neito pelkäsi kovasti
kotiin juoksi kiljahdellen
säätä kauheaa pakeni.

MARI --73.

 -Lotossako olet onnistunut voittamaan vai miten se rahaton pystyy Bemareita laittelemaan? Mari kysyi piikikkäästi, muistaen Jussin aiemmin kertomaa. Huumeetkin välähti mielikuvissa.
- Kun on kirjoitustaitoinen niin saa vaikka kaksi . Lisäksi tää on tarpeeseen, sain opettajansijaispaikan naapuripitäjästä. Viljatilalla ei talvella töitä ole, Jussi ohimennen selitti.
Lily oli kiertänyt auton katsellen innokkaana sen muotoja. Nyökytellen päätään hän sanoi:
- Olla tosi nätti auto. Ollakko etupenkki vapaa? Minä olla yks vapaa nainen. Ollakko sinä vapaa mies?
- Vapaa olen kuin taivahan lintu. Milloinkas lähdetään kokeilemaan miten Bemari ottaa tietä alleen, Jussi oli heti saalistamassa.
Maria etoi. Eikö tuolla jätkällä ole mitään vaatimuksia. Aivan outo nainenkin käy. Riitti kun oli nainen ja tietysti se lisäsi saaliin arvoa kun oli varakas .
Mari seurasi sivusta Jussin ja Lilyn flirttiä. Huomasi että heillä oli kovin hauskaa.
Mari unohtui aivan syrjään. Mielenosoituksellisesti Mari meni istumaan Lilyn autoon.
Lily oli säteilevän hyväntuulinen kun hän viimein suuntasi askeleensa autoa kohti.
Istuututtuaan autonsa ratin taakse ja ohjattua sen liikenteen sekaan puhkeaa puhumaan:
- Aijai, olla ihana mies. Lähteä illalla pitkä reisssu...mitensanoa? kokeiluajelu....Hän olla hieno herrasmies. Hän pyytää minä tanssiravintola. Aijai kun minä pitää tanssi, Lily kertoi.
Mari myönteli vaan vaisusti, vaikka sisällään tunsi pienen pistoksen. Mustasukkaisuuttako? Mari pohti, tuskin vaan, mutta mies ei kokemuksen mukaan ollut mieleen.
Saavuttuaan vaunulle Lily alkoi kysellä peseytymis mahdollisuutta. Mari kertoi ainoan mahdollisuuden olevan joessa.
- Oo minä rakastaa uinti. Lähteä yhdessä , minulla ei uimapuku?
- No eipä ole minullakaan, eikä ole väliksikään. Ei siellä ketään ole. Hih mitä joku naapurin isäntä pusikossa. Mari nauroi.
- Oo kun minä haluta heti veteen. Pyyhkeen hakea, Lily sanoi ja meni autolleen , ottaen matkalaukun sen takaosasta.
Marikin innostui uintiajatuksesta ja oli juoksujalkaa menossa jo joellepäin. Huutaa luikauttaen Lilylle kuin pienet tytöt:
- Hahhaa se on etana joka viimeksi joessa.

