SKETSI

JÄLÄKITAUTI
- Noo! Miten seon nuin kiukkusen näkönen? Eikö siellä seoroessa saanukkaa uskonvahavistusta?
- Mitä sitä sijanpaskaa! Perkele ei niin hevillä luovu omistaan.
- Mitenkä niin, niihän nuo kovasti messusi että kämpille kuulu, vaekka matkaa on riskisti!
- Saahan se kuuluva, vaen kun se piru pani jonku sekottimen päälle. Ei menny asija perille, vaen mikä lie ollu? Meininki oli niin kamalaa, että kohtuuvella siihen kypsy. Pistin mopon keolan mökille päen.
- Johan on kumma! Mistä se tökki?
- Joka paekasta. Mummot läeski käsijään ja solokkasivat semmosta jota en tajunnu. Lienee ollunna joku kooti tae salakieli. Sei Ylitalon isäntä taijja tajuta selevää Suomija. Oli miten oli niin kamalaa oli kuulta. Ja ne isäntämiehen näköset saarnaajat silimät kiiluven katteli nuorija tyttöjä. Mikä lie ollu mielessä.
- Kaekenlaestahan sitton kuultu, minkä verran lienee tottuutta.
- SItäpä ei sanoneet. Liekkö ollu jottae salattavaa. Väkijä oli kyllä kun persun kokkouksessa!
- Eikö seo tottuus ja elämä meleko suosittu niissä piireissä. Minnen ees terentele semmossiin sakkiin. Parempi ite uskuva mihin uskoo, ruvisleipään ja pikään piimään.
- Niinpä tuo mulijahti mullaki taas oekijoelle raeteille. Tuossa mopon päällä mietin, että turhaa touhuva seon alakaa hihhuloemaan. Kankija kieli ei semmossiin mökellyksiin taevu. Ja piruvako noeta menneitä vatvoo? On tehty mitä on pitäny. Kuka sen ossaa sanuva rupesko se synniksi vae kerräösikö pisteitä sinne Pietarin muistikirijaan.
- Mitä! Ookko sinä ees taijollaan ku hopiset kun saarnamies! Tuo eijoo hyvän eillä!
- Mitäpä hyvvää sitä meikäläesen eillä juoksenee. Yhtä helevettijähän tämä touhu on. Vituttaa niin saatanasti tämä mopoki, piikkijä tekkee tuluppaan ehtimisseen. Saa polovet ruvella rukkoella tämän tästä että suostusi käömään.
- Jaa, siksi se ilime on ku petolinnun perse. Vaen sehän elämä on kilivotteluva. Siitä se riemuksi muuttuu.
- Kyllä se sitte kun hajen keppana kopan ja annan riemun raekuva. Siellä salolla ei häerihe kettää vaekka kielillä puhhuu!

RUNO

Mummo ONGELLA
-
Sua palvoin ja jumaloin
olit minulle nouseva koi
sinä kuitenkin viekkautta käytit
minulle oikean karvasi näytit.
-
Petollinen on ajatus sulla
ensin viereeni tahdoit tulla
mutta kohta jo sängyssä toisen
sinun kanssasi samanmoisen.
-
Enkö merkinnyt sinulle muutaa
toinen mielessä , antaissa suuta
Petoksella sait kaikkeni multa
lokaan niin likaiseen painetulta.
-
Sinua rakastin pyyteettömästi
alussa ihan mielettömästi
mutta äkkiä huomasin sen
sulle riitä mä lainkaan en.
-
Mietin kuinka ne väärät valat
oli kuin poissa uineet kalat
hetken viihtyivät vain apajalla
tyhjä koukku nyt vain onkijalla.

KOPRA--107

- Mitenkään sekaantumatta murhien tutkintaan, haluan kuitenkin huomauttaa, että tekemällämme työllä ei ole mitään merkitystä. En usko, että kyttäämällä murhatutkimus edistyy.
- Minä myös olen samaa mieltä. Tutkimuksissa on parempi sukeltaa suoraan ytimeen. Mitä helvetin hyötyä on minun kärvöttää tuolla viimassa päiväkausia? Raaka peli ja Penan tykönä perusteellinen tarkastus. Siinä ei kauaa menisi ja varmasti selviäisi onko äijä puhdas vai onko salattavaa, Ruhakin kapinoi.
- Niinhän sitä äkkinäinen luulisi, mutta moni on erehtynyt. Rikostutkinta on pitkäjänteistä työtä. Pitää olla sitä suomalaista sisua ja peräänantamattomuutta. Se ei aivan pikkujuttu olekaan jos tehdään väärä johtopäätös. Tulee vääriä syytöksiä ja jonkin syyttömän elämä voi kokea todellisen haaksirikon, Kopra sanoi ja pyyhki suupieliään.
- Ainakin mikä muu on tehokkaampaa kuin spurgujen kyttäys. Mitä helvetin hyötyä siitä voisi olla. Pari päivää mennyt aivan ketuille, Paaso rotestoi.
- Kertokaapa nuoret ja viisaat poliisit joiden aivokapasiteetti toimii vielä täydellä teholla, että mitä nyt pitäisi tehdä? Kopra mahtaili.
- No vaikka käytäisiin katsomassa sitä taloa jossa se Siitarin sälli oli majaillut. Jospa olisivat nyt palanneet "toivioretkeltään". Minulla on hiukan sellainen kutina, että ovat tulleet vähän vetämään henkeä, Ruha sanoi ja katsahti Kajoon ja Paasoon ikään kuin saadakseen heiltä tukea.
- Hyvä on! Paaso ja Kajo tekevät vierailun Puron Pentin taloon. Univormu päälle ja tiukka asenne. Katselette ympärillenne ja kyselette niistä pillerihommista. Eiköhän se ala olla muuta kuin kyttäämistä. Me kolme lähdetään käymään siellä autiotalossa. Nähdään onko siellä ollut liikennettä mihinkään suuntaan. Nyt töihin!
***
Aurinko oli jo kerinnyt kiertää pitkän pätkän, päivittäistä kaartaan, kun Mörtti ensimmäisenä alkoi availla silmiään. He olivat käsikopelolla nousseet pimeän porraskuilun yläkertaan. Kuun kelmeässä valossa he olivat sitten löytäneet jokainen sängyn itselleen. Päällysvaatteet oli viskottu pitkin lattioita. Tokkuraisina he nyt etsivät kukin omiaan.
- Piru kun kusettaa, että pahka otsaan nousee. Mutta jo viisas Väinämöinen sanoi aikoinaan: ...kuse siinä kussa seisot ja laskeli laulellen vesiä, Mörtti vitsaili ja alkoi kaivella sepalustaan ja antoi vesikaaren suihkuta pitkin kammarin seiniä.
jat.

ÖINEN-

MOEKKA!
***
ISO käsi taas jokkaelelle joka seinällä vieraelee. Aamua tässä käönnistelen, mutta meinaa yskijä. Ilimanputsari lie tukossa niin raakana polttaa kun ei saa happija.Voesko sanuva: Huonossa hapessa?
***
Mikseipäs voe, tae ehän minä sano kun kirijotan. Tämä meikän ilimasu on niin hataraa. Tiivistää pitäsi mutta on tuota käöttämätöntä sannaa sanavarastossa, niin pittää ulukoeluttaa.
***
PITI sanomani vaekka en saa sannaa suusta.. Saakeli kun nakit näpyttää miten sattuu, eikä ehi tarkistaan. Paa arvaamalla jos halluut tietää asijan laijan. Tae välijäkö hällä silläkkää? Virhelyöntijä ja kirijaenpuutoksija kokoajan. Vika täötyy olla näppiksen. Ehän minä ny tahallani tee hommaa vaekijaksi. Vaen jos joku joutilas lukkee niin elä pijä kiirettä arvaa puuttuvat sanat ja kirijaemet. Sopivata aevojumppaa sullekki. Ehkäsee Alshaemerija ja muita muistivaevoja.
***
SEHÄN ei tietenkää oo aehe naoreskella, vaekka joskus se homma on kuin hajamielisen prohfesorin. Ei laseja huomaa vaekka rillit nenän satulassa kiikkuu. Monija muitaki vaekeoksija se ikä tuo mukanaan.
***
Nivelet on jäökät ja kolotus vie yöynet. Nukkuissa tullee vaen heikko olo kun puolivälinrajalla koettaa oottaa kummalle puolen se hyppää. Jos sinne unenpuolelle niin sehän lykkää paenajaesta ja muuta kaohua ynnä mielikuvvaa. Ei se levoksi rupija. Minkä tauttahan sitä pittää unia kattuva immeisen? Tokhan se elukkaki voe? Kovasti sillä koeralla nykkii koepija ja jopa äänijä päästelee.
***
EIPÄHÄN tässä tämän raohattomampia tuu ny mieleen. Muutama hommeli pittää koettaa saaha aekaseksi. Saa nähä saako ratsun siipien alle ilimaa, vae pittääkö kulukija
mettäpolokuja. Eipä hällä välijä kun se saa tulla semmosena kun se sormenpäestä valluu. Toki on seki mahollista, etei synny mittää, vaen sekkää ei vie sivu leivästä.
***

SKETSI

VAHVISTUSTA
***
- Hei! Mihin se köröttellee?
- Piruhan se syntistä saatanaa ajjaa. Meinaan mennä hakkeen lääkettä.
- Jaa! Suviseoroehin.
- Sinnehän meinasin. Niillä kun on konstisa mitenkä se Pirulle annetaan semmosta myrkkyvä, että ei myötääsä oo riettauksiin houkuttelemassa.
- Ahaa. Sekö on sinuaki ahistellu.
- No helevetti. Unissahi näöttelee riettaoksija ja alastomija naesenkuvija. Baariin kalijollekki on ahistellu ja jopa pitkärivassa pistäötyyn.
- Pahaksipa on päässy. Sinäkö aattelit että tuolta lääke löytyy?
- Niin ne avviisissa siitä sano jotta seon kertalaaki ja Piru on teorastettu?
- Saattaahan tuo nuinki olla, vaen soppiihan tuota eppäellä.
- Sinnootki niin maalimassa kiinni, ettei sinnuun ennää kohtulääkkeet pure. Synnissä rypeny melekeen satavuotta. Sinnoot niin paatunu, että pitäsi tapahtuva uuvestisyntyminen.
- Täh! Ei voe olla totta. Sinähän näöt läksysi lukeneen viimesen pääaale! Saahan nähä miten poijan käö.
- Tässä murheenlaaksossa ei koskaa tiijä. Hänneen luottajen hivuskaa ei mun päästä katkija.
- Hän? Saakeli sinähän oot kalijupää. Eihän ees parturi saa otetta sun hivuksiin. Partakarvaahan tuota on, koskeeko sopimus partaa?
- Nyt sinä alot rienaamaan. Minnen siellä istu missä rienaajat istuu.
- Eihän tuohon mopon satulaan mahu usijampija. Joo- käöhän seoroessa ja pistä reppuun mökille viemisijä. Niitä joella Piru pökertyy! Käö haje mäöräkoera. Näöttää että tullee kuuma päevä.

RUNO

Vauhti-Mummo - ESITTELY
Minä olen tämmöenen mummo vainen
silti vielä kopsakka, tulinen naenen.
Sen myönnän oon kovasti miesten perrään
heti hormonit hyrrää kun unesta herrään.
-
Olihan mulla ukkokin muuan Olli,
se olikin aikoinaan melkonen kolli,
Mutta kuolema korijasi äijän pois,
no aivan tarpeeton se nyt tässä ois.
-
Nimihän minulla on Mataleena
pitävät mua naisena langenneena
Otan huomioon tietysti kaikki seikat,
mua mukkaan ei saa tavalliset Eikat.
-
Hormoonilaastaria minä palijo käytän,
ja kanssasiskoille kiusallaki näötän,
kuinka Vauhti Mummo mä vielä oon,
sen kaikki täällä ottakoot huomioon.
-
Joka illalle nappaan miestä uutta,
viikonaikana kokkeilen viittä, kuutta
Minä pistän miehet hikoilemaan,
veltoilu ei mieleen oo ollenkaan.
-
Minä kerron teille hajahuomijoita
ja jakelen raskaita tuomijoita.
Toki kiitänkin jos aihetta on
Olen Vauhti Mummo vallaton.

KOPRA--106.

- Nyt iso äijä meni sisälle. Se pienempi äijä jäi makaamaan maahan. Nyt tuli muorin näköinen eläjä ulos ja näyttää hoivailevan uhria. Kyllä se hengissä on koska nousee jaloilleen. Muori tukee kun menevät molemmat sisälle, Kajo selosti.
Kajo laittoi kiikarin syrjään ja kaivoi taskuaan. Sisu-pastilli rasia löytyi pienen
mylläämisen jälkeen:
- Pannaampas Sisua! Kajo sanoi ja tarjosi Paasolle. - Minä luulen, että tälle päivälle riitti. Kai nuo loppupäivän nuolee haavojaan? Lähdetäänkö me katsomaan mitä siellä se maalaisporukka on saanut aikaan.
- Minusta tämä koko homma on hanurista ja syvältä. Onko tämmöisessä mitään järkeä. Joitain spurguja kytätä päiväkausia. Minä kyllää sanon sille vallesmannille suorat sanat. Tällä menetelmällä täällä nuokutaan vielä ensivuonnakin. Lähetään täältä hittoon. Kerrotaan sille pomolle jotta ne mäiski toisiaan. Menköön katsomaan jos siltä tuntuu, Paaso oli todella vihainen.
***
Matkapirtin seisovapöytä notkui taas ruokien painosta. Ruokahalua kiihoittava valkosipulin tuoksu leijaili ruokasalissa. Ruokailijoita oli kerääntynyt jonoiksi asti. Kopra lastasi tapansa mukaan lautaselle jättiannoksen. Iso mies tarvitsee paljon sapuskaa pysyäkseen isona.
Laaksolla ei ollut oikein ruoka maullaan. Vain yhden perunalohkon ja hiukan kastiketta. Sekin tuntui tuottavan pakkosyöntiä. Ruha oli ollut jälleen Puron talon takana metsikössä seuraamassa asukkaan liikkeitä. Penttiä itseään ei ollut näkynyt, mutta useampia miehiä oli talossa pistäytynyt. Ruha oli koettanut pistää kävijöiden tuntomerkkijä paperille. Myös autolla oli pari asiakasta käynnyt. Tai eihän Ruha tiennyt olivatko he asiakkaita. Mutta hän yhdisti kävijät kuulemiinsa puheisiin tableteista.
Illan hämärtyessä hän oli jälleen poistunut vahtipaikaltaan. Hänellä alkoi olla se tuntu, että murhien selviämistä vahtiminen ei auttanut tippaakaan. Hän oli päättänyt puhua Kopralle heti kun on mahdollisuus.
Koko viiden poliisin joukko ruokaili äänettömänä. Kaikki olivat totisia ja Paaso loi välillä kiusautuneita katseita Kopraan. Ruhallakin oli vitsit vähissä. Olo alkoi tuntua siedettävältä kun kuuma ateria lämmitti kehoa myös sisältä päin.
Ruokailun loputtua pöydässä oli kiusaantunut hiljaisuus. Paaso vilkuili Kajon suunta rykien merkitsevästi. Kajo pysyi kuitenkin hiljaa. Paaso katkaisi ensimmäisenä hiljaisuuden:
jat.

