LAPSELLISTA

1.
Lilleri lalleri lullukkaa
ei tästä kinnasta tullukkaa
Tulikin kukkaro vainen
ja sekin on pienenlainen!
2.
Kissa se itkeä vollottaa
kun ei hiirtä se kiinni saa
Mirri on vanha, höperö ihan
enää ei maista makua lihan.
3
Kevät päivä hempeä
syksyn yö on musta
päivänpaiste lempeä
sillä on vaikutusta.'
4.
Tuuli tuule lempeästi
koske poskeen hempeästi
anna päivän paistaa
kesäenteet maistaa.
5,
Kesä on luvassa
näin sen jo kuvassa
todeksi muuttuu
kun lumi puuttuu!

VÄISKI

Mitä nuori Väinämöinen
lienee tehnyt nuoruudessa,
silloin aikojen alussa
ennen mahti aikojansa,
noilla pitkillä pihoilla
Kalevalan kankahilla.

Mistä lienee Väinämöinen
opetellut suuret taidot.
Miten tiukassa jamassa
runot laati laatuisimmat,
riimit rustasi lujimmat
keinot keksi kunnolliset

Tuota mietin mielessäni,
sitä tuumin tunnossani
tutkin tärkeät tekijät
kahvinporot, koivunkuoret,
katselin kalankudusta
vanhan hauen leukaluusta.
Kuusen kuuntelin huminat
ikihongan kuiskutukset

Ilman suunnatkin selasin
pohjatuulen tuiverrukset,
idän pakkaset pahimmat,
eteläiset leudot tuulet.
Panin muistihin monetkin
merkit taivaan tähtösistä,
katsoin kuutamon hopeat,
ukkoset kuin pakkasetkin
kaiken tutkin ja totesin:

- Oli nuori Väinämöinen
niinkuin nuorien tuleekin.
Rehti myöskin tunnollinen,
veikko varma ja etevä,
otti taidot taitajilta,
hankki tiedot tietäjiltä,
piti silmänsä avonna,
sekä korvat kuulevina,
ikivanhoilta kyseli,
mahtajilta tiedusteli.

Joskus väitteli vähäsen,
kera vanhain partasuiden,
useinkin kyseenalaisti,
vanhat taiat, uskomukset
sanoi sattuvat sanansa,
kaiken kansan kuuluville
mikä tieto on parempi
mikä neuvo nuorekkaampi.

Varttui nuori Väinämöinen
taitoissansa, tietoissansa,
oli paljonkin parempi,
muistannalta mahtavampi,
kuin on taattonsa tanakka
taikka kaino kantajansa,
tietävämpi kuin kaverit
siellä pitkillä pihoilla
Kalevalan kankahilla.

Sepä nuori Väinämöinen
tiesi kaiken tarpeellisen
tiesi kuinka kuu on tehty
kuinka tähtöset taottu,
miten tehtiin maat ja taivo
kuinka syntyvi salama.
Kaiken tiesi, kaiken muisti,
kaiken oivaltaa osasi.

Tieto kasvoi vanhetessa
partakarvain harmetessa,
aivot talletti totiset
tietoaarteet tarpeelliset.

LORUJA

Lorulla on siivet sievät
jotka lapsen kauas vievät
kantaa Höyhensaareen asti
siellä nukut ihanasti.
2.
Keijukaisen siivet kantaa
unet sievät sulle antaa
hunajaa ja linnunmaitoo
sekä hyvää mieltä aitoo-
3.
Menninkäinen tanssii polkkaa
pitkä häntä puihin kolkkaa
marakatti on sen veli
riehaa tuota ihmetteli.
4.
Keväinen tuuli toiveesi kuuli
saapuikin luoksesi hymyssä huuli
sipaisi sinua poskipäästä
sulatti rinnan talvenjäästä.
5.
Uni-Jukka Matin veli
pientä lasta kurkisteli
unihiekkaa silmiin heitti
unijuomaa vielä keitti!

SKETSI 16

(Liisa ja Heikki ovat anoppia ajeluttamassa)

LIISA:
- Elä aja niin kovvaa, äetillä mennee sisukset sekasi.
ANOPPI:
- Heikki ajjaa ku Räekkönen vaekka on tuommonen nyssiskö.
LIISA:
- Aevan tässä pelottaa. Kuulikko! Ja keskitietä posottaa...
ANOPPI:
- Kyllä sen Liisan oesi pitäny ottaa se Jukuraesen Janne. Oesi nyt asuntoaotot ja kaekki. Heikki se ajaa Latalla.
LIISA:
-Annahan olla äeti, sei kuulu sulle.
ANOPPI:
- Vaen näkkyypä! Jannen rouvalla niin hienot vaatteetki.
LIISA:
- Jos onki, niin on! Heikki, mihin sinä ajat? Etkö yhtää kato. Ojan pohojalta saa ihtesä kaevaa.
ANOPPI:
- Herra isä tuota Heikkijä. Aoto mutkittellee. Ootko sinä humalassa?
LIISA:
- Ei Heikki juo. Seon vaen sitä syntymähumalaa.
ANOPPI:
- Minä jo isälle sanoen, että kun Liisaa tuommosella ukolla nakattiin. Onneksi isä pääsi poes tätä kurijuutta näkemästä.
LIISA:
Äeti! Aatteleppa kuka on kuulemassa?
ANOPPI:
- Hyvä seon Heikinkin tietää totuus. Kun vielä niin mitätön, että ei lapsenlapsistakaan saanut nauttia.
LIISA:
- AETI!Se ei kuulu sinulle yhtään. Vikahan on minussa.
ANOPPI:
- Kyllä ne torvet oisi auennu kun olisi ravakka mies...! Onpahan Jannellakin viisi reipasta te... Heikki etkö yhtään kato. Tuommoseen monttuun täysillä päästää.
LIISA:
Niin justiinsa. Saisit tuota vähän kattua. Vanaha ihminen kyyvissä, poekkiluiksihan se mennee.
HEIKKI:
- Kumpi tätä autoa ajaa? Sinäkö vai anoppi. Ajattelin vain kumpaa uskoa.
LIISA:
- Nyt pie suusi. Alkaa muun hyvän lisäksi hattuilemaan.Sinä et arvosta yhtään naista.
HEIKKI:
- Pitäisikö?
LIISA:
Pitäisi. Aina olet väheksyt ja morkkaat naisia.
HEIKKI:
- Minäpä tallennin nauhalle teijän puheet. Kuunnellaanko kuka haukkuu ja ketä. Kyllä ne kaverit on kateellisia kun esitän niille nauhan.
LIISA:
- Ällötys. Tule äeti mennään taksilla kotiin.
HEIKKI:
- Sepä onkin mukava ratkaisu. Ilimota sitte kun anoppi on lähteny...

