Sivut

torstai 28. helmikuuta 2019

JATKIS -22

PUTELLI -22.
- Se sopii hyvin! Pilalle se menee tuolla käyttämättömänä. Täysin kunnossa se on.
Ai, nyt valehtelen. Sen vesisäiliö vuotaa jonkin verran, vain se on helppo homma uusia, pistää vain sinkkitynnyrin kahtia... niin on ikuinen säiliö. Minäpä pistän puseroa niskaan, niin lähetään sitä ihmettä katsomaan, Kusti sanoi.
- Onkos se mitä merkkiä, se moottori...? Niitäkin on useampaa mallia. Olen kuullut hehkukuulamoottorista, onko tuo semmoinen?
Paavo kyseli.
- Eihän se semmoinen. Tämä on tavallinen yksisylinterinen maamoottori. Merkki- se on "Olympia". Kaiken kaikkiaan hyvä moottori. Meillä se on ollut toista vuosikymmentä... Eipä siinä ole muuta ollut, kun tankin on muistanut täyttää... Se sinunkin pitää traktori laittaa. Sehän Puteli on kylän öhytaloja. Eihän niitä isoja aloja, näistä puolin jaksakaan parihevosella kyntää...Liian hidasta ja aikaa vievää. Pinta-alat kasvaa ja väki vähenee. Minä, kun ensikerran elämässäni, tänä syksynä vetäisin sänget mustaksi traktorilla, ei siinä paljon vanhentunut. Poika vetänyt nyt kyläläisten peltoja mustaksi. Oli vain aura pikkusen nyt särkynyt, sitä tuli sepittämään, Kusti selosti.
- Voihan se olla, että äkkiäkin tulee se traktori laitettua. Pitänee vähän katsella mihinkä tässä alkaa, Paavo sanoi.
- Päivää isännät. Tehän olettekin lähteneet voiman kanssa liikkeelle. Lähetäänpäs porukalla katsomaan, että kelpaako moottori teille. Se on tuolla kauempana, puimalanladossa, että lähetään katsomaan, Kusti sanoi. Sitten lähti menemään navetan takana, hiukkasen etäämmällä olevaa, puimalaa kohti. Kaikki muut miehet seurasi perässä.
jat.

RUNO

KASKENKAATAJA

Kaadan kasken kasvamahan
raivaan pelloksi risukot
tulenhenget herhiläiset
tekee mullasta muhevan
palaa kannot kaikkinensa
nousee tuhkasta tukeva
oras kaunis katseltava
vilja tuulettuu eloksi.
-
Uurastelen uutterasti
raadan raivolla rajulla
uutta sarkaa synnyttelen
pellon laajalle levitän
ojat suorat kunnolliset
kaivan voimalla vasiten
että säilyy hukkumatta
vilja kultainen minulla.
-
Kasvu versoikin vireä
laitan vielä lannoitetta
panen siemenet syvälle
jyvän pienen kasvamahan
siitä toivoisin satoa
työstä palkan saadakseni.
-
Kynnän kylvän peltojani
Luojaa kuitenkin rukoilen
anna jos niin tahtonetkin
kasvaa kunnolla satoa
poista halla halmehilta
tuho tainnuta tukala.
Oiva Pennanen.

RUNO

TOSIKAMALAA.

Se liian vaikeaa on, ihan totta
lisää nälättää vain että ja jotta
jääkaapille johtaa Mummolla tie
ja turmioon jälleen Mummon vie.
-
Taidan alkaa nyt läski dietille
sitä suositti naapurin Ville
pelkkää rasvaa kun suuhunsa laittaa
ei se kauan jaksa maittaa.
-
Jääkaappiin vain läskiä hankin
se on konsti varmasti vankin
keväällä sitten solakka oon
läskit haihtuvat vitikkoon.
O.P.

RUNO

HYVÄÄ KALEVALANPÄIVÄÄ!
*****************************************
IMMEN LÖYSIN IHMEELLISEN
*****************
Kuljin, kaartelin kylillä,
yksinäni, vailla noita
tunnusmerkkejä hyviä,
joista nähdään silmäyksellä
onko mies ihan mitätön,
vaiko kunnon kansalainen.
Moni katseli kysellen,
kysellen ja kuulostellen
onko miehellä mahikset
täyttää tarkoin vaatimukset,
josta kasvaisi lopuksi,
yksilö niin hyödyllinen.
Eihän sinkkuna sikiä,
yksin kasva poikasia,
on siis tehtävä tilaus,
varattava vaimon puoli,
joka synnyttää sopivat
tyttäret ja poika lapset.
Siispä mestoille menoksi,
jospa vaikka onnistaisi?
Löydän tyttösen mukavan,
joka ollut käyttämättä,
on siis ehta ja siveä,
ilman miehen kosketusta .
Kohtasin sen sattumalta
aivan summassa tapasin
neidon, muita kaunehimman
Immen kalpean, ihanan.
kainon, pienen, nöyränlaisen,
jonka perheeni emoksi,
otan kohta vierelleni.
Katsoin kerran, katsoin toisen,
katsoin kerran kolmannenki,
johan tuon sanoiksi saatoin,
tyttärelle tuumiskelin:
- Voiko olla noin sorea
ihmiseksi synnytetty?
Voiko olla noin ihana,
kuolevaksi tarkoitettu?
Voiko olla noin heleä,
eloon julmaan juurrutettu?
Kenties kohtasin unelman,
ihmeen suuren sattumalta?
- Jospa kertoisin sinulle
tunteet kuumat kummalliset.
Lemmen tuskani tuliset,
rinnan poltteen riuduttavan.
Impi kainosti hymyili,
silmät kutsui kaihoisasti,
mulle merkiksi säteili,
teki homman helpommaksi.
Jopa notkistin nikamat,
pistin polvet permannolle,
siihen neitosen etehen,
viereen impin ihmeellisen.
Käsi tarttuikin kätehen,
huulet lausui lausehia,
suuni silmukat sopersi,
kieli keksi kiemuroita,
sanaleikkejä somia,
lystikkäitäkin runoja.
Immen saisinko omaksi,
kaunokaisen vierelleni,
elon taipaleen varalle,
perheen suuren saamiseksi?
Impi vaieten hymyili,
käänsi päänsä kallellensa,
sitten suullansa sanovi,
rusohuulin hurmaavasti:
- Toive turha tuo totinen,
ajatus niin kummallinen,
sitä en minä sulata,
enkä pohdi ponnekkaamin.
Minäkö vaimoksi tulisin,
surkealle supparille,
sulle raatamaan rajusti,
ääreen hellan heilumahan,
lasten purkuhun panisit,
mahan suuren kantajaksi.
Ehei, siihen en säkerry,
suostu en mä sellaiseksi
pirttihirmuksi, pahaksi.
Luisen nyrkin nyrhimäksi,
äksyn miehen potkimaksi.
Sielun säilytän siveän,
aarteen parhaan murtamatta.
Luojalle kaiken kuljetan,
puhtaana kuin saadessani.
Mene siis sinä mokoma,
muille maille vierahille,
jossa huorat on hupina,
portot vahtii porraspäissä,
Impi siiville solahti,
nousi tyttö lentimille,
oli enkelin näköinen,
täällä käynyt kääntymässä?
Katsoin kaiholla perähän
neito kaunis huiskutteli,
mulle miehelle nololle,
syntiselle saatanalle!
Oiva Pennanen

HILJASTA

ÄTINÄÄ.
***
VITSIHän seon vähissä ja naoru kattelussa näenä synkkinä päevinä. Pian se Arskakin näöttää naamaasa tarpeeksi. välissä himmijä hämärä. Aekasahan se kestää vielä , mutta jostakihan sitä häätyy ätistä kun on kerran hommaan panneotunu.
***
OHAN se Musti muunaki kuin papin hevosena. Vaekka laolaja ulisee - Taevaanranta peittyy säteistä aoringon... Menispä syyspimijällä katteleen niin ei näö ku yksi aenuva valopilikku. Se taksin merkki. Joka kiitää yössä etteenpäen jos eijoo taksitolopalla voonaamassa uhurija.
***
EIPÄ tuosta kantsi alakaa rustaamaan suurempaa numeruva. Jos ei silimään satu niin haro käsillä. Meillä käsitellään sokijat silikkihanskoen ja annettaan ohojeita. Ota silimä kätteen näät paremmin. Vanahat sano. Onnistuhan se jos sattu olleen sovan jäläkeen läsisilimä. Nykysi ammuttaan Laaserilla ja näkö tullee vaekka puusilimään. Sanovat, lieko sitte asijassa perrää?
***
Pää seon vetävän käjesssä. Tae voe seolla jalakaki? Kaekki maksaa ja syötävä aenaki vähenee jos ei lopu. Seon hyvä jos rahhaa ulukoeluttaa, aena se jonku käsijä lämmittää. Rahaton on kuin pilivinen syysilta. Eessä vaen synkkää ja tie jota on tähän tultu on kuoppanen ja montut on saastevettä pullollaan. Voe se joskus viiksettääkki? Tekevälle sattuu. Tosin voe sitä sohvaltaki puota.
***
OOTELLAAMPA taas huomista, kyllä se sakkasa sannoo tae voe se olla vaetiki. Aenaki mikäli pallo pyssyy kuosissaan. No. mitempä se ny loppus ku on tähäki asti pysyny ratallaan.

keskiviikko 27. helmikuuta 2019

JATKIS-21

PUTELLI -21.
Paavo, jopa ryiskelikin huomiota herättääkseen, se ei kuitenkaan tainnut kuulua suuren uunin takana olevaan keittiöön.
Paavo harkitsi jo lähteä katselemaan keitä keittiössä olisi, mutta samalla hetkellä talon isäntä saapui uunin takaa suutaan hihaansa pyyhkien.
- Päivää! Onhan täällä isäntä kotosalla. minä ajattelin jo, että sinä olet jossakin kokouksessa, Paavo sanoi.
- Mutta päivää! Minähän emännälle sanoin jotta tulikohan pirttiin joku? Enkä ollutkaan väärässä, Kusti sanoi ja tuli tervehtimään kädestä Paavoa.
- Minä menenkin heti asiaan, kun tässä pikkusen kiire hännässä... Sinähän puhuit kesällä, että sinulla olisi joutavana maa- moottori? Vieläkö se sinulla on? Vai joko olet sen kerinnyt hävittää, Paavo kyseli.
- Kyllähän se tuolla puimalassa on. Eikä sitä ole käytetty enää tänä syksynä ollenkaan. Traktorilla se on niin nätti pyörittää ja kuljettaa puimakonetta. Ei tarvitse enää pelätä ryskyn kaatumista. Kuten tiedät... se jonkun hurjan hevosen perässä se on onnessaan saako koneen ehyenä perille,Kusti sanoi.
- Meillä ne särky sovut Kohtalon Jussin kanssa, tunnethan sinä miehen, tuolta kunnastakin. Melkoinen änkyrä, Paavo sanoi.
- Kaikkihan sen Jussin tietää! Sillä on aina se omaetu ensimmäisenä. Vai meni sovut rikki? Se on murheellista kun välit menee naapurin kanssa poikki... No, sille ei voi mitään...Kusti sanoi.
- Eihän siinä mitään, vain kun moottori on meidän yhtymässä ollut Jussin, ikivanha Hoppa. Kyllähän sen kanssa on monet päivät odotettu, milloin se suostuu pyörimään... Nyt Jussi suuttui jumalattomasti, kun koko aamupäivän se sitä sepitti. Niin siitä minä pikkusen huomaotin, niin eikös tämä alkanut uhkaeleen, että vie moottorinsa pois. Minullapa otti niin luonnon päälle - sanoin, että siitä vain. Kehaisin vielä, että ei tule suru puseroon. Tämmöinen se on tilanne! Mielellään me moottori sinulta ostetaan, jos myyt, Paavo sanoi.
jat.

RUNO

RUNOLINTU

Jostain sielusta syvältä
sydämestä sykkivästä
lintu lentohon lehahti
pyrähteli lentimille
valkosiiville suhahti
ilman halki liihotteli.
-
Kierrätteli kaarratteli
tutkisteli tarkasteli
minne laatisi pesänsä
pesueelle kasvavalle
asuinpaikaksi hyväksi
reviiriksi lentävälle.
-
Kelon kuivuneen yhytti
kuivetuisen kankahalta
tuosta turvako olisi
kovan myrskyn mylviessä
heti muuttuvi ajatus
eipä paikka kelvollinen
turvapaikaksi hädässä
pahan vaaran vaaniessa.
-
Jopa löysi suuren kuusen
näreen paljon näyttävämmän
joka muita on isompi
rungoltansa mahtavampi
latva taivaita tavoitti
oksat heilui hempeästi
sinne turvaisa asunto
linnun helppo rustaella.
-
Lintu latvaan laskeutuikin
oksan vahvimman valitsi
kurkisteli katselikin
tämä suojaksi sopiva
ihan latvaan laittelikin
pesän sievän ja sopivan
runot saivat runsahamman
kodin paljonkin paremman.
Oiva Pennanen.

RUNO

MUMMON KEVÄT

Kevämieltä mahtavasti
mummon rintaan lykkää,
maha aevan kuralla
ja syvän sattaa sykkaa,
kun hormoonit, ne penteleet,
taas tuntuu kehossa,
mittää vikkaa ei oo
mummelilla tehossa.
-
On suunnitelma valmiina,
puuttuu vaen kohtetta,
vaan sellaisia etsijessä
tuntuu kummaa hohtetta,
kun tulta iskee silimissä,
ja päässä huiputtaa,
ja jossae mahanpohojassa
perhoset ruikuttaa.
-
Kunhan saan vaohtiin rolleni,
niin se onki menoksi,
ja kumaraenen selekä
mennee takakenoksi,
ny kohillaan on meninkit
ja tulta tukassa,
voe poijat ootta mummon kaa
te vielä hukassa.
-
Rolleni renkaa savuaa
jarrutan hiukan kurvissa
ja sielu lepää jossain
Taivaanisän turvissa
jos joskus hiukan lipsahtaa
anteeksi anelen
ja uudet ehdot elämään
tarkaasti sanelen.
O.P

SAANÄHÄ

JOKO KULTAA?
Hyvvää Keskiviikkoaamua. Seon tätä! Kultaa tulis vaen huulirasvaveikot lyö kapulaa rattaesiin, MInkä näelle. No. laskuihin on toki opittu- Alas on menty kiihtyvällä noppeuvella. Laskuvarijonlaukasija jumissa ja kantoraketti on suutari! Yritä siinä piliviin.
***
Pieniä on Vorttuminrahat kun me joukolla pakkaotaan liikenteeseen. Siis sie ja mie! Siinon mirhaa ja muuta huumaosaenetta. Siinä kalapennee optijot ja muut paperirahat kun tärskäötettään tuomiset pöyttää.
***
Niin se kolomas mies? Niitähän löytyy. Viisautta vähemmän, tolloutta enempi, pittää olla rajatappaos. Ohan sitä viisaotta vaen kun seon vanahentunutta. Ja muutenki monella huono ulosanti..
***
Hättyyttää hartaat palavojat sun hittoon ja siinä osinko jää saamatta. Kumartelleehan se jäökkäki selekä jos parempasa kohtaa. Semmonen oes kyllä hyvä. Notkijat polovet ja ratsupaekat korreloe kummasti.
***
Että kyllä seon tänä päevvänä tarkon ohojattua immeisen maallinen vajellus. Jo pienestä piiäen valavotaan tulleeko tulokkaasta tolokku eläjä. Jos on jottae poekeemaaa niin remonttiin.
***
Jos kaekesta huolimatta kakarassa henki pihisee niin kamala rässi päälle, että tuosta hyvä tulisi. Jos näöttää että älli on hakusessa niin tekoälyä pönttöön ja imlanttija nahan alle.
***
Nälkä on vieraana ja vie tuhkattii pesästä. Tilalle tuo murhetta ja tuskaa. Syksyn ruskaa on hyvä katella akkunasta. Ulkona viimat vinkuu eikä oo tilaa majatalossa ...
***
Kuitenkin kaikitenkin. Pakkanen panee ja viima purasee, onni potkii ja kohtalo hymyilee, mutta ei pie uskuva houkutuksia vaan jämysti pittää tuulesta kiinni. Huomasitko? Vetasin huulirasvaa suksenpohojaan. Voetto tännään kotiin.