MATALAA

SYVÄLUOTAUSTA.
***
OON TÄSSÄ viime aekoena pitäny stan uppia sisäsille voemille.Tiijättä yksi jäbä puhhuu paskaa ylleisölle, toevoen että ylleisö löytää timantin paskan seasta. EI LÖYVÄ, taputtaa säälistä! Niin kävi mullekki . iliman taputuksia. No minä pohtimaan ooko lintu vae kala? Kala en kumminkaa kun en ossaa uija. Enkä lintukaa kun en lennä - Strutsi? Ei oo niin suuret munat! Pittää jättää asia hautumaan -ja munat.
***
ILIMOJA se vaen pitelee. Saattasihan tuota jo välillä heivata. Nämä syksyltä laenatut tuulet joutasi jo siirtää sinne lokakuun kurakelleihin. Eipähän rapa niin roeskusi kun on jäässä. Tosin ainahan sitä roiskuu kun rapataan, mutta eipä tässä oo rappauksija - ihan hyvin joutaa vaikka - rannolle?Siellähän ne hampparit!
***
NOITA kansan syvijä rivejä kun kuuntelee, niin ei oo lainkaan mieleen kesäkuun kylymät- tosin kiruvaahan ne joulukuun kuumijakin. Koskaan ei oo kohen. Mahtaa se ylätuvan isäntä vähitellen hermostuva tekeleeseesä. Ei tullunna kummosta värkkijä viimesestä luomuksesta. Ei sitä pitäs alakaa tekkeen lauantaina kovinkaan vaativaa tekelettä. Torstai ois voinu olla hyvä?? Kuten tunnettua to. on toivoa täynnä!
***
KUMMINKIN vaekijaa on ennään tehtyä saaha tekemättömäksi. Immeinen on teheny luonnolle palijo pahhaa. Muovin kappaleita tienoot tulvillaan ja ilimaki niin sakijaa, että saa kohta lusikalla mättää kitusiin. Kännykät soettelee, varotellen tulevasta. Puttiiniki siinä hästää omijaan. Muusta ilikeyvestä puhumatta- jo vain siinon paimentamista.
***
EI SE homma hyvälle näötä. Suurina parvina pikku pirut koettaa tehä immeisen elämistä vaekijaksi. Houkutusta riittää joka päevälle jopa yölle. Jos sattuu että isäntä väsyneenä nukahtaa niin Belsebuubi ottaa ohojat-
***
SEON ensi työ pirulla! Valot poekkeen ja pimmeys tyhyjyyven päälle. Materia työnnettään Mustaan Aokkoon ja se on siinä. Alimmassa helevetissä on juhla suuri, sillä niin paljon kiukkuva ja vihhaa on sinne vuosimilijaateina kertyny. Siinäpä sitton töetä Väenämöeselle alakaa kaekki alusta.
***
Vaen eiköhän se Arska siellä paestele. Aenaki niin kauan kun vetäsee pilivet etteen. Siinä se kesä mennee ootellessa. Heko!‎Anteeksi! Järki on kesäterässä joten jäläki sen mukasta. Terottaa pitäs.....

SKETSI

RAHAMIES.
***
- Miten se rahamiehellä lykkii?
- Unettomija öetä ja koko ajan peleko persiissä.
- Miten se niin?
- Aatteleppa ite. Pörssit romahtaa ja osakkeet halapuu. Nokijaki on paperija.
- Mitä tuota surree, ei kirpase.
- Eihän se köyhää koettele. Rikkaalle nämä on tuskan aekoja.
- Huoleton on hevosetonm ...ja sillee,
- Niihän ne köyhät aena sannoo.... Kyllä rahalla on puolesa.
- Äsken valitit kuinka vaikeaa! Haloo!!
- Ei köyhä tiijä rikkaan riemuja.
- Vaekijaahan se touhu on Roope-setälläkin, vaekka on kyllä hilloo monellekin leivälle.
- Roope on niin pihi, ettei se raski panna rahaa menemään.
- Eikö sitä äkkiä köyhyys kuikista jos rahavirrat on poes päen?
- Niinpä! Sitäpä tuskaelinki, että kaekki on niin kallista. Inflaatijoki nakertaa rahanreonasta. Tämmon yhtä helevettijä.
- Eihän hätä oo tuon näkönen. Osta itellesi rahapaja. Jos mennee niinkyllä tulleeki. Loekkarin pistät vielä silimään, niin siinä ei kauaa millijä maalaeltas.
- Sepä oes heleppo homma. Miten nei tollot pistä rahamyllyä pyörimään? Oesi äkkijä setelirahhaa tyrkyllä jokkaeselle!
- Minnen siitä perusta. Ruvisleipää purasee niin hajuaki riittää!

RUNO

Mummon KAUPPAREISSU
Kiitosta sinulle pihlajapuu
mummoa kaipaile ei kukaan muu
tästä olen kovasti riemuissaan
että en pysy lainkaan paikoillaan.
-
Tänään kaupungilla hiukan seikkailin
et uskon kumman asian huomasin
miehet katsoivat minua kummissaan
on tajunnut seikkaa ollenkaan.
-
Olin tietysti kovin onnellinen
kun vetovoimaa vielä on pikkuisen
minä baskerin vedin vinompaan
silloin nassuni näyttää parastaan.
-
Kävin vielä monessa kaupassa
jokaisessa olen silmätikkuna
kyllä kypsempi nainen tosiaan
saa miesten katseet leimuamaan.
-
Kotiin pääsin oli olo kuin taivaassa
kun mieleni aamulla oli maassa
nyt sieluni sulosäveltä soi
paljon miesten kiinnostus tehdä voi.
-
Mutta kun riisuin päältäni puseron
niin huomaan selustaan jäänyt on
sukkahousut, kaulukseen roikkumaan
niitä miehet katseli innoissaan.
-
Häpeillen kauppareissua muistelen
nyt aina puseron tarkasti puistelen
ettei miehet pääse virnuilemaan
tyydyn tähän sinkun osaani vaan

KOPRA--105

Pitää ottaa uusiksi ne suunnitelmat. Kummallista kun eivät ole soitelleet Turhalasta. Joo, minä pistin illalla kapulan kiinni. Tohtisiko sen aukaista. Joo onhan täällä montakin soittoa. Kopra syventyi kuuntelemaan ja lukemaan viestejä.
Loputkin kolme poliisia oli herännyt. Haukotellen he hakivat aamupalaa ja istuivat pöytään. Unet karisivat heidän silmistä kun Laakso kertoi mitä oli tapahtunut. Kaikki olivat sitä mieltä, että Pikkulan pojat olivat asialla.
- Nyt valkeni se Peräkylän autovarkauskin. Ne pojanmoukarit ovatkin lähteneet sinne itään päin. Siitä huolimatta vaikka matka on puolta pitempi. Peräkylästä autonotto, sieltä Parkulaan jossa epäonnistunut rahannosto. Seuraavaksi Hupilaan sielläkin epäonnistuminen. Vihan purkua Turhalan kirkkoa kohtaan polttamalla se tuhkaksi. Mihinkäs sieltä? Luoja tietää, mutta ei tule kertomaan, Ruha arvaili poikien reitin.
- Noin se varmaan on suunnilleen mennyt. Tuntuu loogiselta, Laakso vahvisti.
***
Konstaapelit Kajo ja Paaso olivat jälleen kytiksellä. Ilmassa oli hienoista tihkusadetta. Tuuli oli taas yltynyt ja puut metsikössä kumartelivat näkymättömälle herralleen. Paaso oli kyllästynyt tapahtumattomuuteen. Kajo sen sijaan nautti olostaan. Hän loikoili etuistuimella, jonka selkänojan oli kallistanut alas.
- Jumaliste! Mitä helvetin hyötyä tästä on? Se puliremmi vain pesässään. Näin meidän kesken! Tuo Kopra ei kyllä ole mikään ruudinkeksijä? Mitä järkeä on panna kyttäämään jotain rauhallista puliremmiä. Minun mielestä murhamiehet löytyy erioloista.
- Riitta, älä ota niin raskaasti. Onhan tuota huhkittu. Hyvä välillä ottaa rennosti. Lämmin auto ja mukavaa seuraa. Mikäs tässä?
- Minä en ole nyt mukavaa seuraa. Minua vituttaa tämä hiljaisuus. Mitään ei tapahdu.
Hei! Se iso äijä tuli juuri kuselle. Ja tännepäin kaluaan peilaa. On hävytön!
- Omastaanhan kusee. Tuosta isoa numeroa kannata tehdä.
- Hei! Nyt tuli toinenkin äijä ulos. Nouse katsomaan. Meinaako ne alkaa tappelemaan? Pienempi käy isomman kimppuun kuin pikkupiski.
Kajo nousi laiskasti ylös. Ruuvasi selkänojan normaaliasentoon. Haukotteli leveästi, tahtoi sitten kiikarin Riitalta.
Kajo katsoi ensin välinpitämättömsti, mutta sitten äkkiä hän tarkensi kiikaria. Paaso yritti katsoa paljain silmin, mutta välimatka oli liian pitkä.
- Mitä siellä tapahtuu?
- Tuo iso äijä puistaa pienempää kuin koira jäniksenraatoa. Nyt se löi sen maahan. Pitäisikö meidän mennä hätiin? Kajo kysyi.
- Eipä meidän ole määrätty kuin tarkkailemaan. Hakkaako se sitä?
jat.

SEXIKÄS

SAHTIVAARI
***
TUOSSAPA avviisia sellaelessa huomasin, että lasiin hukkunut nuorimies ei uimataidottomana selvinnyt. Vaan vahavassa sivumyötäsessä purjehti ojasta allikkoon ja huomasi veden muuttuneen viiniksi. Otti ryypyn taas ja pää pyörällä katsoo maailmaa ja monta kummaa nähdä saa. Täyvessä lastissa seilasi viimeseen satamaan.
***
HELMI taivalvaaran louhintalaohkareen sisällä on paineessa puristettu. Iso ja kaunis silti mukiinmenevä. Muki kylläkin aika iso. Peräti tuoppi. Tuoppiin sopiva helmi onkin arvokas. Kultaa kalliimpi. Mikä helevettihän se siinäki maksaa? Meikä ei taijjuu. Niillon herrolla kotkotuksesa. Perästäkin kuuluu! Perälauta vuotaa.
***
SAHTI tuskin kuitenkaa ei Helmiä pilaa? Uutta tilaa ja taas siirtyi seesteinen sää. Mitään ei nää jos huppu silmillä, tai ohranjyvä haittaa näkemistä. Suuressa tuopissa viisaus asuu ja humala, paitsi ei sillon jos se on tyhjä. Tyhjä on tyhmä - sillä avara mieli katsoo kauas - taevaanrantaan. Taevaanrannanmaalarit liittyneet Sateenkaarijoukkoihin.
**
PUTKISTOKOHINAA voi kuunnella pikkuhönössä. Humina tullee päästä. Ei putkista, oikijammin pullosta. Silloin tönössö juhlat on parhaimmillaan. Akseli vain ei paikalla. Ilman akselia ei ole ratasta. eikä akseli rakasta pyörimistä. Paitsi vastapäivään. Ei huolenhäivää, jos ei ole murhetta.
***
VALLANKAHVASSA on suuri roso. Valta on voimaa, eikä yksi kolo komijassa haittaa. Hyvin maittaa koeaamiainen. Kuka tarttuu vipuhun? Löytyykö viisaita ? Kaksi piirua eteenpäin on sopiva tahti ja hukkaviivassa näkyy nouseva aurinko. Eespäin, eespäin väki voimakas ja valta silloin meidän on eikä naapurin nahajuksen. Näellä sitä pitäsi koettaa mennä ryhyveltää. Jos ei tämä riitä - tilataan taxi!
***
VETASIN tuossa pikkusen sympoliikkaa, liekkö menny viesti perille, vae onko jo taju kankaalla? Ei kae sen väliksi vaekkei menekkää. Pallaottaa saa sammaan hintaan....seon ilojoka elättelee!!!!!!!!!!!!!!!

SANOITUS

SE OLI SILLOIN

Se oli silloin
kun me yhdessä oltiin
se oli silloin
onnesta unelmoitiin
silloin kaikki oli ikään kuin unta
ihaninta satua sekä haavetta vaan

Merien aallot
nuolivat kalliorantaa
merien aallot
pientä purttamme kantaa
silloin kaikki oli ikään kuin unta
ihaninta satua sekä haavetta vaan

Aaltojen loiske
oli musiikkia meille
aatojen loiske
johdatti lempemme teille
silloin kaikki oli ikään kuin unta
ihaninta satua sekä haavetta vaan

En milloinkaan
saa mielestäni sitä aikaa
en milloinkaan
unhoita sitä lemmen taikaa
silloin kaikki oli ikään kuin unta
ihaninta satua sekä haavetta vaan.

Usein se aika
vieläkin se mieleen palaa
lempemme taika
hoivailen muistoasi salaa
silloin kaikki oli ikään kuin unta
ihaninta satua sekä haavetta vaan

1.säkeistö
-
Oiva Pennanen

RUNO

Mummon KAPULAVIESTIT
Minullakin kapula riekkuu kaulassa,
toinen kapula on mulla tuvan naulassa,
vuoroin niillä viestittelen kuumaa tavaraa
tavoitan siis maailmankatsomusta avaraa.
-
Palautteena saankin riettahia aiheita
on niin monenlaisii ehdotuksen vaiheita
yksi kertoo kuinka onkaan saanut monesti
ja toinen kuinka makaaminen hyvä tienesti..
-
Jarruttaa mä hiukan koetan viestinaiheita
muutenhan mulle tuleekin liikaa paineita
mutta sievä jännitys kun rinnan tayttänee
ehkä paremmalta maailmakin näyttänee.
-
Eipä kiinnosta mua onko saatu suuria
eikä onko paineltu lähelle juuria
Kahdenkeskeinen tuo asia on varmaankin,
parasta sovitella on vai kanssa armaankin.
-
Vaan ette varmaan usko yhtä seikkaa
mulle sattuu, olen tehnyt montakin keikkaa,
Se Kanervankin Ile mulle tekstaria syyti
trehveillepä tietysti meikä mummoo pyyti.
-
Sehän Ile osaa kyllä tekstaamisen taiton,
siispä viestin sille heti kapulalla laiton,
Kysyin siltä voinko kuinka kuuluisaksi päästä,
Ile vastaa: Kanerva ei ketään kyllä säästä.
-
Päätin Ilen ehdotuksen täysin silti laistaa
lohdukseni kaksi kananmunaa paistaa,
Eiköhän tuo suussa tunnu paljon paremmalta
kun löytää vielä itsensä ministerin alta.

SKETSI

TERVIISIÄ!
***
- Ootpas sinäki lähteny!
- Lähin ku en saanu sijaesta. Iteppä tuota oot itekki.
- Minä ny oon joka paekassa ku paska rattaassa. Sua eijoo näkyny viikkokaosiin.
- Minnen raetilla rallattele. Tarttuu kaekenlaesta humpuukija puseroon.
- Uusija virtaoksijahan pittää olla. Muuten syrijäötyy, sannoo viisaat.
- Syrijäötyy? Perkele tässoo ikkää ollu mikkaa komeljanttari. Mökillä on vapaata.
- Siellä Peräsalossa mahtaa olla raohallista.
- No ei siellä markkinavoemat mellasta. Käki kukkuu ja jäläkeläesen kun pukkaa nii äetelä on haju.
- Jaa! Ihanko rukkiinen on aromi. Ehän vaen taajamasta kannettu?
- Täötyy myöntää, että repussa kannettuva on - aromi.
- Tuli tuossa mieleen. Nehän on Suviseorat tuossa lähellä. Siellähän sitä saes hengelle ravintuva. Viisaat väettää.
- Mökillä eijoo henkijä eikäaaveita näkyny, että mitpä se evväellä - olematon?
- Onhan se välleen niinki. Vaen saa siellä kuulema kalijaaki. En oo käöny, oon vaen kuullu. Liekkö pirun levittämmää puhetta.
- Mikäpä nuo tiennee. Vaen seon käötävä pankissa ja kaopassa. Äkkijä täältä tekkee mieli mökille.
- Millä sinnoot liikenteessä.
- Mopohan seon mukava väline. Pärisee eikä vaohti huimaa.
- No, vie salolle terveisijä. Vaekka mettän puille!
- Ne sun terveisiä huoli. että pijä vaen itellä. Ei tuu vaellinkija.

