RUNO

MUMMONSAARESSA
-
Vain jopas oli ihanaa
tää naesten saareen tulo
nyt haihtuu kaikki ikävä
ja tunnelmakin nulo,
oi mitä tässä keksitäänkään
päivien vieriessä
ei murhe tule puseroon
saaressa kierrellessä.
-
Pannaanko vaikka maailma
nyt malliin parempaan,
kun kaikki alkaa riimiä
saaressa pakertaan,
tää parasta on viihdettä
mielelle virkistys
samalla toisen "sisälle"
kainonlainen tirkistys.
-
Meininki jatkuu tietenkin
saaressa surra ei!
Mielikuvitus kun meiltä
kaiket huolet vei.
Ja saaressa voi vieraskin
riimejä sorvata
näin elämänsä tylsyyten
runoillen korvata.
Oiva Pennanen.

HUONOSSA-

HAPESSA.
***
SUNNUNTAEaamu! ISO käsi taas jokkaelelle joka seinälläni vieraelee. Aamua tässä käönnistelen, mutta meinaa yskijä. Ilimanputsari lie tukossa niin raakana polttaa kun ei saa happija.Voesko sanuva: Huonossa hapessa?
***
Mikseipäs voe, tae ehän minä sano kun kirijotan. Tämä meikän ilimasu on niin hataraa. Tiivistää pitäsi mutta on tuota käöttämätöntä sannaa sanavarastossa, niin pittää ulukoeluttaa.
***
PITI sanomani vaekka en saa sannaa suusta.. Saakeli kun nakit näpyttää miten sattuu, eikä ehi tarkistaan. Paa arvaamalla jos halluut tietää asijan laijan. Tae välijäkö hällä silläkkää? Virhelyöntijä ja kirijaenpuutoksija kokoajan. Vika täötyy olla näppiksen. Ehän minä ny tahallani tee hommaa vaekijaksi. Vaen jos joku joutilas lukkee niin elä pijä kiirettä arvaa puuttuvat sanat ja kirijaemet. Sopivata aevojumppaa sullekki. Ehkäsee Alshaemerija ja muita muistivaevoja.
***
SEHÄN ei tietenkää oo aehe naoreskella, vaekka joskus se homma on kuin hajamielisen prohfesorin. Ei laseja huomaa vaekka rillit nenän satulassa kiikkuu. Monija muitaki vaekeoksija se ikä tuo mukanaan.
***
Nivelet on jäökät ja kolotus vie yöynet. Nukkuissa tullee vaen heikko olo kun puolivälinrajalla koettaa oottaa kummalle puolen se hyppää. Jos sinne unenpuolelle niin sehän lykkää paenajaesta ja muuta kaohua ynnä mielikuvvaa. Ei se levoksi rupija. Minkä tauttahan sitä pittää unia kattuva immeisen? Tokhan se elukkaki voe? Kovasti sillä koeralla nykkii koepija ja jopa äänijä päästelee.
***
EIPÄHÄN tässä tämän raohattomampia tuu ny mieleen. Muutama hommeli pittää koettaa saaha aekaseksi. Saa nähä saako ratsun siipien alle ilimaa, vae pittääkö kulukija
mettäpolokuja. Eipä hällä välijä kun se saa tulla semmosena kun se sormenpäestä valluu. Toki on seki mahollista, etei synny mittää, vaen sekkää ei vie sivu leivästä.

RUNO

MUMMON SAARI.
-
Tervetuloa vaan
saaressa kivaa rillutella
soinnutella mielinmäärin,
eikä haittaa, vaikka väärin
tässähän se taito kasvaa,
jos ei luista, pannaan rasvaa.
-
Riimillä voi keskustella,
jutella ja juoruskella,
vaikka ennustella säitä,
tai jos naapurissa häitä
mummolla on siihen taito
rytmi mielekäs ja aito.
-
Sanoilla kun leikkii milloin
hyvämieli aina silloin
putkahtaapi mieleen mulla,
kaikki voivat mukaan tulla,
asioita kyllä riittää,
toiset sadon saavat niittää.
-
Yksin saarellani täällä,
olen lystikkäällä päällä,
pullopostin aallot tuovat,
minulle vaihtelua suovat,
vastaan viesteihin jo vainen,
varsinkin jos kysyy nainen.
Oiva Pennanen

JUOKSEVA

STRUTSI.
***
OON TÄSSÄ viime aekoena pitäny stan uppia sisäsille voemilleni.Tiijättä yksi jäbä puhhuu paskaa ylleisölle, toevoen että ylleisö löytää timantin paskan seasta. EI LÖYVÄ, taputtaa säälistä! Niin kävi mullekki . iliman taputuksia. No minä pohtimaan oonko lintu vae kala? Kala en kumminkaa kun en ossaa uija. Enkä lintukaa kun en lennä - Strutsi? Ei oo niin suuret munat! Pittää jättää asia hautumaan -ja munat.
***
NOITA kansan syvijä rivejä kun kuuntelee, niin ei oo lainkaan mieleen kesäkuun kylymät- tosin kiruvaahan ne joulukuun kuumijakin. Koskaan ei oo kohen. Mahtaa se ylätuvan isäntä vähitellen hermostuva tekeleeseesä. Ei tullunna kummosta värkkijä viimesestä luomuksesta. Ei sitä pitäs alakaa tekkeen lauantaina kovinkaan vaativaa tekelettä. Torstai ois voinu olla hyvä?? Kuten tunnettua to. on toivoa täynnä!
***
KUMMINKIN vaekijaa on ennään tehtyä saaha tekemättömäksi. Immeinen on teheny luonnolle palijo pahhaa. Muovin kappaleita tienoot tulvillaan ja ilimaki niin sakijaa, että saa kohta lusikalla mättää kitusiin. Kännykät soettelee, varotellen tulevasta. Puttiiniki siinä hästää omijaan. Muusta ilikeyvestä puhumatta- jo vain siinon paimentamista.
***
EI SE homma hyvälle näötä. Suurina parvina pikku pirut koettaa tehä immeisen elämistä vaekijaksi. Houkutusta riittää joka päevälle jopa yölle. Jos sattuu että isäntä väsyneenä nukahtaa niin Belsebuubi ottaa ohojat- ja vie syntisiin piireihin
***
SEON ensi työ pirulla! Valot poekkeen ja pimmeys tyhyjyyven päälle. Materia työnnettään Mustaan Aokkoon ja se on siinä. Alimmassa helevetissä on juhla suuri, sillä niin paljon kiukkuva ja vihhaa on sinne vuosimilijaateina kertyny. Siinäpä sitton töetä Väenämöeselle alakaa kaekki alusta.
***
Vaen eiköhän se Arska siellä paestele. Aenaki niin kauan kun vetäsee pilivet etteen. Siinä se kesä mennee ootellessa. Heko!‎Anteeksi! Järki on kesäterässä joten jäläki sen mukasta. Terottaa pitäs.......

RUNO

MUMMON MIETTEET.
***
Kyllä joku varmaakin nyt näkee harhoja
kun luulee; naisen päässä oisi munasarjoja?
Tuo kummallinen ajatus , mut aivan mykistää
ja ihmetyksensormi suussa miettimään nyt jää.
.
Sä ootko kuullut mitä naisen kallo sisältää?
ne itse sanoo; Viisautta täynnä heillä pää?
tippaleivällä he ratkoo pulmat yksjakaks
näin maailmoita helposti muuttavat paremmaks.
-
Sen tiijän että miehillä on pelkkä putki vaan,
jos jotain työntää sisään, kirkastu ei ollenkaan,
tään naiset ovat huomanneet jo aikain alussa,
siksi kai miehiin kiinnostus pelkästään - kalussa.
-
Ja yhä hassummaksi käy immeisen elo vissiin
kun naiset innostuu he eivät päädy missiin
vaan virat pannaan uusiksi naisilla kaikki tieto
ja miehet orjiks laitetaan on hyvä piiskansieto.

Oiva Pennanen.

JATKIS-142. Loppu!

PUTELLI-142.
Putelin mahti-isännän hautajaiset olivatkin
suuret ja komeat. Koko pitäjän, jopa naapuri-pitäjien isot isännät saapuivat kunnioittaan
läsnäolollaan poismennyttä.
Mari ei suurta surua tuntenut. Mikon kokema julmuus ei ollut häipynyt Marin ajatuksista.
Jo kolmas läheisen omaisen hautaan saatta- minen, lyhyellä ajalla, oli ollut raskasta.
Mari kuitenkin tiesi, että hänen sydämensä alla versoi uusi jatko, Putelin isäntien ketjussa. Siitä hän oli sanomattoman onnellinen.
Nyt oli Timon vuoro ottaa Putelin ohjat käsiinsä. Oisiko hänellä myös isännän ääni? Sen aika näyttäisi. Mari kuitenkin toivoi että se olisi Putelissa iäksi vaiennut.
Ei tarvittu yksinvaltiaita! Tarvittiin vain
yhteistyötä ja yhteisiä ratkaisuja. Sellaista elämää jossa kukaan ei olisi alistettu, eikä kenenkään orja.
Mitä Rutelissa uuden sukupolven aikana tapahtuu, se on kokonaan eri juttu!
LOPPU.

VOIMA-

SAHTIA!
***
TUOSSAPA avviisia sellaelessa huomasin, että lasiin hukkunut nuorimies ei uimataidottomana selvinnyt. Vaan vahavassa sivumyötäsessä purjehti ojasta allikkoon ja huomasi veden muuttuneen viiniksi. Otti ryypyn taas ja pää pyörällä katsoo maailmaa ja monta kummaa nähdä saa. Täyvessä lastissa seilasi viimeseen satamaan.
***
HELMI taivalvaaran louhintalaohkareen sisällä on paineessa puristettu. Iso ja kaunis silti mukiinmenevä. Muki kylläkin aika iso. Peräti tuoppi. Tuoppiin sopiva helmi onkin arvokas. Kultaa kalliimpi. Mikä helevettihän se siinäki maksaa? Meikä ei taijjuu. Niillon herrolla kotkotuksesa. Perästäkin kuuluu!
***
SAHTI tuskin kuitenkaa ei Helmiä pilaa? Uutta tilaa ja taas siirtyi seesteinen sää. Mitään ei nää jos huppu silmillä, tai ohranjyvä haittaa näkemistä. Suuressa tuopissa viisaus asuu ja humala, paitsi ei sillon jos se on tyhjä. Tyhjä on tyhmä - sillä avara mieli katsoo kauas - taevaanrantaan.
**
PUTKISTOKOHINAA voi kuunnella pikkuhönössä. Humina tullee päästä. Ei putkista, oikijammin pullosta. Silloin tönössö juhlat on parhaimmillaan. Akseli vain ei paikalla. Ilman akselia ei ole ratasta. eikä akseli rakasta pyörimistä. Paitsi vastapäivään. Ei huolenhäivää, jos ei ole murhetta.
***
VALLANKAHVASSA on suuri roso. Valta on voimaa, eikä yksi kolo komijassa haittaa. Hyvin maittaa koeaamiainen. Kuka tarttuu vipuhun? Kaksi piirua eteenpäin on sopiva tahti ja hukkaviivassa näkyy nouseva aurinko. Eespäin, eespäin väki voimakas ja valta silloin meidän on eikä naapurin nahajuksen. Näellä sitä pitäsi koettaa mennä ryhyveltää. Jos ei tämä riitä - tilataan taxi!
***
VETASIN tuossa pikkusen sympoliikkaa, liekkö menny viesti perille, vae onko jo taju kankaalla? Ei kae sen väliksi vaekkei menekkää. Pallaottaa saa sammaan hintaan.

RUNO

MUMMO VIESTII
***
Minullakin kapula riekkuu kaulassa,
toinen kapula on mulla tuvan naulassa,
vuoroin niillä viestittelen kuumaa tavaraa
tavoitan siis maailmankatsomusta avaraa.
-
Palautteena saankin riettahia aiheita
on niin monenlaisii ehdotuksen vaiheita
yksi kertoo kuinka onkaan saanut monesti
ja toinen kuinka makaaminen hyvä tienesti..
-
Jarruttaa mä hiukan koetan viestinaiheita
muutenhan mulle tuleekin liikaa paineita
mutta sievä jännitys kun rinnan tayttänee
ehkä paremmalta maailmakin näyttänee.
-
Eipä kiinnosta mua onko saatu suuria
eikä onko paineltu lähelle juuria
Kahdenkeskeinen tuo asia on varmaankin,
parasta sovitella on vai kanssa armaankin.
-
Vaan ette varmaan usko yhtä seikkaa
mulle sattuu, olen tehnyt montakin keikkaa,
Se Kanervankin Ile mulle tekstaria syyti
trehveillepä tietysti meikä mummoo pyyti.
-
Sehän Ile osaa kyllä tekstaamisen taiton,
siispä viestin sille heti kapulalla laiton,
Kysyin siltä voinko kuinka kuuluisaksi päästä,
Ile vastaa: Kanerva ei ketään kyllä säästä.
-
Päätin Ilen ehdotuksen täysin silti laistaa
lohdukseni kaksi kananmunaa paistaa,
Eiköhän tuo suussa tunnu paljon paremmalta
kun löytää vielä itsensä ministerin alta.

Oiva Pennanen

JATKIS-141.

PUTELLI- 141,
Marilla ei ollut rohkeutta kertoa miten asiat tosiasiassa olivat. Mitä vaan Paavo kysyikin, Mari vastasi vain myöntävästi
Paavolla näytti olevan hyvä olla. Tuskat olivat poissa.
Mari tiesi, että kolkko vieras, joka vielä piilotteli, veisi Paavon kohta mukanaan.
- Isä syötkö mitään?
- Ei minulla ole nälkä. Mehua jos hiukan.
- Tässäpä on raikasta puolukkamehua, sinun lempijuomaa, Mari tarjosi mehua.
- Miten nyt onkin näin kirkas päivä. Aivan erikoisen kirkas. Niin on lämmintä, aivanhan tässä tulee palava, kuin heinäpellolla. Joko Mikko on heinää kaatanut?
- Jo on aloitellut. Kaunis päivä tästä tuli vaikka näytti sade tulevan.
- Minä lähdenkin huomenna kokoukseen Helsinkiin. Pitää levätäkin kunnolla, että jaksaa sitten matkustaa. Muistaakohan Isolan Kusti? Se on tärkeä kokous. Aino lähde sinäkin tällä kertaa mukaan. Saat kantaa minun laukkua, minä en enää jaksa.
Paavon pää retkahtaa sivulle. Putelin Paavo nukahtaa ikiuneen. Mahti-isännän ääni on vaiennut ainaiseksi.
jat.