PERUNA

Justiisa! Seon tuon sohovaperunan rakennustaeto(kehon) sevverran luommua ettei jouvva huommijjoo kiinnittee kokonnaessuuteen.
***
Sitä tulloo erkkerrii ja muuta uloketta akkiarvaamata millon mihinki. Lähe sitte tämmösen arkkitehtiluomuksen kansa naesille näöttäötyyn. Se voep ollahhii kylymmää kyytijä, vaekkei oesi pakkastakkaa.
***
Eikä kauvvas nakkaa tuo uhka alakuperäväestön taholtakkaa. Sitä heti joutuu erillaesuuvev taotta harppunoetavaksi ja kivitettäväksi. Vuan saesihan siitäe jottae päeväkirijamerkintöjä rakkaaseen päeväkirijaan.
***
Tietennii tuo jehovijen harmaakettooni saes vipinätä myös punakonneeseen. Siinä Puttiini oesi teerevänä kuularuiskun perässä ja ampus ensiksi kaekki omat ja sitte suuntaes ruiskun tänne kun meillei oo sitä Nattoo suojanamme.
***
Selevvää turvallisuusvajettahan se pukkaa. Vaen ei tuota pije ihimetellä kun politiikot pittää tärkijämpänä naesten tekstiviestinkaepuun tyyvyttämistä. Vaen Naton miehet kun suatassiin tekstaeleen Suomen naesille niin jopa joutas omat ministerit puuhaamaan noehen tärkeihen asijoehen kimpussa, kuten esimerkiksi :
***
Onko jalan asento on astuttaessa vinossa oekijjaan tae vasempaan, ja jos on niin mitkä siitä on seorakset, ja jos niitä seoraoksia on niin vaekuttaako ne kansalaesen hyvinvoentiin, ja jos vaekuttaa onko se siunaokseksi immeisen maalliselle vajellukselle.
***
Monenlaeset pulumat ne päässä sassaroe, mutta totteutuskynnys on aeka huomattava. Huolilla kun ruukaa olla taepumus kassaantua. Tärkeintä kumminki on ettei sorru niijen alle!

SKETSI 15

KESÄKEITTOA

(Tuvassa Heikki ja Liisa ovat asettuneet ruokapöytään)

LIISA:
- Otahan Heikki tarpeeksi keittoa. Keitinkin reilusti. Oot alkanut laihtumaan. Ylimääräistä voitakin panin ison kimpaleen.
HEIKKI: )Hämmentää kauhalla keittoa.)
- Mitä moskaa tämä on? Tuommonen on sianruokaa. Sulla näyttää menevän tuo keittotaito yhä hullumpaa suuntaa.
LIISA;
- Joko taas? Eikö Herralle kelepaa. Sinä oletki ollu aina niin ranttu kuin Kekaraesen sika. Seki kuoli ruokaruuhen ääreen.
HEIKKI:
- Tämmöstä sotkua kun pistää nappaasa, niin varmasti noutaja tullee. Jostakin Marttakerhosta oot ohojeen saanu?
LIISA:
Tämä on kesäkeittoa! Aivan mahottomasti vitamiinejä.
HEIKKI:
- Kesäkeittua? Ja enhän varmasti syö lusikkallista. (Sysää lautasen)
LIISA:
- JOs ei passaa niin kelevatkoon. (vie keittoastian pois)
HEIKKI:
Älä helevetissä vie sitä kattilaa. Luuletko mun pyhällä hengellä elävä. Sinä sitä et ymmärrä vähääkään huumoria. Tosikko mikä tosikko.
LIISA:
- Seon annettu mikkon tarijottu. Mennee semmoseen syömään jossa on suunmukaset maestettavat. Alakaa kiukuttaa tuo jokakertanen ätinä ja pellautuminen ruualla.Äetisi passannu aekuseksi mieheksi asti. On vieläki pikkupoika.
HEIKKI:
- Yhestä kesäkeitosta tämmönen helevetin souvvi! Minunko pitäsi nöyränä lappaa siansotkua naamaan, ku Rouva käskee? Vaen kun siitä ei tuu mittää.Minä en rupia kenenkään komenneltavaksi ja katon senki tarkkaan mitä suuhun pistän.
LIISA;
- Siitäpä vaen. Saat ottaa uuven keittäjän. Minä en ikkääni jaksa sinun juonitteluja kuunnella.
HEIKKI:
- Pyh! Sanot vaen, mutta annahan olla jos pikkusen nuorempaa naesta vilikasee, itelleen ees silimänruokaa, niin johan on muori haokkuva räkyttämässä ku vihanen rakki.
LIISA:
- No, pitäsi se pikkusen kattua mikä on mahollista, mikä ei. Haotaankaatuva ukko vielä silimää iskee nuorille naesille. Ihan hävettää semmonen peli.
HEIKKI:
- Vae hävetäkö pittää? Se pittää vähentää yhessäkulukuva, ei tarvitte rouvan hävetä. Menenkin yksin kirkolle. Tuommosta muorinraatua rupia raahaamaan vappaaehtosesti.
LIISA:
- Eipä onnistu. Siinä ne pensaan kulluu minunki eläkkeet. Ei sulla oo yksityisajoehin oekeutta?
HEIKKI:
- Oekeutta? Voe helevetti! Millon mulla jottae oekeuksija ollu?.....No, ala sitte joutuva, ettei pirssi jätä!