KOPRA-104.

- Huomenna jatkamme postaamista molemmissa kohteissa. Me Laakson kanssa suoritetaan tarkistuksia ja tarkistuksentarkistuksia. Ei sitä tiedä jos jotain on jäänyt huomaamatta.
Käydään taas Yrmyä porisuttamassa. Ja yksi juttu minulla on muhimassa. Siitä en kuitenkaan kerro vielä. Se kuitenkin pitää tehdä, jos ei muuta enää keksitä. Onkos kellään muulla taskunpohjalla mitään? Joko kysyttävää taikka tietoa.
- Onko niistä kolmesta nulikasta mitään kuulunut? Hukkuikohan ne sinne suohon? Kai niitä pitäisi etsiä? Ei niitä voi sinne jättää, Rättö kysyi.
- Se on varmaan paikallisviranomaisten asia. Kukaan ei ole pyytänyt etsimään. Ei myöskään jättänyt katoamisilmoitusta. Eihän sitä tiedä jos pojat ovat kotonaan.
- Tulipahan vain mieleen kun jäi epäselväksi niiden katoaminen siellä auton luona. Ei niin pienintä vihjettä tai merkkiä.
- Entä se kaupungin pankkiryöstö? Entä Hupilan räjäytys?
- Nepä ei olekaan meidän päänsärky. Sieltäpäin taas ei kyllä selosteta missä mennään. Ja mitäpä ne meille kuuluu? Tuo pankinjohtajan huvilapalo menee kuulema sähkövian piikkiin. Saa johtaja äkkiä rahat näppiin. Mutta... Päivä on pulkassa. Meinaako Rättö kerrankin nukkua, eikä vain mennä sänkyyn? Näyttää olevan mies melko sippi.
- Vaikka joku gimma tulisi pyytämään niin en kyllä lähtisi. On tosiaan veto lopussa. Pitää huomenna taas mennä kytikselle.
- Entäpä nämä ystävämme kaupungista? Kotiin vai onko teillä täällä huoneet?
- Tulee sen verran matkaa, että parempi yöpyä täällä. Saa aamupalan heti herättyä. Kotona se olisi tekemisessä, Paaso nauroi.
- Öitä vaan kaikille. Aamulla palataan asiaan.
---
Elokuunloppupuolenaamu oli sumuinen. Yö oli kai ollut melkoisen kylmä. Kopra saapui poliiseista ensimmäisenä aamupalalle. Puuroa naamariin ja töihin. Kopra pyysi aamun lehden ja istuutui pöytään. Laaksokin kompuroi unisen näköisenä pöytään. Kopra aukaisi aamun lehden silmäili sitä. Äkkiä katse seisahtui ja silmät seurasivat tekstiriviä. Sitten kuului ähkäisy:
- Ei saatana!
- Mikä noin saa jo aamusta kiroamaan.
- Ne saatanan pojanmulkut ovat yrittäneet ryöstää Huiman pankin. Se on ollut melko varmasti se Siitarin sälli? On ollut vain tomera pankintäti. Ei olekaan pelästynyt, vaan pelästyttänyt pojat pakoon. Sitä ei tiedetä millaisella autolla liikkuvat. Voi, helvetti Turhalan kirkko on poltettu. Onko ne samat sällit? Jumaliste! Niillä ei ole mitään rajoja! Tämä menee niin mahdottomiin, että tästä ei omin voimin selviä.
jat.

MILLONKA?

VIIMMENEN TAISTO
***
Itestään seleväähän se on että jos kukkaa ei tee mittää, ei kukkaa saa mittää. Ei etes herrat. Ja jos herrat ei saa palakkaasa, ei saa kukkaa. Se tuo tallous pyörii älyn ja rahan ehtoella. Ei siinä ihime tuottua tule jos tavan taukki duunari oesi vastuussa että hommija riittää. Räkyttäähän itekuki kyllä ossaa. - ja vaatija.
***
Voe vittu kun muistoja on 40-70 luvuista. Saatana ne vuuet kokeneena ossaa antaa arvoa nykysille palveluille. Sillon ei ollu mittää. Syöttiin pettuva ja ooteltiin parempija aikoja. Onneksi ne tulivat. Kyllä ny kelpaa. Lääkärissäki ravataan jos pikkusen paskanpää tyssää. Ennen ei tohtorin luokse menty ennen kuin pää oli kaenalossa tae jalaka repussa.
***
Vääräkätiset ovat ottaneet käöttöön käsitteen suhteelinenköyhyys. Vittu, Toki se köyhä on köyhä jos 1000 vertaa 100000. mutta näin se on aina ollut. Rikkaat on keskuudessamme. Kukaan ei nykyään nälkää näe. Siitä huolimatta huuvetaan köyhyyttä kun eijoo vara pittää kahta autua ja 300m2 lukaalia. Katteutta vae ahaneutta? Sanoppa sinä.
***
Voe helevetti nähköön!. Toesta tonnija taskuun käärrivät eijoo köyhää nahänykkää. No, jos hypätään henkiselle puolelle, niin köyhä saattaa olla se kymppitonninki tienaava. Se ei oo rahasta kii kuka on rikas.
***
Eipä oo tullunna säästetyksi, kun sittei tiijä millon sottaaa pukkovaa ja seon sitte kummiteräsuapassii arvossaan arvaamattomassa. Joku nuuka tekkee tiliä sovan sattuvessa Mustassa Pörssissä. Onneksi eijoo tullu sijotettuu tuohon kerska asumisseen. Vaatimattomasti honkäpölökyt on istumina. Vaen sehän on arvossaan nykysiisä tuo punahonka. Vaekka se onnii pätkissä.- Niin ja tietenki hartijoilla.
***
Komijaa seon elämä nykysin köyhänki. Puhelimet taskussa ja taplettija ja läppäriä uuven karhijjaa on joka mummolla ja papalla.. Sossu helepottaa jos miinusta tili näöttää. Pittäää olla niin helevetin nykyaekanen. Vaen ilimankos on rasvamaksa ja hermot riekaleina. Se tuon omasuuven kaa pitää olla aina varullaan, ettei sipsa syö, eikä ruoste raiskaa.
***
Tää on viimmeinen taisto??? Näläkä on vieraana, mutta kuntosalille vaen että liika rasva tippuu. Se kun on muotija kun paskattaa...sanovat ennen..

SANOITUS

VALOA!
-arpiset haavat.
-
Oi Luojani puoleesi käännyn
niin raskasta kulkuni on
tämän taakkani alle mä näännyn
olen pettynyt ja perin onneton-
Anna minulle valoa vähän
tämä pimeys niin pelottaa
anon valoa kaamokseen tähän
että löytäisin tien oikean
***
Ole oppaana tielläni mulle
ota kädestä ja taluta
silloin turmaa ei voisikkaan tulla
voisin kotiin jo viimeinkin haluta.
Anna minulle valoa vähän
tämä pimeys niin pelottaa
anon valoa kaamokseen tähän
että löytäisin tien oikean.
-
Oiva.Pennanen.

TOESINAAN-

MENNEITÄ...
...muistellessa tullee mieleen, ettei se niin rapijata elämä ollu sillonkaa, vaekka moni tuntuu niitä aekoja suurella kaepaksella muistelevan. Ilimatki muka oli palijo paremmat, ei satanukkaa kun justiin sopivasti.
***
Mun muistin mukkaan seoli heinänkorijuu aekana ussein yhtä helevettijä kun kaatosaje kasteli kuivat heinät. Tietysti, joijenki muistin mukkaan, rahhaa oli jokkaesella taskut pullollaan. Verottajakaa ei ottanu kun pikku kipenen. Syömisijä riitti joka torpassa yltäkylykiin. Eikä tullu kolareita eikä rahat menny viinaan. Ja monenlaesta muuta ihanuutta entisaekaan sae ihimisenpenikka osakseen saaha.
***
Kuten sannoen, mun muistin mukkaan seoli meleko puutteen täöttämää ja työntäöttämää puurtamista. Eipä ollu aekaa töllyä tuijotella (sitä ei tosin ollukkaa) Hätäsesti kapaloesta essiin käärittiin niin alako se aenaenen puurtaminen. Ei sillon ollu aekaa kalijotella , eikä valtijo antanu kouraan rahhaa iliman vastinetta, Asunnotki oli niin kehenoja että talavella ves-sankko jääty paksuun jäähän yön aekanapirtin loukossa.
***
Kyllä kae sitä nyt eletään niin loestavija aekoja ettei koskaa. Kuitenki tyytymättömyys ja älämölö on valtavaa. Lissää vaen pitäs saaha. Enempi palakkaa ja halavempaa ruoka-asumiskustannuksia.Rahat pittää riittää rilluttelluun ja jokaviikkoseen juhulintaan.
***
Ehei, ei mulla mittää oo sitä vastaan. Sehän on itekunkin oma asia miten elämäsä ellää, mutta tuo valitus ja vaekerrus ottaa otasta. Vaen siinäpähän. Saempahan taas yhen postaoksen naputeltuva kn tejin tikusta asijaa, tae ei mulla ollu ees tikkuva sormella vain sohin näppylöetä.
***
Satteisena ja kolijana onkesäkuu jatkunu, jokohan nyt kesä tullee takasi? Näkkeepähän. Arska se tekisi poekaa tälle raehnaselle rupille, vaen minkäpä teet jos on pilivet haettana. Siitä huolimatta: Hyvvää päevää!

RUNO

Mummon ITSETEHOSTUSTA
***
Mummo on sellainen ihminen, että kateus ei lainkaan piinaa
käytökseltään on nuhteeton, ei tupakoi, ei latki viinaa
moraliltaan on aivan ehdoton, yhä vieläkin olen impi
ja kauneutta Mummolla riittääpi, kukaan ei liene kaunihimpi.
-
Moni kadehtii, olen sen huomannut, olen tuntenut silmäyksistä
Moni nuorempi minua kadehtii , minä en sitä pahaksi pistä
tiedän , kypsää naista miehet ihailee, teinitytöt ei niille maita
sitä tarkasti olen noudattanut, että pysyypi päällä paita.
-
Helppo nainen on miehen kauhistus, siitä on kyllä kokemusta
karhu kaadettu ei enää kiinnosta, ne yrittää uutta valloitusta.
Mummo miehet tunteepi tarkalleen, ne on pikkupoikia vainen
siitä olen niin kovin onnellinen, kun itse oon uhkea nainen.
-
Toki miesten kanssa voi leikkiä, mukavalta se riinnassa tuntuu
mutta koskaan en aijo tahria tätä neitsyen valkeaa huntuu.
Mitä joskus kun toiset ei huomaa lain, voi vähän naiskennella
valoisassa aina siveä oon, valkea kuin kukka lumpeella.
-

Oiva Pennanen

KOPRA--103.

- Ruha, alahan syömään äläkä kitise. Tämä se on varmin elinkeino, Kopra sanoi ja hyökkäsi santsikierrokselle.
- Onko se hyvää? Ei oikein ruoka ole maullaan. Olisipa puteli Kossua, Ruha haaveili.
- Näkyyhän tuo pomolle maistuvan. On se oikea ruuanhukka. Jumaliste! Luulisi hiukankaan jarruttelevan.
- Köyhtyä saa, mutta laihtua ei, tiesi vanhakansakin. Jos häntä kelaisi jotain, Ruha sanoi ja lähti hakemaan ruokaa seisovasta pöydästä.
Poliisit ruokailivat äänettöminä. Koprallakin alkoi tahti hidastua. Laakso oli lopettanut ruokailun ja oli hakenut kahvikupillisen ruokailun päätteeksi.
Kopra nosti katseensa Ruhaan. Pyyhki suunsa liinaan ja sanoi:
- No niin! Nyt alkaa maailma näyttää valoisalta... Mitä siellä ystävämme Puron Pena on touhunnut? Liikkuuko se mihinkään? Käykö siellä ketään? Taitaa olla melkoisen yksinäinen kaveri?
- Mitä hulluja, että yksinäinen. Kyllä sillä kavereita on, polku mustanaan ravaa. Eikä ole tuppisuu, vaikka olette sanoneet. Tänä iltanakin oli showta joka lähtöön. Yhden kaverin kanssa tuli jopa nyrkkitappelu. Syytä en tiedä. Voi olla että vahvoista lääkkeistä oli kysymys? Tableteista ne myös puhui.
- Oho! Mikäs miehen sai riehautumaan? Kangellahan siltä on sanat saanut vääntää, Laakso sanoi.
- Kerrohan tarkemmin mistä on kysymys? Kopra vaati.
Ruha selosti päiväntapahtumat yksityiskohtia unohtamatta.
- Olipas se tarina. Sehän on Pena nostettava epäiltyjen eturiviin. Ja se tablettijuttu pitää panna seurantaan. Kovasti yllättynyt olen. Pelkkää teatteria koko juttu oli silloin kun Laakson kanssa siellä käytiin. Parasta jatkaa postaamista ja iskeä sitten kun ollaan varmoja asiasta. Kas, johan sieltä apuvoimatkin malttaa tulla syömään, Kopra tervehti Kajon ja Paason saapuessa ruokasaliin.
- Eipä tosiaan meinannut malttaa lähteä. Oli niin mielettömän jännä päivä. Elämäni tylsin. Eihän ne spurgut liikkunut mihinkään. Kusella kävivät nurkalla, mitään muuta liikettä ei näkynyt koko jumalan päivänä, Paaso puuskahti.
- Teitä on sentään kaksi. Minä olen yksin kytännyt aamupimeästä. Ei se työtä kummempaa. Minä lisäksi metsässä. Mikäs teidän on lämpimässä autossa herjaa heittää, Ruha sanoi.
jat.