TUTTUA-

RÄKYTYSTÄ.
***
Itestään seleväähän se on että jos kukkaa ei tee mittää, ei kukkaa saa mittää. Ei etes herrat. Ja jos herrat ei saa palakkaasa, ei saa kukkaa. Se tuo tallous pyörii älyn ja rahan ehtoella. Ei siinä ihime tuottua tule jos tavan taukki duunari oesi vastuussa että hommija riittää. Räkyttäähän itekuki kyllä ossaa. - ja vaatija.
***
Voe vitja kun muistoja on 40-70 luvuista. Saateri, ne vuuet kokeneena ossaa antaa arvoa nykysille palveluille. Sillon ei ollu mittää. Syöttiin pettuva ja ooteltiin parempija aikoja. Onneksi ne tulivat. Kyllä ny kelpaa. Lääkärissäki ravataan jos pikkusen paskanpää tyssää. Ennen ei tohtorin luokse menty ennen kuin pää oli kaenalossa tae jalaka repussa.
***
Vääräkätiset ovat ottaneet käöttöön käsitteen suhteelinen köyhyys. , Toki se köyhä on köyhä jos 1000 vertaa 100000. mutta näin se on aina ollut. Rikkaat on keskuudessamme. Kukaan ei nykyään nälkää näe. Siitä huolimatta huuvetaan köyhyyttä kun eijoo vara pittää kahta autua ja 300m2 lukaalia. Katteutta vae ahaneutta? Sanoppa sinä.
***
Voe helevetti nähköön!. Toesta tonnija taskuun käärrivät eijoo köyhää nahänykkää. No, jos hypätään henkiselle puolelle, niin köyhä saattaa olla se kymppitonninki tienaava. Se ei oo rahasta kii kuka on rikas.
***
Eipä oo tullunna säästetyksi, kun sittei tiijä millon sottaaa pukkovaa ja seon sitte kummiteräsuapassii arvossaan arvaamattomassa. Joku nuuka tekkee tiliä sovan sattuvessa Mustassa Pörssissä. Onneksi eijoo tullu sijotettuu tuohon kerska asumisseen. Vaatimattomasti honkäpölökyt on istumina. Vaen sehän on arvossaan nykysiisä tuo punahonka. Vaekka se onnii pätkissä.- Niin ja tietenki hartijoilla.
***
Komijaa seon elämä nykysin köyhänki. Puhelimet taskussa ja taplettija ja läppäriä uuven karhijjaa on joka mummolla ja papalla.. Sossu helepottaa jos miinusta tili näöttää. Pittäää olla niin helevetin nykyaekanen. Vaen ilimankos on rasvamaksa ja hermot riekaleina. Se tuon omasuuven kaa pitää olla aina varullaan, ettei sipsa syö, eikä ruoste raiskaa.
***
Tää on viimmeinen taisto??? Näläkä on vieraana, mutta kuntosalille vaen että liika rasva tippuu. Se kun on muotija kun paskattaa...sanovat ennen...

RUNO

MUMMON MORAALI
***
Mummo on sellainen ihminen, että kateus ei lainkaan piinaa
käytökseltään on nuhteeton, ei tupakoi, ei latki viinaa
moraliltaan on aivan ehdoton, yhä vieläkin olen impi
ja kauneutta Mummolla riittääpi, kukaan ei liene kaunihimpi.
-
Moni kadehtii, olen sen huomannut, olen tuntenut silmäyksistä
Moni nuorempi minua kadehtii , minä en sitä pahaksi pistä
tiedän , kypsää naista miehet ihailee, teinitytöt ei niille maita
sitä tarkasti olen noudattanut, että pysyypi päällä paita.
-
Helppo nainen on miehen kauhistus, siitä on kyllä kokemusta
karhu kaadettu ei enää kiinnosta, ne yrittää uutta valloitusta.
Mummo miehet tunteepi tarkalleen, ne on pikkupoikia vainen
siitä olen niin kovin onnellinen, kun itse oon uhkea nainen.
-
Toki miesten kanssa voi leikkiä, mukavalta se riinnassa tuntuu
mutta koskaan en aijo tahria tätä neitsyen valkeaa huntuu.
Mitä joskus kun toiset ei huomaa lain, voi vähän naiskennella
valoisassa aina siveä oon, valkea kuin kukka lumpeella.
-
Oiva Pennanen

JATKIS-140-

PUTELLI-140.
Se päivä valkeni pilvisenä. Raskaat pilvet riippuivat alhaalla. Siitä huolimatta Putelin
pihapiirissä oltiin jo täydessä työntouhussa.
Puinnit olivat sille syksylle puitu, ja nyt kaikki oli mennyt ilman mitään hankaluuksia.
Timolla oli taito tehdä asiat järkevästi ja hän osasi organisoida työt, että ne sujuivat hyvin. Nyt Timo valmisteli kalustoa syystöitä varten.
Mari oli tuntenut jo aikaisin aamulla herätessään, että kaikki ei ollut niin kuin eilen
oli ollut.
Mari tunsi sen kolkon henkäyksen joka lymysi jossakin piilossa.
Hän meni isänsä kamariin varovasti ja hämmästyi sitä muutosta joka oli Paavossa tapahtunut.
Paavon katse oli kirkas ja rauhallinen. Marin tullessa huoneeseen Paavo käänsi katseen sa häneen ja sanoi:
- Mari! Sinäkö olet palannut kotiin?
- Joo, palasin kotiin, ei ollut minun paikka kaupungissa.
- Mikko on varmaankin kyntämässä! Mikko on ahkera poika. Kun vain lopettaisi sen viinan kanssa pelaamisen.
- Niinhän se on. Mikko meni kylälle traktorin kanssa.
jat.

HYVÄ,

TAVATON.
Nehän tirektiivit nykyvään määrää, että teksti, ollakseen minimivaatimukset täyttävää siitä pitää löytyä jotain .. Tekstissä pittää olla sexiä, mieluiten vähemmistöjen (homot,lesbot) vert, töllösarjat) kirroomista ja muuta riettaeluva. Vappaat on ajat on kaajettu rajat. Mikkää silti eijoo mittää. Vappaotta ja suvattevuutta sano!
***
Tietenki asija on juur noin niin kun sanovatten. "Matkalaesten" vessan sotkemistahan tämä. Ja tämä paskominen on semmosta ettei satu siihen reikään, joka kuulema tuolla itässä on käötössä. Ympäriisä meinaa roeskua!
***
En tiijä. Pikkuhilijaa opetellu tavolle?. Vaen tuskin mie opin , vanaha ukonraato. aevo kiertää ympyrrää ja sormi sotkee miten sattuu. Tuota siinä sitte järkeenkäöpää tekstijä. Tulosta tuskaelee jokkaen joka sattuu vilikaseen tuotosläijää. Toesaalta ohan se niinki, että mikä se on niin järkeenkäöpää? Ei mikkää! Toesilla vaen on maenetta ja menestytä. Novviisipoekija ei notteerata. No, mitä välii??? Eihän Tavan Taavi taijuu tauluja eikä patsaistakaan, silti pittää keksijä näkemyksiä. Seon niin hienuva.
***
Ihampa tuo tippa tulj silimään kun luvin että rikkaella onkii ollunna ankijjaa tuo elämä. Lapsuus varsinnii. Kielletty leikit ja liekkö nälässäki pijetty. Mutta kun pääsi rahanmakkuun, niin lissäähän sitä haluvaa. Pojastahan tuli milijonääri. Seon tuo sisu kun pelittää. Sitäpä en kerro kuka kysymyksessä. Se ei tarinassa niin tähellistä.
***
Paskat siihen tohtoriksi tarvii olla, ollakseen liäkär. Nehän on tohtoreita maestereita melkein jokaenen. No, kyllä kae se putkimieskin on palakkasa ansaennu, aenaki eläkkeen. Valeheppuvahan ryykää joka alalle. Mikäpä siinä jos pokka pittää. Vaen mikä minnoon tuomihteen kun en oo tuomari. Viemäriksihän oon omijaan. Sillä ei palijo leohkita maaliman mqrkkinoella
***
Muistan kun takavuosina vuonna Tikku ja kirves joku minnua Rixun aseman vessassa veti lärviin. Minä jo sillon huomasin että pittee olla kaekenmualiman Heitemannia liikenteessä. Siinon maalaespoeka heikoella.Nykyväänhän sei ilta oo onnistunu jos ei saa turpiisa ja pari Moran pistua kylykeesä, Seon raaka peli, kato! Onneksi seoli sillon vaen pieni episoti. Nykysin saattaa olla raakemmat menetelmät. Moralla kylykeen ja sillä sipuli. Tästäpä tuli ny ajatuspätkijen sekameteli. Haetanneeko?Joo - ny luukkupöksyt ylös ja katteleen mitä ilikeöttä sitä keksis.

RUNO

MUMMON KUURI.
-
Vaikka synkkyys painaa mieltä
en mä väisty tältä tieltä
liikettä nyt laitan tossuun
toiveeni myös pistän kossuun.
-
Lehdestä mä tiedon sain
eipä läskit kasva lain
kun vain nappaa kossutotin
aivan piripinta motin.
-
Järkeen käy se mulla kyllä
eikä tarvii kävelyllä
itseänsä nurkkaan ajaa
kossu liikut kyllä rajaa.
-
Ajatelkaa siskot tuota
kärryltä ei tarvii puota
kossu toimintoja friskaa
liiat läskit poissa viskaa
-
Pullon hainkin sitä vasten
nyt ei homma ole lasten
läski palaa kuin nuotiolla
ai, kun mun on hauska olla!
-
Otan vielä toisen kupin
tunnen kuinka läskit krupin
valuvat jo maata kohti,
uskoa ei oikein tohdi.
-
Meni pimeäksi vintti
pihalla kuin talitintti
visertelen ilman syytä
kesälläkin titityytä-

Oiva Pennanen.

JATKIS-139.

PUTELLI.139.
Tänä iltana tunne olikin hyvin voimakkaasti läsnä. Timo katsoi Maria rakkaasti... Sitten
hän päätti sanoa sen asian, joka oli ollut jo
hänen huulillaan.
- Mari! Minä rakastan sinua. Olen rakastanut siitä hetkestä kun sinut näin ensikerran. Se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta...
Tietysti sinä olet ison talon perijä ja ehkä luulet minun rikkauksia tavoittelevan? Siitäkin huolimatta uskallan kysyä: Tuletko vaimokseni?
- Minäkin rakastan sinua, Timo. Jo sinä aamuna kun sinut ensikerran ikkunasta näin tiesin, että olet kohtaloni. Tulen halusta vaimoksesi. Yhdessä rakennamme Putellista entistä
paremman paikan olla ja asua ja kasvattaa pojat aikuisiksi ja kenties myös me saamme lapsia? Seuraavan sukupolven hoitamaan ja varjelemaan Putellia.
Kauan he istuivat lempeässä kesäyössä. Pil- veen laskeva aurinkokin painui punahehkuisena taivaanrannan taakse, ennen kuin he tunsivat viileän tuulenvireen kehossaan ja havahtuivat todellisuuteen.
Huomenna olisi ankara työpäivä. Mari katsoi
Timoa kutsuen ja Timo seurasi Marin kamariin.
jat.

KYSYN:

TIIJÄTKÖ?
...mistä piika pissii. Asia ei niin oleellinen vaan tulipahan mieleen. Kesäkuuki on loppusilausta vaille valmis..Kesää on vielä jälellä, tae oikijastaan korkkaamaton. Heinäkuunhelteen kun pukkaa sitä kaepaa näetä arktisia virtauksia.
***
TIETÄMÄTTÄÄN raivoisa tuuli tuulee mereltä. Maalla pistää parastaan. Ei saa selvää onko huomenna pouta. Kesän rippeet kiehuu ilmassa! Onkohan nyt syksy vai kevät? Puskassa asustaa tupajumi yhteiskunta. Untako tää?
***
Kettu vieraili kanalassa. Kanat kuoli kukko jäi? Muniiko? Aika sen näyttää. Kukolla munat pussissa? Kanalla muna putkessa. Onkohan? Kanat jätti aukon sivistykseen ja unhoituksensiivessä on sulkasato. Kato. se on tätä!
***
ALAPUOLELLE vetää täsmäkohteen, mutta minkäs voi? Kas maailma tarvitsee tekijänsä. Sekä Luojansa. Pimeys oli syvyyven päällä. Oliko kuinka syvää. Köys katkes laulu kuultihin...Moninaiset ovat elämisen ilot ja surut. Veljet keskenään... Vai ovatko. Vihapuheet vailla vertaa, myrkyttävät ilman. Ilmanputsari tukossa.
***
TAIVAALLA tähti. Johtotähti yhä vailla ottajaa. Ruostetta meinaa. Pajassa terästohtori työtä vailla. Näillä mailla on hanket korkijat nietokset...Missä menee raja kun paja on jo rakennettu. Kivirakenteet kestää, ei voi estää pientä ihastusta Saksalaiseen tekniikkaan..
***
TAVATAAN valittaja silmästä silmään ja tavataan lukemisen alkeet. Siitä se lähtee, mistä alkaa, ja yhtäjalkaa käymme rinnakkain.Seitsemän lihavaa vuotta, kymmenen katoa. Kuolema korjaa satoa ja taas jossain on ylituotantoa.
***
Nyt tulee jo liian lennokasta. Yksi lukijani ei pysy enää siivellä. Ei se mitää nokka irti ja pyrtö tartuu. Pikaliima pitää. Tarvitaan saksia. Näellä mennään jos ei palata . Paluumuuttajalla kusiset paikat.

JATKIS-138.

PUTELLI-138.
Putelin elämä ei ollut pysähtynyt vaikka isäntä oli menettänyt terveytensä. Paikkoja oli kohennettu ja hankittu jopa uusia koneita.
Timo oli kertonut kuinka edellisessä talossa vilja oli korjattu itsesitovalla elonleikkuukoneella. Mari kyseli tarkoin kuinka suuri sijoitus sellaisen osto olisi.
Koska Putelin vilja ala oli lisääntynyt aika paljon, niin Mari päätti hankkia koneen.
- Järkevintähän olisi laittaa leikkuupuimuri, mutta se on melkoisen kallis. Eikä viljaa ole vielä niin runsaasti, Timo selitti.
- Katsotaan mikä on Putelin tulevaisuus. Se on arvoitus kuinka kauan isäkin vielä elää.
- Viisasta on varmaankin katsoa. Sinähän se tietysti päätät, kun kerran maksatkin.
- Ei se maksamisesta kiinni ole. Haluan sitä vaan, että kaikki olisi järkevää katsottuna tilan kannalta. Sillä sukupolvet vaihtuu. Isännät muuttuu, mutta maa pysyy.
He istuivat pihakeinussa. Ilma oli lämmin. Kesäinen tuulenvire keinutti pihakoivujenoksia. Raskaan työpäivän jälkeen oli nautintoa istua keinussa ja keskustella asioista.
He viihtyivät kovin hyvin toistensa seurassa. Samanlainen huumorintaju lisäsi yhdessäolon miellyttävyyttä.
jat.