MYRKKYÄ

Kyllähän ne nuo terveösintoelijat tekkeet hyvvee jäläkkee. Sitä jos on kuinkaki raotanen terveös, niin niitä kun kuuntellee kotvan niin kohtapa tuntee ihtesä niin saeraaksi ja väärineläneeksi, että on ihime että huoku on jälellä.
***
Niinpä jonottaan arvaoskeskuksiin ja napsimmaan sitte pillerrii. Mitä kovempi myrkkyjä sen pitkäaikasempi työllistäjä. Ja kun asija pitkittyy........Kummahan on jos ei henki ala olla hakusessa itekelläki.
***
Tällä kaekella on hyvinki suuri merkitys työllissyyteen . Liäkärit suavat suuren korvaoksen ja erreökset peittää hauvankaevaja. Ja aena kilisee.
***
Suakelj! Jottae valonsäjettä sentään työntee tähän aenasseen kurijuuteen. Kaekki kun meikällä on mennynnä vituralleen. Kukkaa eijoo tekstiviestiikä lähetelly saatikka postia. Eijoo syytetty seksuvaalihäerinnästä, eikä muustakaa riettauvesta. Vaen ruoka on maestunu eikä janossakkaa vikkaa.
***
On tää yhtä kurijuutta ja ilimanaekusta pelleilyvä tämä ihimiskunnan koko hommeli. Tulis maalimanloppu ja panis silijäksi kaekki systeemit, eikö tuo jonkulaesta maenintaa tulisi tapahtumakalenterriin.
***
Sama kitinä jatkuu ja väärin ajotettuja kohentumisyrityksijä suoritellaan. Mitä helevetin hyötyvä silläki lienee? Täh!

SKETSI 14

PUHELIMESSA

(Heikki ja LIISA istuvat kahvipöydän ääressä. Puhelin soi!)
HEIKKI:
- Mene vastaamaan, sulle se on kumminkin. Joku muori haluaaa juoruta.
LIISA:
-Enkä mene. Sulle seon. Hirviporukanukot soettaa.
HEIKKI:
- Pöh! Ne tähän aekaan. (Menee kuitenkin ja ottaa luurin)
- Halojaa! No päevää! Tuo muija oli taas niin hittaassa virreessä...
LIISA
- Hetikö alot minua morkkaamaan?
HEIKKI:
- Ei kun käskee sanua terveisijä! Se niin naapureista tykkää...
LIISA:
- Sekö se on se juoruakka, se Malakijaksen Manta. Yksi mieliharmi.
HEIKKI: (muljauttaa Hertalle äkäsen silmäyksen.)
- Ei kun tuossa aikoo maitoja mennä hakemaan. Se kaekki asijat mulle sannoo.
LIISA:
- Hiijentakijakko sinä sitä juoruämmää aena suosit. Sano suorat sanat.
HEIKKI!
- Ei kun aekoo ottaa suurusämpärin samalla... No, minä annan!
(antaa kapulan Hertalle)
LIISA:
- Mantako se siellä? No, päivää päivää. Minä jo Heikille tuossa sanon, että sitä rakasta ystävää sitä Malakijaksen Mantasta oo kuullu mittää. On niin kun oes suuremmat voemat, se henkinen yhteys, sattunut kohalle... Ehei, Enhän minä parasta ystävää... Minä oon semmonen luonne, että en puhu kenestäkkää juoruja enkä muutenkaa pahhaa sannaa.
HEIKKI:
- Lopeta helevetissä se juoruvaminen. Sei oo ilimasta touhuva.
LIISA. (puhelimeen)
- Minun on pakko lopettaa kun tuolla ukolla on kova hinku töelle. Tuli kiireellä kahaville, se ku on niin ahane työmies. Tulehan käymään rakas ystävä. Minulla on ollu niin ikävä sinua. Kuulemiin.
HEIKKI:
-Voi herija ja sen pikku apulaiset! Täytistäkö sinä meet kuhtumaan sitä muorija kahaville. Ei tämä oo mikkää kahavila!
LIISA;
- Ei sitä kehtaa olla kuhtumatta, vaekka minuvaki sieppaa tosissaan sen muutaman vatuloinnit.Oesit sanonu sille, etten oo kotona!
HEIKKI:
- Ite tuossa kaelotit niin , että oesi naapuriin kuulunu iliman puhelinta. Sinä sittet ossaa ollenkaa hillitä ääntäsi... etkä sanojasi.
LIISA:
- No niin, johan se taas syyllinen löyty kun haettiin. Kokkeillaanko, en sano sannaa muutamaan viikkoon!
HEIKKI
- Voi kun tekisitkin sen, saesi korvat olla lomalla. Milloin alotat?
LIISA:
- On se meillä kummaa, aina pitäisi tuppisuuna istuva.Ei tule kuuloonkaa!
HEIKKI:
- Kuka lienee ollut sellaista suunnittelemassa? Vaen oo nyt sen aekaa hilijaa että saa kunnon päikkärit vetästyksi!
(Kellahtaa selälleen

PYHÄ.

Sehän viikko tuli nätisti taputeltua. Palijon valtijaat oli pyhävaatteisaan ja vieraatki oli ettiny vanahosta varastoesta resuja ja duunannu niistä hävynpeittua. Hyvä niin ei oo nin riettaan näköstä!
***
Joo postiloota oli tyhyjä ja varmaan pyssyyki. koska vähemmän viisaat ei muista osotetta ja viisaat ei tolloelle tekstaele. Vae onko sen väliä. Paree sievä silijä ku turhat kruusaukset.
***
Justiisa! Kyllä minukin tekee mieli mannaa ja hunajata. Mannaryynijähän tuota voes - eijoo tyyristä, mutta hunaja heikontaa pahasti kestävyysvajetta. Vaen eihän makijata mielinmäärin.
***
On se heleppuva nuihen henkenmiesten. Ne suap ilosa irti vaekka itkumuurista. Vae entä me synnilliset saatanat. Murehittaan maalimanpahhuutta vaekka mitä se meille kuuluu. Neon Opamat ja Puttiinit omijaan siihen duuniin.
***
Mene rauhassa sinä synnistä syntynyt. Sillä kirjoitettu on tulee tulivaunut ja vie sinut ihannaan lehtoon jossa aena paestaa aurinko eikä yönvarijot pelota. Jalopeora on sinun veljesi ja tiikeri sisaresi ja katso suuret ovet aukeavat ja astut kynnyksen yli joka on tosin korkea, mutta se ei ole sinulle este. Keruupit laulaa sinun kunniaasia ja harput soittaa sydämesi hymnin. Kirkain silmin katsot valoa joka loistaa ja huomaat et häikäisty ! Vapaalla mielellä heittäydyt sohvalle ja huomaat tulleesi kotiin.
***
Vetasin tuossa hartaoshetken, että sitä otollinen oesi! Seon näen pyhäaamuna syytä pyhittää ja päevittää tuo henkinen sisus eli sielu. Sitte kun arki koettaa voe taas lastata sitä toesta vaakakuppija - tasapaeno - kato. Moro