VÄLI-

HUOMIJOETA.
***
Nehän tirektiivit nykyvään määrää, että teksti, ollakseen minimivaatimukset täyttävää siitä pitää löytyä jotain .. Tekstissä pittää olla sexiä, mieluiten vähemmistöjen (homot,lesbot) vert, töllösarjat) kirroomista ja muuta riettaeluva. Vappaat on ajat on kaajettu rajat. Mikkää silti eijoo mittää. Vappaotta ja suvattevuutta sano!
***
Tietenki asija on juur noin niin kun sanovatten. "Matkalaesten" vessan sotkemistahan tämä. Ja tämä paskominen on semmosta ettei satu siihen reikään, joka kuulema tuolla itässä on käötössä. Ympäriisä meinaa roeskua!
***
En tiijä. Pikkuhilijaa opetellu tavolle?. Vaen tuskin mie opin , vanaha ukonraato. aevo kiertää ympyrrää ja sormi sotkee miten sattuu. Tuota siinä sitte järkeenkäöpää tekstijä. Tulosta tuskaelee jokkaen joka sattuu vilikaseen tuotosläijää. Toesaalta ohan se niinki, että mikä se on niin järkeenkäöpää? Ei mikkää! Toesilla vaen on maenetta ja menestytä. Novviisipoekija ei notteerata. No, mitä välii??? Eihän Tavan Taavi taijuu tauluja eikä patsaistakaan, silti pittää keksijä näkemyksiä. Seon niin hienuva.
***
Ihampa tuo tippa tulj silimään kun luvin että rikkaella onkii ollunna ankijjaa tuo elämä. Lapsuus varsinnii. Kielletty leikit ja liekkö nälässäki pijetty. Mutta kun pääsi rahanmakkuun, niin lissäähän sitä haluvaa. Pojastahan tuli milijonääri. Seon tuo sisu kun pelittää. Sitäpä en kerro kuka kysymyksessä. Se ei tarinassa niin tähellistä.
***
Paskat siihen tohtoriksi tarvii olla, ollakseen liäkär. Nehän on tohtoreita maestereita melkein jokaenen. No, kyllä kae se putkimieskin on palakkasa ansaennu, aenaki eläkkeen. Valeheppuvahan ryykää joka alalle. Mikäpä siinä jos pokka pittää. Vaen mikä minnoon tuomihteen kun en oo tuomari. Viemäriksihän oon omijaan. Sillä ei palijo leohkita maaliman markkinoella
***
Muistan kun takavuosina vuonna Tikku ja kirves joku minnua Rixun aseman vessassa veti lärviin. Minä jo sillon huomasin että pittee olla kaekenmualiman Heitemannia liikenteessä. Siinon maalaespoeka heikoella.Nykyväänhän sei ilta oo onnistunu jos ei saa turpiisa ja pari Moran pistua kylykeesä, Seon raaka peli, kato! Onneksi seoli sillon vaen pieni episoti. Nykysin saattaa olla raakemmat menetelmät. Moralla kylykeen ja sillä sipuli. Tästäpä tuli ny ajatuspätkijen sekameteli. Haetanneeko?Joo - ny luukkupöksyt ylös ja katteleen mitä ilikeöttä sitä keksis.

ARVOITUS

KEMPÄ TIETÄIS SEN...
...mistä piika pissii. Asia ei niin oleellinen vaan tulipahan mieleen. Jussikin on loppusilausta vaille valmis.Tässä sulllle semmonen retro-mallia! .Kesää on vielä jälellä, tae oikijastaan oekija kesä korkkaamaton. Heinäkuunhelteen kun pukkaa sitä kaepaa näetä arktisia virtauksia.
***
TIETÄMÄTTÄÄN raivoisa tuuli tuulee mereltä. Maalla pistää parastaan. Ei saa selvää onko huomenna pouta. Kesän rippee kiehuu ilmassa! Onkohan nyt syksy vai kevät? Puskassa asustaa tupajumi yhteiskunta. Untako tää?
***
Kettu vieraili kanalassa. Kanat kuoli kukko jäi? Muniiko? Aika sen näyttää. Kukolla munat pussissa? Kanalla muna putkessa. Onkohan? Kanat jätti aukon sivistykseen ja unhoituksensiivessä on sulkasato. Kato. se on tätä!
***
ALAPUOLELLE vetää täsmäkohteen, mutta minkäs voi? Kas maailma tarvitsee tekijänsä. Sekä Luojansa. Pimeys oli syvyyven päällä. Oliko kuinka syvää. Köys katkes laulu kuultihin...Moninaiset ovat elämisen ilot ja surut. Veljet keskenään... Vai ovatko. Vihapuheet vailla vertaa, myrkyttävät ilman. Ilmanputsari tukossa. heikossa hapessa voikin sanoa sanottavansa.
***
TAIVAALLA tähti. Johtotähti yhä vailla ottajaa. Ruostetta meinaa. Pajassa terästohtori työtä vailla. Näillä mailla on hanket korkijat nietokset...Missä menee raja kun paja on jo rakennettu. Kivirakenteet kestää, ei voi estää pientä ihastusta Saksalaiseen tekniikkaan..
***
TAVATAAN valittaja silmästä silmään ja tavataan lukemisen alkeet. Siitä se lähtee, mistä alkaa, ja yhtäjalkaa käymme rinnakkain.Seitsemän lihavaa vuotta, kymmenen katoa. Kuolema korjaa satoa ja taas jossain on ylituotantoa.
***
Nyt tulee jo liian lennokasta. Se ainoa lukijani ei pysy enää siivellä. Ei se mitää nokka irti ja pyrstö tarttuu. Pikaliima pitää. Tarvitaan saksia. Näellä mennään jos ei palata . Paluumuuttajalla kusiset paikat. Auttaako TENA?

RUNO

mummon LÄSKINPOLTTO
-
Vaikka synkkyys painaa mieltä
en mä väisty tältä tieltä
liikettä nyt laitan tossuun
toiveeni myös pistän kossuun.
-
Lehdestä mä tiedon sain
eipä läskit kasva lain
kun vain nappaa kossutotin
aivan piripinta motin.
-
Järkeen käy se mulla kyllä
eikä tarvii kävelyllä
itseänsä nurkkaan ajaa
kossu liikut kyllä rajaa.
-
Ajatelkaa siskot tuota
kärryltä ei tarvii puota
kossu toimintoja friskaa
liiat läskit poissa viskaa
-
Pullon hainkin sitä vasten
nyt ei homma ole lasten
läski palaa kuin nuotiolla
ai, kun mun on hauska olla!
-
Otan vielä toisen kupin
tunnen kuinka läskit krupin
valuvat jo maata kohti,
uskoa ei oikein tohdi.
-
Meni pimeäksi vintti
pihalla kuin talitintti
visertelen ilman syytä
kesälläkin titityytä.

KOPRA-102

- Jumaliste, minä en ainakaan halunnut! Aja äkkiä kauas, ennen kuin liekit näkyvät, Mörtti itkukurkussa sopersi.
- Poraa nyt siinä! Olet sinä kanssa yksi värkki. Puheissa niin miestä. Sitten kun jotain yrittää niin alkaa märisemään. Sait sen kuitenkin palamaan. Hyvä! Nyt ajetaan Pikkulaan?
- Minä ainakin haluan nukkumaan. Saatana, monta yötä mennyt ketuille. Missä nukutaan?
- Kotia ei kannata mennä. Isäntä repii kappaleiksi, Mörtti sanoi.
- Minäpä tiedän. Siellä kuusikossa on autio talo. Kaverit hei! Onko äidintissiä ikävä, vai lähetäänkö kimpassa koisimaan sinne taloon. Olen ollut siellä ennenkin. Siellä on hyvät vuoteet ja paljon tilaa, Simo sanoi
- Joo me tiedetään, oltiin kerran Mörtin kaa kimpassa siellä. Pöllittiin kaljakoppa ja muutettiin se kuseksi, Vesku sanoi - Minä ajankin suoraan sinne. Himaan kantsi mennä. Siellä vain tappelevat.
***
Pikkulan kylänraitti oli aivan hiljainen. Pösö vieri hitaasti sen halki. Elokuun kuutamo loi hopeaisenhunnun yksinäisen talon ylle. Kuusikko seisoi pelottavan mustana talon ympärillä. Oli aivan tyyni, varmaan oli tulossa hallayö.
Vesku kaarratti Pösön aivan talon eteen ja kaikki kolme nousivat autosta. Simo nykäisi ovea, mutta se olikin saanut esteeksi suuren munalukon. Simo hätkähti, jokohan poliisi oli kintereillä. Äsh... ne mitään tajua. Hän huomasi eteisen ja talon kulmauksessa tukevan kepakon, nojaamassa seinää vasten. Vihaisesti kaartava kepakko osui eteisen suureen ikkunaan. Kilisevä ikkunanlasin helinä kuului hiljaisessa yössä kauas.
***
Nimismies Verneri Kopra oli ammentanut valtavan annoksen muusia lautaselleen. Annoksen kruunasi nakit ja kermainen kastike. Kopralla oli hirmu nälkä.
Solakka Laakso katseli hiukan huvittuneena ruuan paljoutta. Laihdutuspuheet ja käytäntö ei oikein kohdanneet.
Ahmien Kopra alkoi kauhoa muusia suuhunsa. Huomasi, että mies tykkäsi ruuastaan. Laakso yritti muutaman kerran käynnistää keskustelun, mutta huomasi sen toivottomaksi. Kopra korkeintaan murahteli vastaukseksi. Kopran lopetellessa annostaan Ruha saapui paikalle kylmästä hytisten:
- Kyllä vain se on toisilla erilaiset nuo elämisen puitteet. Täällä lapetaan herkkua naamaan. Huonomman katon alla syntynyt saa kärvistellä tuolla kylmän armoilla.
- Joo, se kato pitää nuorena opiskella sen verran, että on hyvät ja lämpimät työolot, Laakso heitti.
jat.

SE SIITÄ..

...Jussista! Sehän piti arvata, että se ei tuo kalijanryystäminen mee jäläkijä jättämättä: Ehei! Yhtä helevetin taesteluvahan tämä on. Putki on aoki ja se vaatis virtaoksija. Ajatteluelin onki ollunna ny korkijapaeneen alasena ja laakerivikkaa ja muuta kuumenemista on havvaettavissa. Kylymä kalija saesi ihmeitä aekaan.
***
Jokkae työ arvasitta mikä aeheottaa tuommosija komplikaatijua ja akkuuttija vaevaa? Aevan oekein. Sepä keppanapänikkä joka kyyristellee jaakaapin perimäesessä nurkassa, sillipurkkijen ja lenkkimakkaran takana.
***
Muutaman kerran oon himolle jo antanu pikkusormija, vaen viimmetipalla on saanu pirunaekeet estetyksi. Oon siis erräällaenen sankari. Laoluntekijä tosin sannoo että niinhän kaekki...Ihan jokkaenen...Tuohon kyllä panen haesevan vastalaoseen. Omakohtaseen kokemukseen vevoten voen ilimottaa. Mitä sitä helevetin hulluva. Meikkä oo sankari. Sankarit ei käö kilipajuoksuva jonki keppanapanikän keralla. Sankari ottaa tölökin ja kesyttää sen.
***
Tosin tämä tölökki tuntuu olevan akressiivista sorttija. Läheppä semmosen kanssa samalle viivalle! Sen tietää jo ennakkoon, että väärin käö. Muistutan Jusinkokemuksija kaksosvelijen kanssa. Tämä yksilö saattaa olla vielä piruttunu, joutuessaan syrjitynasemaan historiallisen valinnassa.
***
Käsitättä varmaan elämänituskan. Ollakko vai eikö olla vaeko peräti oleskella. Kas siinäpä on pallaa purekeltavaksi pitemmäksi aekaan. Se tosin aeheottaa mahanpurua ja lievää ripulija. Onneksi pahemmilta seuraamuksilta onkin vältytty, ahkeralla vessassakäönillä ja sopivilla järjestelyillä.
***
Nyt panee pohittavaksi, mitä teen jääkaapissa vankina olevalle keppanalle. Pallaotanko kaoppaan. Upotanko merreen , vaen otanko pänikän lujaan käsittelyyn ja imen liemet ? Viimenen vaehtoehto tosin toesi parinpäevän muistikatkoksen. Pysähtyykö mittari elämänkellossa ja ikä pitenee pari tiimaa.
***
Se pittää panna harkintaan. Voes olla hyväkin vaehtoehto? Viinahan on viisasten juomaa, kalija passaa pölijällekki, että meeppä ja tiijä! Tae piruvako tuota mihinkää mennee? Tässä seison enkä juuri muuta voe!Kysynki onko Lukijalla heleppua ratkasua onkelmaan? Toevottavasti hyvät neuvvot ei oo kalliita!

SANOITUS

KESÄTUULI,‎‎
- Karjalan Marjaana -
-
Hempeästi mulle kesätuuli
korvaan kuiskaa viestin salaisen
ystäväni toiveeni kai kuuli
tunsin huulillani suukkosen
ystäväni toiveeni kai kuuli
tunsin huulillani suukkosen
kNiin kauan ootin kauan toivoin
viestiäsi tyttö kuuman maan
lentosuukostasi vihdoin
riemun rintaan saan.
***
Viesti pieni onnen mulle antoi
se kertoi sinut vielä joskus saan
viesti onnenmaahan minut kantoi
vielä kerran kanssas kaiken jaan
viesti onnenmaahan minut kantoi
vielä kerran kanssas kaiken jaan.
Niin kauan...
***
Hempeästi mulle kesätuulet
kertoi luokseni sun saapuvan
rakkaudenvalat vannoo huulet
sinetiksi liiton alkavan
rakkauenvalat vannoo huulet
sinetiksi liiton alkavan,
2x N
Oiva Pennanen.

ILMASSA

HULAHULA...
...zulazulan merkeissä kului aattoilta töllön ääressä herättäen sisälläni uinuvan höpinäaparraatin ja yön muhittuaan tuottanut riemunkirjavaa tuotosta, Ehkäpä pitää katastaa millasia mielikuvia mylly on saanut aikaan. Ei pie ampua pianistia ja viulunsoittaja on katolla. - rähmällään. Eikä taivaalla pilviä nvy!
***
PUNAINENLANKA yhtyi punaiseenviivaan ja seurauksena oli punainenmatto, jota eliitti polkee jalkoihinsa. Punastellen katsoo nolostunut matto lattianrakoon. Pakoon yrittää, mutta ei pääse. Siinä on ja pysyy. Jos ei pysy - liimataan!
***
SORJA korjaa vartta norjaa. Laaksot on kukkulain takana ja lakana on kerran pesty. Pakana kieltää kielellään ja mielellään viettää jumalatonta elämää. Uskoo kuienkin ateismiin, mutta ei ristiin. Hakaristit syyvään tortuina mieltä pahoittamasta. Muka. Hassuja nuo ruottalaiset.
***
SUURIA summia virtaa rahaa jos lautoja sahaa. Sahasta viisi kunhan riisi riittää. Siittää suuret ikäluokat pieniä. Missä vika? Tuskimpa SIINÄ koska homma ikiaikainen ja sattuma on aina korjannut satoa. Mutta ei Onnistu.
Ikä jäykistää jäseniä, mutta yksi on veltto virtanen. Oisko välikysymys paikallaan. Ryhtiliike olisiko jotain...?
***
TURHAA on rakennella patoa kuivalle maalle - näinä ankeina aikoina tarpeen itkumuuri. Kyynelistä virtaa? Tuskimpa vaan. Krotiilinkyyneleet tekee kauppansa. Jos helmijä kyynelet ois... Miljonääri tuskin pääsee taevaaseen armosta. Oviraha kelepaa Pietarille ja sille malja...Jokaon osansa valinnut, sitä ei siepata häneltä VEK.
***
TUURI on onnea eikä piru sano mitään. Kylvää katteuvensiemmenijä pirruuttaan. Itämään alkaa potut lämpimässä. Siinä on itua! Taitaa tulla kesä? Mitenkähän pojalle käö?

RUNO

mummon JUMPPA JATKUU
-
Aamusella nousin ylös mieli ankeena
keho oli kipeänä selkä kankeena
jumppaliikkeen muutaman hallitusti tein
homman tärkeyttä vakuuttelin itsellein.
-
Suurin toivein kiiruhdin kohta vaakan luo
kuinka kauniit lukemat se silmihini suo
Voi taivas, enpä uskoa voi oikein silmiäin
kun ne karmeet lukemat ruudussa mä näin.
-
Toista sataa todistivat numeroni nuo
synkän mielen totuus minullekin aina tuo
tosin lenkin jälkeen hiukan otin herkkuja
korkeintaan puolikiloo suklaisia merkkuja.
-
Miten suklaa voikaan mahassani painaa niin
että se vaakan pisti tuollaisiin lukemiin
varmaankin tuo vekotin on epäkunnossa
herkut tekee eetvartia itsetunnossa.
-
Kyllä se homma huomenna paremmin onnistuu,
leveä takapuoli rutkasti kai kaventuu
Nyt pitää syödä vahvasti, jaksaapi jatkossa,
voin huomenna sitten kitua syömälakossa.