tiistai 26. helmikuuta 2019

JATKIS

PUTELLI -20
- Niin se Kusti jo kesällä kehuskeli että on semmoisen värkin ostanut... No mikäs se rahamiesten. Ei silti on se ollut minullakin mielessä, mutta epäilyttää onko siitä Mikosta kuskiksi? Se on tuon kiljun kanssa alkanut tuohustamaan. Päissään lähtee ajamaaan niin romuksihan se traktorinki ajaa, Paavo sanoi.
Aution Reino kaarratteli Letukan Isolan pihaan. Pysäytti sen pitkän kivinavetan edustalle. Miehet kapusi alas autonlavalta ja tulivat Paavon ja Reinon luo.
- Paavokos se mennee sisälle? Tuttu mies talossa, Jaska sanoi.
- Enhän minä koskaan talossa ole käynyt. Kusti kyllä on tuttu. Hyvinkin seon tuttu. Vain, että ei riitaa tulisi niin voinhan minä mennä. Odotelkaa tässä, Paavo sanoi.
Putelin Paavo lähti astelemaan arvokkain arvonsa tuntevan isäntämiehen askelin sisälle. Talo oli iso, melkein kuin kartanon päärakennus. Jopa sisäänkäyntejä on kaksi. Toiset ovet olivat kiinni, toisen sisäänkäynnin pariovista, oli toinen puoli auki.
Tästä ovesta Putelin Paavo työntyi isoon eteiseen, jossa siinäkin oli useita oveja. Paavo aprikoi kotvan ennen kuin valitsi oven jota arveli eniten käytetyksi. Raskas ovi aukesi suureen pirttiin, joka vaikutti autiolta.
Paavo astui sisälle suureen pirttiin ja jäi ihmetellen seisomaan ovipieleen. Pirtti oli todella iso. Kalusteista näki, että
talo oli vauras ja isäntäväki valistunutta
Uunin takaa keittiöstä hän kuuli ruokailuvälineiden kalahtelua ja arveli talonväen olevan juuri ruokailemassa.
Pirttiä kiersi tukevat puupenkit. Paavo istahti penkille, heittäen hatun päästään.
Paavolla alkoi kiirekin jo painaa. Miehet odottivat varmaan nopeaa toimintaa. Pimeäkin kohta lasketuu maisemaan...Ei kuitenkaan talonväen ruokarauhaa sopisi rikkoa.
jat.

RUNO

ON SE KOVAA

Kaveri käsitti asian laidan
ilman iskuja mä olla taidan
mutta on paljonkin elämää kurjaa
iskuja, potkuja tunnetta nurjaa.
-
Miksikä vaieta pitäsi niistä
eikai nyt sitä kukaan kai kiistä
asiat helpottuu vain puhumalla
ei yksin suremalla peiton alla?
-
Runoko sitten on se vikatikki
joka panee keskustelutkin rikki?
eikai se riimitys asiaa muuta?
pitääkö pitää soukempaa suut

Mummo sanoo jos sanoa pitää,
ehkäpä siitä jotakin itää
kasvua aivan tuoretta, uutta,
sanoihin jos saa lennokkuutta.
O.P.

RUNO

KERRAN KALASSA

Tyvenenä kaunis järvi
saloseudulla makasi
pinta peilaa kaunihisti
pouta pilvien hopeat
katson kauan kauneutta
kuvajaisia komeita.
-
Kuvajaiset kuljeskellen
vedenkalvossa soluvat
pilvet muuttaa muotojansa
päivä paistavi parahin
onnentunne rinnassani
tuntuu vahvana valona.
-
Vene keinuvi vähäsen
väreet pienet kuljeskellen
pian särkevät näkymän
aivan muuksi muotoutuvat
pieni hetkinen lumottu
häipyy tuuleen tahtomatta
muisto kumminkin mukava
säilyy hetkestä hyvästä.
Oiva Pennanen

HUOMATTU


ÄLYNPUUTETTA
-----------------
NORMIHUOMENTA seon taas höpötysaeka koettanu ja palattu päeväjärijestykseen. Järijenpuutetta on ilimassa etelleen. Varmaan johtuu ilimastonmuutoksesta? Pakkanen ei pääse uuvistustyöhön. Ilimastonmuutosta?
***
HEVOSELLA tietenki pääsee - jos on! Ja jos ei oonniin niin aotolla. Aotoon tae vastaavaan verraten palijoki mahollisuus on isompi. Hevosija pellin alus täönnä eikä piehtaroe,paetti jos antaa mennä läpi helijät ilimat!
***
SEONKI kova sana kun pyöräöttää kaarasa nokan kaotta muutaman kerran volttija. Hyvä jos huoku säelyy. Paha jos eijoo vakkuutusta. Seon kaara melekolaella entinen ja huommenna vekseli lankijjaa!
***
KYLLÄ se koettelee nyt liukkaijen tultua monenki maksukykyä jos itte ratissa toheloe ja maksuvalamius voe säekähtää kertalaakista.
***
PANKIN rukkoushuoneeseen polku johtaa jossa kohttaa ankaran pankinjohtajan joka ei anna armon käyvä oekeuvesta vaan vaatii jokkaesen killinkin mikä vipannu oot korkoineen takasi.
***
ITKU ei aota markkinoella. Naoru sen sijjaan , luulen, takkuuvarmasti. Piipaa-auto saapuu sirreenit soijen ja siirtää nopijasti hohotelijan turvasäelöön - pyörijjään koppiin.
***
Siellä sitä varmaan saa hihkasta kahenperseen voemalla. Tämmei oo hymypoekaen maa. Tämmön raakaa lihhaa syövijen tosi miesten maa. Oon käsittäny. Pitäneekö paekkasa?Voehan siihen pistää komitejan miettiin?
***
NIIN, mistähän se olikaa kysymys.? Mietippä sitä.

maanantai 25. helmikuuta 2019

JATKIS-19

PUTELLI -19-
- Joo ei meitä ketään innostanut hevosen perässä juoksu. Eikäpä muutenkaan ole sitä maahenkeä. Kantturoiden kanssa saikata yöt ja päivät. Ei kiitos! Vaikka tämä autohommakaan ei ole kullanvuolemista, niin joten kuten kuitenkin mutkassa pysyy. Varsinkin kun tykkää hommasta. Meillä vielä lisäksi, riittää noita miehiä. Auto onki liikkeellä jatkuvasti. Miehet vain vaihtuu. Tahtovat vain nuo autot olla liian heikkoja. Menee vetoakselia ja periä ja vaihdelaatikoita.
Senhän tietää, että kun remontinpuolelle joutuu. Se leikki se tulee tyyriiksi. Eikä tiliä tule jos auto ei liiku. Tämä Leena se on kova rauta. Hehhee! Pellot ne kyllä joutaisi vuokrata, kun joku edes vähäisenkään maksaisi, Reino sanoi.
- Vuokratkaa minulle! Vain se pitää olla pitkä vuokra-aika. Vähintää kymmenen vuotta. Nehän olisi tuossa niin sopivasti rajan takana... Suurentaa pitää jos meinaa pysyä ammatissa mukana. On lisäksi tuota jälkikasvua...Minkäs verran niitä nyt oli- kaan, Paavo kysyi.
- Onhan sitä viljeltyä kaksikymmentä eri hehtaaria, jopa reilusti. Huonossa kunnossahan ne ovat. Ojat on painuneet kiinni ja pajuja kasvaa. Siksipä velimiesten kanssa on puhuttu, että kun joku viljelisi, eivät metsittyisi, Reino sanoi.
-Tällä puheella, minä otan ne viljelyyn. Heti tehdään paperit kun täältä selvitään.
Jos että kovin kovaa vuokraa peri, Paavo sanoi.
- Sen verran on puhuttu, että alussa saa aivan ilmaiseksi. Sitten myöhemmin jos ne jotakin tuottaa niin sitten katsotaan. Joka tapauksessa, niihin maksuihin se homma ei kaadu, Reino sanoi.
- Hyvä, tehdään vain pitävät paperit... Siellähän se Isolan Kustin isopytinki hohtelee. On se komea kartano. Onkos se ostanut traktorin, kun näyttää pihalla sininen kone seisovan, Reino sanoi.
jat.

RUNO

VILAUTAAKO MUMMO?

Maijaliisa nainen hurja
mutta kohtalonsa kurja
kun ei kunnon miehet dikkaa
oliskohan hiukan vikkaa
noissa Maijan systeemeissä
vika ei kai liene meissä?
Jotka tarkoin kiinni pitää
siveydestä, siinä itää
kauneus sen sielunpeilin
mieti ennenkun paat "meilin".
-
Turkin alla ei oo mittää
tässä ihmetellä pittää
mitä lienee myssyn alla
naikkosella muutamalla,
kauhistunee miehet moista
en oo koskaan kuullut toista
paljastelu onhan tauti
siitähän ei kukaan nauti
Irstas käytös vihastuttaa
tuskin ketään ihastuttaa.
-
Selvää selvempää on että,
joskus kaipaa viihdykettä,
mutta viuhahtaa ei passaa
maineensa näin siinä hassaa.
O.P.

RUNO

NÄEN SE VAEN ON
Eikö kukaan pannut sitä merkille
mikä selvä on naapurin Erkille
että luonnossa paljon on seksiä,
sitä ei ole vaikeaa keksiä.
-
Mehiläiset ja kukat ne aina saa
jonkinlaista seksiä harrastaa
sen on luonto määrännyt jetsulleen
kuinka kasvu jatkuvi uudelleen.
-
Entäs linnut? ne kuksivat yhtenään
eivät kyllästy siihen ensinkään
Tikanpoikakin puuhun kipuaa
sekin seksinautinnon sitten saa.
-
Itikat ja kärpäset tottakai
ne kesällä koko ajan nai
lempi leiskuu myos metsälammessa
kun on kiimaa lohessa, sammessa.
-
Että tarkkailkaahan nyt jullilleen
kuinka lehmäkin antautuu mullilleen
pelkkää seksiä on aina kesä vaan
ja se jatkuunee varmaan ainiaan.
oiva pennanen

ON NET

KOVAT POJAT
Maahanmuuttajat on kovia poekija. Net ei turhia hempeile. Nyrkki puhuu jos joku pistää hanttiin. Eikä kauvvas nakkaa tuo uhka alakuperäväestön taholtakkaa. Sitä heti joutuu erillaesuuvev taotta harppunoetavaksi ja kivitettäväksi. Vuan saesihan siitäe jottae päeväkirijamerkintöjä rakkaaseen päeväkirijaan. Jokapuolella ennakkoluulot ja pelko.
***
Tietennii tuo jehovijen harmaakettooni saes vipinätä myös punakonneeseen. Siinä Puttiini oesi teerevänä kuularuiskun perässä ja ampus ensiksi kaekki omat ja sitte suuntaes ruiskun tänne kun meillei oo sitä Nattoo suojanamme.
***
Selevvää turvallisuusvajettahan se pukkaa. Vaen ei tuota pije ihimetellä kun politiikot pittää tärkijämpänä naesten tekstiviestinkaepuun tyyvyttämistä. Vaen Naton miehet kun suatassiin tekstaeleen Suomen naesille niin jopa joutas omat ministerit puuhaamaan noehen tärkeihen asijoehen kimpussa, kuten esimerkiksi :
***
Onko jalan asento on astuttaessa vinossa oekijjaan tae vasempaan, ja jos on niin mitkä siitä on seorakset, ja jos niitä seoraoksia on niin vaekuttaako ne kansalaesen hyvinvoentiin, ja jos vaekuttaa onko se siunaokseksi immeisen maalliselle vajellukselle.
***
Monenlaeset pulumat ne päässä sassaroe, mutta totteutuskynnys on aeka huomattava. Huolilla kun ruukaa olla taepumus kassaantua. Tärkeintä kumminki on ettei sorru niijen alle!

sunnuntai 24. helmikuuta 2019

RUNO

MUMMO VISIO.

Luomisen tuskassa
jokainen puskassa
kovilla ammutaan,
kaivellaan juttuja,
outoja, tuttuja
tuskimpa sammutaan.
-
Lasista viiniä,
sehän on fiiniä,
välillä naukataan,
jos alkaa nälättää,
tai ukko kälättää,
lenkkiä haukataan.
-
Kai lienee tuttua
kun jännää juttua
yksinään sorvailee,
tuntuu kuin voroja,
ja muita vaaroja,
takana lorvailee.
-
Jos keksit kaskuja
tai sananlaskuja
minua naurattaa,
näin mieli kevenee
ja huolet vähenee
riimit sen aikaan saa.
-
Meno on reilua
haluaa heilua
kartsalle kaahamaan
parhaimman mallista
oritta tallista
vierelle raahataan.
-
En tunne estoja,
pitkijä kestoja
toivon mä aina vaan,
kun aseet laukeaa
olo on raukeaa
hetkinen huilataan.
O.P.

RUNO

REISSUN PÄÄLLÄ

Hehkui hiillos hohtavana
lehos lämmitti sydäntä
mökin pienen piisin luona
hehkun loimussa tulisen
kun mä saavuin reissultani
kotikonnuille palasin.
-
Koleana tuuli tuntui
viima vinkuva vilutti
elontietä tarpoessa
mierontietä kulkiessa
kera kehnojen eväiden
varustusten vaillinaisten
ivanaurujen sateessa
pahan pilkan piiskatessa.
-
Kotiin matkalta palasin
kuljin kautta kumpareiden
mäet vastaiset valitsin
kiersin kautta korpiteiden
tulin viimeinkin perille
tuttaville tanhuville
näille kairoille karuille
syrjäseudun saapuville.
-
Enpä kaipaa markkinoille
kauppahuoneisiin halua
missä sielut myytävänä
kaupan henkinen elämä
itsestäni rauhan löydän
olon lempeän omaksi.
Oiva Pennanen.