MAALARI

Eipä pie paekkaasa, että jotaki ejistystä oesi taevaanrannalla tapahtunu. Sama keskiaekanen pimmeös verhuvvaa kaekkijen mielenmaesemmaa. Valopilikut lymyvvää piliven takana ja pensseliki on unohtunu pesemättä. Maalaele siinä sitte!
***
Molotohovit (kuka tietää mitä neon?) on akkunassa. Ei ees sissäesessä lampussa oo valua. Energija loppunu ja lamppu palanu. Vae pitäsköön sitä siirtyvä ölijylamppuun. Vuan liekkö tuon väliä. Pärreitä oes kyllä kaenalossa? Siirtyskö tuota entisaekaan? Vaen pihtele! Pärepihti puuttuu-
***
Piäkytkintä eijoo olemassa immeisellä - eikä sulakkeita. Seon räeskettä kun piuhat lyö läpi. Siinon ukkoset lastenleikkiä.. Piuhat on rättieristeellä ja oekosulukuva räpsii tämän tästä. Vaen siitäpä ei kantsi murhetta kantaa. Tuota kuormaa jo raahata muutennii tarpeeksi.
***
Tijatterihan seon nykysi monelle kova sana.Onneksi ei oo meikäläenen eksyny niihin synninkarnevaaleihin. Se oesi varmaan vaekijjaa suaha semmosija syntejä anteeksi. Näehen nykysten kansaki on jo mahottomuus.
***
Tämä nykyaekahan on kovin kiimasta aekaa moni rento kaveri on hypänny taas akanlumppujen ansaan. Suakeli alakaa tuo meedijan rääpiminen vituttaa. Normaalista asijasta pittää kättä vääntää. Tämän selevemmin en vikkuuttele. Saa lukija arvaella mistä se on puhe?
***
Tekemällä tehhään juttuja suurella rahalla. Houkutellaan huoria virittään ansoja julkuille. Näetähän on jo palijo. Sitte kun ansa laokijaa, niin jättilööpissä paheksuttaan , että voe kaohija kun on rietasta. Ja kuinka miehet on sikoja. Seon tätä! Vaen niin kae se pittääki. Täh! Moe! -O

VELJET

Kyllä seon immeisen halut moninaeset. Mikkkää ei riitä.Pittää olla mahoton palakka tai eläke. Kaohija halloo nousee siitä jos naapuri saa eoronkaa enempi! Eikö siittä paremminki pitäs huolta kantaa kun se kanssakonttaaja saa tuhansia vähempi.
***
Seon yhtä perkelettä, että semmonen joka on ikäsä ollunna lihapatojen ääressä, vielä eläkkeelläki kuittaavat moninkertaset ettuuvet
verrattuna "minävaivasiin" ;Kyllä se loppusuoralla pitäs tulla sama suumma kouraan, - tasa-arvon takija
****
Sitä saa ihimetellä mihin sitä rahhaa ennään tarvittee kun raja ylittyy? Perikunnille riijeltäväksi ja ökyhautajaisiin? Muistutuksena kumminki - ei siitä ite pääse naottiin. No kukpa siitä on palannu kertomaan?
***
Voes olla hyväki systeemi, että jokkaenen pääsisi tietyssä ijässä paratiisimaeseen ympäsistöön. Kellää ei oes eläkkeitä eikä kuluja. Kaekiille sama auvvoenen olotila. Kuin velijet keskenään iskis tarinata.
***
Kellää ei oes velekoja eikä rahoja, Yhteiskunta huolehtisi ikääntyneen sitte viimeseen sijotuspaikkaansa.

SKETSI 13

LAPSELLISTA

(Kolme pikkupojaksi pukeutunutta miestä hiekkalaatikolla.)

PAAVO:
- Minäpä tiijän salaisuuksia!
PEKKA:
- Mitä muka? Ei joulupukkia ole olemassa.
PAAVO:
- Pölijä! ´Ei tietenkään. Minä tiijänkin oikeita miesten salaisuuksia.
SEPPO:
- Luulet vain. Sinun iskäkin on sellainen joka luulee. Meijän iskä sano meijän äiskälle, että Porkan Juuso luulee joku olevansa. Sano se iskä muutakin.
PAAVO:
- Teijän iskä onkin juoppo vötkylä. Ei kehtaa töissäkään käyä. Meijän äiskä sanoi niin. Se tietää kun on tutkija. Tutkijat tietää paremmin kuin kukaan!
PEKKA:
- Meijän äitipä on insinööri. Se tietää paaaljon enempi kuin, meijän iskä. Äiskä sanoo. että meijän iskä tienaa suolarahoja.Vaikka suola on myrkkyä, Kuulin telkasta.
PAAVO:
- Tupakki on kans myrkkyä. Minä en ikinä syö suolaa enkä polta tupakkaa. Viinijä minä juon varppina monta pulloa päivässä. Se on niin terveellistä.
PEKKA:
- Konjakkipa se on terveelistä. Meijän iska juo paljon konjakkia. Isi se on terve kuin pukki äiskä sano.
SEPPO:
- Hähhää. äsken sanoit ettei pukkia olekkaan. Nyt teijän iskä on pukki. On se pukki muutenkin olemassa. Te ootte niin tuhmia, ettei se teillä käy.
PAAVO;
- Sepe uskoo joulupukkiin, läl-läl-lää! Pikku ressukka!
SEPPO (itkua tuhertaen)
- On varmana. Minä yöllä kävin veskissä, niin äiskä sanoi makkarissa, että
minun oma pukki.
PAAVO
- Valehteletpas! Meijän äiskä on sanonut, että pukki saa haistaa pitkän huilun. Onko teillä pitkää huilua? Meillä on vain hanuri!
PEKKA:
- Joo, iskä sanoikin että sun iskä on hanurista. Varmaan se tietää kun se on paljon soittanut hanuria. Meijän iskä on maailman viisain ja paras iskä.
SEPPO:
- Meijän iskä on ainakin vahvin. Se nostaa vaikka norsun.
PAAVO:
- Kumpikin ootte tyhmiä. En tule ikinä teijän kaa. Me muutetaan ulkomaille. Äiskä lähtee tutkimaan fossiileja.
PEKKA:
- Mitä ne muka on?
PAAVO (neuvottomana)
- Varmaankin ne on sellaisia siiliä joilla ei ole piikkejä. Meijän äiskällä on hellät käet.
PEKKA:
- Pyh! Sellasia olekaan. Tule Sepe, lähetään meijän pihalle. Pate on niin leuhka.
(Menevät pois)

ON SE..............