KOPRA--101

- Ei nyt sentään sellaista, Vesku jarrutteli.
- Miksi ei? Joutaisi polttaa kaikki kirkot. Papit vain määkii niitä satujaan. Aja tuonne kirkon luokse tsekataan tilanne. Jos on saumaa niin pistetään roihut, Simo määräsi.
Vesku ei tohtinut vastustaa Simon käskevää komentoa, vaan suunnisti Pösön keulan kohti etäällä näkyvää kirkontornia joka iltavalaistuksessaan erottui tummassa illassa.
Kirkkotarhassa oli hiljaista. Hautausmaa kirkon ympärillä näytti hiukan aavemaisen pelottavalta. Syksyn ruskalehtipuut toivat valaistuna esiin värikkään maiseman. Kuitenkin synkäntummat kuuset antoivat synkeän leiman.
Hautausmaalla muutamat kynttilät lepattivat kupujensa suojassa. Valonheittimet jotka oli suunnattu valaisemaan kirkkoa loivat hajavaloa myös ympäristöön.
- Ei täällä enää ole näin myöhällä ketään. Pannaanko toimeksi?
- Ilman muuta! Roihut vain palamaan valaisemaan synkeää syksy-yötä, Mörtti sanoi.
- Siitä tulee vain sanomista. Mitä helvetin iloa siitä on meille, jos kirkko poltetaan?
- Mitäs iloa jos ei polteta. Häähhäää! Mörtti ota tenttupullo ja mörskä tuleen.
- En minä yksin! Minut aina pannaan kusisiin paikkoihin. Saatana!
- Sinä oot niin pöljä, että sinulle pitää kaikki neuvoa. Sinä olet Mörtti robotti! Varsinainen ohjelmoitava kone, Simo pilkkasi.
- Miksi sinä alat vittuilemaan? Kaveria!
- Kaveri tekee, mitä kaveri vaatii. Kaveria ei jätetä. Alahan mennä. Trasselia ota ja se kasta tenttuun! Jo lähtee piru liikenteeseen. Pappi sen sinne piilottanut. Älä enää siinä odota. Etkö uskalla.
- Lähdetään Pikkulaan. Annetaan kirkon olla, Vesku sanoi jo hätää äänessä.
- Mamikset! Aina ensin uhotaan ja kun pitää jotain tehdä heti on jööti housussa. Perkele, ala siitä jo mennä, Simo paukautti nyrkillä Mörtin käsivarteen.
Mörtti katsoi olkapäänsä ylitse. Hän näki Simon silmissä julman tulen. Lumoutuneena Mörtti ponnisti lihavan ruhonsa autosta. - Jos minä sitten!
- Muista se trasseli. Tuikkaa tuli sieltä takaa. Siellä ei ole yhtään taloa. Pelkkää metsää vain. Äläkä kuppaa siellä kauaa. Hopi, hopi.
Vesku käänsi auton lähtövalmiiksi. Jännittyneenä pojat odottivat mitä tapahtuu. Kului viisi minuuttia kun Mörtti juoksi hengästyneenä autolle ja hyppäsi sisään.
jat.

TOKIHAN

KAEKENLAESTA
...tapahtuu-Jussinpäevää pittäessä. Mulle ei tiietenkää tapahu - nelijä seinän sisässä. Mutta, mutta... Kuvitella voe? Silimät kii ja lähetään.
--
Heti alakuun on myönnettävä että mopo karkasi tottaalisesti kämmenistä ja rysähti tietenki mehtään. Siis noen kuvvaannollisesti. Eihän mulla oo mopuva. Kuntopyörällä ei mettään pääse vaekka laettas apumoottorin. Tosin siitäki voes jottae kehittää.
--
Vaen siitä Jussistahan mun piti. Saakeli kun ne nuo sivutiet aena vetasee puoleesa, vaen yritettään ny tolokusti pysyvä asijassa.
Heikompihermosija ja sivveitä kehottasin lopettaan lukemisen tähän, sillä teksti voe aeheottaa heikompihermoselle syvämmentykytystä ja unettomuutta. Kontrolli on vappaalla!
---
Niin, ne Jussin valamistelut alotin niin ku miehet ruukaa. Liemiruokaa pittää kesäjuhulan kunnijaksi varata. Niinpä astelin kaoppaan ja ostaa pätkäsin kaksi pänikkää sitä keppanaa, se kun näen keskustalaeselle on ikkään kuin polliittinen pakko! Pänikät oli sitä pienempää sorttija, siis 0.3 l.
---
Kottiin kun pääsin pistin oluset jääkaappiin kylymenemmään, tietenki vesikielellä. .. Hitto seoli muistin uusiminen eissä. Olinko remonttiin valamis? Tuleva kertoo.
---
No, käväsin Jussisaonassa ja ei kun toemeen. Jo ensimmäenen kullaos laokasi putken aoki ja tempasin toesen ryypin jäläkeen. Laolattaahan se meinasi alakaa, vaen tallouvenhallitus oli häerijörajan sisäpuolella niin pijin mölyt mahassa. Tosin uhuma nosti päätään, vaan sitte muistin seoraamukset.
--
Noella liemiruuvillahan ruukaa olla se vaekutus, että tuo mieleen rietastelun. Aenaenen vietti vaatii osasa näenä sukupuolineotraalina aekonaki. Niimpä potkasin töllön aoki ja sopivasti sattu tulemaan "Pikku kakkonen". Sormijen lomasta kattoen sitä palijasta pintaa joka silimiini sieltä töllöstä oli saatavana. Lähes kaekki oli iliman vaateita, oli uros tae naaras. Keskenään rymysivät.. Voe näetä riettaeta irstastelunaekoja! Muumit on rietasta sakkia!
--
Tuommonen rietas meininki otti niin otasta, että kippasin pänikän pohojilleen. No se teki tehtäväsä. Vintti pimeni ja äijä oli kanttuvei.
Herräelin siinä väliyönä ja kävin laskemassa poes sen mikä pahentaa ja huomasin kalloni muuttuneen kupariseppienpajaksi. Huomasin että keskustassa on vahava meininki.
--
Mielessä vilahti toenen pänikkä. Sen kuitenkin työnsin kauaksi jääkaapin perälle. Ehkä uskallan ensi Jussina ottaa uusiksi, jos ei sitä ennen sieppaa raevoraettiiksi ja vieteistä vappaaksi! Nyt eletään etsikko aekkaa. Voe kun sen osaesi tolokusti hyövyntää.
--
Nyt alakaa olla asijat kohillaan. Pönttö on vahavasti sekasi ja itserittiikki täysin nollassa joten tohtii taas höpättää mitä mieleen juolahtaa. Yötä piisaa vaekka toeseen tarinaan? Snkyyn turhaa yrittää, uni ei tuu kumminkaa.

SKETSI

ISTUMALAKKO!
***
- Lieneekö se janttautunu ihan toloppaesa päälle? Istu hyvä mies.
- Eipä tässä istututa. Mullon menossa istumalakko
- Täh! Eikö sitä sillon isketä persettä penkkiin,
- Seon ihan väärä tulukinta. Kun ollaan istumalakossa sillon ei istuta,
- Voe kae se olla nuinki jos kirijaemellisesti asijan hoetaa. Mikä seon semmoseen voematoemeen pakottanu?
- No kun kyrsii! Ottaa niin saatanasti otasta.
- Pahaksipa on päässy. Seon lakko aena se viimmenen keino. Ei kae sulla oo makkuulakkoki?
- Ei tojella! Maata kärsii oekeinki hyvin.
- Ahaa. Ny pikkusen äläpin missä mennään.
- Näenkö on? No missä?
- Eppäelen että sullon perse kipijänä?
- Joo ajosta pukkaa kumpiki kannikka. Pittaa olla meleko intijaani jos meinaa istua!
- Pahaanpa paekkaan on kyntesä iskeny. Mee lääkäriin!
- Ja vielä- Minnoon allerkinen lääkäreille. Tullee semmonen ihottuma ettei pysty ees makkaamaan.
- No, on ne murheesa itekellää! Se sulla mennee sitte Jussi jalakaesa päällä?
- Ei ku aattelin vettää perseet olalle! Ei ajokset sillon istumista haettaa

RUNO

Mummo LAIHDUTTAA
-
Mummo kevään koittaessa päättänyt on niin
että pakko mahtua on niihin kuteisiin
jotka ennen näyttivät päällä niin hyvältä
nyt on nämä ryysyt sieltä- oikein syvältä.
-
Juossut olen sauvain kera monta tuntia
viheltänyt perään ei oo yhtään kundia
varmaan asu kiinnostuksen niiltä haihduttaa
katsokaahan- siksi juuri aloin laihduttaa.
-
Reilu puoli kiloa on ruppi kevennyt,
naapurini tosin väitti perse levennyt,
mutta varmaan kateellinen minun ropasta,
vanhat verkkarini kaivoin lumppukopasta.
-
Hyvin päälle mahtuivat, se täytyy sanoa
ei saumat oikein kestäneetkään ylle panoa,
mutta kun mä metsätietä kirmaan kovasti
ei haittaa vaikka vastaani tulisi rovasti.
-
Ja papiille mä näytänkin Närhen munia
se leski on ja sellaisista nähnyt unia
Mä papin raahaan pusikkoon annan seksiä
ei laituttamiskeinoo voi parempaa keksiä..
-
Oiva Pennanen

OIVALLINEN

JUSSIKATSAUS
***
Näin tuoreeltaan on hyvä kartottaa tuleva tilanne. Ennustaa mitä mahollisesti sattuu. Aina sattuu kun koskee!!
***
AIKUSET miehet ottaa! Syntiset saatanat juhlii viimeistä päivää, eikä sille loppua näy. Hyvin käy, jos ei mene huonosti. Valheenkaapu peittää syntisen äijän. Halleluijjaa!
***
SEINÄT levällään ja katto korkealla. Avara luonto ryntää sisään. Suurin kourin kouristelee kohtalo. Jäljellä vaan kalpea muisto ja puisto on roskaa täynnä. Hiljaa hiipuu liekit nuotion ja elämänkoulussa annettiin reput.
***
HEPUTei tajua elämän kalleutta. Inflaatio syö ja pultsari juo, mutta viisas odottaa päivää nousevaa. Aurinko laskee länteen ja punaiset sukat pilkistää mustien sisästä. Ei ole Rauhaa ei ole Hilmaa, kuulevin korvin jokainen huomaa milloin pamahtaa. Ampu tulee huutaa joku hädissään ja kuolema noutaa saalistaan ja pirulla on riemu suuri.
***
MUKANA kulkee suuri reppu jos heppu muistaa ottaa taakan hartioille. Muistosi on mulle kallis ja sekin velaksi. Lasku vielä lankeaa. Se näkee jolla näkimet. Silmään kustu ei näe nimittäin, onko arki vai juhla. Naulapommi uhkaa!
***
UNTA palloon ja pallo ulos. Mikä on tulos jos yhtentyy kaksi. Matikan suoralinja liian vaikea. Menee ne siemenperunat keväällä. Syksyllä uusi tilanne. Uutta pottua pöytään ja eiku syömään.
***
RANNALLE jääneet hyppää jorpakkoon. Pul pul oliko syvää? Se tekee hyvää sokeri on pohjalla. Haudankaivajalla hommaa riittää.
***
KOIRAN kivekset on keitetty, herkkuako? Kuulema herkkua jossakin - Kaippa Kiinassa? Ei napaa. Kärpässientä mausteeksi. Kyllä se siitä iloksi muuttuu.Pysytään nakissa!
***
PUKU sopiva, vaan ei mulle. Syntymänahkatakki ei kiristä. Joulu tulee aikanaan, mitä taas siitä seuraa sen aika näyttää jos joku alkoi katsomaan.
****
KAIKISTA synkästä huolimatta. TAVALLISENMUKAVAA JUSSIA NAAMA-KAVEREILLE! KESÄÄ VIELÄ JÄLJELLÄ! <3

KOPRA--100.

- Minähän en Kitinää juuri tuntenut. Pariko kertaa näin täällä sinun luona.
- Kitinä oli aika hyvä välittäjä. Piti myös itsensä täysin erillään tabuista. vaikka kaikenlaisia korvikeaineita viimeaikoina sortui käyttämään. Se Rampen perkele vaan tuli meidän väliin. Minä en kyllä ymmärrä mitä Kitinä siinä roistossa näki.
- Taidat vaan käyttää hyväksesi? Niin kuin tuolla äsken sanoin. Yrität pistää minut liriin. Ennen kerjään ja konttaan ennen kuin sinun tabujasi alan levittämään. Olet tainnut pilata naamasi, ettei itseltä enää onnistu.
- Reiska perkele! Kokeilisit muutaman kerran. Nuoriso imee kuin häkää. Ja niillä on nykyisin rahaa. Eihän siinä mitään pahaa ole jos nuorille tuottaa iloa. Pääsevät estoistaan ja ottavat ilon irti elämästä. Mutta, kylmä alkaa tulla. Lähdetään sisälle neuvottelemaan. Jos saadaan sopimus.
- Jos lupaat, että enää et käy käsiksi. Jos minä tosissani otan puolinelsonin... Sen tiedät, että sinun käy silloin väärin. Minä olen musta mies Kuusamosta. Oikea poronpurija ja uskallan sen myös sanoa.
- Uskotaan! Huomasin että olet kovempi miltä näytät. Semmoista miestä tässä hommassa tarvitaan.
Miehet menivät taas sisälle. Ruha katsoi päivän päättyneen ja hakeutui Matkapirttiin. Toiveena, että tapaisi virkaveljensä aterioimassa.
****
Simo oli istunut äänettömänä. Toisetkin pojat oli aika hämillään epäonnistuneesta ja kömpelöstä ryöstöyrityksestä. Pösö kulki nopeusrajoitusten mukaan Turhalaan päin. Mörtti rassasi auton radiota löytääkseen jotain musiikkia joka toisi hiukan paremman tunnelman autoon. Musiikki äkkiä katkeaa ja kuuluu naisenääni: Poliisitiedotus! Eilen illalla noin kuuden aikaan on sattunut Parkulan Peräkylällä luvaton auton haltuunotto. Automerkki on Peugeot 405. Autossa olleessa lompakossa olleella pankkikortilla on yritetty nostaa rahaa Parkulan kirkolla. Siinä kuitenkaan onnistumatta. Mahdollisesti asiasta jotain tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä poliisiin.
- Onhan ne jotain havainnut siellä Peräkylällä. Vaikka ei kai siellä taida paljon olla älyssään olevia, Vesku tuhahti.
- Mutta hei! Meistä ei puhuttu mitään. Miksikähän ei? Simo sanoi.
- Ne ovat poistaneet meidät luetteloistaan. Mitä tehtäisiin, että mainittaisiin? Mörtti innostui.
- Kylmä ilma. Tuikataanko jotain tuleen? Saatana, kirkosta tulisi komeat roihut. Näkyisi kauas! Simo sanoi.
jat.