KATKASUJA


Nykysinhän katkasut on muotija. Katkotaan ihimis-ja ystävyys-suhteita. Katkotaan heinijä ja kaeken maaliman ennätyksij. Täösin iliman harijotuksia!
***
Hankalaa sitä on harijotella kun eijoo simulaattorrii. Sen kun saesi niin perkele siinä katkijaes putki kuin putki tae mikä ny katkasuva vaatii.. Ryyppyputki oes kevyttä tavarraa. Aekasa simuloesi niin raetistusi siinä ärijämpiki viinaveikko.
***
Jos lähtis Hamasille hommiin terroristiksi. Maksaa kuulema hyvin. Ja lopuksi pestaa ittemurhapommiksi. Ei jää raato sukulaesten harmiksi. Eikä tarvii huolehtija huomisesta.
***
Alakaa käyvvä nämä asijattomuuvet niin kielenpäälle että tässä mökin mies on kohta pahassa pulassa. Vaen Luojaan luottajen yritettään kilivotella tämän kurimuksen yli. Niihän ne viisaat sannoo!
***
Tae tietysti voe tehä tunnelin., semmosen jonka päässä näkkyy valuva. Tae aenaki semmonen haotakynttilä joka ei tuulessa sammaha. Palijo oesi vielä viisaelle arbeettijä, kun niitä vaen löytys! Vae kaekki viisaoshan on nykyvään siirretty konneille. Ne ei palijo olevasta välitä. Ne saattaa keksijä vaekka rattaan uuvelleen.Tietävät konneet ja älykkäät kapulat - jo siinä tuntee ittesä tolloksi-
***
Eikae tässä yhttäkkiä kummempaa keksi. Reppu pykälään ja lapijo! Tunnelissa riittäää arpeetija pitempäänki rupijammaan - jos selekä kestää ja sosijaalihuolto soppaa tuo.

lauantai 15. heinäkuuta 2017

PUNAINEN


Lintu lensi taivahalla,
lintu kaunihin punainen.
Purppuraa sen siivet välkkyi
oli nokkakin punainen.
Punaviitta hartioilla,
punaiset sukat jalassa.
***
Liihoitteli taivaankantta,
johan Suomehen osasi!
Kaarratteli kaupunkeihin
lensi pienihin kylihin,
munan jätti sinne tänne,
köyhänpirttiinkin pakersi.
***
Kaupungeissa lintu työnsi,
munat kirjavat, koreat
köyhän loukkoon lohduttoman,
tehtaan työläisen tupahan.
Etsiskeli kaikki köyhät,
heille pyöräytti munasen.
***
Kului aika vuodet vaitui,
lintu kasvoi ja isoni,
vaati hiukan rikkahilta,
antoi köyhille roposen.
Lintu kasvoi suuremmaksi,
valtavaksi jo yleni.
***
Jopas alkoi suuri lintu,
myöskin mammonaa kerätä.
Rahamyllyt käyntiin pisti,
kasinopelit kamalat.
Rahaa pyöri, johto vöyrtyi,
köyhät jäivät muistamatta.
***
Tultiin sitten jo alulle,
aikaan suuren muutoksien!
Punalinnun siivet muuttui,
nyt ne kullalta kimalsi,
Tohtoria , maisteria ,
lintu illoin lennättääpi.
***
Eipä köyhiä kopeloi,
vähäisenkään vaivasia.
Jupit veisailee väkisin,
lurittelee"sorronyötä".
Salkku täytehen pakattu,
osakkeita suuren voiton.

MARI -72.