OOTKO SIEKII

HEIHEI!
***
Joku savolaenen moeetti näetä mun juttuja erikoesiksi ja vaati tasapaenoesta luettavaa? MUTTA!!! minkas teet ku alapää paenaa pirrusti ja yläpää on heihei!> Siis tyyvy siihen minkä saat.
***
Heti alakuun on myönnettävä että mopo monesti karkaa tottaalisesti kämmenistä ja rysähtää tietenki mehtään. Siis noen kuvvaannollisesti. Eihän mullä oo mopuva. Kuntopyörällä ei mettään pääse vaekka laettas apumoottorin.
--
Vaen siitä Jussistahan mun piti. Saakeli kun ne nuo sivutiet aena vetasee puoleesa, vaen yritettään ny tolokusti pysyvä asijassa.
Heikompihermosija ja sivveitä kehottasin lopettaan lukemisen tähän, sillä teksti voe aeheottaa heikompihermoselle syvämmentykytystä ja unettomuutta.
---
Niin, ne Jussin valamistelut alotin niin ku miehet ruukaa. Liemiruokaa pittää kesäjuhulan kunnijaksi varata. Niinpä astelin kaoppaan ja ostaa pätkäsin kaksi pänikkää sitä keppanaa, se kun näen keskustalaeselle on ikkään kuin polliittinen pakko! Pänikät oli sitä pienempää sorttija, siis 0.3 l.
---
Kottiin kun pääsin pistin oluset jääkaappiin kylymenemmään, tietenki vesikielellä. .. Hitto seoli muistin uusiminen eissä.
---
No, käväsin Jussisaonassa ja ei kun toemeen. Jo ensimmäenen kullaos laokasi putken aoki ja tempasin toesen ryypin jäläkeen. Laolattaahan se meinasi alakaa, vaen tallouvenhallitus oli häerijörajan sisäpuolella niin pijin mölyt mahassa.
--
Noella liemiruuvillahan ruukaa olla se vaekutus, että tuo mieleen rietastelun. Aenaenen vietti vaatii osasa näenä sukupuolineotraalina aekonaki. Niimpä potkasin töllön aoki ja sopivasti sattu tulemaan "Pikku kakkonen". Sormijen lomasta kattoen sitä palijasta pintaa joka silimiini sieltä töllöstä oli saatavana. Lähes kaekki oli iliman vaateita, oli uros tae naaras. Keskenään rymysivät.. Voe näetä riettaeta irstastelunaekoja!
--
Tuommonen rietas meininki otti niin otasta, että kippasin pänikän pohojilleen. No se teki tehtäväsä. Vintti pimeni ja äijä oli kanttuvei.
Herräelin siinä väliyönä ja kävin laskemassa poes sen mikä pahentaa ja huomasin kalloni muuttuneen kupariseppienpajaksi. Huomasin että keskustassa on vahava meininki.
--
Mielessä vilahti toenen pänikkä. Sen kuitenkin työnsin kauaksi jääkaapin perälle. Ehkä uskallan ensi Jussina ottaa uusiksi, jos ei sitä ennen sieppaa raevoraettiiksi ja vieteistä vappaaksi!
--
Nyt alakaa olla asijat kohillaan. Pönttö on vahavasti sekasi ja itserittiikki täysin nollassa joten tohtii taas höpättää mitä mieleen juolahtaa.

RUNO

Mummo LAIHDUTTAA
-
Mummo kevään koittaessa päättänyt on niin
että pakko mahtua on niihin kuteisiin
jotka ennen näyttivät päällä niin hyvältä
nyt on nämä ryysyt sieltä- oikein syvältä.
-
Juossut olen sauvain kera monta tuntia
viheltänyt perään ei oo yhtään kundia
varmaan asu kiinnostuksen niiltä haihduttaa
katsokaahan- siksi juuri aloin laihduttaa.
-
Reilu puoli kiloa on ruppi kevennyt,
naapurini tosin väitti perse levennyt,
mutta varmaan kateellinen minun ropasta,
vanhat verkkarini kaivoin lumppukopasta.
-
Hyvin päälle mahtuivat, se täytyy sanoa
ei saumat oikein kestäneetkään ylle panoa,
mutta kun mä metsätietä kirmaan kovasti
ei haittaa vaikka vastaani tulisi rovasti.
-
Ja papiille mä näytänkin Närhen munia
se leski on ja sellaisista nähnyt unia
Mä papin raahaan pusikkoon annan seksiä
ei laituttamiskeinoo voi parempaa keksiä..
-
Oiva Pennanen

JATKIS-137

PUTELLI-137.
Tohtori sanoi, että elämisenhalu oli täysin
kadonnut ja mikään pilleri ei siihen auttaisi ollenkaan. Täytyisi tapahtua ihme, että elämä vielä voittaisi.
Se tietenkin oli Marista kovin ikävää kuultavaa, mutta Mari tiesi näin ikuisen jatkumon olevan. Vanhat väistyy nuorempien tieltä.
Eikä Mari joutanut suremaan. Hänen rinnassaan paloi rakkaudenliekki. Tunne oli vahva
ja voimakas. Jo siitä hetkestä lähtien kun oli Timon nähnyt Putelin ikkunasta, hän oli jo tiennyt kohdanneensa sen oikean.
Ja mikä parasta tunne ei ollut yksipuolinen
teininuorten ihastus, vaan kypsäänikään ehti- neiden ihmisten miehen ja naisen täysipainoinen ystävyys- ja rakkaussuhde.
Se auttoi jaksamaan sitä raskasta ja surullista työtä jota kuolemansairaan ihmisen hoito oli. Ja peläten lopullista hetkeä jolloin tuo kaikkien kunnioittama, jopa pelkäämä Putellin mahtava isäntä saisi levon.
Paavo elikin jo aivan omissa maailmoissaan. Välillä höpöttäen käsittämätöntä, välillä yhteen kohti tuijottaen. Mariakaan hän ei enään tuntenut. Isännän ääni oli vaiennut.
jat.

JÄLKI-

NAUKKUJA.
***
AIKUSET miehet ottaa! Syntiset saatanat juhlii viimeistä päivää, eikä sille loppua näy. Hyvin käy, jos ei mene huonosti. Valheenkaapu peittää syntisen äijän. Halleluijjaa!
***
SEINÄT levällään ja katto korkealla. Avara luonto ryntää sisään. Suurin kourin kouristelee kohtalo. Jäljellä vaan kalpea muisto jäljellä ja puisto on roskaa täynnä. Hiljaa hiipuu liekit nuotion ja elämänkoulussa annettiin reput.
***
HEPUTei tajua elämän kalleutta. Inflaatio syö ja pultsari juo, mutta viisas odottaa päivää nousevaa. Aurinko laskee länteen ja punaiset sukat pilkistää mustien sisästä. Ei ole Rauhaa ei ole Hilmaa, kuulevin korvin jokainen huomaa milloin pamahtaa. Ampu tulee huutaa joku hädissään ja kuolema noutaa saalistaan ja pirulla on riemu suuri.
***
MUKANA kulkee suuri reppu jos heppu muistaa ottaa taakan hartioille. Muistosi on mulle kallis ja sekin velaksi. Lasku vielä lankeaa. Se näkee jolla näkimet. Silmään kustu ei näe nimittäin, onko arki vai juhla. Naulapommi uhkaa!
***
UNTA palloon ja pallo ulos. Mikä on tulos jos yhtentyy kaksi. Matikan suoralinja liian vaikea. Menee ne siemenperunat keväällä. Syksyllä uusi tilanne. Uutta pottua pöytään ja eiku syömään.
***
RANNALLE jääneet hyppää jorpakkoon. Pul pul oliko syvää? Se tekee hyvää sokeri on pohjalla. Haudankaivajalla hommaa riittää.
***
KOIRAN kivekset on keitetty, herkkuako? Kuulema herkkua jossakin - Kaippa Kiinassa? Ei napaa. Kärpässientä mausteeksi. Kyllä se siitä iloksi muuttuu.Pysytään nakissa!

RUNO

MUMMON JUHANNUS
-
Mummo tuumaa - ei saaresta pakoa
tässähän löytyy markkinarakoa
maahan viinaa alamme rahtaamaan
teemme kulttuuriteon arvokkaan?
--
Kaikkihan siellä viinaa jahtaavat
Virostakin kaljaa ne rahtaavat
Venus- viina hurmioon kaikki saa
ja voittoja meillekin herahtaa.
-
Ammeesta me muovamme sellaisen
raketin perään lentävän lautasen
siellä sisällä viinaa kuljettaa
janoisille suomalaisille saa.
-
Ihaillen kuuntelin mummon suunnitelmaa
rahanpuute noin äkkiä katoaa
siinä siivellä vaarikin kukaties
lasin tyhjäksi imaisee niinkuin mies!
-
Vitsit taitavat olla nyt vähissä
kun vaari jo riehuupi kännissä
Mummo taitaa maahan jo kaivata
alkaa raketin hyttiä raivata.
-
Vaari vielä vain viinaa lipittää
mummo vielä luoksensa kipittää,
sanoo:- Se on nyt juttu kai soromnoo
ei sinusta matka seuraksi oo,
-
Vaari tänne saa jäädä harrastaan
ja pyyhkimään kuohuja parrastaan
minä häivyn nyt maahan takaisin
näin miettinyt olen mielin vakaisin.
-
Nousee rakettiin, häipyy mutkan taa
ikkunasta hiukkasen vilkuttaa
palanneeko vaaria noutamaan
iätikö viinamerta jään soutamaan.

Oiva Pennanen.

JATKIS-136

PUTELLI_136.
- Ole hyvä vaan. Kaikki on nyt retuperällä kun ei ole viljelypuolella ollut ketään. Järjestä asiat mielesi mukaan. Minäkään en tajua viljelyn päälle juuri mitään. Isä ei välitä ollenkaan. Elää omissa maailmoissa.
***
Elettiin jo keskikesän kauneinta aikaa. Putelissa oli saatu viimeiset heinät latoon. Oli aika hengähtää, ennen elonleikkuun alkua.
Mari oli hyvin tyytyväinen Timoon. Timo oli hyvin ahkera ja taitava käsistään. Työaika oli Timolle tuntematon käsite.
Aution pelloilla Timo ja Saku olivat ahkeroineet kaikki joutoajat. Jälkeä olikin syntynyt ja laaja, monta hehtaaria käsittävä komea aukio oli muuttanut maiseman kokonaan uuteen malliin.
Mutta Paavolla olivat asiat huonosti, hyvin huonosti. Ennen niin ryhdikäs olemus oli vain surkea, vapiseva, kumaraan painunut raunio.
Paavo makaili vain ja Mari olikin melkeinpä täystyöllistetty isänsä hoitajana. Raskastapa se oli ja monesti tuntui jopa ylivoimaisesta.
Kunnanlääkäri oli käynyt katsomassa eräitä kertoja, mutta antoi aika vähän toivoa Paavon toipumisesta.
jat.

TAKA-

½.
***
On havaittu tapahtuneen kaamea rikos. Puolestapuhuja on valaehtoisesti puhunut kokonaisesta. Puolikas on jäänyt omaan arvoonsa (50%) joten loukkaus on puolinainen! Taka½ on jakaantunut kahtia.
***
Koska loukattu puolisko on se ns. parempi puoli, niin asian näin ollessa asia on puhuttu halki ja näin on aikaan saatu verrokki joka peilaa kolhuja kärsineen puolikkaan laillisia etuuksia.
***
Puolestapuhujan puolustus on havaittu jääviksi ja asian käsittely lykätään hanuriin odottamaan kuuta nousevaa!
***
Metija on nostanut asijasta some- mylläkän, jonka on havaittu aiheuttaneen traumoja puoli naiseen jonka on havaittu olevan kokonainen, lukuunottamatta jalkaa joka on proteesi.
***
Puoli nainen on toki kokonainen, vaikka on pienikokoinen, kuitenkin on täysin valmis elämän koviin koitoksii. Maasta se pienikin ponnistaa jos yltää jalat maahan. Tyhjää potkastessa riittää huterampi alusta.
***
Koska nykyään uhri maksaa viulut, vaikka ei ole soittanutkaan niin tuomio lankeaa ehdollisena jotka voi kesällä suorittaa - jos
ei ole järki jäässä!
***
Rupattelin tuossa puolitotuuksia joita myös valkeiksi valheiksi sanotaan. Onhan tuossa patinaa, että ei pala tulessakaan!

JATKIS-135

PUTELLI-135.
- Sinäkö asuit myös siinä entisessä työpaikassa? Vai jossain muualla?
- Kyllä Topparissahan minä asustin. Isotalo se on Topparikin. Mutta kun ei tarvita sitäpä on reissumiehen lähdettävä. Tosin jo kymmenen vuotta Topparissa asustin.
- Toivotaan, että Putelissa on ainakin yhtä pitkä urakka. Työ on niin kuin sanoin, itsenäistä ja vapaata. Isä on sairas eikä varmaan aivan heti kuntoudu työkuntoiseksi. Karjakon poika, Saku, on innokas maatöihin. Haluaa oppia ajamaan traktoria ja kaikkia koneita.
- Sepä mukavaa, että on kaveri...
- Niin, meillä on tapahtunut viime aikoina hyvinkin ikäviä asioita. Äiti kuoli yllättäen ja se otti isän lujille. Alkoi siitä toipua, niin veli, jonka oli tarkoitus jatkaa isäntänä teki itselleen pahaa. Se vei isän terveyden sitten kokonaan. Sai sydänkohtauksen. Sinulle kerron siksi, että tiedät missä mallissa asiat ovat. Kylä voi kertoa asiat liioitellen.
- Sepä ikävää. Otan osaa, Timo sanoi.
- Kiitos! Nyt tiedät tilanteen. Toivon että autat minua saamaan tila taas toimimaan vielä eteenkin päin.
- Teen parhaani! Nyt kun on paperit kunnossa ja tulokahvitkin juotu, lienee aika lähteä vilkaisemaan paikkoja. Pareta tehdä ennakko suunnitelma, että mikään ei jää hoitamatta.
jat.

JUSSIN-

AATTOVA.
***
Hyvää Juussia kaikille! Meinasin pitää taukoa, mutta en malttanu. Remppaa pukkaa. Höpinämyllyssä lakerivika.Sanat mulkkaa puolelta toiselle. Sanavarastosta karannu valistuneet yksilöt kesälaitumille ja juhannuskohmelo on kova sana, aivan betonia, teräksellä vahvistettuna..
***
Matalapaineet työskentelee kiitettävästi, että meillä surkeaa olisi. Nyrkkipoistia lähettää katkera kansa Ylämummon taivasteltavaksi. Sanktio puree että te nöyrät olisitte. Sateenkaari sopimusen merkkin on sateenkaariporukat ryvettäneet. Vedenpaisumus on lähellä - ölkaamme valppaat!
***
Innokkaalla taivaanrannanmaalarille työtä tyrkyllä, mutta kehtaako se? Tuskimpa vaan. Kalijaa riittää ja sosijaalihuolto soppaa tuo. Antaa tulla vettä tupaan, ponttoonit tilattu.
***
Pois pilattu on pyhät sakramentit. Lapset opetetaan vain ryyppäämään ja puhumaan rumia. Seksiä pennulle suut ja korvat täyteen. Aikuisten leikit on alettava jo varhain, jotta siinä touhussa täydellinen olisi. Orkankeli on puöli ruokaa ja toinen puoli sitten roskaruokaa ja huumetta.
***
Uusi uljas ja valistettu sukupölvi muhii jo koeputkessa.Aah mikä autuus ja auvoinen tulevaisuus onkaan Telluksella v.2500. Ken elää se näkee, tai sitten ei. Kaikki on mahollista!

RUNO

MUMMON SAARESSA

Vain jopas oli ihanaa
tää naesten saareen tulo
nyt haihtuu kaikki ikävä
ja tunnelmakin nulo,
oi mitä tässä keksitäänkään
päivien vieriessä
ei murhe tule puseroon
saaressa kierrellessä.
-
Pannaanko vaikka maailma
nyt malliin parempaan,
kun kaikki alkaa riimiä
saaressa pakertaan,
tää parasta on viihdettä
mielelle virkistys
samalla toisen "sisälle"
kaino tirkistys.
-
Meininki jatkuu tietenkin
saaressa surra ei!
Mielikuvitus kun meiltä
kaiket huolet vei.
Ja saaressa voi vieraskin
riimejä sorvata
näin elämänsä tylsyyten
tapahtumilla korvata.

Oiva Pennanen

JATKIS-134.