TYPERÄ

MÄREHTIJÄ.
Näen aamutuimaan, kun ei nukuttanu selailin nettijä Monenlaesta sattu silimään.Tietty porukka puhhuu jatkuvasti Hyväosasista. Rupesin pohtimaan.MITÄ NE ON?
***
No elähän se mittää. Kojin tässä vallaistumisen kun luvin noeta Iltiksen horinoeta ja sen katkerija sanoja elämisen ihimeestä.Ny on niin valosa mieli kun huomaa, että ei se elämä oo kellää heleppua'
***
SEON niin retteetä pienellä eläkkeellä köllistellä. Ei tarvii pakkautuva harrastammaan eikä matkustelleen. Poessa on kuvijoesta kesämökit ja matkaeluaotot. Näen ollen ei tarvihe panna rahhaa evustuskamppeisiinkaa.Asijoehen märehtiminen on aenuva ajanviete.
***
Siitä huolimati paska haesee niinku muillaki, noella aktiivi-immeisillä. Kolotukset on omasta takkaa ja muuta puutettakkaa ei tarvii huokaella.
Seon elämä pirunheleppuva kun ei tarvii kilivotella, kellä on eniten olemista.
***
VOEHAN ziissus! Hyväosasset? Mitä helevetin rottuuhan ne semmoset liennöö? Ensiksiki pittää arssinoija mitä on se hyvä? Tietennii hyvä pippuripihivi maestuu hyvältä. Oesikko semmonen hyväsosanen joka sen nokkasa etteen saa?
***
VAEN oesikko se hyväosanen jolla on rahhaa ja tavarata, enempi ku ite kerkijää kuluttaa ja lissää tahtoo`?Mitä helevetin hyvvää ossaa siinon? Kuvittelen että niillä päätä vannehtii aenanen hätä miten saesi ommaisuutta kartutettua. Eijoo hyväosanen semmonen.
***
HYVÄOSANEN tietennii on semmonen immeinen joka on terve, ei ronklova mikkää ruummiinosa. Seon selev'ästi hyväosanen : Vaen empä noeta ala kajehtiin, jokkaesella se kutennii joku osa kronklovaa. Toesella yhtä ja kolomannella toesta. Ja vuuet muuttaa hyvän pahaksi ennen monttutalakoeta.Harva se terveenä kuolee!
***
Näen se vaen mennee ja hyvä niin! Sanotaan että ikä viisautta antaa. Mitä sitä helevetin hulluja. Vähintään kerran päevässä tae kaksi kertaa aivosolu lakkaa toemimasta. Ihan on ropakantaa koko viisaus- Nimimerkillä: Nää on nähty.

lauantai 23. helmikuuta 2019

JATKIS

PUTELLI -17
- Minä ainakin joudan, Jaska sanoi.
- Minulle sopii, sanoi Rantalan Risto.
- Minusta ei taida paljon olla apua sem- moisessa voimaa vaativassa hommassa, mutta meidän Antti olisi voimamies. Liekö se ehtinyt jo lähteä kotia? Pussilan isäntä, jo ikämies sanoi.
- Ei näy lähteneen. Tuolla pihalla näyttää vehtaavan tyttöjen kanssa, Risto sanoi ja kurkki ikkunasta pihalle. - Entäs Mikko ja Matti ja Esko? Nuoria riskiä miehiä?
- Sinne ei humalikoita oteta, loukkaavat ittesä, Paavo kuittasi kuivasti.
- Minäpäs käyn sanomassa ulkona, ettei se Antti lähde mihinkään, Pussilan isäntä sanoi.
- Käy sanomassa ja pyydä Antti kahville, niin sitten lähdetään. Aino, kaadahan sitä kahvia ja tuo yksi kuppi lisää. Tässä pian alkaa olla kiire, Paavo sanoi.
- Mikä se nyt on hätänä? Antti sanoi kun astui ovesta.
- Päätettiin lähteä hakemaan maamoottori tuolta naapurikylän Isolasta. Tarvitaan äkäistä voimaa, että saadaan se autonlavalle. Nuo Aution veljekset varmaan lähtenee sen hakemaan. Tule Antti pöytään kahville, kohta lähdetään, Paavo sanoi.
- Sepähän passaa! Sitähän sitte päästään, aamulla viimeistään puimaan...? Veisi vain Jussi sen Hoppansa pois haitoilta, siihen mennessä, Antti sanoi.
---
Aution veljeksistä Reino oli kotona, pajahommissa. Matti ja Erkki olivat pöllikuorman viennissä rekka-autolla. Lavaauto, vanha Letukka, oli valmiina lähtöön. Reino ei epäillyt lainkaan, miesten esittäessä asiansa.
jat.

RUNO.

MUMMON KAUHUN PÄIVÄ

Olihan se päivä torstain, sitä kauhulla vielä muistan
kun autoa parkkiin mä sovitin, niin sivuun autoni suistan
oli jäätä ja lunta tulvillaan, katu aivan puhdistamatta
en mitään seikalle sille voi, en voi ajaa puskematta
sitä naapuri ruutussa olevaa, mersu vielä taisi olla
enhän asialle mitään voi, kuskina kun oon täysi nolla.
-
Naarmun mersun kyljessä irvisti, tuota pelkäsin minä kovin
takaisin minä ruudusta peruutin, sillä mietin tuota tovin
jos joutuisin maalauksen maksamaan, rahat ei mulla siihen riitä
toiseen paikkaan kaarani kuljetin, olin ölvinä ja se siitä,
kenenkään kaaroja ala maalauttamaan,katsoisi vähän mihin parkkaa
kun rauhallinen olen luonteeltain, halua en sanaharkkaa.
O.P.

LIIAN

--TERVE!!
Kyllähän ne nuo terveösintoelijat tekkeet hyvvee jäläkkee. Sitä jos on kuinkaki raotanen terveös, niin niitä kun kuuntellee kotvan niin kohtapa tuntee ihtesä niin saeraaksi ja väärineläneeksi, että on ihime että huoku on jälellä.
***
Niinpä jonottaan arvaoskeskuksiin ja napsimmaan sitte pillerrii. Kokkeillaan mitä kovempia myrkkyjä. Kummahan on jos ei henki ala olla hakusessa itekelläki. Kojekaniksi joutuu ihimisparka! Jos sattuu vikaliike ja rohto on lian äkästä ja potilas kuolee...Meitähä riittää uutta tilalle.
***
Tällä kaekella on hyvinki suuri merkitys työllissyyteen . Liäkärit suavat suuren korvaoksen ja erreökset peittää hauvankaevaja. Ja aena kilisee.
***
Suakelj! Jottae valonsäjettä sentään työntee tähän aenasseen kurijuuteen. Kaekki kun meikällä on mennynnä vituralleen. Kukkaa eijoo tekstiviestiikä lähetelly saatikka postia. Eijoo syytetty seksuvaalihäerinnästä, eikä muustakaa riettauvesta. Vaen ruoka on maestunu eikä janossakkaa vikkaa.

perjantai 22. helmikuuta 2019

JATKIS. -16

PUTELLI -16.
Pöydän ympärille kerääntynyt isäntäjoukko kuunteli tarkasti.
- Miten sinä Paavo ajattelit nyt homman hoitaa? Vaikka sadetta ei näy aivan tälle päivälle olevan tulossa... Auma on hajalla ja ilmojen armoilla, Rinteen Jaska sanoi.
- No enhän minä aivan tyhjänpäälle istu. Tuolla kirkolla satuin tapaamaan tuon naapurikylän napatalon, Isolan Kustin. Ollaan oltu paljon yksissä. Varsinkin tuolla kunnan luottamustoimissa. Hän kauppasi minulle maamoottoria, kun itsellään käynyt tarpeettomaksi. Oli ostanut traktorin. Sano myyvänsä sen moottorin halvalla. Minä sitä vähän varailin vain sanoin sille, että ensisin porukalla päätetään. Nyt tarve tulikin ennemmin kuin arvasin. Kuka on sitä mieltä että moottori haetaan, Paavo kysyi
- Ensiksi pitäis varmistaa onko moottori kunnossa ja pyöriikö sillä meidän rysky...
Jaska sanoi.
- No, siitä se Isola anto takuut! Sanoi, että takaisin saa tuoda ja hän maksaa rahat kaksinkertaisena takaisin. Rysky sillä Isolalla tuntui olevan samanlainen kuin on meilläkin, eikä koskaan ole voima loppunut vaikka sillä on silppuri siinä olkipuolella. Käsi pystyyn joka on sitä mieltä, että moottori haetaan, Paavo sanoi ja nosti itse kätensä pystyyn.
Kuin narusta nykäisten, jokaisen isännän käsi nousi ylös. Paavo silmäili naapureita hymyssä suin. Sitten hän sanoi, tyytyväisyyttä äänessään.
- Tämä on hyvä juttu. Ketkäs lähtevät minun kanssa moottoria hakemaan? Jos olisi kolme vapaaehtoista. Mennään tuonne naapurin veljesten luo. Siellä näkyy olevan Letukka kotona. Ne varmaan mielellään heittävät sen reissun. Eihän sinne Isolaan ole kuin parikymmentä kilometriä. No! Ketkä lähtee? Paavo kyseli.
jat.

RUNO

ETHÄN EPÄILE MUMMOO?

Epäile älä ollenkaan, tosia ovat mummon jutut
mummon matkassa aina tapahtuu, sen tietää oudot ja tutut
eihän tietenkää tarvitse uskoa, jos sinusta tuntuu sille
mutta kaikkeahan aina tapahtuu, mummolle ja ystäville.

Siitä torstaista kerron vieläkin, menin vaihteeksi lasikauppaan
kukkavaasia itselle meinasin, ehkä parikin mukaan nappaan
mutta höpläkynnet ei pitänyt, vaasi luiskahti lattialle
minä kauhusta siinä kirkaisin ja tuntui niin kauhialle.

Huidoin käsiä siinä hädissään, hyllyltä maljakon alas pukkaan
voi hirveää kuinka kauhistuin, sitä käsitä varmaan ei kukkaan
ryntään suin päin kohti ovea, mutta kompastun hyllyä vasten
voi hitsi jo siinä ajattelin, tämä ei ole touhua lasten.

Kauppias tarttui minua hihasta, minut ovea kohten raahaa
olen järkyttynyt itsekin, velttona minun jalat laahaa.
laskun kamalan sieltä mukaani sain, mutta tavaraa en lain
mitenhän mulla aina huono tuuri on, sitä ihmettelen vain.
O.P.

RUNO

SANTERIN KAATAJA
Saapui viirus vihtahousu
vanhan Santerin mökille
kuullosteli tarkasteli
josko löytyisi verevä
limakalvo kelvollinen
asuinpaikaksi sopiva
jossa voisi mielin määrin
tehtäväänsä suoritella.
-
Nenä Santerin sopiva
asuinpaikaksi hyväksi
jossa kasvavat kaverit
koko kopla kaikkinensa
kohta valloittaa lisäksi
nenät kaikki lähistöllä
-
Santtu vuoteella heräsi
oli vallan vaimeana
kovin viskeli vilulla
täristeli törkeästi
joka paikkaakin kolotti
kipu kouri kaikkialta
oli tuntu niin tukala
olo vallan vaikeakin.
-
Viirus kauhea kamala
oli saanut saaliiksensa
miehen vahvan vangiksensa
taisto sitkeä tulossa.
että säilyy henki kulta.
Oiva Pennanen.

VILLIT

PUUMAT?

***Kyllä se tavan tollua kirpassee kahalatessaan noessa tukiviitakoessa. Sieltä on tukkee ja täältä on tukkee ja pönkkää siellä ja pönkkää täällä...Luulis saateri siinä alakaa katse kaehtammaan rehellistä immeistä silimmiin kattoessa. Tonni kätteen että käö känni totteen.
***
VAEN mitä hulluja. Julukijasti vuan huuvvettaan tämä mulle ja tämä. Kansalaespalakkaa ja sosijaaliappuu, asuntotukkee ja aotonostotukkee. Kaekki pertana pittää suaha makkoelemalla. On pertana se päässy pahaksi. Onneksi nykyhallitus on vähä tuonu järkijä asioihin ja moni on miettiny asennettaan ja hakkeutunu töehin.
***
JOOPA! Asijasta toeseen. Seon moni heti piilopaekkoja ehtimässä kun naarastiikerit hyökkejjää. Tae puuma! Seon usseimmalla tolokku poes kun kiimanen misu tekkee tosihyökkäöksen. Eikä ne ennen raohotu ennennku polliisit saavat sen kiinni ja pistävät raohottummaan. Semmosija oon netistä ja töllöstäki havannoenu. Helepostihan tuon uskoo!.Pevot vaanii keskellämme.
***
NO, syytön kae minä oon. Minnoon vankasti pysyny asia linijalla. Joku voe tietysti eppäellä, että ei joo ollunna kaekistellen homma hanskassa. On ehkä lirahtanna jotaki rietasta joukkoon ja senhän tietää mitä siitä seuraa. Hylykimisrejaktijuva ja semmosta. Mutta riski on otettava. Historijankirijat sittä aekanaan valaskoon pimmeitä kohtija.
***
Vaen kyllä se siitä. Vaekka talavinen sää hyyvyttää kaeken kaoniin, niin uusi valakeus on oottamassa jo nurkan takana. Kyllä se siitä lutviutuu ja tilanne paranee jos ei pahene. Paekallaanhan sei pysy kumminkaa. Vaen liikehän seon tärkeintä - tae sitte ei!

torstai 21. helmikuuta 2019

JATKIS -15

PUTELLI -15.
- Kuulehan Jussi, minä se olen semmoinen mies, jolleka ei rähistä. Saat olla aivan varma, että sinun moottoria eikä vehkeitä tällä puintitantereella tarvita. Saat tämänpäivän aikana laittaa rattaat alle sekä viedä romusi mihin mielesi haluttaa... Ja eroanomuksesi yhtymästä on hyväksytty. Porukka päättää miten osuutesi tulet saamaan Asia on sitä myöten selvä, tämän syksyllisistä moottorinvuokrista saat esittää laskun... Niillä perusteilla kuin on sovittu, Paavo sanoi.
- Jos sitä kerran hankaliksi aletaan niin ollaan kanssa, saatana! Putellin Patruunalla on kyllä rahaa vaan on niin nuuka, että jos mahollista istuu toisen perseellä tuleen, mutta se loppui ny! Ennenpä olet apua vaella, kuin minä sinulta. Tulet, saatana, vielä katumaan, että pullautit minut yhtiöstä, Jussi vielä uhosi. Hän jäi kuitenkin yksin, murheensa kanssa, sillä kaikki muut poistuivat puimatantereelta.
***
Isännät kokoontuivat Putelin isoon pirttiin. Tunnelma oli jännittynyt. Putelin emäntä katsoi kovin ihmeissään, kun isäntiä alkoi työntyä pirttiin.
- No mikäs nyt? Eihän siellä ole päästy edes puinnin alkuun, vaikka on jo iltapäivä, emäntä- Aino kyseli.
- Elähän kysele mitään! Pane kahvit pöytään! Kahdeksalle! Muut eivät tule kahville, Paavo sanoi.
- Herra isä! Mitäs nyt on sattunut? Aino siunaili.
- Sanoinhan, elä kysele! Aikanaan sitten saat tietää. No niin naapurit! Nyt tulikin todeksi se, mikä on ollut niin monesti lähellä. Ei ole oikein, että yksi saa soittaa suutaan miten tahtoo. Tämä liikku oli pakko tehdä. Voihan se nyt tuntua surkealta, mutta tämä on ollut vuosikausia, kuin ajos kannikassa. Jos sitä ei puhkaise vaikeutuu koko elämä. Siitä kärsii myös koko yhtiö, Paavo aloitti.
jat-

RUNO

KEVÄÄNODOTUS

Kevättä mä toki ootan, päivänpaistetta
kesäaika minulle on yhtä haastetta
katsos, uimarannalla on merkkitapaus
kun yläosattomiin mummolla on vapaus.
-
Hinkin onkin sellaiset, et hyvän mielen saa
kun miehet kuolaa valuttaen mummon ohittaa
ja peffassa on leveyttä, vaik muille jakaisi
selluliittiä se on, toiskohan ne takaisin.
-
Uimaan olen innokas kuin virtahepo oon
vesi metrin kohoaa kun astun jorpakkoon
kuin tsunami käy hyökyaallot veden noustessa
arimpien kirkuessa pakoon juostessa.
-
Turhaan sinne Thaimaahan täältä on matkustaa
tapahtumat aivan samat täällä koetaan
samanlailla vesi loiskii sekä janottaa
fiiliksiä kesäisiä kokea näin saa.
O.P.