LUULISIN

...Jussin päevä taetaa olla nyt? Noo viinat lie juotu ja pääki on valamis uusiin koetoksiin. Lieneeki paekallaan vilkasta pikkusen tarkemmin mikä on hetken tilanne!Kuinka maa makkaa vaen ihanko meinaa maratoonille. Stuppi takaa vauhin ja oppositijo vettää jarrusta! Katotaan löytyykö rasvaa jarruihin, Nyt ei kantsi jarrutella. Jussu on vain kerran vuuessa.
***
Minkähän ilon ne nuo ratikaalit saa kun häpäsee kaeken vanahan arvossapijetyn. Sekö se on muka mukavata kun kukkaa eijoo mittää. Ei Jumalia ei Jeesuksia. Selitäppä jumalaton mikä autuus siitä lohkijjaa? Ja miksi kieltää semmonen josta ei tiiä?
***
Näenpähän se mennee! Monella piipertäjällä on olemista enempi ku koskaa. On osaketta kesämökkii loestoaotoo-venettä. Akka ravvaa ulukomaella ja äijä vierraessa. Vae onko piipertäjä tyytytetty. Vitunposket. Itkemistä ja valitusta riittää muillennii jakkaa. Toesissa ja toesten elämissä kyllä nähhään korijaamisen varraan. Omat rikkauvet ovat itestään selevyys. Remontitki tehhään pimijään, mutta viaton naapuri syyllistettää. Ja kansa palakittee meppi pestillä. Ihquu?
***
Mikä perkele siinon että yhteiskunnan pitäsi pittää henkissä nuoret tervveet miehet? Työtä on, vaen ku eijoo haluja. Ja kun eijoo haluja, ei myöskää tule taetuva. Juoksupojasta johtajaksi oesi vieläki hyvinki käöttökeleponen menetelmä. Nuin äkkijä aatellen. Käötännössä taetaa tihkasta.
***
Kyllähän seos eri vaohti jos nuoret jopa lapset heti kun kykenee tanuaisi työnlaijassa. Tietysti sillä voimalla kun ne pystyy. Kuhan ovat mukana. Harrijottelemalla se ihiminen oppii. Pennusta pittäenhän sen pittää urheilijanki harijotella jos meinaa menestyvä. Millon maalimanparatajat keksii että lapsiurheilija on liijan avuton päättämään onko se reenaaminen hälle hyväksi.
***
Nykysin jos meinaa lastaan opettaa työntekkoon, niin linnaanhan siitä pannaan - tiilenpäitä lukemaan. Ei tarvi ihimetellä jos sitte kasvaa niskaanpuukottajia ja kaekenlaesta ilikeyventekijää. Puolivalloela tökin. Aatos välähyvää miten sattuu.-ei osu kumminkaas.
***
Vaen ei kae tässä, Jos veteleisi kasan hirsijä ja muuta puutavaraa...Ne nokkaunet ei mee nuoressa hukkaan. Ja friskaa ne vanahaaki. Säät saesi notkistuva. Köhän saa jos meinaa kesävaatteissa ulukoella. Seon tää Suomen kesä onneksi vähä luminen.

RUNO

JUHANNUS!
-
Tuolla hyvin korkealla
Suomen sinitaivaan alla
kiurun kirkas laulu soi
kuunnelkaa - on kesä oi!
-
On koivut kesäasussaan
kuin morsiot ne konsanaan
vierellä toisen kuuntelee
kun tuuli hiljaa kuiskailee.
-
Nyt kukkasetkin kedollaan
viettävät kesäjuhliaan
ja jokainenhan tietää sen
on kesä aikaa ihmeitten.
-
Kesällä kaikki uudistuu
kun kaikki kasvuun innostuu
luonto nyt antaa antejaan
saa sadon runsaan kasvamaan.
-
HYVÄÄ JUSSIA kaikille!!!!!
Oiva Pennanen.
🇫🇮️

RUNO

Mummon AAMUHATUTUS
Tänä aamuna oli niin vaikeaa
tätä arkista elämää aloittaa
kaikki asiat tympäisi, hatutti
ukkovarpaani kulmaan satutti.
-
Kynsi halki, varvas on mustana
kivun tunnen suurena tuskana,
huono tuuri aina seuraa perässä
varsinkin kun olen huonossa terässä.
-
Kaukokaipuu mun rintaani ahdistaa
jospa kerran Napolin nähdä saa
Taikka sopisi kai mulle Thaimaakin
tiukan tulleen menettelee Saimaakin.
-
Mutta ei tästä jouda mihinkään
ei Luostolle edes hiihtämään,
kuka jaksaa asiat huolehtiin
jos minä katoan maisemiin.
-
Sisältöä siitä elämään saan
kun keskityn tarkasti seuraamaan
naapurin rouvaa mun pitää vahtia
ettei hajoa liitto se kahtia.
-
Toki tarkasti merkitsen muistiin sen
pihamaalla pyörivän ihmisen
eihän tiedä millä asioilla liikkuvat
kaikki paikat varmasti nuuskivat.
-
Naapurin muija kovin raivostuttaa
kun pikkutunneille minua valvottaa
kai ravintelissä hyppää kaiket yöt
vahtimisessa mulla on kovat työt.

SKETSI

KURIJAA
***
- Milläpä tolalla toverilla on asijat! Juhannuski tuossa lähellä
- -kele! Pelekkää kurijuutta vaen päevästä toeseen. Vettä tullee kun aesaa ja pensa on tyyristä. Töllössä sanottiin, että on kurijat ajat tulossa.
- Noestakohan se hyväolo riippuu?
- No, perkeeti! Sattaa vettä ja kylymä, että turkki saes olla niskassa. Ei palijo naorata.
- Mulla kae naorattaa tuo sun jatkuva narina.
- -tana! Vielä tässä kurijuuvessa virnuileen!
-Minusta tämä näöttää mukavalle. Kato aorinkoki melekeen paestaa.
- Joo, melekeen! Lempo kärrykeli tämmon eikä kesä. Sun mielestä ny kaekki näöttää hyvältä. Syntymähumalassa kun toekkaroe niin eihän se tottuus tule mieleen.
- Ei tuon valija millanen sää on. Jos ei ulukona tarkene, ohan sisällä lämmintä. Saonan lämmäöttää, niin jopa kelepaa.
- Se ennää kannata saonaa lämmittää. Sähkö niin kallista, eikä ne saepuvatkaa oo ilimasija.
- Helekkarin vuoksiko sinnoot niin nuuka. Kartanolla uuvenkarhija Volovo ja talo kuin palatsi! Mitä ihimettä sinä valitat!
- Tätä kurijuutta tietenki. Eihän nyt voe kellää mennä hyvin kun koko metija kertoo että kaekki on kurijasti. Nokijat kaatuu ja Eoro kuopataan, syöminen kallistuu ja pensa maksaa maltaeta.. Jaksa kaekkija lukijakkaa. Toosassa se vasta onki maalimanlopunmeininki.
- Elä aokase Töllyä. eläkä luve lehtijä niin elämä on ihan mukavaa, Mitä ei korva kuule, eikä silimä näe, sitä ei mielikää murehi!

KOPRA--99

Jossain koira innostui haukkumaan. Alkoi jo hämärtää. Paljain silmin oli jo vaikeuksia nähdä Puron pihalle.
Kiikarilla Ruha katsoi Puron pihamaalle. Mitä kummaa? Kaksi miestä. Ruha ei ollut Puroa nähnyt, niin ei tunnistanut oliko kumpikaan Puro?
Ruha huomasi että miehillä oli jotain kärhämää keskenään. He tyrkkivät toisiaan ja nyrkkikin etsi kohdettaan. Alkoi tulla niin hämärä, että näkyvyys häipyi olemattomiin.
Katulamput alkoivat syttyä ja Puron pihavalokin alkoi poistaa suurinta pimeää.
Miehet olivat kai päässeet sopuun. Varjoja hyväkseen käyttäen Ruha hiipi Puron asumuksen nurkalle. Nyt hän saattoi jo kuulla miesten keskustelua. Ruha viritti korvansa äärimmilleen. Kuitenkin hän kuuli vain yksittäisiä sanoja, joista ei osannut päätellä tyhjää enempää. Tosin Rampe oli usein toistuva nimiväännös, mutta eihän Ruha hänestä mitään tiennyt.
Ruha säpsähti kun miehet alkoivat lähetä sitä talon nurkkaa jonka suojassa hän oli. Kuin äänetön aave Ruha siirtyi talon takaseinän suojaan. Kohta kuuluva lorina selvitti miksi miehet oli nurkalle tulleet.
- Kuule Pena! Minä en vain oikein tohdi lähteä siihen yritykseen. Riskit ovat suuret ja ainakin aluksi asiakkaatkin hakemisessa. Ja saatko sinä sitten hankittua tavaraa tarpeeksi?
- Siitä ei ole mitään pelkoa, ettei kamaa saisi. Minulla on varastossa kymmeniätuhansia tabuja. Monen sorttista. Myös erittäin vahvoja. Niitä ei parane aluksi.
Sinun vain pitää itsesi pitää erillään niistä. Jos kerrankaan tapaan sinut mömmöissä, se on kerrasta poikki. Kuten tiedät kate on hommassa mahtava. Siinä ei kauaa viivy tonnin kohdalla. Kunhan saa ensin pään auki.
- Kärähtämisen vaaraako ei ole?
- Ei varmasti! Eihän Pikkulassa ole poliisia. Ja Turhalasta tulevat ovat aivan mänttejä. Tuo kivi tuossa on nerokkaampi, kuin Turhalan nimismies. Nauratti kun ne kävivät leikkimässä muka kovaa poliisia. Esitin niille melkein mykkää ja vihaista miestä. Sellaista joka on ongelmainen ja on juuri aikonut päättää päivänsä.
- Kyllähän sinun on helppoa vetää vaikka mitä roolia. Poikamies ja talo rauhallisella paikalla. Toista se on minulla. Akka heti niskassa jos jotain kehittää.
- No, mitä sanot! Tilanne on nyt ota tai jätä. Kyllä minulla olisi muitakin. Mutta meillä kun on niin paljon yhteistä. Sen toki myönnän että Kitinän poismeno oli ankara isku. Kuka olikaan murhan takana? Sitä olen miettinyt mutta ei ole kirkastunut.
jat.

MELEKO

KOLIJAA..
... Jussin aekaa! Ilimosta huolimatta sitä pyörähtää mieleen kaekenlaesta. Varsiki jos on ottanu muutaman ryypyn ajatteluölijyä, niin jäläki voe olla mielenkiintosta. Toenen asija lyö toesta korvalle - jopa turpaan ja siitä seoraa hyvän ja pahan tappelu. Katotaan mitä siellä hiekkalaatikolla tapahtuu. Äläkää säekäntää! Kaekki eijoo miltä näöttää!
***
Kun oekein arssinnoe tuon elävän elämän. Sitä huomaa erillaesija vivahteita. Sen huomasi jo Aatami aekoennaan jotta se ilimanen hyvinvoenti otettaan poes jos ei sääntöjä nouvata. Siksipä nyky-yhteiskunnanki pitäs raakasti pistää työhaluttomat pakkotyöhön. Nähtässiin saatana aottaako mölyväminen vaen pittääkö peräti alakaa jottae duunaamaan olemassaolosa etteen.
***
Toki on duunia jossa ei känsät kouraan tule. Tuolla avviisissa puhuivat johtajista. Minusta ilman johtoa ei yritys(joka antaa työtä) pysy pystyssä. Osaaminen on se pointti johon pitää satsata. Kaikki työ on arvokasta! Yksilön vaan pitää tajuta työn välttämättömyys.
***
Ennen sanottiin: Joutilas johonkin joutaa. Tarttuu tuhmihin tekoihin! Pätee yhä vieläkin. Uuven muovon vain ne saavat...
Perkeeti tässä ei hijat käryvä eikä perse ruplata. Sivistys pukkaa pintaan ja suuri hempeös assuu sielussa taestelevija tovereita kohtaan.
***
Onhan se yhtä perkelettä jos näenä päevinä on immeisellä näläkä ja kurijuus vieraana. Jo vaen yksissä tuumin lyyvään limppuva evvääksi, että muutaman tolopanvälin pääsee eteneen - tiellä taestojen.
***
Nämä taestolaeset ne olivat kummaa porukkaa. Suatana neon vuoskymmenet huutanneet sitä nälkääsä. Olleet hyväpalakkasessa duunissa. Rakennelleet kommiat loestotalot ja naottien naottivat nykysin pirun suurta eläkettä. Katohan - nykäsi kateuvenpiru hijasta - En rovosoiju.
***
Vaen yhtä kaekki. Yhä niillon näläkä ja kurijuus. Mikähän niillä on se VOETTO? Sittekö kun kaekki pannaan silijäksi ja palataan niihin kuriijuuven aekoehin. Sitte se riemu repijää ja kaeki on niin tasa-arvosta. Yhtä kurijaa kaekilla.? Sitä viimmestä voettua ootellen, vae joko se meni? Sille...
***
Tuli pikkasen polliittinen manivesti tästä. Näen yöllä on kaekki luvallista? Kaekesta huolimatta jatketaan Juhannusta, vaekka eihän se oekijastaan vielä oo. Johannes Kastajahan se taes o´lla sankari jolta kaola katksastiin sen vuoksi kun se Salome tahto! Liekö ollu silläkää ämmällä itelään puhtaat jaohot pussissa. Suattaapa olla ettei pusseja ollukkaa?

RUNO

Mummon KESÄNODOTUS
***
Kevättä mä toki ootin, päivänpaistetta
kesäaika minulle on yhtä haastetta
katsos, uimarannalla on merkkitapaus
kun yläosattomiin mummolla on omavapaus.
-
Hinkit onkin sellaiset, et hyvän mielen saa
kun miehet kuolaa valuttaen mummon ohittaa
ja peffassa on leveyttä, vaik muille jakaisi
selluliittiä se on, toiskohan ne takaisin.
-
Uimaan olen innokas kuin virtahepo oon
vesi metrin kohoaa kun astun jorpakkoon
kuin tsunami käy hyökyaallot veden noustessa
arimpien kirkuessa pakoon juostessa.
-
Turhaan sinne Thaimaahan täältä on matkustaa
tapahtumat aivan samat täällä koetaan
samanlailla vesi loiskii sekä janottaa
fiiliksiä kesäisiä kokea näin saa.
-
Oiva Pennanen

RUNO

RUNOKONI
**
Runoratsu mulla kuoli
siitä mulla suuri huoli
siirtyisinkö konekantaan
niin en tukehtuisi lantaan.
-
Runomopo miten mallaa?
varpaitani ei se tallaa
moottoriin jos tulee vikaa
syöksyy maahan tuotapikaa.
-
Jos taas ajan maata pitkin
silloin sama, nauroin, itkin
runomopo hurja aivan
voittanee kai sentään laivan?
-
Tosin runopursi seilaa
runossa jos etsin heilaa
mutta jos uppoaa laiva
taas on mulla sama vaiva.
-
Tammavarsan taidan ostaa
sillä itseni voin nostaa
tuonne poutapilven päälle
konstit mulla joka säälle.
-
Mutta tosin pahoin pelkään
tohtisinko nousta sekään
nuori varsa hurja liennee
avaruuteen minut viennee.,
-
Taidan tyytyä mä noihin
ikäloppu kopukoihin
Niillä vielä perse paukkuu,
koirat kulkijata haukkuu.
-
Oiva Pennanen

SKETSI

PYSÄHYS!
***
- Mikäs toverilla ny kyppäsee? Naama on ku norsun...sanonko mikä?
- Vituttaa! -kele kun kaekki mennee päen persettä.
- Mikä sesemmosen suunnnan on hommaan saanu.
- No, tiijäkkö mikä päevä ny on?
- Mun tietääkseni tuorustae, mitä sitte? . Eikä helevetti semmosesta kannata murijottaa. Viikonpäevijä mennee ja tullee kuin teijän persujen riitoja.
- Vittuile siinä vielä Ekkö nää tiijä ny on kesäpäevän pysähys. Sanovat toosassa.
- Mihin tuo pysähtys? Temari ropakantaa!.
- Pölijä! Ei tietenkää mikkää pysähy vaen alakaa vaen päevät lyhentyvä ja yöt pijetä. Sei palijo naorata kun kalliin sähkön kansa taas joutuu tussaroemaan. Seon yhtä helevettijä. Ja vielä sattaaki! Jumaliste tämmon syvältä tämä aenaenen saje ja kylymäki ku ryssän helevetissä
-Sehän sähkö halapuu kun vesimyllyt jaohaa ilimatteeksi Forttumija
- Näkis vaen. Millon on sähkö halapunu=
- Elä ny turhaa ätise. Kessää on vielä jälellä ja helteet eessä.
- Helteet? Saatana läkähtyy ja päähänki ottaa.
- Eipä sulla taaskaa oo mikkää kohillaan. Mikä tässä, kahtoo päevän kerrallaan.
- Joo, vaen minkä aekaa niitä riittää. Muutama kaveri oli potkassu tyhyjää, seisovilta jalolta.
- Minusta jalakapallinpelluu onki ilimanaekusta höpöhommaa. Selekäsä siinä telloo jos ei satu seuvullekkaa.Parasta olla potkimatta
- Minnen semmosia pelejä kattele...Vituttaa kun aekuset miehet juoksee pallin perässä. Tarttis tehä jotaki!