PUTELLI-134.
- Hyvää päivää! Tervetuloa Puteliin!
- Päivää! Kiitoksia paljon. Komea on talolla nimi, mutta komea on talokin.
- Pitemmittä puheitta käydäänpäs tuonne si- sälle. Tehdään paperit kuntoon ja suunnitellaan kiireellisimmistä tehtävistä. Minusta on kätevintä kun sinutellaan. On luontevampaa... Toivon että saan sinusta pitkäaikaisen työn-tekijän. Minä olen Mari!
- Se sopii vallan hyvin! Minä olen Timo tosin se Timppa taitaa olla se puhuttelunimi.
- Kaikista ensin pitää kysyä suhteesi alkoholiin? Se on enemmän kuin suuri asia.
- Se ei ainakaan tuota harmia. Olen täysin raitis. Urheilu on harrastuksena, juoksen ja hiihdän. Silloin eivät tupakat ja viina juuri sovellu.
- Tuo olikin mieluinen asia. Viina tekeekin niin pahaa jälkeä. Talosta on täysylläpito ja
osa palkkaa... Jos sopii?
- Näin vapaalle poikamiehelle se olis suuri etu. On mukavaa kun on paikka, jota voi sanoa vaikka kodiksi!
Jostakin syystä lämmin ailahdus joka tuntui Marin rinnassa sai hänen poskensa lehahtamaan punaiseksi. Timon sanat saivat Marin vaistoamaan, että jotain suurta oli tapahtumassa. Vai oliko jo tapahtunut?
jat.

RESUSIA

RIEKALEITA
***
Eipä aikaakaan kun hän sai aikaan muutakin kuin sanomista. Tekomies ei kauaa käsiään kahtele kun tarttuu toimeen ja ryty kuuluu kun poika painaa. Ei ota lainaa, vaan tulee toimeen omillaan.
***
Taito tallessa ja vasara ja hohtimet. Nippu aetalankaa ja järki päässä niin saa jo ihmeitä aikaan. Suuret sanat ei suuta halkase eikä saita sanojansa syö. Tekomies tekee eikä kysele.
***
Hetki heijahtaa ja vesi virtaa, ennen kun eilinen on huominen. Periaatteessa vuuen päästä ollaan taas samassa päivässä, mutta onko se sama? Kysyy hän ja vastaa itse: Ihan sama.
***
Eilisen riekaleet lojuu lattialla ja huominen jo tekee tuloaan Taitaa tulla hyvä päivä? Se näkee ken kokee. Katiskassa veden eläviä ja hapen puutteeseen kuollut piisami.Piru räpiköi merrassa ja televerkossa ite saatana!
***
Sen siitä saa kun kaikkensa antaa. Tuhkat viiään pesästä eikä mitään tule tilalle. Pilalle menee maitotuotteet auringossa eikä lihapala kauaa paikallaan pysy. Lihansyöjät liikkeellä jo aamusta. Musta saa antaa merkin menneestä. Tapolan Musta on pelkkää veripalttua.
***
Työstä tekevän tuntee, sekasorrosta typerän. Kaiken keskellä kesäinen päivä ja synkeä on syksyinen yö. Siitä se lähtee jos ei jo palaa - vaikka salaa postipankista meinaan.

RUNO

MUMMO
-
Mummoi se juttelee kaikenlaista
myöskin joka ei kaikille maista
ei voi kaikkien mieliksi olla,
no, kai silloin jos on täysi nolla.
-
Koskaan ei tiedä kuka huonoa tykkää
asiaa jos vain ilmoille lykkää
toinen tykkää äiteestä hirmuisesti
toiselle tytär on parempi pesti
-
Ei kukaan leikistä suuttua saa
toista ei saa tarkoittain satuttaa
nauraa voi vapaasti itselleen
ei siitä saa paineita tunnolleen.
-
Mummon jutut jos naurattaa,
ehkäpä niistä potkua saa,
ja ajatustynkää kaikenlaista,
joka voisi piristää piukeaa naista.

Oiva Pennanen

JATKIS-133

PUTELLI-133.
Mari meni peilin eteen josta katseli keski-ikäinen nainen. Tumma tukka oli kaupunkireis- sulla kokenut muutoksen. Entinen pitkä letti oli näyttänyt kaupungissa liian erikoiselta.
Uusi lyhyt tyyli sopi hänelle paljon paremmin kuin palmikko. Eihän Mari mikään kaunotar ollut. Aikalailla arkisen näköinen naama oli häntä joskus suututtanut, mutta eihän asialle mitään voinut.
Ikä vaan kasvoi pelottavalla nopeudella. Ei
ollut enää aikaa tuhlattavaksi. Parin vuoden kuluttua täyttyisi neljäkymmentä.
Marin olikin pakko myöntää itselleen, että joitakin taka-ajatuksiakin oli päässä liikkunut tilanhoitajaa valitessa.
Nenä, se oli Marin suurin mieliharmintuoja.
Kookas hieman kyömy nenä antoi kasvoille persoonallisen leiman. Nenä oli tullut perintönä kai Hovilan aatelissuvulta.
Mari havahtui haaveistaan, kun pihalta kuului äänekäs moottorin säksätys. Hän kiirehti ikkunaan salaa katsomaan saadakseen tulijasta jonkinlaisen ensivaikutelman.
Musta, vanha, kantikas auto seisoi pihalla. Siitä nousi salskea nahkapuseroinen mies. Aivan on kuin Siltalan pehtoori, Marille tuli mieleen.
Mies katseli uteliaasti ympärilleen. Sydän pamppaillen Mari riensi tulijaa vastaan:
jat.

KAIKEN-

HERRA NÄHKÖÖN.
***
LEHEMÄT lentää , sielu saa siivet. Ihimeijen aeka on tässä ja ny. Taekurit parveilee vippaskonstejaan näötellen. Vae taijat on taekurilla, mutta epäuskosella ei mittää. Tae tietenki se epäusko ja kyynisyys. Onko se hyvä vae paha? Piruko nämä tietää. Pittää tavatessa kysästä.- Pirulta.
***
KÖYHÄSSÄ on rikkaan alku. Tuskin köyhällä on varraa sijottaa senttisä kun syyväkki pittää. Laenarahalla eijoo silimijä
Sijoitukset pieleen niin jo alkoi alamäki. No mitäpä rikkauksilla, taevaassahan poijalla koti on. Voiko Rinteestä apu revetä?
***
Johtotähti ojassa ja kuskilla paha olla. Nääs polla ei säteile. Tsernopyl kaukana ja mennyt päivä. Haamut liikkuu usvan lailla vain silmien kohdalla mustaa. Näkeekö? Älä kysy vaikeita! Haikeita on muinaiset muistot ja puistot työntää rikkaruohoo - voi puutarhuriparkaa.
***
HASSUNA kulukiissa maailimalla , kunhan kotona AsiAllinen ja hyvänmallinen paidan kaa tai ilman. Iliman jos on - niin tullee halavaksi Jos taas hakkee taksi niin maksumiehet eivät parveile.
***
MUUTTO etelään kurkiauran siivillä olisi elämys, johon rohkeus ei riitä. Se siitä ja sen kestävyyvestä. Nuori nahka vennyy ja vannuu, vaan ei ratkija. Juomaan ratkijjaa jolla on heikko tahto.Vastustuskyky olematon ja muutaman pullon jälkeen loppuu pijätyskyky. Eipä kelepaa polliisikouluun.

RUNO

MUMMON SAARELLA

Vieraat ampuu puskasta,
se lienee merkki tuskasta
ei itseään he paljasta,
ei kai se johdu kaljasta?
-
Vieras ei vastaa sanoistaa
tiputtaa kaljaa hanoistaa
ja ryypyn sitten vetäisee
kun naapuriaan herjailee.
-
Helppo on suuta louskuttaa
kun kukaan ei voi tunnistaa,
Nimi jos takaa paljastuu,
jo menee tukkoon heti suu.
-
Ne viisaimmat kai arat on
kun oma ego tahraton,
ei ryvettyä milloinkaan
saa puhdas muoto illoinkaan.
-
Kun ilta sitten saapuu tuo
niinhäipyy siipiveikot nuo
mummo saa hetken hengähtää
ja itsellekin aikaa jää.

Oiva Pennanen

JATKIS-132.

PUTELLI-132.
Mari keitti kahvit. Sitten hiipi herättelemään Paavoa. Paavo istui kuitenkin jo sängynlaidalla.
- Johan sinä olet noussut. Tules kahville!
Paavo vain urahti ja loi Mariin tuskaa sekä murhetta täynnä olevan katseen.
- Kuule isä! Elämän täytyy jatkua kaikesta huolimatta. Surullinenhan olen minäkin, mutta pikkupojat tarvitsee nyt vanhempien ihmisten tukea. Niin ja talontyöt on saatava sujumaan.
- Minusta ei ole mihinkään. Minä olen tehny
pelkästään pahaa. Ensin äiti sitten Mikko!!
- Rauhoitu isä. Syyllistämällä itseään asia tulee vain entistä vaikeammaksi kestää. Kyllä aika parantaa. Meidän pitääkin vain rohkeasti
katsoa huomiseen. Eikä jäädä suremaan...
- Kun jaksaisi! Onkos se Kaisa käynyt nave- talla?
- On toki! Kaisa ja Saku ovat tosiahkeria,
mutta eihän ole ammattitaitoa peltoviljelyyn.
Navetan, Kaisa, kyllä hallitsee hyvin. Paikat alkaa suorastaan kiiltää. Samaten lehmät.
- Mutta kuka ajaa traktoria kun Mikko...
- Minä panin lehteen ilmoituksen nykyaikaisen viljelyn osaavalle miehelle... Vastauksia
tuli toistakymmentä. Valitsin naapuripitäjän miehen. Oikein on agronomi. Timo Multala sen nimi on. Tänään lupasi tulla.
- Oikein hyvin olet tehnyt. Minusta ei ole nyt mihinkään. Menen lepäämään.
Mari katsoi isäänsä jonka tukeva olemus oli lysähtänyt. Aivan sääliksi kävi, mutta muisto
illasta jona Mikon elämä murskattiin isän sa-noilla vaimensi sääliä.
jat.

VALLATON

JUSSI.
***
Se on nääs Jussi lähellä. En tarkota tätä Hallanvaaraa vaen suurta keskikesän juhlaa. Siitei moni seleviä hengissä. Se on pallo järkijään hukassa, siis kattelussa.
***
Maelahan se on kahtelussa nyt nuilla pelimiehillä. Maelan käöttö on moninaenen. Seon hyvä olla mukana kun mennee kylille. Jalakapallomiehillä se maela saattaahi olla hyvinnii hukassa. Vaen itehhän nuo on lajisa valinneet. Mitä se minä siitä huolia ottamaan.
***
Jussiki siis lähenee ja monenlaesija koeramiehijä vajeltellee myymälöijen lähitienoella. Enimmäkseen ovat mäöräkoeramiejijä. Vaen kilttejä niillä ne koerat on. Kiltisti kävelee isännän rinnalla.
****
Isäntä on itte selevästi ulukoilumiehijä. Nenässä on terve puna ja jalan liike on lonksahtavan retee. Muutenki sillä riittää virtaa sosijaaliseen kanssakäömisee. Jos sana ei mee perille se pannaan menemään vaikka astalua avuksi ottaen,Ussein riittää luuvitonen.
***
Mäöräkoeran kusettaja on enimmäkseen miehenpuolinen, naista näkee melkoharvoin koiraa taluttamassa. Autoon olen joskus nähnyt koiraansa pakkaavan. Hävelijäästi ympärilleen vilkuillen.
***
Onhan se koiraurheilu varmasti monelle rakas harrastus, varsinkin luonnon helmassa Jussin yönä koiran kanssa leikittely on mukavaa ja aineenvaihuntaa kiihottavaa.
***
Mitä sitten myöhemmin tapahtuu jätän itsekunkin oman havainnon varaan. Yöttömässä yössä voi havaita uskomattomija asijoita. Sille joka kynnelle kykenee ja on vaekkuva kynnen alla.

RUNO

MUMMON RIIMIRALLIA

Riimirallia tässä ajella voi
ihan jokainen joutessansa,
ilman esteitä, kantoja, kiviä,
voi päästellä parastansa,
-
Joskus vettä sataa ja salamoi
tuulenpuuskat pilviä ajaa,
tuolla koivussa tuulenpesiä on,
sielläkö tuuli pitänee majaa?
-
Entä itikat miksi on sääntö niin
naaraiden verta imeä täytyy,
ilman tuollaista riesaa luulisin,
itikallekin ystävä löytyy?
-
Entä ampiaiset ja pistävät muut,
mikä lienee tarkoitus niillä,
ei rouvatkaan niistä turkkia saa,
kun niiden karva ei tarpeeksi kiillä.
-
Paljon hyödytöntä on elävää
tuolla Suomen kesäsäässä
mummo ei voi tuollaista käsittää
vaikka järki ei kesällä jäässä.

Oiva Pennanen

JATKIS-131.

PUTELLI-131.
- Ei todella! Isäntä investoi enemmän kuin pystyi saamaan tuottoja. Lisäksi huonoa onnea karjan kanssa.
- Näitäpä sattuu... Konkurssista huolimatta olette tervetullut! Milloin vaan sopii...
- Poikamiehelle sopii milloin vaan. Eipähän minulla ole edes pitkä matka. Jo aamulla aje- len katselemaan ja etsimään Putellia.
- Meille on helppo löytää. Viitta osoittaa valtatieltä. Tervetuloa!
- Kiitoksia kovasti. Nykyään vaikeaa löytää
työpaikkaa, jossa saa vapaasti toteuttaa myös itseään. Aamulla nähdään. Näkemiin!
- Vielä kerran tervetuloa. Hei, hei!
Marilla olivat posket punehtuneet. Miehellä oli ollut kovinkin miellyttävä ääni. Seuraava aamu tuntui jännittävältä ja minkälainen mies olisikaan?
Mari toivoi että olisi onnistunut valinnas- saan. Olisi kovin harmillista aloittaa prosessi taas alusta.
Mari kävi katsomassa isäänsä, onko hän selviytynyt jo vuoteeseen. Paavo nukkui jo ikä- miehen ja sairaan levottoman näköistä unta.
***
Seuraavana aamuna Mari nousi varhain. Mie- len täytti jännitys ja uteliaisuus. Olisikos valinta osunut oikeaan. Olisiko tulija kunnon
mies? Tuntui hyvältä kun suunitelma tulevaa varten oli loikannut askeleen eteen päin. Maria hymyilytti...tiedä vaikka...?
jat.

ALASTON

TOTUUS.
***
KAURAPUUROSSA asuu totuus ja elämä. Kaurapuurossa kuulevan siemen. Puuronsilmästä katsoo ymmärtävän katse. Hassuna henkailee henkari ja palttoo on unesta tehty. Turkki huokaa minkkien elämän tuskaa ja ketut kanalassa viettää verijuhlaa. Piipertäjä tuhlaa aikaansa turhuuteen ja se on tarhurilta poes!Vanhoissa varsissa riippuu rintamoskulaaaat ja kainona katsoo uhrilampaat nuijaa.
***
NAAPURI suulissa orgiat kamalat. Trenki panee eilistäpäivää seipääseen ja aika ottaa onnettoman alas. Suuret kellot moikaa kristityn syntejä. Maa rouvvassa makaa ja Saharassa on polttavaa hiekkaa. Ikuinen routa ihmisen sielussa sula ei koskaan. Roskaan hukkuu ihmiskunta enemmin kuin arvaakaan. Muovi on ikuinen ja riekaleet lepattaa ivallista nauruaan.
***
TYHJIKSI jää pirun konstit ja saatana tuntee täyttymyksen kun köyhä sortuu rikosten teille, mitäs meille! Henki ahtaalla kuollut sielu vaeltaa pimijässä ja toistaa lakkaamatta BÖÖ! Tarkemmin katsottuna se on Lipponen. Kesäkenkää ei talvella parane asetella koipeen. Kylmänvihat katkaiseen hennon oraan.
***
ELÄMÄ ON Zitä yhtä ja samaa. Ei kirkastu päivä ei kumota yö. Paksut pilvet peittää lapsuuden leikkipaikat. Keitän saikat, kyllä lähtee ennen kuin palaa, paitsi jos salaa tekee temput, eikä voi mitään kun luonto ajaa tikanpoikaa puuhun. suuhun joku tunkee varpaat ja jalkasieni maistuu limanuljaskalta! Siitä huolimatta rukoilkaamme, että helteet tulisi. Sehän on simulointia tulevaan,

RUNO

MUMMON NEUVO.
-
Älähän Lyyli, mielesi malta
sanomani tuntuiko hankalalta.
Otahan aivan iisisti vainen,
tulinen olet ja kaunis nainen.
-
Kukapas tässä nyt riidellä voisi,
pahaamieltähän sellainen toisi,
paras on kuitenkin juttua jatkaa
se keventää mieltä ja lyhentää matkaa.
-
Monilla loppuvi huumorimieli
pistäen kohta jo laulaa kieli
huulen jos muutaman heittelee
riemusoppaa sakeaa keittelee.
-
Miksi pitäisi olla aina leikkiä vailla,
totisena ja hymyttä vain haikailla,
kyllä matka on raskasta taivaltaa,
kun arkea kaikkia on tulvillaan.
-
Heittäkää te herjaa, siitä sietämys kasvaa
se antaa jutuille voimaa ja rasvaa,
mutta totisuus kai kaiken myrkyttää,
jos faktaa vai toisille tyrkyttää.