RUNO

KOLEAMPAA-

Puhui länsi henki lounas
paljon lämpöä latasi
etelästä hellät tuulet
ilmanhaltija lähetti
lumet poisti pontevasti
jäistä järvetkin sulatti
pani pohtia perälle
kaiken varmisti hyvästi.
-
Vielä huhki hullun lailla
taikasauvalla sojotti
nosti nurmen nurkumatta
lehdet puihin puhkumatta
laati kukkia kedolle
kutsui linnut laulamahan
kesä kukkea olikin
jokaisella saapuvilla.
-
Mutta pohjoinen tohahti
koleana vieriskeli
pitkin mantuja ahoja
juoksenteli joutavana
vilu jäljistä kipunoi
kylmä kolkko kantapäistä
pani jarruja kesälle
suloiselle kumppanille.
Oiva Pennanen.

TÄYNNÄ

TOIVOA!
Taas tänään mieli toivoa täynnä. Kaikkihan on mainiosti, jos syssää huolet syrjään. Palijon valtijaat on pyhävaatteisaan ja vieraatki on ettiny vanahosta varastoesta resuja ja duunannu niistä hävynpeittua. Hyvä niin ei oo nin riettaan näköstä!
****
Justiisa! Kyllä minunkin tekee mieli mannaa ja hunajata. Mannaryynijähän tuota voes - eijoo tyyristä, mutta hunaja heikontaa pahasti kestävyysvajetta. Vaen eihän makijata mielinmäärin.
***
On se heleppuva nuihen henkenmiesten. Ne suap ilosa irti vaekka itkumuurista. Vae entä me synnilliset saatanat. Murehittaan maalimanpahhuutta vaekka mitä se meille kuuluu. Neon Trumpitt ja Puttiinit omijaan siihen duuniin.Ja kyllä se Sauliki kantaa kortta kekoon, jos isot pojat antaa luvan,
***
Päivänpeili: -Mene rauhassa sinä synnistä syntynyt. Sillä kirjoitettu on tulee tulivaunut ja vie sinut ihannaan lehtoon jossa aena paestaa aurinko eikä yönvarijot pelota. Jalopeora on sinun veljesi ja tiikeri sisaresi ja katso suuret ovet aukeavat ja astut kynnyksen yli joka on tosin korkea, mutta se ei ole sinulle este. Paremminkin haaste. Keruupit laulaa sinun kunniaasi ja harput soittaa sydämesi hymnin. Kirkain silmin katsot valoa joka loistaa ja huomaat et häikäisty ! Vapaalla mielellä heittäydyt sohvalle ja huomaat tulleesi kotiin.
***
Vetasin tuossa hartaoshetken, että sitä otollinen oesi! Seon välillä syytä pyhittää ja päevittää tuo henkinen sisus eli sielu. Sitte kun arki kevät voe taas lastata sitä toesta vaakakuppija - tasapaeno - kato.

keskiviikko 20. helmikuuta 2019

JATKIS

PUTELLI- 14-
- No johan on perkele! Minun syykö se on jos kone ei suostu käymään? Laittakaa - saatana, omat moottorit, minä ostan oman ryskyn. Perkele, kun saa aina kuulla pelkkää vittuilua. Vain se loppui nyt! Jussi sanoi ja paiskasi jo käteen ottamansa hylsyavaimen takaisin laatikkoon.
- Koetahan saada se Hoppa käyntiin päästään puimaan, Paavo yritti sanoa käskevästi.
Jussi katsoi Paavoa silmät leimuten. Hän hermostuksissaan näpläsi moottorin vipuja, toinen jalkansa nostettuna moottorin tukikehikon päälle. Arvaamatta hän suoristautui, otti hatun päästään, sanoi lähes huutamalla:
- Ja perkele! Se ainainen vittuilu loppu nyt tähän. Minä vien moottorini pois, sanoudun irti koko yhtymästä. Minullahan on jyvät laarissa, minulla ei tule mitään häviöitä. Katsotaan miten se Putelin, isonisännän rysky hevosella pyörii? Perkele! Osataan sitä täälläkin.
- Vain sen kun, perkele! Toki moottoreita löydetään. Alahan äkkiä viedä se moottorinromusi helvettiin... Saatana, siittä ei olekaan ollut muuta, kuin pelkkää harmia, vuosikaosia. Taksaa oot kyllä muistanut perijä korkeimman tapin takaa. Muulle puintiväelle sanon, että tältä päivältä se puinti loppui tähän. Vedetään pressut tuon ryskyn ja viljakasan päälle. Sitten saavat mennä kotiin, joilla ei yhtymässä ole päätösvaltaa. Osakkaat lähtevät sisälle, sielläpä päätetään mitä tehdään, vai tehhäänkö mitään, Paavo sanoi.
Kohtalon Jussi katseli ällistyneenä Paavoa, häntä kadutti jo puheensa. Sanomaansa lieventääkseen hän sukaisi rasvaisella kädellään jo kaljuuntunutta päätään ja rauhallisuutta tavoitellen sanoi:
- Noo, koetetaanhan rauhoittua. Turhaanpa
tuossa kimmastun, mutta vituttaa helvetisti, kun ei lähde tämä perkeleenrotisko ollenkaan käyntiin. Eiköhän taasen olla niin kuin ennenkin? Saman kylän mieehihän tässä ollaan,Jussi sanoi.
jat.

RUNO

MUMMO EI RIITELE

Kukapas tässä nyt riidellä voisi,
pahaamieltähän sellainen toisi,
paras on kuitenkin juttua jatkaa
se keventää mieltä ja lyhentää matkaa.
-
Monilla loppuvi huumorimieli
pistäen kohta jo laulaa kieli
huulen jos muutaman heittelee
riemusoppaa sakeaa keittelee.
-
Miksi pitää olla aina aikuisten lailla,
pysyä asiassa, kaikkee leikkiä vailla,
kyllä raskasta siten on taivaltaa,
kun arkea kaikki on tulvillaan.
-
Heittäkää te herjaa, siitä sietämys kasvaa
se antaa jutuille voimaa ja rasvaa,
mutta totisuus kai kaiken myrkyttää,
jos faktaa vai toisille tyrkyttää.
-
Riemun mykysoppaa ryystää koita
kevyttä oloa itselle etsiä koita,
Maailma näyttääkin valoisammalta
mainostamatta en olla malta.

O.P.

RUNO

SYRJÄHYPPY

Oli suuri herranketku
mies tuo mahtava, mahoton
mietti näitä, mietti noita
mietti syntyjä syviä
aatoksia kummempia
aivan pinnaa jo kiristi
hikinahkaa hiillosteli.

Johan saatteli sanoiksi
leukaluuta louskutteli
partahaivenet pärisi
kulmahampaat kirskahteli
silmät kummasti kipinöi
otsanahat kurtisteli.

- Kuuleppas sinä toveri
rinnallani taivaltava
nyt on huonosti tulokset
seikat sietämättömästi
aivan oon minä pulassa
piukeassa pinhuusissa
keitos pohjahan kärähti
paloi aivan hiillokseksi
kun en tempaissut ajoissa
vekkulia vempaimesta
siemen upposi syvälle
alkoi siellä kasvamahan.

- Nainen huora niin mitätön
levitteli, houkutteli
aivan käski ja kehotti
vienosti näin viekotteli
antoi tissistä sipaista
taputella kannikoita.

- Minä miekkonen mitätön
sorruin naisen nappuloihin
punahuulisen suloihin
kiharoihin kiehtovihin
Johan tissistä sipaisin
taputtelin kannikoita.
Silloin valtaansa vetäisi
otti aivan pauloihinsa
raiskasi minut väkisin
pani vallan penteleesti.
Minkä mahdoin mä mitätön
mitä mahdoin kiimaiselle?

Oiva Pennanen

MOOE!

ELÄSEMITTÄÄ.
Taas on uusi päivä alkamassa, kaekesta huoöimatta. Kenossahan tuo pukkasi pottija. Mihin sen sijottasi?
Aotossahan sei raha oo parraeten tallessa, mutta onneksi osakkeet tuottaa senverran hyvin että mese vuuessa ja vaehtoon. Pittää naapurit katteelisena ja kun sopivasti pöyhii pankkitilliä. Eivät alimmat homehu.
***
Seon terveyvven kannalta kovasti tärkijjää. Homepöly on vaarallista varsinki rahapöly. Muuhun elämisseenhän tullee monelle firmalta kultasta käjenpuristusta ja huommenlahajaa. Sopivasti eläkkeelle soluvessa. Säästyy omat ja ohan se kultakello komijaa kateltavvaa. Kyllä seon mahtavvaa kun joku on osannu hommelit hoetaa ja olla hymypoeka.
***
Joopa. Näöttää tuo järkitojellissuus olevannii sitä mitä oun koko ajan äläppiny. Kun käöttää ällijä pääsee ruppi helepommalla ja sillonhan sitä pittää rääkätä maratoonilla ja punttisalilla. Sitte se antaaki ommaan eccoon mukavasti pisteitä kun saa toverille leohkasta saavutuksijjaan.
***
Huumorriin varijollahan tässä on koetettu jutustella puutaheinää, jopa heinäseipäitäkin välillä, vaen niistä tullee tikkuja kieleen. Niitä nyppijessä se kitalaki ahavettuu ja sehän eijoo laisinkaa suotavvaa. Sissäenen ahavettuminen saattaa olla nykytietämyksen valossa sanken vaarallista.
***
Ei siinä mittää, suaphan sitä olla vaen ei pitäs rikasta näötellä jos on köyha saatana ja kuristumassa näläkäkuolemmaan. Seon kamala kattuva jos on lama ruummis, lihaa vaen kielessä ja seki töhönän peitossa.
***
Vaen tätähän se on.Ei Pyhä Pietari pahalla kato vaekka ei niin juhula asussa portille könyvä. Siellä putsaoslaetoksesa harijattaan porstalla puhtaaksi ja taevaskeleposeksi. Kerta rytinällä uusattaan vielä päähän uuvet sisuskalut, semmoset lempijät ja hartaat! Sittepä sitä pääseeki enkelikuoroon laoleleen halleluijaa ja muita hittejä. Jo vaen!

tiistai 19. helmikuuta 2019

JATKIS

PUTELLI-13.
- Mikko, annapa olla! Ei se Jussi tahallaan viivytä, kun ei käy niin ei käy, Paavo sanoi pojalleen.
- Joo, vain eikös tässä pitäisi vähitellen saada muutakin aikaan, kun pelkkää Hopan rassausta, Mikko sanoi ja palaili puimakoneen toiseen päähän, toisten nuorten miesten seuratessa perässä.
Jussi veteli moottorin vipuja ja kokeili vielä johtoja, että kaikki olisi paikoillaan. Sitten hän sanoi Antille, joka koko ajan oli nojaillut moottorin jäähdyttäjän säleikköön.
- No niin Antti, kiepautahan Hoppa hörisemään, päästään irrottelemaan jyviä oljen nokasta.Nyt on oorningit kohillaan.
- Onkohan kaikki varmasti nyt kohdallaan? Pistähän ryyppyä sopivasti. Jussi, olehan jaakona nyt sitä lähettiin! Antti sanoi ja pyöritti kammesta.
- Pyöritä, pyöritä, jo lupailee. Eläelä, lopeta! Voi perkele, pari kierrosta olisit vielä veivannut, niin käyntiin olisi jäänyt, Jussi harmitteli.
- Eihän tätä sentään minuutti tolkulla jaksa veivillä pyörittää, huh, huh, eihän se pirun mylly edes luvannut, Antti sanoi hengästyksissään.
- Melkein lähti, olisikos kastellut tulpat? Taisin liikaa antaa ryyppyä. Ei siinä auta. Ne on puhdistettava. Ei siinä kauaa mene. Yksi kullin luikaus, Jussi sanoi.
- No, voi helvetin kuusitoista nyt tämä kyllä alkaa mennä liian pitkälle, jälleen kerran. Jussi! Miksi et jo aamulla laittanut sitä konettasi kuntoon? Istuskelit ilman aikojaan, kun muut laittoivat ryskyä? Paavokin alkoi hermostua.
- Kyllä tämän piti kunnossa olla! Jussi puolustautui.
- Piti, piti ja piti, eihän se rysky pyöri jos ei moottori ole kunnossa. Voi helvetti se on joka syksy samaa saikkaamista. Ensi syksynä kyllä laitetaan yhtiölle uusi maamoottori. Helvetti saa väekkyä turhan panttina tämmöiset komeat päivät. Saat sinä Jussi viedä sen Hoppasi hevonvittuun, Paavokin pikkusen alkoi suuttua.
jat.

RUNO

MUMMON KEVÄTTÄ

Mahtavaa, upeaa
aivan mulla rupeaa
hyvämieli
nouseen pintaan
niin ja aivan
halpaan hintaan.
-
Kiitos täti
kiitoksista
aivan hajoon
liitoksista.
Että kaikui
nauru kovin
nautinnoksi
kuumin povin
-
Tervehdys vain
täältä sinne
jossa kukkinee
jo rinne
täällä vielä
pohjoistuulet
hyytää hymyisätkin
huulet,
toivoa nyt
pitää että
kotvan satais
kuumaa vettä
kohiseisi kevät
rinnas
ilo tuossa
aivan pinnas.

O.P.

RUNO

RAKKAUDEN TUSKA.
Jossain kaukana rakkaani vaellat,
varmaan tuntien samaa tuskaa.
Joka minunkin rinnassa roihuaa,
sen tuskan tahdomme yhdessä jakaa.
Tuo tuska, on tuskaa ihanaa,
jospa se ikuisuuksiin kestää saa.
***
Kun rintani poltetta rauhoitan,
kumma rauha mun mieleni valtaa.
Sen tiedän ett´sinä jossakin,
tahdot rakkauttas minulle antaa
On huumaavaa aatella että saa.
jotain toista todella rakastaa.
***
Rakkaus on kaipuun ikävää,
joka rinnassa hehkuu ja polttaa.
Sitä haluan silti vaalia,
vaikka tuskaakin se tuottaa.
Tuskan tukalan ja riemun kokea saa,
joka toista todella rakastaa.#
OP.