Varmasti uuvet menetelmät tervehyttäesi rutkasti koko ejustuslaetoksen avvoemuutta ja kestävän kehityksen periaatetta.
***
Niin kun tuo korvakynttilähoeto. Jonka perse kestää kynttilän vetäsyt, kestää se merivettäki. En tiijä tarviiko kestää, vaen varulta vieras koeraa lyö.
***
Eihän ikkää tiijä jos niillä laevaristiretkillä paatti keikahtaa nurin. Seon kurijaa jos hörsäsee peräreijästä suolavettä sisuksiin.
****
Selevä aokko on tietenki hyvä niin miehelle ku naeselle. Ähkäsemättä kuonat kompostiin - sano. Kaeken sen voe muuttaa rahaksi. Ilimeinen markkinarako oottaa?
***
Vae asijasta seitemänteen. Tupakkatouhuva ne moettii?
Kessuhomma voesi olla tietenki hyvinki kannatettavvaa. Vielä löytyy sankoen pilivein miehijä jokka raotaesen terveyvesä vuoksi haluvaa lyhennystä laskettuun elinaekaan.
***
Onnistuneesti hankittu syöpä lyhentää kummasti jo elinaekaa ja aenahan ruumis on kaoniimpi mitä nuorempana älyvää tyhyjää
***
Suatanna! mitä minä tyhymällä piälläni taijjuun niin siinä naesparvi kyynelehtii komijan vaenajan arkun äärellä. Näen se kulukee!
***
Myöhästähän seon kiukuta kun pikkarit on pysyneet jalassa.
Turhaa tuosta tuommosta mekkallaa nostaa. Helepossa asijassa. Ohan se vähä niinnii!!!!!!
***

ELUKKA

Kyllä se immeinen on meleko tyytymätön elukka. Koskaa eijoo mikkää kohillaan. Millon on kylymä, millon on kuuma, millon on näläkä tae muu himo päällä. Narinata kuuluu joka puolelta.
***
Niinkun tuolla töllössähi näen aamusin riittää narinaa. Nytki muutama hyvä tuossa valittaa, että ku ei saa vaekka annoo???
***
Aevan pittää itkijä kun ei työnnetä rahhaa anomuksen perusteella. Semmonen 18 tonaa olis mukava kelle vaen, mutta ei sitä tavan tallaajalle anneta.Sentään jotaki näöttöö!
***
Peiliinhän sitä pittää kahtuva jos anomukssiin tullee hylyky. Eijoo asijantuntijat olleet oekein tyytyväisii.
***
Ja on se kyllä mallillaan, ku taoluun läeskästy pari purkkija maalija sitte jollae hämmennetty. Kuivaos päälle. Ei menny pitkään ja taolu on varmasti uniikki. Ei ees taetavin väärentäjä pysty sammaan. On kumminki apurahan väärtti? Vae onko?
***
Siksi kae seon tuo kuvanveistoki tehty niin "näkemykselliseksi" että joka poropeokalo voe lyyvä pari kakkosnelosta ristiin ja alakaa sitten keksimään sille näkemystä. Hienuvahan se on, ei vaen tavan jäbä tajjuu.
***
Ei kae tässä kummempia- Pittää alakaa katteleen turkkija päälle. Satteenkestävä. Kolijaa on sää ny.Ootettaan aekaa parempaa, ei tää outua! MOI!

MAKKARA

Päevän kysymys on Nahka vae liha. Kah, siinäpä kysymys.
Taetaa olla melekolaella tejoreettinen kysymys.
***
Taetaa siellä makkarapötkyssä, varsinki halavoissa laatuissa olla melekosta moskaa . Kaekki käö kun pistetään myllyllä hienoksi ja massaan sitten äkäset aromit. Jopa sanotaan; hyvä ruoka, parempi mieli.
***
Kyllä kai sitä tuonne päänrakkoon katuvaa monenlaesta, tietämättä. Kerran oli lehessä että hiiri pakastevihanneksessa.
***
Mitä sitte? Hiiriki oli pakastettu. Sattunu vaen olemaan väärässä paikassa väärään aikaan. Huonosti siinä silloin käy. harvonkos sitä pakastelihaa vejetään naamariin?
***
Monenlaista hirvitysta sitä löyvetään milloin mistäkin tuotteesta. Siitäki hirmunen haloo jos karva jossakin leivässä.
***
Sitä hyikäillään ja silleen, mutta sama suu saattaa sopivassa jamassa nuolla toisen .... Punahuulet tötteröllä. Eikä oo sattumaa. Makusa kullaki, vaen miten se mennee?
***
Niihän se on että mikä ei tapa se vahavistaa ja tuskin makkaran syöntiin on kukaan kuollu? Että nahka vae liha? Kaikki käy jos on nälkä!
***
Sittenki parasta ruvisleipä ja aito voi. Mitä ssiihen lisätään, se on pahasta. No , mkä kellekki kelepaa! MOE!

MORO !

No helevetti! Johan tässä onki ollunna rattosat ajat. Suatanna kun ensin luulee ja sitte ei ennää luule! Eikään tuo ies nukuttanna? Tuntu että pörhistelleen siinä alakaa jos työkseen värkkejjää olemattoman kera.
***
Lisäksi avviisija kun lukkee, niin jopa on meleko varmaa että sitä riemastuu ennenku saa raohotuspiikin? Yksi lehti kertoo yhtä ja toenen toesta. Ratkase siinä sitte kukas on oekijassa. Nuo toemittajat rahan tuntevaa sakkia.
***
Seon tämä eläkelläesen olo niin rattosaa, ettei aena tiijä onko jotaki teheny vaen eikö mittää. Ylleesä ei mittää.Vaen ohan sitä siinäe.
***
Korvaki pillijä huutaa ja vihilooki tympijästi. Eiköön tuossa aottasi se korvakynttilä? Ei tarvitte kameroella rassaotua ahtaesiin putkiin. Se mahtasi olla helepompi homma imasta korvakynttilällä vaekku veke? Kiinalaenenko se on joskus hoksannu? Tiijä, mutta näen oon lukenu.
***
Ummetuksessaki voesi olla tehokas tuo korvakynttilä. Imasee vuosien moskat ja helepolla. Ei tietenkää korvan kaotta, vaen anukseen kyttilää ja jo alakaa homma hoetuun. Eivät vaen oo kukkaa hoksanneet käöttää. Tietääkseni.
***
Helepot ja halavat menetelmät eivät koskaa saa kannatusta.
Esimerkiksi jos lemmenliekki leimahtaa kesken juhulijen, niin oesse kommijata kateltavvaa.
***
Välliin syttysi rakin helemat tulleen ja välliin akkaen nimettömät. Nimetön tuho tanssiravintelissa, lööpit juoruvaesi. Oesi se komijaa?
***
Ny pyörähtää semmoselle sektoriile, että paras heretä, ettei hijat pala. MOE!