KOPRA--98

- Oletko ajatellut miten nyt jatketaan?
- Jokainen kivi ja kantohan on käännettävä. Totuus on kaivettava vaikka kiven sisästä. Minä tiedän että se ratkaisu heiluu aivan silmien edessä. Kuitenkaan aivo ei tulosta sitä minkä silmä on nähnyt. Mutta Laakso! Eipähän me hätäillä. Tiedäthän mitä sitä hätäilemällä...?
- Vanha fraasi, eipä tuota kehtaa märehtiä, Laakso katkaisi esimiehen kevennyksen.
- Jaaha, sieltähän tuleekin ennestään tuttuja apuvoimia, Kopra sanoi kun kaksi konstaapelia lähestyi heidän pöytää.
- Hyvää päivää! Kajo ja Paaso ilmoittautuu, Paaso sanoi.
- Hyvää huomenta vain. Sepäs oli nopeaa toimintaa.
- Tähän aikaan vuodesta on päivä niin lyhyt, että tehollinen työ maastossa on lyhyt, Kajo sanoi. - No, mitenkäs toimitaan?
- Meillä on yksi epäilty tarkkailtavana. Mutta tuo kaatopaikan porukka on aivan vailla seurantaa. Siellä on kolmen miehen ja yhden naisen muodostama ryhmä. Uhrejahan on jo kolme. Yksi uhri, viimeisin, kuului tuohon porukkaan. Voitte suorittaa tarkkailua ainakin päiväsaikaan. Mitä he puuhaa ja ketä tapaavat. Kaikki merkitään ylös ja raportit tuodaan minulle. Koittakaa pysyä niin etäällä, ettei teitä huomata. Kiikarithan teillä on ja muu tarvittava asetta myöten. Ne voi olla vaarallisia kavereita jos ärsyyntyvät, varsinkin jos ovat mömmöistä sekaisin.
- Joo, on meillä. Siviilivetimiä myöten. Lisäksi on siviiliauto. Kyllä me ei poliisille edes haista, Kajo sanoi. - Riitta, vaatteiden vaihtoon ja töihin.
- Olen jo menossa. Koitahan joutua ennen kuin tulee pimeä.
***
Vanhempi konstaapeli Ruha oli seurannut Pentti Puron edesottamuksia jo kaksi päivää. Alkoi raapia jo koko homma ja syvältä. Tämä oli taas niitä Kopran pöljimpiä pakkomielteitä. Mies jonka naama ei sattunut miellyttämään suurta päällikköä, oli ehdoton murhaajakandidaatti. Jumaliste tulisipa itse värjöttelemään päiväkausiksi syksyiseen metsään. Ja tämä kyttäysköhän se jotenkin jutun selvittää. Koko äijä joutaisi eläkkeelle ja tilalle nuorempia voimia tai yhdistää pitäisi kaupungin poliisipiiriin. Mikä helvetti se nimismies. Muinaisjäänne, Ruha manasi kylmissään.
Tuli jo puolipäivä ja alkoi vetäytyä pilveen. Tuuli pohjoisesta oli saanut lisää voimaa. Sinisin huulin Ruha koetti liikehtiä, mutta silti tuntui kylmältä.
jat.

VARMOJA

ELONMERKKEJÄ!
***
Kuin ohjelmoituna, kellon lähetessä 3. Herra Parkki nykii äijän hereille. Konstit sillä kyllä riittää lannistamaan nukkumishalut. Könyän konneen ääreen ja yritän antaa elonmerkkejä rakkaaseen YÖKIRJAAN.
***
Täristen sormi etsii näppylää, mutta osuu väärään , siihen naapurinäpykkään, pyyhin poiis ja uusi yritys. Osuu oikeaan mutta painaa liian kauan ja pitkä rivi samaa kirjainta ilmestyy näyttöön. Yksitellen yritän poisttaa liiat, mutta Herra kiusaa ja pitkä pätkä kirjotusta kuolee.
***
En anna periksi vaan sitkeästi tökin uusiksi.. Ja katso ajan kanssa postao etenee ja antaa elonmerkkejä kanssakulukijoelle… Tässä vaeheessa kiitoksensana teillle jotka jaksatte seurata vaivalla synnytetyä tekstiä, virheissä riittää!!!!!!!KIITOS <3 <3
***
Katon ikkunasta ulos auringonensisäteet kultaataustan metsän puut. Koleaa + 10. Moni etsii toppatakkia hyisessä pohjoistuulessa eteen päin tarpomiseen. Mummo selvinny toistaiseksi helpolla - umpihanki puuttuu.
***
Höpinämyllyssä laakerivika.Sanat mulkkaa puolelta toiselle. Sanavarastosta karannu valistuneet yksilöt kesälaitumille ja juhannus on kova sana, votkalla vahvistettuna.. Saa nähä konsa palaavat!
***
Matalapaineet työskentelee kiitettävästi, että meillä surkeaa olisi. Nyrkkipoistia lähettää katkera kansa Ylämummon taivasteltavaksi. Sanktio puree että te nöyrät olisitte. Sateenkaari sopimusen merkkin on sateenkaariporukat ryvettäneet. Vedenpaisumus on lähellä - ölkaamme valppaat!
***
Innokkaalla taivaanrannanmaalarille työtä tyrkyllä, mutta kehtaako se? Tuskimpa vaan. Kalijaa riittää ja sosijaalihuolto soppaa tuo. Antaa tulla vettä tupaan, ponttoonit tilattu.
***
Pois pilattu on pyhät sakramentit. Lapset opetetaan vain ryyppäämään ja puhumaan rumia. Seksiä pennulle suut ja korvat täyteen. Aikuisten leikit on alettava jo varhain, jotta siinä touhussa täydellinen olisi. Orkankeli on puöli ruokaa ja toinen puoli sitten roskaruokaa ja huumetta.
***
Uusi uljas ja valistettu sukupolvi muhii jo koeputkessa.Aah mikä autuus ja auvoinen tulevaisuus onkaan Telluksella v.2500. Ken elää se näkee, tai sitten ei. Kaikki on mahollista!

SATURUNOJA

TAIKAMETSÄN TARINOITA. 18
Kirjoittanut Oiva Pennanen
-----------
1. RILLI-KOIRA
Koira huonosti havaitsi
esteet tiellä kulkiessa,
siellä kompastui kivihin,
kaatui kuoppiin jatkuvasti.
Koira lääkärin tapasi,
meni koira tohtorille,
hetken tutki ja havaisi,
koira melkein on sokea.
Rillit määräsi hopusti,
tuli Rilli-koira siitä,
nytpä hallitsee hyvästi,
Rilli-koira tiukat paikat.
-
2. KEPPI-KOIRA
Keppi-koiralla kepakko,
oli tiellä kulkiessa,
sattunut pahoin käpälä,
oli tiellä kulkiessa.
Ikä painoikin kovasti,
tukea kun keppi antoi,
eipä kaatua halua,
koira tiellä kulkiessa.
Keppi-koiralla kepakko,
oli tehty taidokkaasti,
pantu hienoja heloja,
kaiverrettu korkokuvat.
-
3. HATTU-KOIRA
Oli kerran Hattu-koira,
hattu päässä se kylillä
kuljeskeli keikarina,
perin hienona maleksi.
Tuli tuohon toinen koira,
sillä reppu on selässä,
tervehtivät toisiansa,
hatun nostaa korkealle.
Toinen koira kiukutellen,
Hattu-koiralle murahti:
-Hattua ei käytä koirat,
se on haittana ajossa.
Hattu-koira nosti lätsän,
sanoi: Kuulehan vähäsen,
parempi on hattu päässä
mitä velkoja repussa.
-
4. KORVA-KOIRA
Korva-koiralla komeat
oli korvat suurenlaiset,
niillä kuunteli kotona,
vieraissakin varmisteli,
ettei rosvoja lähellä,
varas, konna vaanimassa.
Korva-koirasta tulikin,
valtakunnan vahvin vahti,
joka kuunteli kolinat,
sekä pienet kilkahdukset,
Hiiri-Herkonkin hyminät,
Kolli-kissan kuorsaukset.
Eipä lapsia pelota,
Korva-koira vahtii aina,
ettei sattuisi pahoja,
pienten lasten leikkiessä,

SANOITUS

SUVILAULU.
(säv: Suvivirsi)
***
Nyt keskikesän aikaan
kauneuttaan luonto suo
lintujen laulut kaikaa
ja tuuli tuoksut tuo
pilvetön taivas tuolla
huikean sininen
ja näen joka puolla
maiseman kauneuden.
-
Jossakin käki kukkuu
vuosia ennustaa
vai harva nyt vain nukkuu
kun on niin valoisaa
ja villiruusut tuoksuu
se aivan huumaa pään
auringon punahehkuu
nyt ihailemaan jään.
-
Jossakin sirkka soittaa
pienoista viuluaan
ja haarapääskyt koittaa
syömistä saalistaa
hiljaista luonnonrauhaa
on tienoo tulvillaan
jossakin koski pauhaa
sen kumun kuulla saan.
-
Yötön yö mulle antaa
tuo tunteen auvoisen
kun katson järven rantaa
mielessäin aattelen:
-On Suomen kesä varmaan
kauneinta mitä on
se poistaa mielen harmaan
ja antaa nautinnon.

SKETSI

KOVA POEKA
***
- Katohan ite! Miten se tie on nuin kattelussa?
- Hän? A-alakko he-heti vittuileen...
- Ehän minä vittuile. Huomasin vaen, että aeka tarkkaan käötät tien koko levveyven. Et kae sinnoo ryypänny? Uskovaenen mies?
- -kele! Jo-oos ei suu mee suppuun, s-ee tu-tukitaan -tana. Oo-oon minä vaen semmonen poeka..
- Kovahan sinä poeka, en sitä kiellä. Ihimetelin vaen kun alakuviikosta oot alakanu! Ekkö sinnoo läpiraetis mies?
- Ennen e-en oo tippaa ma-maestanu
- Sitähän minäki- Ei oo kelevannu kun oon tarijotellu.
- Ru-rupesi niin vi-vituttaan. Pakko he-helepottaa -tana
- Mikä se niin? Persu ei ota raskaasti mittää. Tehän kierrättä kaekki vastuut.
- Si-siksi kun ne vihirijät vie Su-suomen koko-konkurssiin. Ny oes Hakka-raeselle tö-töetä.
- Vituttaa ne vihirijät minnuaki, vaen temokratijassahan tässä elellään.
- Va- vaen kun kaekki ki-kielletään. Sa-saatana että vituttaa!
- Otahan ryyppi, siitä se helepottaa...
- -tana! Ny se vasta vituttaaki. Kossu loppuu. Ennää y-yksi ku-kullaos.Sa-shaatana kun pyörii!....
- Nukuskelehan siinä nurmikolla pää seleväksi. Saatiin sininen hallitteen nii ei muuta huumetta tarvitakkaa!

KOPRA--97

Mörkö-Martti piti poistaa listalta, vaikka se suorastaan kiehtoi salaperäisyydellään. Mutta täytyihän tosiasiat tunnustaa. Taksimies jota Ruha oli haastatellut, oli varmaan erehtynyt hahmossa. Kuka olisi isokokoinen ja roteva. Mieleen tuli väkisinkin Rampe. Se porukka pitää pistää todella tarkkaan seurantaan. Mutta kun se miehistöpula. Ruhan jos siirtäisi täysin postaamaan Tanen porukkaa. Helvetti kaikkiaan, tämä nimismiehen asema kovin turhauttaa. Pyytäsiköhän kaupungista virka-apua. Se voisi olla hyvä siirto. Sitä pitää harkita. Uupunut Kopra vaipui rauhattomaan uneen.
***
Silmät harottaen ja pää raskaana Kopra nousi vuoteeltaan. Ohimoita jyskytti ja niskakin tuntui olevan jumissa. Ei tämä ollut ihmisen työtä. Pieneksi aikaa uni vie harmit unohdukseen. Kohta kuitenkin samat ongelmat vaanii edessä. Kopra otti kännykän ja valitsi kaupungin poliisipäällikön numeron:
- Tässä puhuu nimismies Kopra, päivää! Hyvä veli! Auta miestä mäessä. Vai onko sinulla kuinka tiukka tilanne.
- Hyvin on pullat uunissa. Ei olekaan muuta kuin ne Pikkulan poikain rötökset. Se epäonnistunut pankkikeikka ja se Hupilan pamaus. Molemmat tutkinnat ovat selvät, mutta syylliset ovat vielä karkuteillä. Onko niistä mitään kuulunut?
- Ei minkäänlaista havaintoa. Lieneekö vekkulit uponneet suohon. Tuo Lehmisuo on iäksi vievää. Siunata saa joka sinne joutuu. Pojilla oli auto hajonnut sen suon taakse. On arveltu, että pojat lähti pimeässä oikaisemaan suoraan kylälle. Piru heistä tiennee. Mutta oli minulla asiaakin. Tarvitsisin pari konstaapelia postaushommiin. Minulla vain kaksi loppuun kaluttua miestä täällä. Turhalassakin yksi partio pitää olla.
- Kyllähän meillä henkilöstö on vissiinkin eri tasolla. Voin minä antaa parin sinulle viikoksi. Katsotaan sitten riittääkö se. Nämä ovat huippututkijoita jotka lähetän.
- Selvä ja kiitoksia! Käske ilmoittautua Matkapirtillä. Ei tässä ehdi kun aamupuuron hotkaista. Hyvää päivänjatkoa vaan sinne sivistykseen täältä Junttilasta.
- Heh! Eipä tuossa lie eroa. Palaillaan! Vahvistusta tulee!
***
Kopra ja Laakso lopettelivat aamupuuroaan. Mieli oli odottavan virkeä. Tänään tulisi vahvistusta ja ehkä tulijoilla oli uusia näkökulmia oleviin ongelmiin. Tänään näytti tulevan aurinkoinen päivä. Ainakin aamusta. Mutta saattaisihan se jo illalla sataa. Koskaan ei tiennyt näistä syksyisistä säistä.
jat.