Oiva Pennanen.

JATKIS-130.

PUTELLI-130.
Monet illat Mari tutki hakemuksia. Hän jopa yritti hakemusten rivienvälistä tutkia kenestä tulisi Puteliin sopivin työmies.
Lopuksi hänellä oli kädessään kaksi hakijaa joilla molemmilla olivat loistavat paperit.
Toinen oli kaukaa. Peräti Lapista. Ei tässä
poromiehiä tarvita, Mari tuhahti itsekseen ja pani Lapin miehen paperit hylättyjen kasaan.
Hän otti vielä kerran Timo Multalan paperit käteensä ja tutki hitaasti kaikki vielä kertaalleen läpi. Multala oli lähes samanikäinen kuin Mari itse. Vaikuttiko se kiinnostukseen? Sitä Mari ei suostunut itselleen myöntämään.
Tämäpä se on! Mari päätti ja riensi puhelimeen. Jännittyneenä hän kiersi numeron. Kohta luurista kuului:
- Multala!
- Timo Multala?
- Kyllä, ihan itse.
- Oikein hyvä. Minä olen Mari Putelli iltaa!
- Iltaa vaan. Jännittyneenä odotan? Lienee
kai kysymys siitä työpaikasta..
- Niin on! Milloin olette vapaa?
- Aivan olen vapaa vaikka heti. Entinen työ
päättyi tilan konkurssiin. Eipä kovinkaan rohkaisevaa?
- Tuskinpa tuo teistä lienee johtunut?
jat.

HIRMU-

KOMIJAA...
...sunnuntaita!!! Hirvijän ihanat kelit jatkuu eikä kellää oo huolta huomisesta. Tuulet nuo viestin jo toivat, mutta kuka sen tulkkaa ymmärtämättömälle.
***
Kevyvissä kesäkengissä juoksee kevytkenkäiset naiset ja ilotyttöjen raivostuttava kikatus saa ihon kananlihalle. Suru asuu puserossa eikä itkumuurilla ole itkijöitä.Koneitkijät (robot) vallaneet markin. Kaiken yllä Tamokleen miekka.
***
Krokotiilin kyyneleet valuvat pohjattomaan lasiin ja sen
täytymys on suuri tapaus. Yhdessä itkemme ääneen. Emme tiedä mitä on luppeissa. Yllätys asuu sanomattomissa sanoissa.
***
Lasten itku ja vaimojen vaikerrus on korvin kuultavissa. Ken näkee se kokee - vaikka katiskan. Säret jääköön joutaville, kunhan arvokala sijansa saakoon- repussa! Pietari raahaa kahta kalaa - ja katso siitä riittä evästä kaikille valituille. Vain yksi on joukosta poissa.. Kuka? Luoja tietää.
***
Kalavale kielellä estää puhumisen. Joutavaa jorinaa korviin kuuleviin. Älä silmä pieni katso...koittaminen on nautinto. Ja avoimet ovet paljastaa kaaaiken. Alaston totuus on kamalaa kattua!
***
Siitä se lähtee . sano Sipelius ja lähti kalijoille. Aaria oopperasta . Kusasenko? Ja me pojat niin laulettiin. Puheenvuorot kortilla sano se sävelin. Nuottikorvassa vaikkua. Älä korva pieni kuule - mitä vain!

RUNO

MUMMO TIETÄÄ.
-
Saaressa eivät vaivaa
herrojen metkut,
nehän jo tietää
ne vietävän retkut,
ymmärrä eivät
he ihmisen tuskaa
syksyin nauttivat
Lapissa ruskaa.
-
Kalliit on torpat
hienoja juomat,
raskaasti juhlivat
nuo luojan luomat
perseitä olalle
pohjanmaan kautta,
heikoimmat korjaa
Tuonelan lautta.
-
Juhlat vain kiihtyy
maksajan piikkiin
aviokumppani
ei saa nyt kiikkiin,
parit kun uudet
vierelle valitaan
kännissä syvässä
ensiksi halitaan.
-
Sitten jo syrjässä
riisutaan takkia,
kiimassa kovassa
kaivetaan nakkia,
vinkuen halkee
riemujen rieska
kuumana jokainen
suusta käy lieska.
-
Kerran taas loppuu
juhlat nuo jalot
mieleen jo muistuu
kumppanit, talot.
palataan kotiin
hyppelyt salataan
synkeään arkeen
jälleen palataan.

Oiva Pennanen

JATKIS.129.

PUTELLI-129.
Lisäksi kalvava koti-ikäväkin vaivasi päivä päivältä enemmän. Vaikka uutinen, jonka Kaisan puhelinsoitto kertoi, oli hirveä se kuitenkin helpotti päätöstä palata kotiin.
Nyt hän tiesi. Hänen paikkansa oli Putelissa. Hän oli vahva nainen ja pystyisi varmasti
johtamaan tilan asioita.
Hän tiesi, että Paavo tuskin enää toipuisi entiselleen. Olisi paljon luultavampaa, ettei Paavosta enää työkykyistä tulisi.
***
Mari yritti kysellä Paavolta asioita, mutta Paavo vaan tuijotti yhteen kohtaan lattiassa.
Kun Mikon hiljaiset hautajaiset olivat ohi.
Mari paneutui tosissaan Putelin tuleviin pulmiin. Kesän rehunkorjuut ja muutkin työt painoivat päälle. Oli tartuttava toimeen.
Kaisa ja Saku pitivät kyllä karjasta huolen
hyvin pitikin, mutta viljelyspuolelta puuttui nykyaikaista, koneellisesta viljelystä taitava
osaaja.
Mari pani lehteen ilmoituksen vapaasta työpaikasta osaavien ja asiaan perehtyneiden ihmisten haettavaksi. Vaatimuksena alan koulutus. Mieluimmin perheetön.
Hakijoita oli yllättävän runsaasti. Oli äsken valmistuneita agronomeja ja jo ammatissa
varttuneempia.
Mari esitteli asiaa Paavollekin, mutta asia ei häntä kiinnostanut, tai ei mennyt perille.
Mari heitti yrittämästä ottaa Paavoa huomioon ratkaisuissa. Vastuu oli oltava jollakin. Ja se olisi hän, Mari Putelli.
jat.

TASON-

LASKUJA.
***
Seikkailija sanoo sanansa ja katso, kauas missä katse kantaa. Tyyne kyntää eikä vaadi palkkaansa. Anova katse silmissä käy poika merenrantaan. Antaa ylen ja YLESSÄ soi sunnuntainsävel. Arjesta huolimata.
***
Laskemalla on helppo tulla alas. Jakolasku on tarpeen jos puu kohdalle sattuu. Jälkipolvien kertomuslasku on kamala maksaa, mutta taksaa on vaikeaa määrätä, voi häärätä hellan ääressä jos on emäntä. Isännällä tuskin riittää riippumattomia ajatuksia ? Jälkikasvu täyttää maan ja onnessaan unhoittuu maailman hätä!
***
Siemenperunan turvin katsomme tulevaisuuteen. Perunasta versoo läskiä luitten päälle ja alle sortuu pimeä kansa. Parasta ennen on nukkunut pommiin, ei herää hommiin vaan nukkuu onnensa ohi.
***
Enpä tohi häiritä äreää naista. Monenlaista vastaan kävelee. Liikettä niveliin. Luukato on ikävä murhe. Linsseistä ei apua jos papua tarttee niin apu on lähellä.
***
Paitti silloin kun on ottanut onnen omiin käsiin. Vaimo huutaa eläimen tuskaa ja kissalla karkasi yksi henki. Kaheksan jälellä, Karvoja suussa. Mielettömyyksien markkinat kauppaa onnea alennuksella. Älä mene halpaan. Rahalla saa Kunnollista!
***
Esterillä riittää sinullekin. Vesihanat valtomenaan antaa pyytämättä . Pohjoinen puhuu ja etelä kuuntelee kesän kaikuja! Hyytävä tihku panee alimpia aidanvitsaksia, mutta sähköpaimenesta saa sätkyn.

RUNO

MUMMON SAARI
-
Mummolla on oma saari
hittoon jäi minulta vaari
kesän viihdyn saarella tällä
leikittelen elämällä
riimejäni täällä sorvaan
ikävyyden sillä korvaan.
xxxxxxxxxxxxxxx
Luomisen tuskassa
metsässä, puskassa
kovilla ammutaan,
kaivellaan juttuja,
outoja, tuttuja
tuskimpa sammutaan.
-
Lasista viiniä,
sehän on fiiniä,
välillä naukataan,
jos alkaa nälättää,
tai naapuri kälättää,
lenkkiä haukataan.
-
Kai lienee tuttua
kun jännää juttua
yksinään sorvailee,
tuntuu kuin voroja,
ja muita vaaroja,
takana lorvailee.
-
Jos keksii kaskuja
tai sananlaskuja
itseäkin naurattaa,
näin mieli kevenee
ja huolet vähenee
luovuus sen aikaan saa.

Oiva Pennanen

JATKIS-128.

PUTELLI-128.
Kaisa itse oli Paavon tukena kun he hiljalleen kulkivat sisätiloihin. Paavon kasvot oli oudon kalpeat ja ilme oli surullinen, tyrmistynyt. Sisällä Paavo sanoi Kaisalle.
- Soita Marille sinne kaupunkiin. Kerro mitä on sattunut ja pyydä Maria kotiin. Pikku pojat tarvitsee nyt tukea.
***
Seurasi ankeita, surullisia aikoja. Tietysti kaikki tarpeellinen oli tehtävä. Lehmätkin saatava laitumelle. Onneksi oli Kaisa. Hänellä riitti tarmoa ja taitoa työtehtäviin.
Paavo sen sijaan vain lepäili. Näytti, että
hän eli omissa maailmoissa. Mari oli hyvinkin katkera isälleen. Mikkohan oli ollut Marille hyvinkin rakas.
Mari ei kuitenkaan syytellyt isäänsä... Hän vain kapinoi hiljaa mielessään isäänsä vastaan
jonka sukupolvenvaihdos suunnitelman Paavo oli ottanut uusiksi.Siitä johtui, että Mikko päätyi epätoivoiseen tekoonsa.
Pikkupojat olivat vielä sen verran ymmärtämättömiä, etteivät osanneet pitää Mikon itse- tuhoa kovinkaan suurena tapahtumana... Aivan
entiseen malliin he pelasivat pelejään.
Ehkä Mikko oli ikänsä vuoksi, pojille pysynyt etäisenä. Isoveljenä joka aina oli komen- tamassa, jopa kiusaamassa.
Marin haaveilut helposta elämästä kaupungin ihmemaassa, olivat kokeneet täydellisen haaksirikon. Ilman työtodistuksia ei työpaikkoja niin vain löytynyt.
jat.

UMPI-

SOKIJANA.
***
HOOSIJANNAA ja virsiä veisaa uskovien kuorot ja pakanat kiroaa lakanan valkeutta. Rakkaus on lumivalakonen... Tiijä sitte. Taetaa olla verenvähhyyttä. Verensiirto hakee pikkaansa. Douppinkia? Vae mitä lienee.
***
OTTAA silmään erikoisuus.Jos Eesaun käjet on Jaakopin jalat, mennee asija kinkkiseksi. Pyssyykö lusikka varpaanvälissä- No. Eesaon heinijä se rokka oli muistaakseni. Pitäs tarkistaa. Karvanen poekahan se Eesao taes olla muutenki, Oliko emäntä hypänny aesan yli vaen ei päässy? On niin ohuvet nuo tievot noelta ajjoelta.EEva kumminki taesi antaa? Kuka sae? Kysymykset ettii vastaajaa.
***
SILIMÄT kiinni ei näe. Kuvitella voi. Kuka postin toi, vai toiko kukkaa? Lähe mukkaan, aina jenkiin mahtuu, jos on Rexonaa.‎ Tuskin kumminkaa se siitä rietaotuu pahemmaksi. Mikäkö? Annahan kun mietin. Homma ei oo ny haskassa ja Tanskassa on paljon mätää. Vaen ei hätää kunhan ehtii.
Ja ehtiihän sitä kunhan kerkijää. Jo ammoin huomattiin, että eijoo hoppu hyväksi, eikä kiire kunnijaksi.
***
KUNNOTTOMAT saa mennä kuntokouluun kuntoutummaan. Mitä huijjausta seki lie. Pää kaenalossa kotija osotteena haotuu maa. Siellä sen Raohan saa rauhaton - jos kohilleen sattuu.
***
PITEMPÄÄN höpinään ei ny ehi eikä kerkijä. Kiireellinen joutenolo vie rusinat pullasta . Vieneekö pullanki? Sen näkee kun kattoo.

RUNO

MUMMON SAALIITA

Onkeen tarttui haukea kaksi
tulin siitä iloisemmaksi
mutta siinä on pulma mulla
kuka voisi aterialle tulla.
-
Nuotiossa mä saaliini paistoin
siinä syvyyden makuja maistoin
oliko ne haukeja lainkaan
mitä oikein ongella sainkaan?
-
Jospa söinkin onneni vatsaan
lisukkeisiin hiukkasen satsaan
onni vatsassa minulla potkii
niinkäy kun arvokaloja hotkii.
-
Tai jos olikin saalis haita,
kuinkahan lienee asianlaita,
sama kai tuo mitä mahaan mättää,
maha kun täönnä, ei oo hättää.
-
Hauki on kala tiesi vanha kansa
kun he erotteli saaliitansa
uusavuttomat ei nykyisin kässää
muuta kun roskaruokaa mässää.
-
Nykyisin ruoka on alennustilassa
kaikki käy niinkuin jossakin pilassa
ruokaa sotketaan valtavat määrät
päätä isketään seinään kuin jäärät.
-
Kuluttaa halutaan viimeiseen tappiin,
ei mene homma läheskään nappiin
Köyhät penkovat tunkioita
rikkaiden leivällä paksusti voita.
Oiva Pennanen.