RIKKAUS&

KÖYHYYS!
Huomenet! Föönituulet puhaltellee ja pakkanen on kuollut. Eläköön kevät ja valonrunsaus. Mikäs tässä o porskutellessa reilut puoli vuotta. Siitä se riemuksi muuttuu jos ei mikkää surunsiipi satu sipaseen.
***
Itestään seleväähän se on että jos kukkaa ei tee mittää, ei kukkaa saa mittää. Ei etes herrat. Ja jos herrat ei saa palakkaasa, ei saa kukkaa. Se tuo tallous pyörii älyn ja rahan ehtoella. Ei siinä ihime tuottua tule jos tavan taukki duunari oesi vastuussa että hommija riittää. Räkyttäähän ne kyllä ossaa. - ja vaatija.
***
Voe vittu kun muistoja on 50-70 luvuista. Saateri ne vuuet kokeneena ossaa antaa arvoa nykysille palveluille. Sillon ei ollu mittää. Syöttiin pettuva ja ooteltiin parempija aikoja. Onneksi ne tulivat. Kyllä ny kelpaa. Lääkärissäki ravataan jos pikkusen paskanpää tyssää. Ennen ei tohtorin luokse menty ennen kuin pää oli kaenalossa tae jalaka repussa.
***
Vääräkätiset ovat ottaneet käöttöön käsitteen suhteelinenköyhyys. Vittu, Toki se köyhä on köyhä jos 1000 vertaa 100000. mutta näin se on aina ollut. Rikkaat on keskuudessamme. Kukaan ei nykyään nälkää näe. Siitä huolimatta huuvetaan köyhyyttä kun eijoo vara pittää kahta autua ja 300m2 lukaalia.
***
Voe helevetti nähköön!. Toesta tonnija taskuun käärrivät eijoo köyhää nahänykkää. No, jos hypätään henkiselle puolelle, niin köyhä saattaa olla se kymppitonninki tienaava. Se ei oo rahasta kii kuka on rikas.
***
Eipä oo tullunna säästetyksi, kun sittei tiijä millon sottaaa pukkovaa ja seon sitte kummiteräsuapassii arvossaan arvaamattomassa. Joku nuuka tekkee tiliä sovan sattuvessa Mustassa Pörssissä.
***
Onneksi eijoo tullu sijotettuu tuohon kerska-asumisseen. Vaatimattomasti honkäpölökyt on istumina. Vaen sehän on arvossaan nykysiisä tuo punahonka. Vaekka se onnii pätkissä.- tae päässä!
***
Komijaa seon elämä nykysin köyhänki. Puhelimet taskussa ja taplettija ja läppäriä uuven karhijjaa on joka mummolla ja papalla.. Sossu helepottaa jos miinusta tili näöttää. Pittäää olla niin helevetin nykyaekanen. Vaen ilimankos on rasvamaksa ja hermot riekaleina. Se tuon omasuuven kaa pitää olla aina varullaan, ettei sipsa syö, eikä ruoste raiskaa.

maanantai 18. helmikuuta 2019

JATKIS

PUTELLI -12.
- Voihan ne ollakin? Mutta! väki tyhjän panttina seisoksii, eikä puinti edisty. Luuletko, että maltti riittää loputtomiin, Paavo sanoi.
Hankomiesten porukka sekä Rajalan isäntä olivat seisoksineet omana ryhmänä. Kukin vuorollaan heistä kävi vaivihkaa elosuojan takana, palaten sitten huuliaan nuoleskellen. Kaikilla oli kasvot punakkana ja juttu luisti.
Siellä elosuojan takana nokkospuskassa oli kiljupänikkä. Siitäpä miehet kävivät ryyppäämässä valmistamaansa kiljua.
Putelin Mikko oli käyttänyt kiljupänikkää päiväkausia. Rinteen Esko, sekä Kuopan Matti olivat olleet aktiivisesti hommassa mukana, valmisteluissa. Rajalan isäntä joka oli olkisuovan vakituinen polkija, sai ikään kuin kaverihengessä käydä ottamassa muutaman ryypyn.
- Lähdetäänpäs kattomaan mitä se enkeli- Jussi tussaroipi? Eipä näytä koko päivänä puinnista tulevan kahta paskaa. Eihän tuo ensimmäinen kerta ole, eikä taida olla edes viimeinenkään...? Mikko sanoi ja lähti menemään moottorin ympärille kehinee puimaväen joukkoon.
- Mikäs se Jussilla täällä tussaroittaa? Helvetti kohta puolisenaika, eikä ainoatakaan jyvää ole säkissä, Mikko sanoi kiljun antaman rohkeuden voimalla.
Jussi oli juuri saanut tankatuksi, parhaillaan kiersi bensatankin korkkia kiinni. Jussi katsoi Mikkoa äkäisen näköisenä, sitten sanoi:
- Hyvähän siinä on kiirehtiä. Jumalauta, ei se olekaan koneiden kanssa... niin kuin hevosten. Konille ei tarvitse mitään muuta kun sipaisee suitsiperillä lautasille. Jopa lähti koni kulkemaan. Mutta kun koneiden kanssa ei olekaan apua vaikka kirveellä motasee.
- Niinpähän sinä aina selität, että aina toimii, kunhan sinä vähän konetta rassaat! Nyt väki oottaa turhan panttina, eikä tässä mikään edisty. On siinä "pelastaja", Mikko sanoi.
jat.

RUNO

MUMMO EHOSTAA.

Kevättä riemuisaa Mummolla rinnassa
on uusi pehmeys ihoni pinnassa
kun ryppyvoidetta kaupasta ostin
näin kevätmieltä paljonkin nostin.
-
Kuin nuoren tytön hipiä on mulla
ihme tapahtui muutamalla voitelulla
poissa on rypyt naamasta tästä
nyt nautin riemuiten elämästä.
-
Laihtunutkin olen jo monta kiloa
siitä on minulle paljonkin iloa
miehet jo vislaa mun perääni ihan
kun käyskentelen nurmella pihan.
-
Lenkillä käyn ja porkkanaa haukkaan
saunajuomaksi vain vettä naukkaan
makkara ei enää minulle maista
eikä myöskään uunini pizzoja paista.
-
Kevyttä salaattia, sitäkin vain hiukan
ottanut nyt olen otteen tiukan
kukaan ei ruokaa minun suuhuni laita
ja asenne mulla on: Nyt ei maita.
-
Terveiset teille vaan, siskot hyvät
jokaisella meillä on onnen jyvät
siemen jos on sulla, pane juurille multaa
jo kohta huomaat, sato on pelkkää kultaa.
O.P.

RUNO

IHOLLA!
Minä tunnen sun hellän kosketuksen ,
sormet hivelee ihoni pintaa
Minä kuulen hiljaisen huokauksen,
rakkaus kuumentaa meidän rintaa.
Vielä lähemmäs ,lähemmäs, tahtoisin,
meidän sielumme sulavat yhteen.
Me leijumme kauas pilvien taa.
ja kaadamme lasimme täyteen.
-
Lasit täyteen viiniä huumaavaa,
jota vain voi rakkaus antaa.
Tuo viini mielemme juovuttaa,
ja outoihin maihin kantaa.
Maihin tuonne, missä on hellyyttä vain,
siellä riidat ja torat on poissa.
Missä kesäinen tuuli puhaltaa,
sinisten vuorten onkaloissa.
-
Siellä olemme kanssasi kahden vaan,
viini ruuaksi meille riittää.
Ja rakkaudenviini lujemmin.
meidät kaksi yhteen liittää.
Me kuulumme yhteen ainiaan,
ei mikään voi meitä erottaa.
Ja rakkauden jumalat laulaen,
meille onnea toivottaa.
Oiva Pennanen.

TAASEN

SORVI SURISEE.
Taevaanrannassa mietin millä värilläpä tuota maalaelua jatkas? Paletissa löytyy koko kirjo, mutta näen taevaanrannanmaalarina pittää väri valita asijan mukkaan!
***
Värillä ei oo väliä, kunhan on musta. Sehän ei kaekille tunnu kelepaavan, oon lehestä lukenu. Taustat määrää millanen on. Paha ei oo kenkään...
***
Näenpähän se mennee! Monella piipertäjällä on olemista enempi ku koskaa. On osaketta kesämökkii loestoaotoo-venettä. Akka ravvaa ulukomaella ja äijä vierraessa. Vae onko piipertäjä tyytytetty. Vitunposket. Itkemistä ja valitusta riittää muillennii jakkaa. Toesissa ja toesten elämissä kyllä nähhään korijaamisen varraan. Omat rikkauvet ovat itestään selevyys. Remontitki tehhään pimijään, mutta viaton naapuri syyllistettää.
***
Mikä pertana siinon että yhteiskunnan pitäsi pittää henkissä nuoret tervveet miehet? Työtä on, vaen ku eijoo haluja. Ja kun eijoo haluja, ei myöskää tule taetuva. Juoksupojasta johtajaksi oesi vieläki hyvinki käöttökeleponen menetelmä. Nuin äkkijä aatellen. Käötännössä taetaa tihkasta.
***
Kyllähän seos eri vaohti jos nuoret jopa lapset heti kun kykenee tanuaisi työnlaijassa. Tietysti sillä voimalla kun ne pystyy. Kuhan ovat mukana. Harrijottelemalla se ihiminen oppii. Pennusta pittäenhän sen pittää urheilijanki harijotella jos meinaa menestyvä. Millon maalimanparatajat keksii että lapsiurheilija on liijan avuton päättämään onko se reenaaminen hälle hyväksi.
***
Nykysin jos meinaa lastaan opettaa työntekkoon, niin linnaanhan siitä pannaan - tiilenpäitä lukemaan. Ei tarvi ihimetellä jos sitte kasvaa niskaanpuukottajia ja kaekenlaesta ilikeyventekijää.
***
Vaen ei kae tässä, Jos veteleisi kasan hirsijä ja muuta puutavaraa...Ne nokkaunet ei mee nuoressa hukkaan. Ja friskaa ne vanahaaki.

sunnuntai 17. helmikuuta 2019

JATKIS,

PUTELLI.-11.
- Taisi olla pelastusenkelillä, tänä aamuna sulkasato, kun ei se lentoon päässyt, Jaska ilvehti.
- No, ei tässä kaikkia kerkiä muistaa... Sitä koneenkäyttäjällä on niin paljon kaikenlaista muistettavaa. Ja elä sinä Jaska rupea vittuilemaan. Taitaisi pysyä koneet mykkänä jos minä löisin kintaat tiskiin? Minä olen koko ikäni moottorien kanssa värkännyt Jussi vähän suutahti.
- Noo, elähän nyt tosissasi tonkase. Aina sitä pitää pieni leikinsija olla? Jaska sanoi.
- Missä helvetissä se on ratti? Onko ne pikkupojat koskeneet konemiehenlaatikkoon? Jussi kyseli, penkoen isoa puista laatikkoa joka oli rakennettu moottorikehän taka osaan.
- Itselläsihän tuo aamulla oli käsissäsi kun ryskyä laitettiin paikoilleen, tuumasi Rantalan Risto.
Joo! Oikeassa olet, silloinhan justiinsa ajattelin, että tankkaan... Vain tuo Antti sattui hollille. Niitä voimiaan rupesi kehumaan, niin se unohtui. Hittoonkohan minä sen ratin hukkasinkaan? Kun se Antti tuli, niin hain sen akselinmutterinavaimen tuolta toisesta laatikosta. Katsokaapa onko se siellä? Jussi sanoi.
- Täällähän tuo kuin iso hevonen! Kuljun Saku sanoi ja kiikutti suurta peltitrattia Jussille.
- Nytpä alkaa hommat sujua, ei mene kuin pikkuhetki... Kohta se kone pörisee! Jussi sanoi ja kaatoi bensaa jerry- kanisterista trattiin
- Kun näkisi vain. Näyttää menevän taasen perseen kynsimiseksi koko puintitouhu, isäntä Paavokin alkoi jo hermostua.
- Eihän ne nämä konehommat käy niin kuin ouvompi luulisi. Se on niin monimutkainen värkki tuo moottori, että minullakin tahtoo monesti konstit loppua, Jussi selitti.
jat.

RUNO

MUMMO KATSELEE.

Länsituuli lauhkea puhaltaa
Kaivopuostossa on kevään taikaa
puiden silmut arkana aukeaa
kevät saapuu taas pitkästä aikaa.
Iloisia ääniä on tulvillaan
taas on Vappu kaikki riemuitaan.
-
Kaksi vanhusta käytävää köpöttää
he toinen toistansa tukien kulkee
nainen miehelle jotakin höpöttää
mies visusti huulensa sulkee.
Saapuvat kohta aution penkin luo
se lepoa vanhoille jaloille suo.
-
- Sinä muistatko? nainen virkahtaa
pääse ei alkua pitemmälle,
kun mies syleilyyn naisen puristaa
suukon hellän painaa hän nenänpäälle
Huulet kurttuiset yhä vain vaiti on
aika pysähtyy, hetki on sanaton.
-
Vuosikymmenet Vappuna aina on,
tuo pari, saman retkensä tehneet,
joka kerta on tapa muuttumaton
siinä penkillä näin syleilleet.
Hartaana he vierekkäin istuvat
käsikädessä kevättä kuuntelevat.
-
Lyhyin askelin taasen jatkavat
he toivioretkeä jälleen,
vuoden päästä paikalle palaavat
jos saa jatkoa elämälleen.
Kyynel kummankin poskelle vierähtää
käsi toisen kädessä värähtää.
O.P.

VANHAT

TOVERIT...
...ol9 taas inha päällä, että piti nostaa karvapää tyynyst Säästäkö lie riatatuneet villiisä. On ne semmoset toverit, ettämielelään ne jättäsin, vaan ei maha mittää, seurana ovat joka hetki.
***
Tänä päivänä on kuulema kauheeta tungosta noissa lääkäripäivystyksissä. Nokka vuotaen saa odottaa tuntikausia, että pääsee kuulemaan lääkäriltä: - Lentsuhan sinussa on lepäilehän ja juo kuummaa! Tuu sittä uuvestaan ku pää tippuu kaenalloon.
***
Heh, eikö tuota itekkin ossaa älytä sevvertaa? Siellähän päivystyksessä kun oottelee, pärskivien immeisten seassa se varmasti lunssa iskee jos ei ennestään ole.Niillon piikit joka taotiinm mutta luulotaotiin ei taija piikkijä löytyä.
***
Nythän tuo oli lehdessä, että voi jopa kuumeilla 5päivää, ennen kuin lähtee poppamiehen puheille. Joillakin kun se antipijootti on heti mielessä jos aivastuttaa. Sitä kuulemma pittää saaha, kertoo lekurit. Heh, vaikka se ei kuulema viruksiin tepsikään? Tiijä sitte.
***
Jotkuthan rehvastelee että otimpa piikin lunssaa vastaan, niin eipä ole iskenyt????Heko, olisisko iskenyt ilman piikkiäkään. Taitaa olla niillä piikeillä vaan sellanen lunssanpelkoa lievittävä vaikutus? Meikkä ei ole koskaan lunssapiikkijä ottanu, eikä ota. Kuolee sitä aikanaan muutenkin.
***
Niin on paljon turhaa lääkitystä ja vouhkaamista vaivojensa kanssa, mutta itekuki taaplaa tyylillään.
***
Lunssatonta viikonvaihdetta itekellekki!,

lauantai 16. helmikuuta 2019

JATKIS

PUTELLI-10.
Hankomiesporukka seisoskeli hankoihinsa nojaillen. Rinteen Jaska nousi jo syöttäjän paikalle, laitellen moottoripyörämiehen suojalaseja kasvoilleen.
Kuljun Saku, Saimin poika, oli asettunut Jaskan viereen "puukottajaksi" joka veteli terävällä puukolla lyhteitten olkisiteet poikki, ennen kuin syöttäjä työntäisi viljan koneen ulvovaan kitaan.
Kohtalon Jussi meni suoraan näpelöimään moottoriaan. Sitten kohta hän vinkkasi kädellään Pussilan Antille:
- Antti, nyt ovat tämmingit paikallaan, tulehan kiepauttamaan Hoppa pyörimään.
- No, onkos sinulla kaikki nyt varmasti kohdallaan? Että ei tarvitse puoltapäivää sitä veivata, niin kuin siellä Mattilassa! No niin... pidä varasi!
Antti tarttui käynnistysveiviin kiinni. Otti tukevan haara-asennon, kieputti sitten moottoria, kuin kahvimyllyä. Moottori ei luvannutkaan käynnistyä. Antti lopetti kiertämisen ja puuskahti:
- Melkein tämän arvasin...! Helvetti kun mies on koko aamun rassannut konetta niin varmasti joku paikka tullut väärinpäin?
- Kyllä kaikki tämmeet on oikein! Eihän vain nuo pojanmulkut ole käyneet rassailemassa?
- Eivät ole käyneet, mitäs sitä hulluja! Tuollahan ne oli kirppaa pelaamassa koko syöntiajan. Itse sinä olet pannut jotakin sen myllyn sieraimeen, tarkistelehan johdot onko kaikki paikoillaan? Antti sanoi.
- Eläpäs Antti hätäile! Annahan kun aattelen, olenko minä muistanutkaan bentsiiniä tankkiin? Ootapahan kun katsotaan! No voi sen saatanaa, eihän se moottori pyöri jos ei ole polttoainetta. Tankin pohjankin saattaisi vaikka tervata. Saatana, unohtui siinä kun tuo Antti näytti niitä voimiaan, Jussi puolustautui.
jat.