SKETSI 12

LIISA: ( Laittaa kahvivehkeitä poytään)
- Jo se pittää olla maalima mallillaa. Aevan tässä pelottaa kun ne niitä atomimiiluja joka paekkaan rustaa. Ei koo hirvijää?
HEIKKI. (Tietävänä)
- Sepä on akkaen aevoella turhaa panneotuva tuommosiin tietuva vaativiin asioihin. Mitä ne tajuvaa tekniikasta!
LIISA:
- No niin! Sieltä se tietoarkku aokesi. Tohikko vastata jos esitän muutaman kysymyksen ytinvoemasta. Taetaa olla tievot meleko vähäset.
HEIKKI:
- Saahan tuota kysyvä. Sananvappaos on olemassa. Vaen minullaki on oekeus olla hilijaa.
LIISA:
- Niin ku et tiijä hitustakkaa, miten sitä atomia tehhään. Minä lehestä luvin että atomi halakastaan ja se alakaa kuumenemmaan. Ja sitte sen sisukset sätteilee vuosituhansija.
HEIKKI.
- Heh niinkö luvit. Ropakantalehestä? Minä tiijän sen systeemin tarkalleen, vaen en rupija lakrattelleen siitä sulle, kun sinnet mittää tajua.
LIISA:
- Ei ollu ropakantalehti!. Rohofessori mies oli kirijottanu. Ei se kyllä sitä kertonu millä opilla ne sen atomin halakasee. Sen vaen kerto että siellon sisässä hirmusesti voemaa.
HEIKKI: (Pilikallisesti)
- No, kirveellähän siellä kaekki joutilaat piipertäjät niitä pilikkoo.
LIISA:
- Tuota seon! Heti ruvetaan pilikkaamaan kun minä haluvan keskustella.Ihan tosissaan! Minusta on kamalaa jos semmonen halkasulaetos tuuvaan meijänkylälle. Minnen aenakaa sinne mene töehin.
HEIKKI:
- Keitä se kahavi, eläkä törise joutavia. Puita tässä pittää lähtijä pilikkomaan. Jospa siinä samantien mennee muutama atomiki!
LIISA.
- En taija, Ottaa niin päähän tuo sinun aenaenen väheksyntä. Muutan keitinselkää saat asua niin ku hyväksi näät.
HEIKKI:'
Älähän kulta nyt suutu! Tiijäthä sinä minut? Anna anteeksi.,(Halaa)

TÄHDET

Tiijä näestä remonteista. Paremminnii tässä ollaan purkuporukanmiehiä. Vae samakae se sille oli kusti taikka ville... kuhan häntä koettaa muihen haettana kelekkerehtiä.
***
Häävimmät immeiset kun rötöstellee niin siinä ei kun päähän taputellaan. Armahuksia pyyvetään ja annetaan. Katellaan villasija joella paenellaan ja pannaan tupakaksi!
***
Vitut tässä armahtuksija. Saatanan kova sanktijo vaen niskaan ja valtijon antama ylöspito maksulliseksi. Kiven sisässä tämmöset äijät oesivat parraemmillaan. Lisäksi 20kg kuula nilikassa. - kummassaki. Sehän saattasi panna roeston miettiin - syntyjä syvijä. Siellä se nähtässiin kuka kuki on. Ja kellä on pelisilimää!
***
Ne suurimmat nulijukset ei ennää korijaamalla kummene.
Kaohijan vahava morviini piikki persijjee, niin eiköön tuo jonkulaesen raohan toesi. Luulisi aenaki. Tieteki sitä itekuhi ollaan tillaesuuven tulleesa ketunhäntä kaenalossa ja sotakirves olalla. Minkä pään millonki ottaa.
***
Joo niitä jenkukaolojahan tässä ollaan.. Pää on hartijoella tilanteijen mukkaan kategorijat ovat pökkijöstä itijoottiin. Arkipäänä käötän sitä asteikon alinta. Juhulakäöttöön semmonen pää jossa on palijo tillaa - kuselle.
****
Täh! Minnoon jo käönnä elukkalääkärillä. Vae ei se alakanu millekkää. Kuulemma väärä osasto. Vihannekset hoijellaan naapurissa, sano. Vaen olokoon! Vihaneksen terveysvaekutus korreloe kummasti järijen kasvuun.
***
No mie ryöjäösin seoraavasta ovesta. Sielloli kurkkuva ja tommaatija ja kualinpäetä. Sielloli kaonis tytär. En käöttäny tekstarrii vaen kysyn suorraan: Teälläkö sitä sua?
Tytär ihimettellee jotta: Mitäpä? Minä, jotta vihanneskäsittelyn. Tytär alakaa minnua kuoria ja karssii oksat poes. Siihen heräsin. Kaekkija se unikakkijaenen näöttää! Vaen mukava seon joutessan katella niitä - ei kippeö kylet! MOE! -