Lily vaipui haaveisiinsa. Mari katsoi häntä hetken aikaa huvittuneena ja
alkoi sitten valmistautua lähtemään. Lily havahtui aatoksistaan ja nousi myös pöydästä.
Kun he kävelivät autoa kohti heidän vierelleen ajeli pärisevällä mopolla joku paikallinen erikoisasiantuntija. Mari oli huomannut, että kylällä
oli joitakin persoonallisuuksia, ja tässä tuli heistä yksi. Mies oli pukeutuneena tuulipukuun, vaikka ilma oli läkähdyttävän lämmin.
- Neidit, te kedon kukkaset! Mistä olette? Kärsiikö puhutella?
Mari olisi mieluusti kävellyt suoraa päätä autolle kommentoimatta tätä
huomaavaisuutta, mutta Lily pyörähti kannoillaan ja seisahtui. Mies ei
varmaan osannut odottaa sanojensa vaikuttavan, oli pikemminkin tottunut,
etteivät ne tehoa. Kaiken kukkuraksi Lily kopisteli eleganteilla
korkokengillään aivan miehen ja mopon viereen. Mari ei tiennyt, katsoako
vai jatkaako autolle.
- Ja kukas te sitten olla? Tämän kaupungin pormestariko?
Mies istui mopon satulassa hölmön näköisenä.
- Pormestari? mutisi mies, - Et suinkaan leikkiä laske mun kustannuksella!?!
Miehen ääni kohosi varoittavasti. Mari oli siirtynyt jo kauemmaksi, hän alkoi pelätä konfliktia. Mopomies saattoi olla vaikka miten suoraviivaisen toiminnan mies.
Samassa heidän vasemmalle puolelleen kaarsi sininen auto. Mopomiehenkin huomio kiinnittyi siihen, ja äskeinen tilanne tuntui laukeavan. Jussi
Puska irrotti aurinkolasit silmiltään ja loikkasi autosta käsi ojossa
Lilyä kohti. Marille hän miltei tokaisi: - Esittelepäs minut
ystävällesi!
Maria otti aivoon miehen lipevä esiintyminen ja komenteleva sävy. Mari
tosin arveli sen olevan vanhojen kalavelkojen maksua.
- Selvä. Lily, tuo on Jussi Puska? George Bush, paikallinen casanova.
Jussi, tämä on Elisabet Moore, serkkuni Valloista.
Jussi vilkaisi Maria moittivasti: - Mikään casanova?
Lilylle Jussi ehätti oikaisemaan: - Me tuon Marin kanssa tämmöstä
leikkiä aina keskenämme?
- Mitäpä tuota casanovan mainetta kumoamaan. Näyttöä on vaikka muille jakaa, vakuutteli Mari.
- Kyllä sopii yksi casanovakin tänne kylälle, naurahti Lily rohkaisevasti ja ohimennen katsoi mopomiestä, joka hitaasti, mutta varmasti heilautti mopon liikkeelle käynnistäen sen pihasta maantielle laskiessaan.
- Kuinka kauas mopolla pääsee? hyräili Jussi ja ryhtyi esittelemään naisille uutta autoaan. Marin harmiksi Lily oli kiinnostunut joko autosta, miehestä tai molemmista.

LAUANTAINA.....


...sitä voepi vilikasta taakseen ja kattua mitä sitton saanu viikon aekana aekaan, vae eikö mittää. Aenahan sitä jottae. On pilattu evväetä ja ympäristyvä, Kuulema itekullaki seon joku helevetin hiilijalanjäläki? Meeppä ja tiijä mitä seki meinaa? Eikö ne riivatut älyvä putsata pattiineitaan? Herroellahan se tuntuuki olevan aeka rankka. Lentäminen kuulema leventää sitä jäläkijä roppakäjellä.
***
Eksympä taas kerran polulta ilimojenteille. No, sehän eijoo rankastavateko? Mieluummin päenvastoen tae sitte vastajaloin. Eksyny oon sanojen viitakkoon... Päässsekö ylleiselle väölälle tällä fiilinkillä. Huonosti nukutti ja ny on väsyolo, ettei taho jaksaa käsiä pittää näppiksella,
***
Mistähän se olikaa puhe? Niin, ne viikon saavutukset. Monenkimoesta sitton muka yrittäny, vaen jääny käötännössä lykättyjen asijoijen lippaaseen,Perusteluna : Ehtiipä tuon, ja tehköön joka keksiny. Saakelijako tässä pingottaa ? Kattokaa te kylän koerija. Eivät ne duunaa, mutta leipäsä hankkivat, Koerahan on semmonen että melekeen kaekki joutohetket se makkaa ja vetelee - mitäpä muuta kun - koeranunta.
***
Kyllä kae se elämä onki menny liian tavarakeskeiseksi. Niin palijo turhaa ostetaan ja viskataan menemään kun uuvuuvenviehätys on siitä revitty ja uutta putkeen. Kita ammollaan sitte huuvetaan kuinka kehenosti mennee. Huonot palakat pannaan perseet penkkiin,Toevotaan että alakaa mennä sevverran paremmin, että uikutus loppuu!
***
Lämmintä viikonvaihetta, toivottaa hän!

perjantai 14. heinäkuuta 2017

TYYTYMÄTÖN.