JATKIS-127

PUTELLI-127.
Pian Kaisa oli hälyttänyt auttajia. Onneksi molemmat kohteet lupasivat tulla heti. Ei ai-kaakaan kun kunnanlääkärin Wolkkari läheni jo Putelin tiehaaraa.
- Mikäs täällä on tilanne? Tohtori Juurimaa
kysyi harpottuaan paikalle. Hänellä oli kiiltävänmusta lääkelaukku kädessään.
Juurimaa oli nuorehko vasta muutaman vuoden paikkakunnalla toiminut lääkäri. Rauhallisesti hän kumartui Paavon puoleen. Kokeili pulssia ja muutenkin tarkasteli potilaan vointia. Otti laukustaan jotakin. Kaisa ei nähnyt mitä. Kohta Paavo avasi silmänsä ja kun tajunta palasi kuului aivan kuiskauksena:
- Mikko.
- Isäntä ottaa nyt rauhallisesti. Teillä ei ole mitään hätää. On ymmärrettävää, että sel-lainen järkytys panee hermoston reagoimaan.
- En minä selviä tästä, Paavo sopersi.
- Elämä jatkuu! On tapahtumia joille toiset ihmiset eivät voi mitään. Jokainen tekee omat ratkaisunsa.
Juurimaa antoi jotakin lääkettä pistoksena.
Paavo alkoi tointua. Paavo nousi toisten auttamana jaloilleen.
- Minä kirjoitan sydäntä vahvistavaa tuolla sisällä.
Poliisitkin olivat jo saapuneet pihamaalle. Myös ruumisauto oli tilattu paikalle. Kun poliisit neuvottomina odottivat, pihalla autos- saan. Kaisa kehotteli Sakua menemään oppaaksi näyttämään kaameaa löydöstään.
jat.

LAIDUN,

K-80.
***
Meikäläinen on alkanu kunnostaan menopelijään - tätä Petterijä. Laidun K-80, antaa haastetta. Nehän on katastukset ja pientä remonttia. Miten äijän käönee ja Petterin? Petteri on tämä minun Runokoni jolla utelijaana kiertelen uutta laijunta jossa näen harhaaailevia pappoja jotka vailla kompassia ovat eksyksissä ja puuma-mummoja etsimässä kohtaa missä aita on matalin hypätäkseen vetreämmille vesille.
***
Toki Petteri on vielä kova käyttökones vaikka vähän rispaantunut. Mutta annan sille Taapermannija ja Leinoo niin jospa alkaa kiiltään. Jos sekään ei auta, turvaun kovempiin rohtoihin . Munaruoka aina tepsii. Petteri on tuo vanaha koni jolla ratsastan. On mulla uuvempiki. Seon niin raju ettei pysy hanskassa - sillon aenakaa jos on ottanu!
***
Kyllä Petteriki kierroksia ottaa, kun vain ratsastajan pää kestää. Mulla tää uus on ollut remontissa. Pyöri nääs vastapäivään ja nakkasi eilisen synnit silmille. Mutta paskatkos siitä? Vehe vaan leikkuupöyvälle ja asennettiin suunnanvaihdin. Saa nähdä oliko välitys oikea, vai välittääkö lainkaan, tiedä vaikka menee vihan puolelle. Siitä ei kantsi juuri pultteja kirkuva, kun mutteri on hukassa.
***
Jos Petterissä joku falskaa ... Mulla on jotain varaosia. Päähän sillä on iso ja painava, että varua pittää ettei jää alle. Niskanpäälle pitää pyrkijä. Vastukset on voittamista varten ja varressa on yleensä pimeää, ainakin saappaan. Pimeyvven töillä rakennetaan Mustaapörssijä ja polliisi on ovel(l)a??

JATKIS-126.

PUTELLI-126.
- Höh! En tietenkään.
- Sinusta aina sitäkään tiedä, Kaisa marahteli.
Paavo oli jo saanut muutamia seiväspareja jo
pystytettyä. Kaisa tiesi kyselemättä mistä oli kysymys. Hän otti muutamia pajunvitsoja ja
alkoi sitoa seipäidenväliin aidakselle kannatinta. Notkeasti taipui nuori paju seipään ympäri.
- Montako aidasta tähän tulee? Tietäsi mille korkeudelle alimainen side tulee.
- Kyllähän siihen viisi riukua pitää panna. Neljällä jäisi liian harvaksi.. Minkäs kumman se Saku siellä yhytti. Tulee kuin pikajuoksija, eikä ole kankeakaan mukana. Eikö tuo sitä löytänyt?
- Isäntä, isäntä!!! Tuolla vajassa.. Mikko!
- Mitä Mikko? Joko se oli tullut. Katos kun ei huomattu. Oliko se kuinka humalassa?
Sakulla oli pelästyksestä, kasvot kalpeana,
silmät olivat vieläkin kauhusta selällään.
- Mi--ikko roikkui hirressä, Saku sopersi.
Paavon käsi tapaili rintaa ja hän hoiperteli ja sitten syöksyi kasvoilleen maahan.
Kaisa oli monissa liemissä keitetty nainen.
Hän ei hätkähtänyt edes kuolemanvierailuja.
Nopeasti hän käänsi Paavon kyljelleen. Katsoi että mies hengitti. Sanoi sitten Sakulle.
- Nyt on tosi kysymyksessä. Minä menen si- sälle ja soitan lääkärin ja poliisin. Älä anna isännän nousta vaikka hän tajuihinsa tulisikin. Ole nyt tolkkuna. Nyt on tosi kysymyksessä.
jat.

RUNO.

MUMMO KATUOJASSA
-
Makasin siellä katuojassa yksin
apua pyytelin heikoin äännätyksin
ohi vain kulkivat ihmiset hienot
heillä kun oli juhlimaan riennot.
-
Likaisena aivan ja murjottuna
ryöstettynä, päähänpotkittuna
olin kai niinkuin puliukko
pettänyt oli myös perästä lukko.
-
Surkeutta siinä taivastelin
vilusta vapisin, aivastelin
kun pysähtyi siihen upea kaara
aattelin taas tuli uusi vaara.
-
Suojasin päätä ja suojasin kaulaa
rosvoille en mä aikonut laulaa
kuka on matkaseurana mulla,
voisihan joku vaari paikalle tulla.
-
Mitään ei tapahdu, katseeni tapaa
siroja sääriä, paljasta napaa,
silmäni huomaa hienon senjoriitaan
yllään huomaan kultaisen viitan.
-
- Täällähän sinä makailet maassa
olitko seurassa riehakkaassa?
Nousehan siitä niin hotelliin mennään
eihän sua passaa rääkätä ennään.
-
Taxi se olikin se hieno nainen
ammattikuski, auto upeanlainen
mitähän lienee sattunut hälle
alkuna makealle elämälle?
-
Kopistin housut ja puhdistin roskat
mieltäni etoi löyhkäävät moskat
kaarena tyhjeni vatsakin multa
melkein se muistutti jo rumputulta.

Oiva Pennanen.

AJAN-

HERMOLLA.
***
HUOMMENEN kölläkettä itekullekki. Taasen on nukuttu yön yli ja uutta päevää alotellaan. Mikäli minun laskut pittää kutisa seon kesäkuuta?. Jokkuhan ne muka vouhottaa, että ilimasto lämpenee. Kattokoot korroonsa ei tänne appelsiinit juurru eikä bannaanit kasva.. Tosin toesinaan aurinko paistaa, vaen eipä ne oo yhtää pahaksi? Kumminki luonto on tärkijä
immeisen hyvinvoinneille. Piipertäjien touhu on kumminki p:tä Kohtuus kaikessa!
***
OEKIJASTAAN säännöt pitäs olla vieläki tiukemmat, sillä tämä jukuripäinen kansa ei aena aattele tekojesa seoraoksija. Ajatus tullee - jos tullee, seoraavan päevän junassa jos sillonkaa. Tae ajatus on päenvastanen ku mitä on ohojeet!
***
VARSINKI maaseuvvulla on ussein hälläväliä meininki. Maaseuvullahan se luonto on ja se monesti suorastaan huutaa hättääsä. Toki paljon on sellaisia jotka toimii luontoa säästellen, mutta usein on meininki kuin venäjällä.Jätä paska siihen missä seisot-
***
PALJON parempaan suuntaan on toki menty siitä kun meikäläenen oli maajussina. Sillon talavellaki ajettiin lietepaskaa lumikinokseen ja sen toki arvaa missä paska oli sitten keväällä. Kun ei ollut kieltoja niin sitä teki mikä helpointa oli. Talavella ei maa upottanu.Eikä ollu toukokiireitä. Kekki sitä tekivät. Anteeksi Luontoäiti!
***
NÄIN tänä päevänä pittää Suomi.neijolta pyytää anteeksi ommaa tyhmyyttään. En tiijä saanko, mutta tahottu on - ja tuhottu. Joka syytön on heittäköön ekan kiven. ?
***
Puolustukseksi synteihin on, että niin teki kaikki muutki. Mutta toisessahan ei ole toisen kaavaa. Olisi pitänyt alytä toimia toisin. Ei silti. Ajjoihan ne luontoherrat - tae ajattivat järvien jäälle lehemänpaskaa - ravinteiksi kalolle.Olikohan sekään mikään luontoteko?

JATKIS-125

PUTELLI-125.
- Ei niitä nuoria miehiä pidättele mikään. Sitten vasta kun viina loppuu on pakko lopettaa.
- Niinhän se on. Muistaa sen omasta nuoruudesta. Ei silloin talontyöt pidätelleet. Kyllä oli päästävä, vaikka olisivat olleet riihenpuinnit kesken.
- Se oli ennen. Nyt on nyt. Eipä nyt joudas
koko päivää turhia porisemaan. Vielä Jussinakin lehmät navetassa. Tunnit kuluu tuumiessa, päivä päätä käännellessä.
- Kaisa on aivan oikeassa. Ei se aita kasva jos sitä ei ahkerasti nostele aidasta toisen selkään. Lähdetään...
- Mennään me Saku valmistelemaan. Kaisa tu- lee sitten kun ehtii, Paavo varmisti ovelta.
Putelissa oli aina totuttu tekemään lehmien jaloittelu- ja totuttelutarha puusta. Siinäpä oli helppo totuttaa pikkuvasikatkin kesäiseen elämään vähitellen.
Johan Paavo oli valmistelutöitä tehnyt. Te- roitellut seipäitä ja hakenut pajunvesoja si-teiksi. Halkonut sopivankokoisia puita aidak- siksi. Niistä tuli tiheä ja pitävä aita pikku vasikoillekin.
- Kuulepas Saku. Työssä tarvitaan rautakankea, että saadaan seipäät pystyyn. Kenttä on
niin kovaa, että eipä siihen ilman kankea saa seivästä pystyyn.
- Mistä sen löytää.
- Tuolla kalustovajannurkassa, ihan lähellä ovensuuta. Kyllä sinä löydät. Onpa siellä sen verran valoa kun jätät oven auki.
Kaisakin saapui työmaalle. Ronskin askelin. Kaisa tulee vastaan...
- Mihinkäs poika karkaa? Töihin vaan...
- Isäntä käski hakea rautakangen.
- Etkä jää sinne värkkäämään ja koneita ihmettelemään.
jat.

RUNO

SATEENKAARI MUMMO
-
Hiukan olo
on alavireinen
kun kuulin
oon mustavalkoinen
vaikka päällä paita
kirkasvärinen
ja naamakin
tulipunainen.
-
Maalikauppaanko
täytyy matkustaa
että sisäinen minä
väriä saa.
Lateksi tuskin
mahtanee pysyä
enkä sävyäkään
hoksannu kysyä.
-
Mustavalkoinen
kuitenkin tuomittu
siitä minua
raakasti suomittu
josko vihreä
suosion tavoittaa
ablodeja meikäkin
kerran saa?
-
Kadehtimaan siis
käydäänkö Mummoa
eipä jalassani
sentään oo palloa,
Perusvihreä meikä
on naamaltaan,
Näin vihdoin sijani
värikartassa saan.
Oiva Pennanen

UUSI

AITAUS
***
Kaunista tiistaihuomenta! Ihastellen olen silmäillyt toivotuksianne! Säilön ne syvälle sielun sopukkaan ONNENMURUSINA. On huimaa ajatella, että niin moni on uhrannut ajatuksen vain minulle. Kiitän jokaista!
***
Viluissani kanotan ratsun selässä. Uusi laidun näyttää karulta ja rotkoja ja tuntureita näkyy kun silmäilen ympärille. Ruoho on kulottunutta ja vihainen viima kankistaa jäsenet.Harvakseltaan näkyy koukkuselkäisiä vaeltajia Enimmäkseen mummoja, Moniaita pappoja näkyy kuilun partaalla. Mummot kahlaa lumessa ja jokaisella on kultainen sydän.
****
Kaikesta huolimatta! Tunturissa tuulee ja kaus näkee ja jos laskee mäkee tullaan alaspäin. Kaikki taas pieninä murusina männyn juurella. Joka kuuseen kurkottaa ajjaa mäntyyn pahki.
Ei tule sanomista kun vain hitaasti hymäjää. Joko kankut paikallaan. Hyvältä tuntuu, Vai oletko ottanut tuntumaa? Tunnustellen saa selvää.
***
Ei muistiluussa merkintöjä puutteista. Mikähän se lienee ollut. Kertaus on opintojen äiti, joten saisko toiston? Poisto tulee joutavalle ja hyvä tulee tarpeeseen.
***
Ei tule tolokkua nytten saunomisesta. Sauna palaa ja palokunta kaukana. Mistä apu palaneisiin toiveisiin ja kompassi ei näytä kuin väärää suuntaa.
***
Ei ihmisparka täällä asuinsijaa saa. Täytyy olla rahaa tai rikas suku. Linnanjuhliin kallispuku, että köyhät näkee, että on millä mällätä. Kurssia pukkaa että osaisi näitä monitasoisia tasoja lohduttaa.Tämä on tätä. Hiljaisia ovat sanomattomat sanat! Polulla eteenpäin - vaikka kontaten.

LOIKATEN

YLI.
***
Yksinäenen ratsastaja vanhan hevosluuskan selässä etsii aukkoa aitauksesta jota on 10v, kiertänyt. Aukkoa ei löydy. Siitä yli missä aita matalin. Kavijot tulta iskien hypätään seuraavaan aitukseen joka näyttää olevan karua ja ruohoa niukanlaiseen. Elämänaurinko paista riemunkirjavana ja eteläinen ilmavirtaus leviää mielenmaisemaa. Untuvaiset poutapilvet seilaa sinne ja tänne. Odotetavissa: Valtava onnittelutulva vyöryy päällensä, ehkä tsunamivaroitus lienee paikallaan? Vaikka onnea työntyy ovista ja ikkunoista se kestetään. Rakas lukijani muista: "Onnestain on puolet Sinun!!!!!!!!!!!!" Yhdessä kokien kaikki on auvoista. <3 <3
***
Totta kae ja perkule. Markkinavoemijen jyminä on sulosoentua immeisen korvalle, oli se sitte kommari tae kapitalisti. Aena lähtee. Akat lähtee ja tukka lähtee ja kaekki lähtee. Mistää vaen ei mittää tule.'No, tulleehan sitä lunta tuppaan ja rakkeita porstuvaan, mutta kesäajaksi helepottaa. Ja tietenki vuosia tullee lissää, Tännään taas rävähtää uusi lukema. 80v ?? Onko se palijo? Rahassa aeka vähä? Baljongo on Baljon?
***
Vaen vitunko vällii silläki sitte on? Tuli taekka meni niin sama kurijuus täöttää immeisen tulevaesuusvisijot. Menneisyyshän onki ihan hanurista. Kyllä sitä taevaan portilla vielä riemulaolu veisattaan, kuhan tämä kurijuus loppuu.... Voesi ajatella semmonen joka näkkee vaen mustaa. HEKO !!!Tunnelissakin ihan pimijää. vaen semmoseen me, Rakas lukijani, ei sorrutta <3
***
Väettääkö joku ettei ou ennestään ollunna ikkää kuin tuonpuoleisessa? Tae aenaki muinnaesmuisto eli JÄÄNNE. Sitä kun sielu parka kuulema vajeltaa maalimankaekkeuvvessa millon hevosena, kasvina tae immeisenä. Uskosko tuotakaa? Oli miten oli niin näen on! Siis suomeksi sanottuna jäte. Vaen missäpä se paska muuvalla kun rattaassa? Niin ennen sanottiin. Ja siinä se meikäki on pyöriny muun tuskan lisänä kuin parempiki kokkare. Näen on!!!!!!!!
***
Tuossa sanomassani eijollu mittää henkilökohtasta, eikä seo vittuiluvakkaa. Seon vaen tottuus joka ei pala tulessakkaa, eikä häviä hävittämällä. Se vaen on. Toesekseen saahan sitä itelleen vittuilla jos ei muut hattuile. Kuhan ei tuu tavaksi.Se kasvattaa luonnetta ja on ikkään kuin reenaosta helevetin hulinoehin. Siitä se tuumasi Saikovski.Liekö olunu seuvvullekkaa???