RUNO

MUMMON MIETTEITÄ


Taisinpa hiukan
pistellä eholle
pitäiskö muori
viedä jo teholle
ajatus samplaa ja
korvissa humisee
kallo on ontto
se tyhjyyttä kumisee
-
Arvokas tyttö
jos arvioi rahassa
monen viikon eväät
lilluvat mahassa
vartalo jäykkä
käytös on kopiaa
syömmessä kultaa
tukassa hopiaa.
-
Pieni on mulla
tuo eläketulo
olo on ankia
suorastaan nulo
silloin kun rahat
nostelen OPosta
ei taskun pohjalla
montakaan roposta.
-
Vaan mitä siitä,
en piiloon lymyä
nokkani nostan
ja eespäin rymyän
kaippa ne korjaa
kun tyhjää potkin
anteeksi vaan jos
muiden ympyrät sotkin!
O.P.

TAEVAS

PILIVESSÄ.
Siitä huolimatta huomenta sinä joka kohtaloa uhmaten olet rohjennut pistäytyä matalaan majaani, Siinon nisukyrsää ja pakuriteetä!!! Jos niin ku halluut henkenravintua! Rottaa pienemmät pasiliskot heittää sua kiusaamasta, Kojet ehkä ahaa.elämyksen.
***
Luuseri se muistaa käyvvä arvaoskeskuksesta lappuloeta että piäsee pillerilöesii nappaamaan. Sittä luuseri pääsee puolenvujen saeraslomalle ja sitte kahen vujen lisä aekkoo. Rahhaa kulluu ja kalijaa onneksi riittää.
***
Tuassii kahen vujen piästä menee arvuuttaan mihin päen kunto on männy. Suatanna selevvää ruummisarkku tavarroo. Ukko eläkkeelle outtamaan kuolemmaa. Saaketti kun savolaenen meinaa kurkkia! Haettaako?
***
Meillä Kokkoomusnuorissa riittää tarmuva ja virtaa. Suatana kohta piässöö kaikki raskaotetut saattohoettoon. Ja valta meidän silloen on... Sitte sitä hyvinvoentija ja onnija riittää isommallaki lusikalla lipittää ja jos mennee himon puolelle voe ostaa kaohakuormaajan - halavalla.
***
Niin että katohan kenen Joukossa seisot ja kenen reppuva kannat Sillä katso liijan raskas reppu katkasee kamelilta selän.. Se voe kiäntyvä sinuva vastaan jasillon on piilopaekka tarpeen. Kameli on äkänen elukka"!.
***
Ja mitä siitä tullee jos kaksi tappelijjaa vastakkaen? Sapelit kalisee ja jäläkijä syntyy -. Seon sanansäelä tehoase eijoo vara väheksyvä.
***
Tuassiisko se lipsahti noehin vuossatan takassiin jutskiin. Jo pittee olla sitkaassa se viha ja katkerruus. Sehän se tekköö elämän helevetiksi. . Suatana sama märepala joka päevä hampaessa. Luulis tuota jo vaehtavan levyä. Tottumus on toenen luonto ja onkopa vällii!
***
En ittijäen tarkottanu. Sanoen töllössä saarnaavalle vasurille. Oli tuossa kuulomatkan päässä. Kuuliko? Mitä sitä helevetin paskoo! Seon suunnilleen tätä. tae aenakin melekeen.

perjantai 15. helmikuuta 2019

JATKIS

PUTELLI-9.
- Sanohan Jaska, milloin on viljat jääneet puimatta. Tietysti kone on kone, eikä sitä taata voi. Vain asia on niinkin, että jos minä en saa konetta käynnissä pidettyä, niin mahdoton sitä on muidenkaan käynnissä pitää. Muistan kun "siellä jossakin" oltiin. Kyllä ne pojat joutui monesti ihmettelemään, kun kaikilla muilla meni sormi suuhun. Sainhan minä siellä korkonimenkin. Saattoi joku kateuksissaankin keksiä, vain minä poika otin sen kunnianimenä. Kukapas arvaa millainen nimi se oli? Jussi kyseli.
- Olisiko ollut " Jakoavain-Jussi", eikö se melko hyvin sinuun passaa, tae olisikko "jakopää-Jussi", Jaska heitti.
- Eipäs Jaska arvannut! Paljon komeampi arvonimi se oli. Kaikki tunsi minut "pe- lastavanaenkelinä". Ja uskokaa pois! Tosi on, että tuhansia kertoja pelastin kuskeja pulasta. Ne nuo moottorit vaatii mieheltä melko paljon tietoa, että seon aina lähtövalmis. Eikä mene sormet suuhun tiukassakaan paikassa, Jussi kehui.
- Vain nytpä enkelit lähdettiin puimaan, päivä puolessa, eikä vielä jyvääkään olla irrotettu, isäntä-Paavo sanoi.
- Saapa nähdä mustuuko ne enkelinsiivet, ennen kuin Putelista lähdetään, Jaska sanoi.
Koko puintiväki lähti parvena kulkemaan puintipaikalle... Neitokaiset olivat omana porukkana jäljempänä nauraa kihertäen keskenään. Leskiemäntä Kuljun Kaisa ja neiti-ihmisenä elelevä Saaren Saimi juttelivat keskenään marjastusasioista.
Kukin menivät suoraan omalle, koko syksyn puintienajan vakiintuneelle paikalleen. Kaisa ja Saimi alkoivat heti kantaa lisää ruislyhteitä syöttölavan äärelle.Isäntä -Paavo laittoi tyhjiä säkkejä koneen sivulla oleviin pidikkeisiin. Kaikki oli valmiina tehtävissään, enää moottorin käynnistys.
jat.

RUNO


MUMMON KAPULAVIESTITYSTÄ

Minullakin kapula riekkuu kaulassa,
toinen kapula on mulla tuvan naulassa,
vuoroin niillä viestittelen kuumaa tavaraa
tavoitan siis maailmankatsomusta avaraa.
-
Palautteena saankin riettaitahia aiheita
on niin monenlaisii ehdotuksen vaiheita
yksi kertoo kuinka onkaan saanut monesti
ja toinen kuinka makaaminen hyvä tienesti..
-
Jarruttaa mä hiukan koetan viestinaiheita
muutenhan mulle tuleekin liikaa paineita
mutta sievä jännitys kun rinnan tayttänee
ehkä paremmalta maailmakin näyttänee.
-
Eipä kiinnosta mua onko saatu suuria
eikä onko paineltu lähelle juuria
Kahdenkeskeinen tuo asia on varmaankin,
parasta sovitella on vai kanssa armaankin.
-
Vaan ette varmaan usko yhtä seikkaa
mulle sattuu, olen tehnyt montakin keikkaa,
Se Kanervankin Ile mulle tekstaria syyti
trehveillepä tietysti meikä mummoo pyyti.
-
Sehän Ile osaa kyllä tekstaamisen taiton,
siispä viestin sille heti kapulalla laiton,
Kysyin siltä voinko kuinka kuuluisaksi päästä,
Ile vastaa: Kanerva ei ketään kyllä säästä.
-
Päätin Ilen ehdotuksen täysin silti laistaa
lohduksekseni kaksi kananmunaa paistaa,
Eiköhän tuo suussa tunnu paljon paremmalta
kun löytää vielä itsensä ministerin alta.
O.P.

AMMATTI-

NARISIJAT
--------------------------------------
Mitä tuota tänäpäevänä höpöttäsi? ASijaa kyllä on mutta puuttuu rosessiin tarvittavae välineet niinpitänee narista päällimäisistä.
***
Kyllä se immeinen on meleko tyytymätön elukka. Koskaa eijoo mikkää kohillaan. Millon on kylymä, millon on kuuma, millon on näläkä tae muu himo päällä. Narinata kuuluu joka puolelta.
***
Niinkun tuolla töllössähi näen aamusin riittää narinaa. Nytki muutama hyvä tuossa valittaa, että ku ei saa vaekka annoo???
***
Aevan pittää itkijä kun ei työnnetä rahhaa anomuksen perusteella. Semmonen 18 tonaa olis mukava kelle vaen, mutta ei sitä tavan tallaajalle anneta.Sentään jotaki näöttöö!
***
Peiliinhän sitä pittää kahtuva jos anomukssiin tullee hylyky. Eijoo asijantuntijat olleet oekein tyytyväisii oleviin perusteisiin. Herraihime, jos rahhaa syyvetään kunki halun mukkaan oesi äkkijä päällä kaaos. Näen seon nähtävä..
***
Ja on se kyllä mallillaan, ku taoluun läeskästy pari purkkija maalija sitte jollae hämmennetty. Kuivaos päälle. Ei menny pitkään ja taolu on varmasti uniikki. Ei ees taetavin väärentäjä pysty sammaan. On kumminki apurahan väärtti? Vae onko?
***
Siksi kae seon tuo kuvanveistoki tehty niin "näkemykselliseksi" että joka poropeokalo voe lyyvä pari kakkosnelosta ristiin ja alakaa sitten keksimään sille näkemystä. Hienuvahan se on, ei vaen tavan jäbä tajjuu.
***
Ei kae tässä kummempia- Näöttää tuo hummeetti pyörittävän napina-kasettija, että paras pistää virta poekki. <3

torstai 14. helmikuuta 2019

JATKIS

PUTRLLI-8.
Kohtalon Jussi oli raplannut moottorinsa vipuja. Tulpat oli pitänyt puhdistaa, varmuuden vuoksi. Samallahan siinä sai näyttää toisille etevämmyyttään.
- Noo, missäs se Antti on? Nythän se pitäisi pyöräyttää moottori käyntiin, huhuili Jussi. - Kukaan muu tätä ei pysty kammesta tarpeeksi rivakasti kiepauttamaan.
- Eipäs vielä mitään pyöräytellä. Lähdetään ensin syömään. Emäntä näytti valkeaa vaatetta heiluttavan ovella. Sehän on asia sillä lailla, että on lähettävä heti eikä melkein. Ne emännät on semmoisia, että jos ei ensi käskyä tottele toista ei tule, Putelin Paavo jarrutteli Jussin käynnistysyrityksiä.
---
Oli siinä komea joukko puintiväkeä. Sekalaisena laumana kuljettiin taas Putelin asuinrakennusta kohti. Päivä oli pitkällä, eikä yhtään jyvää oltu vielä saatu irrotetuksi.
Ruokapöytä oli kuin pitopöytä. Monenlaiset leikkeet ja syltyt oli säästetty juuri puintiväelle. Nyt vietettiin sadonkorjuun
parasta aikaa. Nyt ei pihistelty. Emännät kävivät, kukin vuorollaan kilpaa, kenellä oli parhaat tarjottavat. Ja kyllähän väki söikin. Varsinkin nuoret miehet pistivät tosissaan herkkuja suihinsa. Mutta emännät kantoivat uutta varastoistaan, kun entinen väheni.
- Kuulehan Jussi onko sinulla moottorissasi kaikki nyt paikallaan, että päästäisiin heti puimaan. On niin komia ilmakin, että se harmittaa jos koneet eivät pelaa, Paavo kyseli.
- Kaikki on justiinsa kohdallaan. Eihän sitä tietysti semmoinen tiedä, joka moottoreista ei mitään ymmärrä. Minullahan ei kuitenkaan tule, siinä suhteessa, minkäänlaista vaikeutta. Tiedäthän, että paljon olen ajanut autoillakin. Sota-aikoina olin niillä töin, Jussi vakuutteli.
- Eipäs olisi ensimmäinen kerta jos Jussin Hoppa tekisi lakon! Rinteen Jaska sanoi. Jaskaa hiukan suututti Jussin ainainen leuhkiminen moottoritiedoillaan.
jat.

RUNO

MUMMON RUNOILTA.
-
Runoilla voi toki kaikki asiat
käsitellä ilotalot, riemurasiat
suruista ja huolistako vaiti pitää olla
huonommista asioista kiinni pitää polla.
-
Kuulehhan nyt, hyvin harva kirjoitus on faktaa
tarinoita keksitään ja muutakin potaskaa
kehitellään tarinoita murhenäytelmistä
fantasiaa kirjoitetaan ihan vaikka mistä.
-
Ei kai Mummon jutut oo aina ihan totta
usein jääpi lukijoilta seikka huomiotta
savolainen jos vain sattuu viestin laatimaan
sen tulkinnasta lukijalle vastuu vaaditaan.
-
Siksi mua huvittaa kun keksin juttuja,
niin tavatessa outoja ja myöskin tuttuja,
ne päivittelee kuinka sinä oikein jakselet
kun sä kaikki kohellukset rahalla makselet.
-
Tuo naapurini varsinkin on aivan perästä,
kun sille kerroin taasen juttuani erästä,
tuo jukoliste säälitteli Mummon kohtaloo,
vaekkei mulle koskaan mittää tapahtunu oo.
O.P

keskiviikko 13. helmikuuta 2019

JATKIS.

PUTELLI-7.
Antti kumartui, tarttui aisoista kiinni. Sitten nosti ne siten, että moottorinalustan peräpää otti maahan kiinni.
- No niin! Kaikki on valmista? Ottakaas pyörät pois, kun minä nostallan, Antti sanoi.
Antin lihakset pullistuivat ohuen paidan alla. Sitten hän työnsi käsivartensa suoraksi ja kuin tyhjää nousi pyörät ilmaan.
Nopeasti miehet vetivät pyörät akseliltaan, mutta Antti halusi näyttää ettei ole läheskään kaikkia voimiaan käyttänyt.
Aivan tavallisella äänellä hän sanoi:
- No! Nousihan se moottori. Kuinka kauankohan tätä pitäisi pitää ylhäällä, että jokainen näkee? Eipähän ainakaan kukaan epäile!
- Laskehan Antti hiidessä jo aisat alas. Kaikki se ovat nähneet, että ylhäällä ovat ja pysyvät. Väsytäthän itsesi tuolla konstin, Risto sanoi.
Antti laski aisat varoen maahan. Asteli kaikessa rauhassa varustelaatikon luokse, otti sieltä valtahihnan, joka oli laitettu kerälle. Viskasi sen suoraksi maahan, katsahti isäntiin ja sanoi:
- Laitetaanpa nyt hihna paikoilleen niin
päästään pikkuhiljaa puintihommiin.
Kun hihna saatiin paikoilleen, moottoria siirreltiin sopivasti, että puimakone sekä moottori olivat "linjassa" keskenään. Näin hihna pysyisi "päällä" puinnin alkaessa...
Kun sopiva kireys oli saavutettu, moottori kiilattiin siihen paikalleen.
Vielä syöttöpöydät paikalleen ja laakereihin rasvaa. Sitten alkaisi olla koneet kunnossa.
Osa miehistä ja "ruumentytöt" olivat sylissään kantaneet, ruisaumasta suuren kasan ruislyhteitä syöttöpöydän viereen. Kuljun Saku oli kiivennyt auman päälle, josta pudotteli lyhteitä alas.Kaikki oli niin kuin pitikin, vai oliko?
jat.