- On tämä kyllä yhtä helevettijä!
- Mikä se taas on toverilla päen persettä.
- No nämä helteet!
- Vastahan sinä napisit kylymää tuulta.
- Vae ei tämä oo valakoihosen säätä. Ukkonenki saattaa tappaa.!
- Mitä tuo haettaa. Seon äkkijä ohitte. Eikä tuu hiki!
- Mukava seon ällistellä täällä se aekasa.
- Aenahan tuo sulla on niin vaekijjaa. Millon hiki millon palelee.
- Vituttaa tuo vähempiki. Taas työntävät minun rahoja sinne reikkaan.
- Sinunko neon? Minä luulen että antavat pelekkijä luppaoksija. Itekkihän tässä laenoja otetaan. Seon tuo maalimantallous niin monimutkasta, että meijän pölijien on paras olla ölövinä.
- Kohta konkurssi tullee ja jouvutaan kerijäläeseksi.
- Mitäpä tuo haetannee. Ellää päevän kerrallaan.. Ei kae se ätisemällä kummene.
- Jos ei kummene kumminki helepottaa.
- Tuolla keinollahan saa vattahaavaän ja pöönäotin ja tullee hulluksi. Asiajt mennee niin ku mennee siinä ei palijoa pysty immeinen vaekuttaan. Eiköhän lähetä kalijolle?

MARI. --71.


- Oo, te ei olla huolestunut. Maksan normaali hinta. Hiukan exra jos paikka hyvä. Marin kanssa tutkia paikka.
Miehet nousivat ja hyvästelivät naiset. Tuskin ulko-ovi sulkeutui kun Mari aivan kiljaisi:
- Ihanaa! Kuinka se noin hyvin järjestyi. Tää on jo ihme.
- Ihme se ollakin. Jumala järjestää asian kaikki se oikea, Lily sanoi.
- Mutta näin kuin järjestettynä. En vieläkään ymmärrä miten tuollainen on mahdollista.
- Jumalalle ei mikään olla mahdoton. Vapaakirkko olla ilon kirkko. Kaikki järjestyä parhainpäin.
- Kuulutko sinä Vapaakirkkoon? Mari kysyi.
- Minun isä jo kuulua. Minun mies kuulua. Minä kuulua koko ikä, Lily sanoi.

Mari ajatteli itsekseen, että tämä tästä tosiaan puuttuikin, big house?
tarkoittikin kaiketi jotain temppeliä. ? Joten hyvästi vain rauhaisat
kesäillat, kun lähistöllä alettaisiin seuroja pitämään! Kovaäänisistä kuuluisi kilometrien päähän tinkimätön todistelu ja maailmanlopulla
pelottelu.
Mari nuhteli itseään, mitenkäs hänelle näin yhtäkkiä oli juolahtanut
tällainen uhkakuva mieleen? Paikka oli ilmeisesti käymässä hänelle jo
niin rakkaaksi, että hän halusi puolustaa ja suojella sitä kaikin
keinoin. ?Härkää sarvista, siitähän se selviää, päätti Mari ja kysyi
kiertelemättä: -Vedänkö aivan väärät johtopäätökset, jos luulen, että
olet rakennuttamassa kirkkoa?
Marin hämmästykseksi Lily puhkesi iloiseen nauruun, epäilemättä
valkaistut hampaat loistivat kuin helmirivi.
- Ei, ei, ei! Koti se olla! Koti ja ateljee! Minä luulen, kirkko löytyy
automatkan päästä, niin.
- Ateljee? Et varmaan ole kertonutkaan vielä aivan kaikkea itsestäsi?
- No, minä ei ehtiä vielä. Minä haaveillut jo years, vuosia, että
eläkkeellä on aikaa taiteelle. Minä tauluja? selitti Lily tehden samalla
suorakaiteen muotoista kuviota ilmaan käsillään.
- Ahaa! Maalaat tauluja!?!
- Niin. Oilpainting? mitä onkaan suomeksi??
- Öljyvärimaalausta.
- Hankala sana. Sitä se olla. Ai, kun saan kunnon tilan, niin olla onnellinen?