JATKIS-123.

PUTELLI-123.
- Saku jäi vielä navettaan laittamaan olkia alusiksi. Elukat olivat niin paskan peittämiä, että aivan iletti lypsää. Suuritalo ja noin huonot paikat navetassa. Paskaa karsinatkin täynnä.
- Se ei naisväki ole niin tarpeellisena pitänyt...
- Minä en ole tottunut paskan kanssa eltaa- maan. Navetan pitää olla puhdas ja raikas. Ei sieltä muuten saa kunnon tuottoa. Minäpa olen
karjatalouskoulun käynyt. Minä tiedän mitä se karja vaatii.
- Se pitää Kaisan laittaa paikat kuntoon...
Sakuhan voi olla kaverina. Sillähän ei vielä miehenkunnia mene vakka akkaintöitä tekee.
- Jassoo, semmoinen komentoko tässä talossa
onkin. En pitänyt totena, kun Aino siitä ker-
toi. No, talo elää tavallaan. Kyllähän laitan paikat kuntoon Sakun kanssa. Kunhan sovittuja palkkaehtoja noudatetaan.
- Mikä on sovittu se Putelissa pitää. Onkos Kaisa kuullut meidän Mikosta. Se lähti johonkin perjantai-iltana, eipähän ole sen jälkeen näkynyt. Olisiko joutunut johonkin ryyppyköö- riin? Olisi tekemättömiä töitä. Suututtaa kun työaikana taas alkoi rellestämään. Ollut ihan erossa siitä tappelusta asti.
- Niin, sielläkö puimapaikalla - kiljusta?
- Siitäpä juuri.
- En ole nähnyt. Sakuhan se kertoi jossakin kirkonkylän metsikössä olleen jo miessakin... Ei tuo Mikosta mitään sanonut. Saku pelailee sitä pesäpallia. Siinä urheilukentän metikössä oli niitä miehiä ollut. Tietysti pää täönnä ja yhelläki oli ollu paskat housussa. Minä Sakulle sanoin, että pysyy semmosista kööreistä kaukana.
jat,

RUNO

MUMMON KAA SAUNASSA
***
Olj laouantaeilta kun kahestaan,
saonanlöylyihin aijjottiin rientää.
Olj kiuvvas punasenhehkuinen,
ikkuna olj aaki sentään.
Silti kamalan kuumalta tuntuupi,
tuo puhtauventemppelj aevan..
Löyljvesikiposta kuitenni ittellein,
ensinj vastan suojaksi kaevan.
-
Minä katton sun varttasi ihanoo,
senj kaoniita kumpareita,
Sen vietteleviä kurvejahi
ja muitaki varusteita.
Niin ihanalta se näöttääpi ,
minun silimiin tuo naesenkeho.
Ei tarvitte yhtää arvaella,
miten sillä onj niin hyvä teho.
-
Sinä löylyvä viskoot kiukaaseen
minä en saa silimiän susta.
Sinä tuommosena niin kaonis oot,
muista en kyllä yhtää perusta.
Niin rakkaana siinä mä sinut nään,
semmosena kun Luoja sun loi.
Ja minun silimien iloksi,
tänne synkkään maailimaan soi.
-
Voe kultani tuu tänne sylliini,
aevan iho nyt kiinni ihhoo
En kalliimpaa sylissäin pitäny oo,
hiki kummanki pintaan kihhoo.
Voe aotuutta tätä, kun jatkusi vaen,
vaekka maailiman loppuun asti.
Meillä yhessä saonassa kylypien,
aeka menisi rattoesasti..

Oiva Pennanen

SIUNATTU

KIERRÄTYS!
***
TYHYMISTYNY huumorimies huhuilee vaikka on vitsit vähissä. Vain tähissä voi löytää jotain mista mainita. Varsinki Otava pistää silimään kun kuikkii yläilimoehin. Otavan sakara silimässä karsastaa aluksi. Vaen tottumus tuo helepotusta tuskaan.
***
AENAENEN kiire saa kellot hulluksi. On kai selvää, ettei selvää päätä näy näissä maisemissa. Kai se siellä missä on parempi paikka. Ota se ja tyydy siihen minkä sait. Eläkelläisen on lupa juopotella. Glögijä naamaan ja roskaruokaa poskeen. Ilimosta päätellen kohta koettaa aeka uus. anha joutaa kierätykseen tae tuhottavaksi.
***
KOMIJAT on ovet taivaassa. Pietari vahtaa portilla kuka on kelevollinen kuhunki loppusijotuspaekkaan. Moni pyrkii sinne paremmalle puolelle. Vaekka seon kyllä aevan turhaa. Kaekki tutut on siellä lämpimällä puolelle. Lämpö ei luita riko.
***
TUOSTA ulos siitä sisään siitä mun matkani pitää. Näen kesällä seon hyvä seki muistaa, ettei mikkää oo itestään selevää. Jos ei oo helle voe olla hallanvaara. Kaikuvat kellot ja elämänvirralla käy kolea kuolemantuuli. Vain huuli pyöreänä katson miten mahdoton mahtuu olemattomaan.
***
KEVEÄ kesätuuli lymyilee pajukossa.Kissat muuttunut siemeniksi. Eikä maaliskuu palaa. Pajupillejä kasvaa joka oksasta. Tarvitsee vaan ottajaa.
***
PAJUPILLIT soittaa laulujaan ja särähtäen kitarasta kielet katkeaa. Lääkäri reissu. Sielläki jää kielestä kiinni. Puhelijas lekuri. Jos nuolasee jäestä raotaa niin kieli jääpi kiinni. Ei vienyt kissa kieltä . Nyt suu on lukossa ja turpa tukossa.

JATKIS-122.

PUTELLI-122.
- Minä en kyllä usko, että Mikko on sellaiseen sortunut. Mikko on vannonut että pysyisi viinasta erossa.
- Nuoret miehet nyt sanovat mitä sattuu...
- Jaa! Mitä sitä piti laittaa, Katri kysyi viileästi. Hän ei selvästikään pitänyt Paavon asenteesta.
- Niin, jäi sanomatta, että Kuljun Kaisa on meillä nyt emäntänä. Oikein rahan edestä. Kun ne nuoret teki kapinan. Suolaa ja kahvia Kai- sa kaipaili, että pane sellaista pakettiin.
- Eikö mitään muuta?
- Kyllä tämä riittää. Nyt on Putelissa tiukat ajat kun on palkattu työvoima.
- Eihän sitä sitten jos ei ole varaa...
Paavo maksoi ostoksensa ja kääntyi lähteäkseen. Kuitenkin kääntyi vielä ovella ja sanoi:
- Hyvästi nyt! Ja jos sitä poikaa sattuisi näkymään niin sanoisitko, että kotona tarvittaisiin. Joka paikka vaatisi korjaamista. En ymmärrä, että kiireimpänä aikana pannaan lekkeripeliksi...
***
Paavo polki kotiin kummallisin miettein. Ei kai sittenkin olisi käynyt kuin oli koko ajan pelännyt. Jossakin korttiapelaamassa. Ja missä on kortit siellä on viina.
Paavo vei ostokset sisälle. Kaisa oli juuri laittamassa ruokaa.
- Tässä ois nyt mitä Kaisa halusi. Missähän on Saku?
jat.

RUNO

MUMMO PUUMANA.
***
Minä saavun illalla peittosi alle,
sinä tunnut kuumaakin kuumemmalle.
Kun painaudun aivan lähelle sua,
saan kanssasi yhteen kietoutua.
-
Sinun kätesi hiljaa hyväilee mua,
tahdon likelle sinua painautua.
Sinun silmäsi minua katsovat niin,
huulet peittävät minut suudelmiin..
-
Ihollain sinun kätesi harhailee,
ja kiihkoni tuntee, havaitsee.
Sinun rintasi rintaani painautuu,
minun mielestä häipyy kaikki muu.
-
Yhä minua lähemmäs tahdot vain,
ihosi polttaa ihollain, kuumentain.
Minä tunnen huumaavan tuoksusi sun,
tuoksun josta hulluksi hullaannun.
-
Tästä tahdomme nauttia ainaisesti,
voisin vierelläs´ viipyä ikuisesti
Täyttymykseen yhdessä vaivutaan,
tahtoisimme näin olla ainiaan.

Oiva Pennanen.

HEMMETIN

KUUMA!
***
Helvetilinen helle piinaa kylmään koulittuja. Hikinoroina valuu energia voimattomuuteen. Mummot pätisee kuumista aalloista ja äijät lyö löylyä lisää. Luonnonilmiöt on kovassa vauhdissa: Puumat etsii saalista ja nuoret miehet etsii piilopakkoja.
***
KETTU kanalassa antaa vauhtia kanoille. Apuharvennusta ylituotantoon. Ja kuinkas muutenkaan ketulla on häntä kainalossa ja kana suussa. Muna päivässä pitää huolet lähellä. Kahdesta munasta elämän alku.
***
YKSIKIN liikaa, jos piikaa ei näkyvissä. Pienestä on kiinni kun sattumaan sattuu, hattuu nostan jos oesi. Hattu nimittäen. No, se luonnonvarojen tuhlaosta. Tyhjä lato ei kattua kaepaa , eikä tyhymä pää hattua. Rukoilkaamma!
***
KUUMANA valkeni kesäaamu. Neuvot hukassa. Viisas varannut hoitoon ajan. Kaaos edessä. Holisti kärsii katkasusta. Puudutusaine antaa ouvon tunteen. Tunnistamaton esine tuottaa suurta tuskaa. Menikö ohi? Lohi on raavina aikasten ruokaa. Savvuun kuollut on vau!
-
YÖT vaaralliset. Pimeys syvyyden päällä ja kissalla henki katkolla. En minä tiijä kantaako ajatus? Tuskin, koska jallaat lipsuu. Vetää ovista, sydämessä kaipuu. Kaipuu johonkin ? Ovenpielissä asuu kuolema. Seinät kaatuu ja heinät heiluu, mutta yksi on ja pysyy. Elämisen hirvijä tuska.
***
ELÄMÄNTUSKA riipoo syvältä. Toisinaan sekin tuntuu hyvältä. Edessä päin on tuntematon suuruus. Ja takana tyhjyys. Suuret puut kaatuu myrskyn tiellä, vaikeaa on niellä muiden jämiä. Sillä mielellä voi onkia suuria ahvenija jos muut perkkaa. Suomu tiukassa ahvenanselässä ja evät ennustaa poutaa. Hyvin joutaa katteleen kun ei pijä kiirettä!

JATKIS-123.

PUTELLI-121,

Oli maanantaiaamu. Kevät teki yhä pitempiä askelia luonnossa. Jo ensimmäiset kukkasetkin nostivat päätään. Ilma oli niin lämmin, että Putelin Paavokin oli luopunut tikkuristaan.
Nyt Paavo ajeli polkupyörällä kauppaan. Oli ostettava kahvia ja suolaa. Niiden oli Kaisa sanonut olevan lopussa. Pakko niitä oli käydä hakemassa. Samallahan kyselisi Katrilta siitä Mikostakin.
Katri seisoi hymyilevänä tiskin takana. Oi-tis hän oli valmis palvelemaan Paavoa.
- Mitäpäs sitä appiukolle laitetaan?
- No, meillä kun kävi se rommaus, että Mari lähti huutenheilaten kaupunkiin. Luuleeko se, että siellä se leipä laiskotellen irtoaa. Kai se Mikko on kertonut?
- En ole kuullutkaan. Ei Mikkoa ole näkynyt moneen päivään. Olen ajatellut että kun kiire
painaa toukotöissä niin ei ehdi käymään,
- Mitä? Ei ole teillä? Mikko lähti olikohan perjantai-ilta? Suutahti kai jostakin. Niistä en nyt rupea kertomaan. Mihin kummaan se poi- ka on mennyt.
- En tosiaan tiedä!
- Kylläpä routa porsaan kotiin ajaa. Olisi- ko Mikolla taas lipsahtanut kaljahommiin. On niin monta kertaa käynyt, kun meillä on asi- oissa ollut erimielisyyksiä. Minkäpäs asialle
mahtaa.
jat.

RUNO

REISSUMUMMO.
-
Minä reissasin maailmalla
vastatuulet iskivät mua
onneani kuitenkin etsin
en aikonut antautua,
kun ollut ei ystävää mulla
eikä kotia johon saan tulla.
-
Minä reissasin maailmalla
toiset sutena kinterilläin
pedot julmat saivatkin otteen
häviölle mä taistossa jäin,
Arvet rosoiset sielussa mulla
eikä kotia johon saan tulla.
-
Yhä reissaan vain maailmalla,
askel painaa, uupunut oon,
olen mielellä rauhaisalla
nyt tyydyn jo kohtaloon.
Vieläkään ei ystävää mulla
eikä kotia johon saan tulla.

O.P-

POLTTAVA

HELLE.
***
Huomenta, kamut ja mutkin jotka vaivautuu lukemaan. Joka aamuinen pääästö pyrkii esille joten miksipä jarruttelemaan.
Päästöissä löytyy ja tuotot plussalla. Maailma pelastuu? Kenelle? Kas vaikeaa on olla ja elää . Aina on joku vastaan ja joku peesaa. Joku huutaa hallelujaa joku kiroaa saatapeetä. Ja rauhaton etsii Rauhaa, Riittakin kelpaa.
***
Voi ihmiset poloiset. Mihin me ollaan menossa. Juna kulkee vaan... Veturin pyörät kolisee sähköistä voimaa.
Johdossa vikaa ja huuto ei mene kohteeseen. Veturimies muistelee höyryvoimaa kaivaten. Voltit rätisee tuulivoimaa ja Rinne antaa painovoimaa.
***
Kapellimestarilla puikko hukassa. Rytmi sekaisin ja kaaos paikalla. Mitä voisi keksiä että löytyy rytmi paikalle ja Rauha on rientänyt iltalomalle. Tyyni kuitenkin tulee jeesaan ja valtakunnassa on Helle.
***
Miina herää suureen pamaukseen. Toivo on toivonsa heittänyt järveen. Onneksi on kesä, ei käynyt kuinkaan. Toivo ei menettänyt toivoa ja sai rauhan.
***
Aasisanomat kokevat asiatulvaa. Vieras väsyy ja hirttäytyy läheiseen oksaan. Voi, laho ei kestänyt. Loppu on lähellä. Vai onko uuden alku`? Seikka on selvitettävä ennen kuin vahinko tapahtuu.