TÄHDEN VÄLIT

Nyt kun olemme perimmäisten arvojen äärellä viskaamme syötiksi kopan Oivallista purtavaa. Toisaalta teksti on Toivotonta, mutta Toivo lähti Rauhan kaa rillutteleen.
***
Eilinen katsoo hämärtyvin silmin huomisen kirkkautta. Tippa silmässä vanhus rientää taivaanrantaa . Pensseli unohtu lähtohötäkässa. Maalaamatta jää sateenkaari. Kyllä kyrsii.
***
Suuret laivat etsii satamaa. Soutuvene keikkuu ristiaallokossa- Ristit kolisee veneenkylkiin tuomiopäivää ja lautturin viitan alta vilahtaa pukinsosorkka.
***
Siipirikkoenkeli räpistelee syöksykierteessä ja syoksyy tummaanvirtaan. Eläkeijässä, ei aiheuta hämminkiä. Tuonenvirran vellova vesi kaiken peittää voi, eikä häntä enää ole.
***
Kesäiset haaveet seilaa vetten päällä. Pääskynen liitelee ohitse, eikä sano päivääkään. Etana katsoo sarvillaan, onko huommenne pouta ja västäräkkiä on vähäsen, eilistä ei ensinkään.
***
Suuret saappaat kahlaa syvissä vesissä, lipposet on kesäkelejä varten. Leviät varpaat täyttää suuret kengät pikkuvarvas pulassa. Suutarin lapsilla ei ole kenkiä eikä eukolla housuja.
***
Monia nousuja seuraa lasku, eikä se ole pieni. Mutta velka on maksettava vaikka olisi kalavelka. Leipäsusi syö monen eväät eikä tilaa ole majatalossa. Verot kansan verta juovat mutta paratiisissa koittaa helpot päivät.
***
Kahvinkeittäjä sakkansa sanoo, eikä teestä virka halaistua sanaa. Suuretkaan sanat ei suuta halkaise jos pureksii huolella. Nöin ollen sanomatta paras. MOE

SITÄ

TULIN SANOMAAN
Hyvvää pyhäaamua. Seon laskijaesta. No. laskuihin on toki opittu- Alas on menty kiihtyvällä noppeuvella. Laskuvarijonlaukasija jumissa ja kantoraketti on suutari! Yritä siinä piliviin.
***
Pieniä on Vorttuminrahat kun me joukolla pakkaotaan liikenteeseen. Siis sie ja mie! Siinon mirhaa ja muuta huumaosaenetta. Siinä kalapennee optijot ja muut paperirahat kun tärskäötettään tuomiset pöyttää.
***
Niin se kolomas mies? Niitähän löytyy. Viisautta vähemmän, tolloutta enempi, pittää olla rajatappaos. Ohan sitä viisaotta vaen kun seon vanahentunutta. Ja muutenki monella huono ulosanti..
***
Hättyyttää hartaat palavojat sun hittoon ja siinä osinko jää saamatta. Kumartelleehan se jäökkäki selekä jos parempasa kohtaa. Semmonen oes kyllä hyvä. Notkijat polovet ja ratsupaekat korreloe kummasti.
***
Eiköön tuosta Soenista voes valeasulla valella viisaan miehen, sen kolomannen. Ei tietekkää KOLO manneja vaan tavan valakolaesen, irtoparralla? Viisaus kyllä riittää vaen rohkeos puuttuu? Luvatahan voe - tottuus on toinen. Voesko niitä mitenkää suaha tillaokseen?
***

ASIJAA

-Enmillää viekkauvella enkä tyrkyllä työnny Naamaan. vaen pelekän oma tahtoni jäläkeen olemattoman maeneeni pilluuseen. Jos ketä ärsyttää nii siinon laajakaestaa porhaltaa ohi! Katotaampa mitä asijatonta löytyy asijaksi tähtien välistä!
***
Ihanko joku tosissaan puhhuu maalimanlopusta? - tana minä sitä en korvaa lotkaota moeselle menolle. Leipäkyrsää naamarriin, siinon epistollaa nokko. Ei oo huoli jyrsimässä lompakolla. Se on vain niillä jolla lompsa pullottaa... Pullot on palautettu!
***
Vaen ratsut ja satulat hukassa. Jos silimään sattuu on lääkäri lähellä. Pahasilimä kattoo aijanravosta pahat mielessä. Myrskyn silmässä vanha navetta eikä kunnolla ole väliä... Mausteen kanssa kelpaa. Jos joku kummastellee: Mitä se nyt? Vastaan: - puhe on kiertoilimasu pirun puuhille!
***
Jaa - eikä ennää tule? Sillon ei palijo menekkää. Taseet on tasaset ja nollapeli kulkee ja sulkee turhuuven- markkinat ja toripäivät

TULIN SANNOON

Hyvvää huomenta ja kohtu mukavata päevää. Tietysti noen keskimäärin. Tooesillahan tuurit on tapiissa ja toeset kyntää pohojamutia.
***
Sehäon keväkki tuossa lähellä. Reilu kk. Alakaa pajunkissat naokumaan. Ite meinaan volista maaliskuun kuutamossa. Se hommakkoon kaverin jota viehättää.
***
Tippareriin on pitkästi ja pentsiini kallista, että eiköön tuo riitä kun heittäötyy makkoeleen vaekka hetekalle. Siellä Eoro kilissee ja kulukuset soettaa se voettaa jolla on aekaa tuhulata.Siis noen virtuaalina!
***
Pimijässä yössä tähti kiiluu kovimmin . Kuu-ukko nauraa naama naarmuilla. Jenkki osu pahasti mutta lenkki tekee tehtävänsä vaeltaa kiukaan kautta ja Tuonelan lautta seilaa ikuisuuvvenmerellä. Lautturi unessa.
***

LÄHIN SANOMAAN

Hyvvää huomenta! Väkisinmaatun yön jäläkeen olo on nuutunu ja vaesul Psori petikaverina sillon kun se on kiihkijänä ja hiplaa ja puristellee joka paekkaa ei saa naoruja aekaan. Seoraoksena . väkisin makkuu. Niimpä ennen 5 jo konkoilin ylös. En mie valita, totesin vain.
***
Tyytymätönhän seon sama kitisijä. Ei saateri levy muutu. Kaekki on päen persettä ja ainova lohtu on kyyläös . Joka kantaa satua. Jos ei jaksa niin tillaa taksin ja kaksin on kauniimpaa, eikä huominen saavu koskaa.
***
Ei siinä oo palijo vaajittu, vaen eijoo palijo annettukkaa. Väkisin on ottanu mistä on saanu.Säälistä sykkii autuvas syvän, eikä sille loppuva näö.
***
Venttiili hommeleissa on oltu, vaen tuote vanhaa mallia. Ei löyvy varaosia. Huulitiivisteet päästää paskan läpi. Vaen ootahan, kyllä se tähti vielä syttyy ku virtaa saa. Käö vaen ahtaasta portista. Ja katso! Kaekken saat mitä luvattu on! Menipä vaekijaksi, no ymmärtäkköön se jolla säteilee!