RUNO

MUMMO KYLPEE
Mummo laoteille kapusi
muori löylyyn livahteli
sinne aotuuteen halusi
kaepasikin kamalasti
naottiin loylystä hyvästä
saonan kuuman lämpimästä
-
Oho, tuntuipa hyvältä
olo vallan mainijolta
tuntui synniltä peräti
hekumalta homma haisi
ihan pinnassa kipunoi
ihon päällä pursueli.
-
Löyly kiukaasta lehanti
kuuma höyry höngähteli
pitkin seiniä kipusi
laskeusi jo lattialle
löysi mummelin lavolta
ikänaisen nauttimassa.
-
Mikä puhke ja ähinä
huokailu ja taivastelu
kuului höyryjen seasta
kiukaan kuuman hehkuessa
mummon kylvyssä kovassa
savusaunan nautinnassa.
-
Kauas kuulu vastan läeske
kova naotinnon ähinä
puhkui muori mahtavasti
läskit lanteilla lätisi
aeka naesen naottijessa
höyryhuurujen sejassa.
Oiva Pennanen.

FORTTUMIN

SÄÄHKÖÄ!
***
Sehän Föhniä pukkaa! Seon ny tukalat jutskat miten iltaan selevitä. Lämpöaallon hyökätessä on apu tarpeen. Siinäpä on Luojassaan? Taijat on taekurilla, epäuskosella ei mittää, ruukasi äetee sanua kun taekauskosta puhuttiin- Sitä mennään taas plussalla!
***
Enerkijahan seon nykypäevänä kova sana. Kaeken maaliman väkkärrää on pyörimässä joka notkossa ja saarelmassa. Mihin semmosen sähkömäärän kaa joutuu kun sitä ei pysty pakkaseenkaa säelömään.
***
Pittää keksijä uutta innovaatijuva lisäkulutukseen. Visijoen tässä muutamija kohteita joessa helepotettaan raskaeta - hikkoelemmaan panevija toemintoja. Näen ollen kalliit sijotukset ei mene ketuille.
***
Kepun nykynen pomohan seon itejamiehiä ja ajattellee päntijönnään uusija sähkönkäöttökohteita. Sehän on kehuva retostellu, että sähköpyörä on eturivin innovaatijoeta, helepottaa kovasti raskasta matkantekuva. Nyt tuntuu olevan sähkökottikärry kehittelyn alla- Ei silti molemmat on jo ennen keksittyjä. No, insinöörimies voe keksijä rattaanki uuvestaan.
***
Kuntoeluhan seon sellanen elämisenala, että siinä roppa tippuu ja hiki virtaa. Näen ollen siihen pittää saaha helepotusta ja mielekkyyttä hommeliin. Sähköhän siihen on hyvä ratkasu. Kuinka monta hikipisaraa onkaa vuojatettu puntin nostossa tae muuten salilla reohatessa.
***
Kuntopyörään vaen sähkömoottori joka pyörittää polokimija suurimmalla vastuksella. Energijjaa kulluu, eikä kroppa rasitu. Homma saa aevan uusija ulottuvuuksija. Sohovaperunaki vääntäötyy salille. Varsinki jos keksitään erilaesija houkuttimija, kuten kalijaa ja makkarraa!
***
Kuntosalin sähköestys on myös niitä etukeolan toemija jossa helepotettaan taakan alle nääntyvää ihimispolosta. Pienellä innovaatiolla kaeki vevot ja nostot sekä työnnöt voijaan sähköstää. Siihempä loppuu kuin leikaten rasitusvammat, kun sähkö duunaa ja kuntoelija ihastellen kattoo kun energijjaa kulluu. Lääkärit saa hakkeutuva toesiin hommiin ja arvaoskeskus saa naolata lauvvat akkunoehin.
***
Kuntosalejahan on joka kylällä toesissa montaki. Äkkijä siinä muutama ydinvoemalan tuotot hupenee. Tuuliväkkärän tehot ei riitä lähtemään. Kyllä saa viherijat ajatella toesenki kerran, ennen kuin alakavat vastustaa ilimi selevää kestävvää kehitystä. Ne nuo vaekijatki asijat on aeka yksinkertasija, kun vaen oekein silmin katellaan.

tiistai 12. helmikuuta 2019

JATKIS.

PUTELLI-6.
Suuret puukiilat lyötiin moukarin avulla syvälle maahan. Nyt kone kestäisi kovaakin voimahihnan repimistä.
- Hei, eikö se pitäisi ottaa moottoristakin rattaat pois, pääsisi suorittaan säätöjä. Se on pojat tarkka homma, että saapi koneen pyörimään tasaisesti. Eihän se olekaan, että kuin siitä vain! Ryypyn antokin se on tarkka homma, selosti Jussi. Hän toki tiesi tarkalleen asemansa. Olihan kone- mies tärkeä tekijä puintiasioissa. Moottorin toiminnastahan riippuisi koko puinnin onnistuminen.
- Tuohan nyt ei ole konsti ei mikään...! Rattaiden poisotto on pelkkä rykäsy. Aukasehan Jussi mutterit, niin minä nostan aisoista rattaat ylös, sanoi Pussilan aikamiespoika, Antti. Hän olikin voimakkaannäköinen, harteikas ja sopusuhtainen nuorimies. Rauhallisesti hän asteli kärryn aisojen väliin, joiden varaan vanha bensiiniauton moottori oli asennettu.
- Antti elä nyt hullujasi puhu. Siinä on nostamista kahdellekin miehelle, Jussi sanoi, itse pienenlainen, heiveröinen mies.
- Sittenhän tuo nähdään. Ota vain mutterit pois, niin minä sitten kihautan, sanoi Antti.
- Kylläpä Antti taisikin ottaa nyt liian suuren urakan. Mitä sitä hulluja, ei nouse yhdeltä mieheltä. Tuo moottoriki painaa jo toistasataa kiloa, vielä kärryt siihen lisäksi, ei varmasti nouse, sanoi Rajalan jo iäkäs isäntä.
- Tahonpa sitten apuvoimia, mutta pitäähän tuota koittaa. Jussi, joko on mutterit pois? Antti kyseli.
Jussi oli jo alkanut irrottamaan akselin
muttereita isolla avaimella.
Koko puintiväki on kerääntynyt katsomaan voimannäytettä. Jussi saikin mutterit irrotettua. Sitten hän heilautti kättään sen merkiksi, että saa yrittää.
- Tuletko Risto ottamaan toiselta puolen rattaan pois, kun Antti nostaa rattaat ilmaan. Antti! Annahan nousta, Jussi sanoi.
jat.

RUNO

TYHJÄPÄÄ MUMMO.

Kuinka voisin onneton mä järkeä nyt käyttää
pääni aivan tyhjä on, ainakin siltä näyttää
ajatus hakee pöntössäni turhaan kaveria
jos lähden tästä lenkille, en vältä haveria.
-
Ainoa keino laihduttaa on mulla syömälakko
en tietystikkään halua, mut taitaa olla pakko
on perä nyt jo levennyt, valtaviin mittoihin
ei jalat enää kanna mua iltahippoihin.
-
Niin ankeaa ja surkeaa on mulla täällä olo
kun yksin näitä mietin tulee olo aivan nolo
jääkaapille nyt murheissani koetan lyllertää
vaik omatunto sisälläni kovin myllertää.
-
Tiijän kyllä tarkasti seuraukset tästä
mutta kuinka muutenkaan nautin elämästä
käyttöpäivä viimeinen on varmaan ohitettu
vartalo on tasapaksu naama niinkuin lettu.
-
Kysyn teiltä siskokullat:- Mitä tehdä voisi
että vielä elo mulle onnentunteen toisi
menisinkö lääkäriin se pillereitä antaa
joilla voisin purjehtia onnensaaren rantaa.
OP.

SELEVÄÄ

PÄSSINLIHAA.
**************
Sitä joutuu ihmettelemään, miksi kaikki on niin kun on? Voeshan se olla toesinkin. Vihapuhheien ryntäös pani hommat sekasi. Kamala napina ja valitus alako ja sitä on kestäny! Lisäksi kansa valittaa turhasta.Tiijä kuinka pahaksi pääsee?
***
Vaen nyt loppuu mökä ja valitus. Sakijaa kalijaa lähikaopasta - halavalla % vilisee silimissa, kusellakkaa ei tarvii käyvä tihijään kun sakija tehokalija tehuvaa vähemmällä ryystämisellä.Säätely on loppu, ny on vappaat tuulet puhaltaa, korpitaival on loppunu. Vastuu on itellä.Sille kippis!
***
Vaen mitä me politikoemaan kun arkiset asiajat ne antaa aihetta lauluun. Välliin jopa itkuvirteen . No vaikeuvet hoituu tekemällä. Tulleen ei pie jäähä makkaamaan. Aenaki on hyvä varata sammutusvettä varalle!
***
TOIVOTAAN mieltä avaraa. Suvaisevuutta vaajitaan luonnostaan - pahassakin paikassa voi olla rennosti kun ei pinkota turhia. Rennosti vaen hymyä huuleen ja tulta päin!
***
Pikajuoksija pääsee nopiasti ohi pahan paikan. Tollo käy pyyvykseen ja tennari tökkii! Alkon kautta käyneen tie on vaikea kävellä. K-kaupassa löytyy! Suunta hukassa ja hukka on rauhoitettu eläin. Siis ilman suuntaa eteempäen. Sattuma korjaa satua jopa tositarinaakin.
***
MAALARIT lakossa. Taivaanrantoja loistavin värein maalaa taivaanrananmaalarit- ammattitaijolla! Vahvoin värein, paksuin pensselein. Huomaamme; Maailma on kaunis, kun vain oikein silmin katsotaan.
***
SATAA ja tuhatta kulkee auto tiellä pölyt saa niellä joka vaeltaa ilman suojakypärää. Kehdossa keinuu sinistynyt sivistys, kateus ja ahneus kaataa suurenkin talon vain heikon valon näen pimeydessä . Mistä se kajastaakaan? Jota kiinnosta voi pistää pystyyn tutkimuksen. Apurahat voi anoa rahamiehiltä'

maanantai 11. helmikuuta 2019

JATKIS.

PUTELLI-5.
Vahvat rautakourat oli pultattu puimakoneen takapäähän pyörienakselia varten. Tämän akseliston varaan kone nostettiin siirtojen ajaksi. Koneen etupäähän oli vastaavasti tehtynä
lankuista kolmio, jossa oli iso koukku, joka nostettiin, pelkästään aisoilla varustettujen "kolurattaiden" akselin varaan. Näin koneet kuljetettiin hevosten vetäminä puintipaikasta toiseen.
- No, eikös kukkaan jouvu sieltä kaveriksi? Jätetään ne tupakat sytyttämättä. Tulevat elot poltetuiksi eikä puijuiksi, Jaska varoitteli. Itse savuton mies. Hän asetteli kangen alapäätä "ryskyn" jalaksen alle.
- Eläpäs Jaska hosu. Eipä hättäilemällä saa kuin kusipäitä, tuumiskeli rauhallinen Rantalan Risto. Hän työnsi verkkaisesti toista vipukangen päätä koneen toiselle puolelle.
- Nyt kaikki riskit miehet tänne nostamaan ja yksi vetää rattaat alta kun minä huudan.
- Huuva isosti että kuullaan, joku sanoi.
- Hiiop, Jaska huusi ja keveästi nousi rautakourat irti akselista.
Paavo veti akseliston alta pois. Koneesta syötönpuoleinen pää jysähti maahan, kun miehet laskivat kanget alas. Samaa konstia
käytettiin toiselle akselistolle ja niinpä puimakone oli jalastensa varassa.
- Saku, käypä sinä hakemassa tuolta laatikosta vatupassi, laitetaan kone suoraan Nyt tämä kyllä on niin vinossa, kuin nilikun vittu! Tänne toiselle puolen pitää olla aikapaksu lauta. Tuollahan tuota onkin. Nyt miehet konetta kallelleen, niin pistän tuon laudan alle, Jaska oli ottanut taasen käytännön miehenä ohjat käsiinsä.
Kohtalon Jussi oli istunut moottorinsa aisalla ja katseli toisten häärimistä puimakoneen ympärillä. Tarkasti vatupassilla asentaen, kone oli saatu suoraan sekä vaaka- että pystysuunnassa.
jat.

RUNO.


MASENTUNUT MUMMO.

Vaikka synkkyys painaa mieltä
en mä väisty tältä tieltä
liikettä nyt laitan tossuun
toiveeni myös pistän kossuun.
-
Lehdestä mä tiedon sain
eipä läskit kasva lain
kun vain nappaa kossutotin
aivan piripinta motin.
-
Järkeen käy se mulla kyllä
eikä tarvii kävelyllä
itseänsä nurkkaan ajaa
kossu liikut kyllä rajaa.
-
Ajatelkaa siskot tuota
kärryltä ei tarvii puota
kossu toimintoja friskaa
liiat läskit poissa viskaa
-
Pullon hainkin sitä vasten
nyt ei homma ole lasten
läski palaa kuin nuotiolla
ai, kun mun on hauska olla!
-
Otan vielä toisen kupin
tunnen kuinka läskit krupin
valuvat jo maata kohti,
uskoa ei oikein tohdi.
-
Meni pimeäksi vintti
pihalla kuin talitintti
visertelen ilman syytä
kesälläkin titityytä.
O.P.