JATKIS-120.

PUTELLI-120.
Paavo huomasi, että oli totta mitä oli Yrköstä kuullut. harmaat, rikkikuluneet villasukat verhosi jalkoja ja mustat sarkahousut oli kuluneet rikki polvitaipeesta - takapuolelta!. Housut oli hankautuneet rikki paljosta kiikkumisesta.
- Tunteeko se isäntä minut? Paavo kysyy.
- Jokainenhan sen ison Putellin isännän tuntee...
- Hyvä! Minä esitänkin asiani heti, kiireitä näin toukoaikaan... Teillähän ovat Kuljun Kaisa, poikineen, hakanneet rankoja metsässä. Tulin sanomaan, että Kaisa ei enää tulekaan hakkuulle-
- Mikäs sen akan perseeseen on pistänyt? Sovittiin, että hakkaa koko kesän...
- Pestasin Kaisan navettatöihin Putelliin... Meillä kun se emänta muutti tuonpuoleisiin- Sovittiin Kaisan kanssa ainakin vuoden pituisesta työsuhteesta. Tulin vaun sanomaan, että ei tule yllätystä!
- Perhanan mahtieläjät. Te varastatte huonokuntoiselta työntekijätkin. Kyllä sitä sittrn nokka pystyssä ajellaan. On traktorit ja koneet... Rahanvoimalla vievät sitten työntekijätkin... Menköön siitä mistä tulikin. Ei ole asiaa toista kertaa! Senkin ponssari... Ukon ääni kiihtyi kimeäksi ja punaisena naamaltaan osoiiti Paavolle ovea.
- Tässä talossa onkin kovat otteet vieraita kohtaan...Hyvästi kumminkin!
- Vie porho mennessäsi! Täällä ei sinun hyvästejä kaivata.
Paavo poistui talosta vähin äänin. Mielessään ihmetteli saamaansa kohtelua... Tosin hän oli kuullut monenlaisia juttuja Korholan omalaatuisen Yrkön tempuieta. Paras unohtaa koko juttu. Siinäpä kiehukoon omssa liemessään. Sen enempää pohtimatta asiaa Paavo suuntasi pyöränsä kohti Putellia-
jat.

RUNO

VAIVATON MUMMO
-
Mummolla ei ole mitään vaivaa
vanhoja muistoja esiin kaivaa
oli se ennen elo suurenmoista
nythän se olo on aivan toista.
-
Ennen sai nousta anivarhain
raskastyö oli ilo parhain
nyt pitää lusmuilla parhaansa mukaan
ei enää mummoa tarvii kukaan.
-
Ennen ei ruuassa ollut rasvaa
sokeria harvemmin sai maistaa
nyt pitää puputtaa roskaruokaa
pullea vatsa huonoutta huokaa.
-
Ennen ei rahaa nähnyt koskaan
eikä voinut ostaa turhaa roskaa
nyt on rahaa ettei paskalle kuonnu
rintakehä on polviin puonnu.
-
Voi kun takaisin sais atleetin kehon
näyttäisin kaikille ihmisen tehon
nyt vain sohvalla väsyneenä huokaa
milloinkahan sitä saisi taas ruokaa.
-
kauhukuvia pikkuisen maalailin
epäkohtia esille haalailin
miten voisi olla jos laiskuus nappaa
liian helppo elämä kuntoa rappaa.

Oiva Pennanen

HAUKKOVIA

HENKIÄ.
***
Sanat omiksi ja välit vieraalle.Muistiluu koirille ja lihat sankoon. Kyllä se joku kyttyrät korjaa jos vikaa löytyy ja antaa armon käydä oikeudesta. Pahimmillaan verukkeet lakkaa lepattamasta ja onnistunut läpikäynti vie harmaan kiven sisälle, jossa ei ulospääsyä ole. Mä orjas oon ja orjaksesi jään, jos ensinkään näkyy valoa pimeydessä.
***
Nattaset nauraa pimeyden töille ja öille on selvä tilaus.. Tilikirja täynnä ja eurot pyörii. Kiinni ei saa! Tilaanko taksin vain ollaanko kaksin ja piru kolmantena pyöränä - joka on vailla ilmaa. Huoku loppunut ja pilven päällä henki kulkee.
***
Televerkot heitetty joissa rimpuilee iso kala . Päivä vedettu maalle ja vasta silmät näkyy. Pietarin kalansaalis antaa leipää kansalle joka vaeltaa eksyksissä. Kompassit hukassa ja onni oikein ja naiset nurin kumottuna veneet selässä ja puukko puntarissa.
***
Potut pottuna ja perunoista puutetta.Kankkunen vieraana ja päässä hakkaa tikka. Likka vaivaa taikinaa , antaen hommalle hohtoa. Kiire kintuissa Liukumäki vie alaspäin ja antaa pitkät. .....
***
Rannikot raikaa ja kalliot kaikaa. Runoratsuilla siipisato ja tuotantokato. Voi olla että laskusuhtanteessa laskuja riittää, siihen voi liittää rukouksen taivaisiin. Ja rannalla ruikuttaa jos ei muuta lie puuhaa. Henget hengaa helteessä eikä eikä Mörkö osaa tanssia vaikka soitetaan!

JATKIS-119.

PUTELLI-119.
Niille Korho-tytöt yritti haalia talven rehut. Yrkkö ei työhommiin kajonnut. Ankarasti vain komensi sisariaan. Keinutuolissa kiikuskellen Yrkkö päivänsä vietti. Siina akkunasta seuraten hän valvoi, ettei saskot laisana vetelehti.
Korholasta kuulemiaan iuttuja muistellen, Paavo, tuli pihalle. koskaan hän ei Korholassa käynyt, joten hän katseli uteliaana ikivanhaa pihapiiriä..Ajanhammas oli iskenyt terävänä rakennuksiin. Varsinkin pärekatot oli reikiä täynnään. Rakennusten ovet repsottivat miten sattui ja ikkunoihin oli naulattu pahvilevyjä.
Paavo asetti pyöränsä asuirakennuksen korkeaa kivijalkaa vasten. Kivijalka oli ladottu jyhkeistä kivipaaseista, silmä aivan lepäsi taidokkasta kivirakennelmaa katsoessa.
Paavo kohotti katseensa talon ikkunaristikoihin. Niitä aika oli lahottanut ja osa tippunut maahan. Ei mahda talvella olla liian lämmintä, Paavo ajatteli.
Pihamaa oli täysin autio. Vain harakka nauroi ivanauruaan jossain navetan takana. Rappuset, joita hän alkoi nousta oli tehty isojs tukkeja käyttäen, halkaisten ne kahtia.
Askelmia oli viisi. Porrastasanteelta hän vielä katsoi navetan suuntaan, samatta ketään silmiinsä.
Ovi oli säänpiksemä. Puunsyyt näkyi kohomina oven pinnassa. Paavo avasi oven jonka ruostuneet saranat volisi oven auetessa.
Eteisessä oli kaikrnlaista joutavaa tavaraa., vain kapea väylä johti tuvan ovelle.joka näytti olevan ainoa käytössä oleva ovi. Paavo vetäisi oven auki ja astui tupssn.
- Päivää taloon! ja kursailematta hän istuutui pitkän penkin päähän.
Yrkkö istui jo tuolissaan, Tuprautellen piipustaan pahanhajuisia savuja - Kessuako?
jat.

RUNO

SYRJITTY.MUMMO (Ei elämä aina romantiikkaa!)
On suuri mun huolien taakka,
mikä rintaani ahdistaa.
Oi miksi vain minä yksin,
saan murheessa taivaltaa.
Miks´ei voi päivä paistaa mulle,
elontaistoissa kolhitulle.
-
Niin paljon on tuullut vastaan,
rajuilmat on riepotelleet.
Eivät tuulet hempeät koskaan,
ole poskeain hyväelleet.
Miks´en syntynyt päiviin keväisiin,
noihin kuulaisiin , ihanan lämpöisiin.
-
Nyt soi sielussain sävel tumma
mikä voisi sen kirkastaa?
Kun jokainen tuleva päivä
uutta murhetta vain antaa.
Miks´en minä saa koskaan maistaa,
miltä tuntuu kun aurinko paistaa?

O.P.

KARVAS-

ARKI.
***
HYVÄT huomenet. Juhlijat on juhlansa juhlineet. Paluu arkeen on eessä. Vaan ei kai siinä arkikin on elettävä niin voi taas irrotella mikä on kiinni ollut. Sinetit murretaan ja vapaana kirmaa nurkkaan ahdistettu joukko. Oi vapaus - kuule kutsua! Hyt pannaan haisemaan!
***
SEHÄN näöttää nykyään vilskahtaneen asijapuolelle? Tarvitaan tasonlasku ja mahotonta meteliä, että me hyviksi tulisimme ja olisimme omalla tasolla. Pois joutaa korska ja suuret suunnitelmat. Pieni on kaunista ja suurissa uuneissa palaa ikuinen tuli. Sammuttakaa tulet ettei märkä pala. Suuri kala... on merrassa. Piruko.. Piru sen tietää, mutta sietää olla kiitollinen vähästäänki.
***
RINNE tuskin kuopii huomista päivää. Eilinen kavonnu. Huomenna kulutusjuhlaa. Etintäpartijot liikenteessä, ja minä vielä tässä. Voe suksentuohta ja mäöstimet varara ja hohtimet ja suunnaton moukari.Kerran vielä koettaa aika jolloin vasaraa ei tarvita eikä kirvestä. Kirvesmiehet on vaipuneet ikiuneen. Rauha heille! Sirpillä ja vasaralla se hoituu paremmin... niin ja yhtäkkiä hoksataan matti on vallannut kukkaron.
***
PUSSIT heiluu, jos ei pysy paikallaan. Kassit täynnä kaekenlaesta kammaa. Anttilassa alennusmyynti! Sitä sammaa saa halavalla kirpputorilta. Hyvä maksaa. Rahamiehet ei pihistä. Paitti rahanaiset pihtaa. Eivät tarvii vihtaa.
***
HIPIJÄ huononee ja rypyt syvennee. Ehtivat mukaan jos ei niitä jätä. Nou hätä, aena tullee seoraava, kun oottaa jaksaa. Mitä se maksaa? Se on taas kokonaan eri júttska. Paitti jos hätä on pahan näkönen. Voi olla että kukkuu käkönen ja munii. Toisen pesä lähempänä kuin pussin suu - juu - eikun munimaan.

JATKIS-118.

PUTELLI- 118.
- Itsepä teit niin katalan tempun, että en ihmettele lainkaan vaikka Mikkokin lähtee kaupunkiin. Tuskin palkattomaksi rengiksi jää.
- Lähtekää, menkää Tuota se on, kun korva korvan tasalle nousee. Ei paina kokeneemman sana mitään. Pitäs saaha saamattomat ja kaikki uutuuvet. Kyllä se Mikko taas sopan keitti. Minun pitäisi Korholassakin käydä. Luottanut olen siihen, että kun itsellä saatto huononee, niin lapsista olisi apua. Katin kontit!
Tuohtuneena Paavo meni pihalle. Otti seinustalta vanhan naisten polkupyörän ja hyppäsi sen selkään.
Keväinenaamu oli tuoksuja tulvillaan. Pikkulintujenkonsertti, tienvarsimetsikössä ei kuulunut Paavon korviin, kun hän äkämyksissään polki pyöräänsä naapuripitäjän puolle.
Oma kotikylä oli jäänyt jo taakse. Tien irtokivet oli vähentyneet ja muutenkintie oli tasainen ja pyörä kulki keveästi.
Paavo lähestyi kirkonkylää, jonka liepeillä vanha sukutila, Korhola, siaitsi. Vanhat, upeat rakennukset kohosi mahtavana ryppäänä. Pitkä kivinavetta erottui mahtavana yksityiskohtana.
Korhola oli aikoinaan ollut tunnettu kestikievaritalo. Isäntä on ollut pitäjän napamies. Korholan Kustilla oli ollut laajat tilukset ja palkollisia kymmeniä.
Sitten kun Kustista aika jätti talo jäi Yrjön, vanhanpojan hallintaan. Yrkkö, niin kun häntä kutsuttiin oli kumminkin laiska ja aikaansaamaton, paksu ukonpötkylä joka yritti pitää taloa pystyssä kahden sisarensa kanssa.
Mutta vanhanajan menetelmät ei enää antsneet tulosta. Rahaa ei riittänyt enää palkkoihin tila rapistui vuosien vieriessä. Karja kutistui muutamaan kantturaan.
jat.

RUNO

HUONON TUURIN MUMMO.

Olin mummo minä kaikista onnekkain
päivänpaistetta vain osakseni sain
minä rikkautta sain, minä rakkautta sain
silti tyhjältä tuntui rinnassain.
--
Lähdin etsimään onnea itsellein
suunnitelmat valtavat tietysti tein
Mutta huonoa tuuria kokea sain
kohta oli käsissä tyhjää vain.
-
Työtä tein minä hulluna, levännyt en
jälleen kokea sain sen kirouksen
joka seuraa jokaiseen paikkaan mua
pakko kovankin silloin on antautua.
-
Nyt en aiokkaan enää mä yrittää
tämä roppani laiskasi aivan jää
rehkimisen aivan turhaksi koin
paljon paremmun ilman työtä mä voin.
-
Minä yritin niin, minä ahkeroin niin
kai sorruin liikoihin unelmiin,
nyt peli on pelattu tiedän jo sen
edessä vaikein etappi se viimeinen.

O.P.

ANKEA

AJANKUVA.
***
TURTANA etsii turhake tarkoitustaan. Tarkoitushakuisesti se hakeutuu toimettoman käteen. Turhuudenmarkkinat katsoo avuttoman hämmennystä. Koulutus pielessä mielessä riettaat menot. Kyllä se siitä kirkastuu, kun koittaa ymmärryksenvalo ja valtaa pimeät nurkat.
***
TURHAKE on outo tuttavuus. Höyhenillä nukutettu. Herrasväkkee, tuskin näkkee metsää puilta , suurilta suilta tukitaan puheenparret ja perunan varret panee pakkanen jos saa. Suurissa puissa tuuli huminoi, vaivaiskoivua tuskin huomio kukaan.Ja tuska raastaa sielua!
***
TUNTEEN tuntea kipua antaa Impi kaino ja herttainen. Nummisuutarilla lesti hukassa. Lestinheittäjät täystyöllistetty. Pelastaako se maailman? Ken elää se näkee! Henkensä heittäneellä hiekkaa silmissä..... Sille!
***
NO; JOS tämän kerran, mutta vain sen verran että pärjää huomiseen. Ja uuden luomiseen tuskin on aikaa.Sujuvampaa käyttää kaivinkonetta jolla oppinut ojaa kaivaa. Tuskin ehtii siunaamaan kun monttu on auki ja hartaana katsomme kaiken katoavuutta.
***
EIKÄ mitään uutta auringon alla eikä päällä. Täällä on niin ankeaa. Tylsä lapio ja kanki. Vakuuttaa Tapio aitat ja riihet. Eikä lapsilla ole kenkiä. Pienet varpaat vapaana. Vastuunkantajat tappiolla, mutta luusereilla on voitonpäivä.
***
HENKIÄ liikkuu pimeyden päällä ja päättömät tekee aivottomat työt. Joskus joku syö katkeran kalkin ja valaistunut yksilö saa valoa pimeyteen..
***
SE RIITTÄÄ näillä markkinoilla ja huomenna päivä on uus. Sikäli mikäli kaamos ei yllätä tai joku vejä säkkiä päähän. Estyy näkemästä elämän ilot mutta suru ei puseroon tartu.