SKETSI.11

PUHELIMESSA:XXXXXXXXXXXX
(Puhelin soi.Liisa menee puhelimeen)
LIISA:
- Liisa tässä!
LEENA:
- Täällä on Leena. Jumalan terve! Et sinä usko mitä kuulin! Aevan kamalaa.
LIISA:
- Jumalan terve, rakas sisko! Mitä? Mitä sinä oot kuullut.
LEENA:
- Tohinko sanuakaan? Se on niin kamalaa!
LIISA:
- Mitä sitton sattunu? Sun on kerrottava. Tiijät, minun takana pyssyy!
LEENA:
- Mutta kun seon niin hirvijää. Meijän isäntä kun käö joskus kaljoilla tuolla Aakkosissa. Se raokka kun on vielä maalimanlapsia.Oon kyllä rukkoellu, että Jeesus pelastasi sen. Itelleenki oon sanonu että helevettiin oot matkalla. Naoraa vornottaa vaen ja rienaa!
LIISA:
- Sano muuta! Surulla minäki oon katellu kun teijän Uuno kulukee suoraan tuliseen merreen. Meijjän Malakijas sentään tunnustaa uskuva. On semmonen hilijanen mörriskö. Vaen istuu se seorossa kun minä sanon sille.
LEENA:
- Onko se nyt kotona, ettei oo kuulemassa?
LIISA:
- Eijoo. Mehtään se meni pöllisavottaan. Voet vappaasti kertuva sen asijan.
LEENA:
- Niin tuo Tuomaalan Sanni, uskon sisar, oli ollut Aakkosissa kalijoella. Nii-in Kalijalasi oli ollu nokan alla. Uuno oekein naoro, että maestuu se kalija hurskaallekki.
LIISA:
- Ei voe olla totta! Sanni aina niin harras ja aena seuroessa veisaa. No, eihän sillä oo nuottikorvaa, vaen hyvin se sanat muistaa. Enpä oesi uskonu, että maaliman riemut vie Sanniakin. Seon tämä maaliman pahennus se vie jos ei pijä varraasa. Onneksi me ollaan jaksettu kilivotella. Meitän ylykämme on kerran vievä morsijamennaan taevaan illoon...Yksinkö se Sanni? Eikai ainakaa Aarne, sehän on saarnamies.
LEENA:
- Vieraan miehen kansa oli ollu. Ettei vaen...? Hui, uskalla ajatella...
LIISA:
- Sen nyt tietää mitä siellä tapahtuu viinapäessään. Hyi olokoon.
LEENA:(sipisemällä)
- Nyt Uuno tullee pirttiin. Pakko lopettaa. Oli saatava helepottaa syväntä. Jutellaan toiste lissää. Herran raohaa!
LIISA
- Jumala antakoon rakas sisko!

SANO

Eipä aikaakaan kun sai aikaan muutakin kuin sanomista. Tekomies ei kauaa käsiään kahtele kun tarttuu toimeen ja ryty kuuluu kun poika painaa.
***
Taito tallessa ja vasara ja hohtimet. Nippu aetalankaa ja järki päässä niin saa jo ihmeitä aikaan. Suuret sanat ei suuta halkase eikä saita sanojansa syö.
***
Hetki heijahtaa ja vesi virtaa, ennen kun eilinen on huominen. Periaatteessa vuuen päästä ollaantaas samassa päivässä, mutta onko se sama? Kysyy hän ja vastaa itse: Ihan sama.
***
Eilisen riekaleet lojuu lattialla ja huominen jo tekee tuloaan Taitaa tulla hyvä päivä? Se näkee ken kokee. Katiskassa veden eläviä ja hapen puutteeseen kuollut piisami.
***
Sen siitä saa kun kaikkensa antaa. Tuhkat viiään pesästä eikä mitään tule tilalle. Pilalle menee maitotuotteet auringossa eikä lihapala kauaa paikallaan pysy. Lihansyöjät liikkeellä jo aamusta. Musta aa antaa merkin menneestä.
***
Työstä tekevän tuntee, sekasorrosta typerän. Kaiken keskellä kesäinen päivä ja synkeä syksyinen yö. Siitä se lähtee jos ei jo palaa - vaikka salaa postipankista meinaan!! Moi!

SKETSI 10.

MALVIINA JA MANTA

( Malviina saapuu Mantan mökille. Koputtaa)
MANTA (itsekseen)
- Kuka ruoja se vielä tähän aikaan tullee. Pittää olla ajattelematon jos näen myöhään kyllään pakkaotuu. On kae se aokastava,
MALVIINA
- Iltaa lähin sanomaan. Iltalenkillä olin niin päätin käyvä Mantaa tervehtimässä. Mitempä sinnoot voenu, kun vaen mökissäsi tursotat. Mikset sinä liiku.Telekkarissa sanottiin, että pittää liikkua
MANTA
- Omapa on asijani liikun vaeko kiikun. Mitä se vieraelle kuuluu? Kaeken maaliman vouhotusten perässä juostaan ja sitte valitettaan kun on siltä kipijä jä täältä kepijä. Sen ite tietää miten ellää!
MALVIINA
- Minäpä kuulin tuolla kylällä, että Purmosen Bertta on kaatunu ja lonkkaluu poekki.
MANTA.
Hölökätkäähän enempi. Siinä ne luu vahavistuu.
MALVIINA:
Mantahan on nyt ärsyllä päällä.Oletko sinä kuinka kipiä.
MANTA:
Jo on ihme, ettei ihminen saa rauhassa olla omassa mökissään.
MALVIINA:
- Tuo eijoo oekijaa. Mökkihöperpksihän sinä oot tullu!.
MANTA:
-Etteikö seinähulluksi? On se jo ihme ja kumma kun tullaan ommaan mökkiin haukkumaan.
MALVIINA:
- Hommaisit miehen juttukaveriksi.
MANTA.
- Eikö se Malviinalla mene jakeluun. Minä elän niin kuin itte parhaaksi näen.
Katteeksiko sulla vihilassee, kun ukkosi kuuluu mukiloevan sinua joka viikonloppu.
MALVIINA:
- Tuo on höpöpuhetta. Ihimiset levittää perättömijä juttuja.
MANTA:
- Ei se minua liikaota. Tulimpa vaen sanoneeksi! Oliko sulla oekijaa asijaa?
MALVIINA: (nauraa)
- Mantassa on nyt niin paljon sähkyä. ettei parane tämän enempää jutella. Heihei!
MANTA:
- Asijalle saa tulla vaen ei haukkumaan. Hyvästi! ( Lyö oven kiinni!)- kun ei saa hetken raohaa nuilta kevykenkäsiltä!