HILJASTA


te kaekki raskaotetut ja siinä ohessa kevijämmännii sorttiset. Valtakunnassa kaekki on hyvin. Sissäänlämpijävä tupa ja ulosheitetty äijä. Parta kuurassa ja jallaat lämpiminä. Puheripulihi vaevovvaa, vuan mitteepä tuota turhaa höpissee. Että vastakohissa piisovvaa. Siihen kun vielä lisevää mustan ja valakijan nii jo?
***
Minä luvin tuolla kulttuurifoorumilla, että seon pirun hienuva ja antaa aevan yljmiärästa potkuva kun osovaa käöttee luomistyössään vastakohtasuuksija.Siksipä oon yrittäny tökkijä näetä näpyköetä kaksin käsin. Vuan tuo vasen on niin pölijä että se enimmäkseen huilovvaa, tae sitte se tökäsee väärällä hetkellä ja väärää näppyvä.
***
Siinä sitä saa sitte alakaa perumaan tehtyvä työtä. Suakeli sehän on sama jos kun lapijolla sorraa heittellee kuormmaan niin joka toesen lapijollisen hakkee poekkee? Ei siinä juuri kuorma kasva.
***
Vaen niihän seon ylleesäkki kun alakaa Luojan töetä matkija niin heikostihan siinä käö. Pitäs olla suurempi lapijo ja paksumpi varsi.
***
Vaen näellä sitä on mentävä, Seon turhaa kuikuillakkaa ennää uusia ulottuvuuksija. Sen täötyy riittää että ylettyy maahan asti. Toesinnaan ajatukset lentellee korkijammalla, Tosin mihinkää taevaesiin ei meikäläesen värkeillä yletä. Paras pysyvä tuossa muutaman sentin hilseen ylä puolella. Sittä ei tee kipijää vaekka tekköö mahalaskun, varsinnii jos on ilimapatja alla.
***
Sehän pittää tännään keskittyä penkkiurheiluun on hiihtoo ja mäjenlaskuu, on ampumahiihtoo jos iliman pyssylöetä, että vastakohissa löytyy!
***
Joo, Koettakaahan taas päevä kitua etteen päen. Siitä se kirkkaos vielä koettaa jos ei satu synkistyyn. Mutta sehän vastakohtasuus oli korkijakulttuuria. Niillä mennään.

sunnuntai 10. helmikuuta 2019

RUNO

MUMMON ILTATOIMIA

Illan suuret odotukset
tein mä tarkat varmistukset
musta sexiasu kyllä
oli toki Mummon yllä,
sisälläni paloi tuli
kaikki kireyskin suli.
-
Rentona saamista vuotin
naisenaseisiin mä luotin
saada tässä varmaan voisin
kunhan iisinä vain koisin
polvia en pane ristiin
ettei saamiset mee mistiin.
-
Kumppanikin saapui tuo
silmäyksen Mummoon luo:
- Tuo on liian helppo nakki!
päälle luiskahtikin pakki.
Hitto vie en mitään saannut
vaikka rentona oon maannut.
-
Ajattelin täytyy antaa
oma korsi kekoon kantaa
villinä kuin villikissa
olin äijän kulkusissa.
Täytyy antaa että saa
suhdetta se parantaa.
O.P.

JATKIS

PUTELLI -4.
Isäntä Paavo istahti isännänpaikalle pöydän päähän. Kohtalon Jussi, moottorinkäyttäjä ja myöskin sen omistaja, istuutui pöydän toiseen päähän - arvopaikalle. Muut tavalliset mökki-eläjät istuivat missä vapaata näytti olevan.
Kihnulan emäntä Lyyti, kaatoi kahvia siitä valtavasta kuparisesta kahvipannusta. Joka oli nimenomaan joukkokahvitteluja varten hankittu.
Isännät keskustelivat ilmoista. Jokainen eriperustein, ennustivat päiväksi tulevan suotuisan puintisään. Taivas olikin aivan selkeä, aurinko oli juuri noussut, säteiden kimaltaessa kuuraisessa piharuohossa.
Tunnelma oli pöydässä oli kuin juhlat olisi meneillään... Huolimatta arkisista pukimista, jopa likaisista kasvoista ja käsistä. Jokainen istuivat paikallaan jännittäen suurentalon erilaisia ruokailutapoja.
Eihän mökkipaikoissa ollut pöydässä tarjolla juuri muuta kuin jotakin lihasoppaa.
Isoissa taloissa oli palvilihat ja syltyt, sekä monenlaiset leikkeleet, voit ja täysmaidot. Saattoipa olla jopa kurkkuja ynnä muita kasviksia. Riippuen emännän taustasta.
Puintiaika oli emäntien jokasyksyinen kilpailu siitä, kenellä olivat pöydässä runsaimmat tarjottavat.
---
Vaikka Putelissa kahvipöytä oli ollut kovin koreaksi katettu, niin puintiväen noustessa pöydästä kato oli käynyt.
Tarjoamiset oli tehneet hyvin kauppansa... Jäljellä oli vain suuret pinot tyhjiä astioita tiskattavaksi, kun puintiväki lähti yhtenäisenä jonona puintipaikalle.
Rinteen Jaska, pienoisen tilan isäntä, toimi yhtymän vakituisena koneensyöttäjä, alkoi ensimmäisenä etsiä puisia kankia, joilla koneet nostettaisiin alas rattaitten päältä.
jat.

SEMMOSTA

OON HOKANNU...
...että taas on viikko taputeltu ja pyhäaamun viihteeksi istun höpäjämässä tarpeettomia. No, pittäää funtsia mitä nostaa essiin. Ohan sitä asijaa, mutta kaekkiin on eri vastaus, riippuu siitä keltä kyssyy. Jos kysäsee iteltä saa mieluisan vastauksen jos on sinut ihtesä kanssa,
***-
On se mahotonta meininkijä tuo politiikka. Yhtenä päevänä puhutaan jottae ja toesena päevänä on takki kääntyny ja mietteet onki päenvastaset. Tietennii seon mukava kahtuva kun politiikko silimät kirkaana puhhuu entisijä kantojaan vastaan.Ja mikä kamalinta metija vetelee omia laolujaan.. Tuo YLE saa sapen kiehumaan. Jutut on niin kantaaottavia.
***
Tietennii sitä pittää kantaasa vaehtaa jos huomaa olevasa väärässä, mutta kun nämä vekkulit vaehtavat kantasa sen mukkaan kuka kyssyy.
***
Tämä saastekeskustelu on varsin hauskaa viihettä. Ollaan olevinnaan niin vihreetä ja ytinvoemaa vastaan, kuitenki sitte halutaan vähentää aotoelua. Kulukija kuitenki pittää ja sähköllähän se piili kulkee tulevaisuuvessa. Mutta mistä saasteetonta sähkyä? Tuuli ja atomi sekä aorinko ja vasivoima, mutta vihreet tuomihtrr kaiken rakentelun,
***
Hahhah! Risuva onkapannun alle niin saahaan höyryvä joka pyörittää keneraattoria. Mahtaa tulla aeka kallista sähkyvä.
***
On se kuitennii mukavaa kun tämmöselle joutilaalle on monenlaesta hupija. Nuo nykyviihteet kun ei palijo innosta. Semmoset laolaa jokka ei ossaa ja näötelmät on hanurista. Eikä nuo hupiohojelmat palijo naurata!
***
Neon niin taeteellisija, muka, että tavan moukka on heti poessa juonesta, tosinhan niissä ei saa etes juonta olla. Onneksi on tämä politiikka. Teatteria vaella vertaa - ja vielä ihan ilimatteeksi!

lauantai 9. helmikuuta 2019

JATKIS

PUTELLI -3.
Ruisauma oli pitkä ja korkea. Siinä sitä olisikin puimista pitkäksi aikaa. Lisäksi ohraa oli suuri elosuoja, lato, sekä suuri väleinen aivan täynnä.
Kaurat olivat vielä ajamatta. Pitkät kauraseiväsrivit pellolla, odottivat puinnin edistymistä.
Jo varhain seuraavana aamuna, Putelin Paavo kiirehti puintitantereelle. Hänellä oli nippu säkkejä olkapäällä.
Oli vielä lähes pimeää, mutta, kun Paavolla silmät tottuivat pimeyteen, niin pystyi hyvin alkuhommia tekemään.
Kohta alkoi puimayhtymän isäntiä kerääntyi
paikalle. Muutamat pyörällä, jotkut kävellen, matkan pituudesta riippuen.
Kun kaikki isännät olivat saapuneet paikalle Paavo sanoi:
- Sitten ei aleta millekään, ennen kuin on käyty tulokahvit juomassa. Eikä täällä vielä näy edes vatupassin silmäkään... Että mennään ensiksi kaikki kahville.
Puintiväkeä oli kerääntynyt toistakymmentä miestä sekä kaksi naista eri tehtäviin, sekä kolme neitokaista ruumenia ottamaan. Lisäksi oli sisällä pari naapurin emäntää avustamassa talon naisia, puintiväen ruokkimiseksi.
---
Putelin pitkä pirtinpöytä oli katettuna aivan kuin juhlia varten.
Pari naapurien emäntää huiski hiki otsassa, kattaessaan kahvipöytää. Putelin emäntä itse keskittyi keittämään kahvia, valtavalla kuparisella kahvipannulla. Vaikka sota-aika vielä oli hyvin muistissa, jolloin oli juotu korvikekahvia. Nytpä oli kuitenkin jo aitoa kahvia lisättäväksi herkkujuomaan.
jat.

RUNO

MUMMO - ITSEENSÄTYYTYVÄINEN.

Eilen huomasin sen, olen onnellinen
kun en ole kuin naapurin muija
vaikka hoikka se on, asultaan moitteeton
mutta nieleltään oikea nuija.
-
Kuulkaa kun kerron sen, kuinka voi hirmuinen
toinen ihminen toiselle olla
varmaan ymmärrät sen, kuinka nyt vihainen
olen kun naapuri on täysi nolla.
-
Lumikolalla hän, kinoksen hirveän
oveni edestä syrjään työnsi
opastin häntä vain, hyvillä taidoillain,
rouva hölmöytensä kyllä myösi.
-
Mutta kateuksissaan, ei ala auttamaan
eikä autoani lumesta kaiva
annoin kuulla mä sen, muutaman totuuden
tuosta suuri ei ois ollu vaiva.
-
Muutenkin rouva on, aivankin mahdoton
kovin harvoin hän portaanii pyyhkii
usein huomauttaa saa, tuota pinnaajaa
niin tuo vietävä itkua nyyhkii.
-
Kateutta sekin on, kun pienen tuokion
hänen miehensä keralla vietin,
semmoista apinaa, enpä aattelekaan
niin itsekseni minä mietin.
-
Vaikka temput tein, tuskin äijää vein
pitäsi muijan aatella hiukan,
ihan joutessaan, rupesin auttamaan
antoi palkaksi setelin niukan.
-
Tuo rouva kyllä on, aivan mahdoton
eikä äijäkää oo ihan viaton,
kunhan aikaa saan, totta tosiaan
noista naapureista eroon päästävä on.
O.P.

KÄRÄHTÄNY

KOVALEVY.
********************
Tässä on pikkunen pakko pyörittää tuota ajattelukonneistuva, ettei se vallan jumitu ja sitte tarvitassa seon förmitätön. Siksipä oon syöttäny melekeen kokoajan jottae rosessoetavaa sinne. Tietysti aevan tuommosta kevyttä ja heleposti käsiteltävää. Turha sinne on monimutkasia ropleemoeta työntääkkää.Sehän jumittuu koko värkki.
***
Luulen että kovalevy on sökö ja pari piirilevyväkin taetaa olla kärventyny, vaen ei se aota sitä pysähtyä suremaan.Käöttää niin kauvvan kun kone pyörii. Kato asijat voesi olla vieläki heikommin.Kuten esmerkiksi sähkökatkos päämuuntajassa. Putellia kirijottaessa usseein ylikumeni.
***
Niimpä näenollen ja senvuoksi oon harrastanu noeta avaruusasijoeta. Kovasti oon ajatellu semmostaki, että on se Jumala vaen ollu tavallisen viisas, luuvessaan tuota maaliman kaekkeutta. Ei se oes tavanhemmolla juolahtanu mieleen että pallonakselin kun laettaapi vinnoon seoraoksena on vuojenaekojen vaehtelut.
***
Entäpä sitte kun se pisti pallon vielä pyörimmään. Meleko hijastahan se pyöriminen on, vaen silti votakkata riittää, Tullee siinä kehänoppeotta melekolaella. Pallon keskipisteessähän sei liiku mikkää. Vaen tässä kehällä ei kauaa poronkusemassa viivy.
***
Vaen varsinaesen ikiliikun se Ukko värkkäsi. Mistä helekutista se pyörimisvoema tullee? Jos tavan hyrrän pannee pyörimmään, niin meleko äkkijä se uupuu. Maapallo ei ees hijastele.
***
Liekö Ukolla loppunu kiinnostus tuon kuun kohalla? Sehän vaen mennä jötköttää iliman pyörimistä. Aena sama naama maahan päen. Siinä se kysymys: Mitä on kuun takapuolella`Tiijä jos siellon Ukolla kortteeri? Mäneppä tämä ja tiijä.

perjantai 8. helmikuuta 2019

JATKIS

PUTELLI-2
Työvoimanvähäisyys kuitenkin oli estänyt ajatuksen toteutuksen. Mutta kai aivan lähellä olisi se aika, kun Putelissakin, sen laajoilla vainioilla traktori möyryäisi. Piti ehdottomasti kulkea ajan mukana. Maatalouden kehitystä ja uudistuksia Putelissa katsottiin valppaalla mielellä.
Puteli oli kylän suurimpia taloja. Lypsäviä lehmiäkin kolmisenkymmentä. Vielä lisäksi oli kaksi hevosta.
Navetta oli komea kivinavetta. Vanhahan se jo oli, mutta siihen oli vasta laitettu uusi pärekatto, sekä sisäpuoleltakin uudistettu. Kyllä siellä nyt kelpasi emännän ja tyttärenkin elikoita hoidella.
Metsääkin Putelissa oli satoja hehtaareita. Isäntä Paavo olikin valistunut innokas metsiensä hoitaja. Hän seurasi tarkoin aikakauden uusimpia virtauksia kaikilla sektoreilla.
Sota-aika oli ollut raskas myöskin Putelissa. Toinen poika Kauko oli kaatunut sodassa.
Onneksi toinen poika Mikko, oli ollut liian nuori menemään sotaan. Vanhin lapsista tytär Mari oli vielä kotona, äitinsä apuna ja iltatähdet- kaksospojat Jussi ja Matti.
Syksyinen ruska alkoi olla kauneimmillaan. Monen värisenä se kirjavoi peltojen reunusta- metsien lehtipuut ja pensaat.
Syksynsateet tekivät sään koleaksi ja ikävän kosteaksi. Puinnit olivat enimmäkseen jo puitu. Vain muutaman talon viljat odottivat yhä vielä vuoroaan.
Yhtymän puimakoneet oli eilisiltana vedetty hevosilla Putelin puimatantereelle. Jossa nyt odottivat paikalleen asentamista.
Huomisaamuna aikaisin, olikin tarkoitus aloittaa koneiden asennus puintia varten.
Olihan Putelissa toki paljon puitavaa. Ainakin kolme pitkää päivää menisi, ennen kuin kaikki viljat olisi läpikäyty.
jat.

RUNO.

MUMMOKO IKÄNAINEN

Ikäkö se muokkaa naisen mielen
turruttaa tunteet ja puuduttaa kielen
sokeri ei kaikistellen enää sula suussa
ja miehen tarve on pitkässä puussa.
-
Aika aikaansa täytyy vain taivaltaa
viimein kuopan hiekkakankaalle saa
Paras keskittyä vain olennaiseen
minä miettinyt olen näin itsekseen.
-
Keskiikäinen nainen tietää kyllä
ettei entiset vaatteet ympäri yllä
siis laihduttaa pitää jokainen päivä
jospa vielä koittaisi onnenhäivä
jolloin sen hienon asusteen ylleen saa
joka komeron orrella odottaa.
-
Keskiikäinen nainen miehistä tykkää
mutta miehet vaan selkänsä heille lykkää
ei tehoa temput ei ovelat juonet
kun säärissä pullottaa laskimosuonet
kuka mies vois sietää lihavaa naista
nehän etsii vain itselleen keijukaista.
-
Voi itku mihin minä laitan nää läskit
äiti miksi mua lapsena syömään käskit
nyt olen kuin hyllyvä lettosuo
on reidet paksut ja leveä puo.
niin alkoi taas ottaa mua kotelosta
löytyisikköhän syömistä komerosta?
O.P