EILISEN

RIEKALEITA.
--
Vaalea kesäyö huokailee rajusti puiden oksissa, Puut kumartelee voiman edessä ja vilkuttavat oksillaan ohikulkijan rajussa syleilyssä. Harmaana yötaivas katsoo kyynel silmässä kaatuuko kukaan?
***
Eipä aikaakaan kun Tuuuli saa aikaan muutakin kuin sanomista. Ryskyen kaatuu kuusivanhus. Syvänvika, sannoo metsuri. Tekomies ei kauaa käsiään kahtele kun tarttuu toimeen ja ryty kuuluu kun poika painaa. Ei ota lainaa, vaan tulee toimeen omillaan.
***
Taito tallessa ja vasara ja hohtimet. Nippu aetalankaa ja järki päässä niin saa jo ihmeitä aikaan. Suuret sanat ei suuta halkase eikä saita sanojansa syö. Tekomies tekee eikä kysele.
***
Hetki heijahtaa ja vesi virtaa, ennen kun eilinen on huominen. Periaatteessa vuuen päästä ollaan taas samassa päivässä, mutta onko se sama? Kysyy hän ja vastaa itse: Ihan sama.Ehkä jottae uutta on opittu, tae sitte ei!
***
Eilisen riekaleet lojuu lattialla ja huominen jo tekee tuloaan Taitaa tulla hyvä päivä? Se näkee ken kokee. Katiskassa veden eläviä ja hapen puutteeseen kuollut piisami.Piru räpiköi merrassa ja televerkossa ite saatana!
***
Sen siitä saa kun kaikkensa antaa. Tuhkat viiään pesästä eikä mitään tule tilalle. Pilalle menee maitotuotteet auringossa eikä lihapala kauaa paikallaan pysy. Lihansyöjät liikkeellä jo aamusta. Musta saa antaa merkin menneestä. Tapolan Musta on pelkkää veripalttua. Paltto yllä tarkenee kyllä kovassaki tuulessa.
***
Työstä tekevän tuntee, sekasorrosta typerän. Kaiken keskellä kesäinen päivä ja synkeä on syksyinen yö. Siitä se lähtee jos ei jo palaa - vaikka salaa postipankista meinaan. Vaekka sehhii lie jo eilistä.

RUNOSATUJA

TAIKAMETSÄN TARINOITA.. 17.
Kirjoittanut Oiva Pennanen

1.MIKÄ MÄTTÄÄSSÄ SIHISI
Siellä jossain heinikossa
kuului viehkeä sihinä,
mikä kumma kulkemassa,
ruohonjuurien lomassa.
Pieni käärme kiemurteli
niityn kukkien seassa,
kaatui heinä kulkiessa,
niitynkukkaset lakosi,
Käärme kutsui kumppaneita,
lyömään leikkiä kedolla,
vihelteli viehkeästi,
kutsun kauaksi lähetti.
Lämpimänä päivä paistoi,
käärmeet tanssivat kedolla,
sihisivät riemuissansa,
kylki kyljessä mateli.
-
2.KUULUI KAUEMPAA KUKUNTA
Käki kuusessa kukahti,
pienilintu viestin kuuli,
siihen vastasi vasiten,
liverteli riemuissansa.
Leivo laulaja parahin,
nousi tuonne taivahalle,
sieltä laulunsa lähetti,
viestilaulun varmisteli.
Kevät tullut on todella,
kuuli kaikki kumppanitkin,
lauluun yhtyivät ilolla,
koko luonto lauleskeli.
-
3.VÄSTÄRÄKKI KEIKUTTELI
Västäräkki pyrtöllänsä,
viittoi terveiset sinulle,
oli tullut pitkän matkan
tänne Suomehen lomalle.
Sieltä jostain Afrikasta,
tänne lentäen lehahti,
keikutteli pyrstöänsä,
madon muutaman metästi.
Västäräkki rämpytteli,
pyrstön viuhkaksi levitti,
soitti kauniin biisin meille,
sitten muualle lehahti.
-
4.OLI SAMMAKKO SOLAKKA
Sinä sammakko solakka,
pitkäkoipi hyppelijä,
hyppää lampeen loiskimahan
rupikonnan kumppaniksi.
Mietti sammakko solakka,
konnaa katsoi kauhistellen:
- Naama näppyinen sinulla,
kaveriksi voinko tulla?
- Vaikka muoto on minulla,
rupinen ja näppyläinen,
mutta kultaa on sisällä,
ystäväkses tahdon tulla.
Loikki sammakko vetehen,
rupikonnan kumppaniksi,
siellä yhdessä asusti,
kesän kaiken kumppaneina.
-
5.LINTU LAPSELLE LIVERSI
Lauloi lintu pensaikossa,
oksan päällä soinnutteli,
sävelen niin ihmeellisen
kauniin biisin helskytteli.
Tyttö pieni kuuli tuota,
laulelijaa laatuisinta,
unhoituivat pienet huolet,
kaikki murheet kaikkosivat.
Viestin kauniin kertoi lintu,
kesän kuulutti tulevan,
tänne kylmään Pohjolaankin,
hetken viipyy riemunamme.
-
6.PILTTI PIENI NUKKUMASSA
Nousi päivä metsiköstä,
uusi valkeus yleni,
näki lapsen nukkumassa,
piltin pienoisen unessa.
Pieni päivänpaiste sattui
poskelle Idan unisen,
kutitteli kiusallansa,
jopa silmäänkin satutti.
Päivänsäde vekkulisti
vielä kaivoi poskeen kuopan
hymyilikin lapsikulta,
säteen kanssa naurahteli.

7. KiISSAN KELLOT KILKATTIVAT
Niityllä on kukkasia
monen muotoista, väristä,
keltaisia, valkoisia,
sinisiäkin monia.
Kilkattivat kissankellot,
tuuli niitä kun helisti,
päivänkakkaroiden lehdet,
ennusmerkkeinä olivat.
Ohdakekin suurenlainen
kesätuulessa suhisi,
paljon suurempi on muita,
oli niittyjen kuningas.
Kauniita on niitynkukat,
niitä niin monen väristä,
jokaisesta virkistystä,
saa niityllä kulkiessa.
-
8.KASVOI KERRAN KAUNIS KUKKA
Kasvoi kaunis niitynkukka,
ojanreunalla yleni,
kauniimpi kuin toinen laisin,
ylivertainen peräti.
Terälehdet tihkui mettä,
väri loisteli punaista,
kukka tuoksui huumaavasti,
tuoksu laajalle levisi.
Suuri saapas kukkaa polki ,
kauniin turmallaan tuhosi,
maahan ruhjoi kaunokaisen,
kedonkukkasen ihanan.
Suri tuota pieni Liisa,
Marja tyttönen murehti,
eikö koskaan kasvamassa,
niityn kaunotar komea.
Kesä jälleen tullessansa,
tuopi niitylle värejä,
kesän meille saapuessa,
kukat nousee taas ihanat.

SANOITUS

AITTA
-Koivu valssi-

Lahonnut varmaan lie
vanha aitta - hirret sen
sen harmaaseen pintaan
kaiversin sydämen.
Aika tuo muiston suo
ikävä kun ahdistaa
ja muistoissa elän
hetket nuo uudestaan
tunnelman herkän
siitä rintaani saan.
-
Vieläkin muistan
herkät hetket
yhdessä aitalle
teimme retket.
Hirressä
säilyy ain
muistojen kaiverrus vain
-
Muistat kai
hetket nuo?
Tiemme vei
koivun luo.
Kuoreen sen
haaveillen
piirrettiin vain sana tuo.
Milloinkaan ei jää unhoon aika,
jonka soi meille öinen taika
varjossa koivupuun
hohteessa kultaisen kuun.
Tiemme kun toisaalle veivät,
hetket nuo unhoitu eivät
Taas on syys,
yö ja hämäryys,
mut jäi meille suven ystävyys
-
Oiva Pennanen

RUNO

NAISEN MURHEET
Kirjoittanut Oiva Pennanen


Kovin on mieleni apea,
mieli musta mielettömän
kun on kurkussa etova
tunne täysin kummallinen.
-
Nenä naapurin vinossa,
silmät suuret sirrillänsä,
mua katsovai kahesti,
kolmestikin kurkistavi.
-
Muutkin naapurit ikävät
suuta mulle soitelevi
vasten lärviä sanovat
juorupuhe pontimena
jutut joutavat typerät
nuoren naisen turmioksi.
-
Olen itkenyt monesti
surrut rankkaa kohtaloa,
raivonnut sekä rukoillut,
suruun syönyt suklaatia.
-
Olen ootellut osaton
vuotellut oon jatkuvasti
milloin tuttuni tulevi,
hupsu heili saapunevi.
-
Eipä innosta isommin
karkauspäivä kaikkinensa
hamekankaat ei kosinnat,
maistuu silti viinijuoma
-
Heili mielessä minulla
kainaloonsa päästä tahdon
aivan sielua lähelle,
siellä murheet lieventyisi.

SKETSI

HIILIJALANJÄLÄKI.
***
- Parempaa päevää talloon1
- Kah, toveri lähteny kylille.
- Lähin ku en saanu sijjaesta.
- No, mitäpä oot ropottanu?
- Seon mulla ny vaeheessa.
- Jaa ekkö hoksaa mille alakas?
- Sitäpä oon äplistelly millekä rupijaes?
- Oon kyllä huomannu, että sulla jää tuo hiilijalanjäläki olemattoman pieneksi.
-Joo se pittää aatella luontuva. Ei pijä hötkyillä turhija. Akka tienaa senverran, että pystyy leipäpalasella hankaan tuota kapijaa kohtaa.
- Täh! Äskön sanot jottae vaeheesta?
- Oekein älysit, joka sinasä outuva. Joo oon siinä vaeheessa, että oon pari viikkuva funtsinu oesikko siinä mittää mieltä väärää jos ostasi kitaran.
- KITARAN?? Mitä sinä sillä? Ossaakko sinä ees soettaa. Harppuva jos havittelet sen tajjuisin.
- Ehän minä ees tajuva mussiikista, turhaa rämpytystä. Vae oesi se soma katella kun kitara roekkusi seinällä. Varmaan kiihottasi mielikuvia. Rokkareilla seon elo meleko hurijaa.
- No jaa. Heitä helevettiin tuommoset huppaelut ja asetu asijaan. Osta riippumatto voet funtsija riippumattomija haaveita. Siihen kitaroeta tarvita,
- En minä semmosija. Herraen kotkotuksija lisäksi akka saa uutta vettä myllyysä. Muka minnoon laeska. Saakeli aena haokutaan vaekkei tee mittää!

KOPRA--96.

Pankkivirkailija Irmeli Koppelo, iso ja vankkatekoinen nainen järjesteli raha-asioita. Taas oli kohta päivä pulkassa. Pääsisi jälleen salille punnertamaan painoja ja viemään jumppaohjelman läpi. Sen jälkeen omaan osakkeeseen vähän lepäämään. Illalla sitten hiukan viihteelle. Ehkä huurteinen pari.
Irmeli kuuli ulko-oven käyvän. Nopeasti hän oli valmis palvelemaan asiakasta. Odottavasti hymyillen hän katsoi ovelle. Hän hämmästyi kun teinipojan oloinen mies astui ovesta sukkahousu naamio kasvoillaan. Pojalla oli jokin vaate kätensä päällä jolla osoitti virkailijaa.
- Tämä on ryöstö. Setelirahat tuohon muovipussiin, Simo komensi. Hänen poikamainen äänensä meni jännityksestä aivan kimeäksi.
- No, no poju! Onkos se sormi joka minua osoittaa pistooli? Mene kuule hiekkakasalle leikkimään leikkejäsi tai minä tulen ja lopetan leikit lyhyeen, Koppelo sanoi ja nousi täyteen satakahdeksankymmentä pituuteensa.
Simo valahti kalpeaksi ja säntäsi ovelle päin. Koppelo nauroi härskisti ja huusi perään:
- Hei rosmo! Sinulla jäi tuo muovikassi. Irmeli Koppelo jatkoi töitään kuin ei mitään olisi tapahtunut. Ensin harkitsi, että soittaa poliisille, mutta huomasi sen vaihtoehdon aivan huonoksi. Illan suunnitelmat menisi ihan pilalle. Puhuupahan huomenna johtajalle. Tehköön kuin haluaa!
Simo ja Mörtti juoksivat peräkanaa autoon ja saman tien Pösö lähti Turhalan suuntaan. Rauhallisesti. Kukaan ei siihen huomiota kiinnittänyt.
- Saatanansaatana! Perkeleen amatzooni! Vittukin oli korkealla kuin hirvellä. Se oli kyllä viimeinen pankkikeikka minulle. Jumaliste kun hävetti. Meinasin minä sitä akkaa potkasta vittuun, mutta en kehdannut sotkea kenkääni.
- Kuka se nyt munasi? Mörtti uskalsi tiedustella.
- Pää kiinni! Mietitään miten saadaan syömistä.
***
Koprasta tuntui tilanne epätoivoiselta. Tuntui, että kaikki oli jo tehty, eikä mitään saatu aikaan. Ajatus etsi kuumeisesti seuraavaa siirtoa. Kuitenkin kaikki tiet oli kuljettu loppuun. Pojat? Pirustako niitä osasi etsiä. Suo oli laaja ja pohjaton. Vaatii vain lisää uhreja. Parempi pysyä kovilla mailla.
Kopra käänsi kylkeään Matkapirtin pehmeällä vuoteella. Puron Penttikin oli pysynyt kotonaan. Tosin ei ollut uusia ruumiitakaan tullut. Tanen sakki? Se kyllä epäilytti vieläkin, vaikka Tane oli selvästi avoin ja yhteistyöhaluinen.
jat.

YÖTTÖMÄN

YÖTUNTOJA
***
RAKAS YÖKIRJANI kirjoitan puitteet tälle hetkelle. On kesäk.19, klo on3. Ympärillä humiseva hiljaisuus, vain pakkaskonneet taustlla.Ikkunannn takana lempeäkesäyö,on vaiti lintunen. Näin ollen mielikuvitus lähtee lentoon. Huomaan:
***
LEHEMÄT lentää , sielu saa siivet. Ihimeijen aeka on tässä ja ny. Taekurit parveilee vippaskonstejaan näötellen. Vae taijat on taekurilla, mutta epäuskosella ei mittää. Tae tietenki se epäusko ja kyynisyys. Onko se hyvä vae paha? Piruko nämä tietää. Pittää tavatessa kysästä.- Pirulta.
***
KÖYHÄSSÄ on rikkaan alku. Tuskin köyhällä on varraa sijottaa senttisä kun syyväkki pittää. Laenarahalla eijoo silimijä
Sijoitukset pieleen niin jo alkoi alamäki. No mitäpä rikkauksilla, taevaassahan poijalla koti on.
***
Johtotähti ojassa ja kuskilla paha olla. Nääs polla ei säteile. Tsernopyl kaukana ja mennyt päivä. Haamut liikkuu usvan lailla vain silmien kohdalla mustaa. Näkeekö? Älä kysy vaikeita! Haikeita on muinaiset muistot ja puistot työntää rikkaruohoo - voi puutarhuriparkaa.
***
HASSUNA kulukiissa maailimalla , kunhan kotona AsiAllinen ja hyvänmallinen paidan kaa tai ilman. Iliman jos on - niin tullee halavaksi Jos taas hakkee taksi niin maksa kaksi ja ota kolmosta.
***
MUUTTO etelään kurkiauran siivillä olisi elämys, johon rohkeus ei riitä. Se siitä ja sen kestävyyvestä. Nuori nahka vennyy ja vannuu, vaan ei ratkija. Juomaan ratkijjaa jolla on heikko tahto.Vastustuskyky olematon ja muutaman pullon jälkeen loppuu pijätyskyky. Eipä kelepaa polliisikouluun.
***
TOKI tosiasian voi löytää rasiasta kunhan ei ole suuri. Sillä suuren kanssa rasia on vaikeuksissa ja muuttuu arkuksi? No, väliäkö sille oli matti tai ville. Kunhan sukuun tulee ja menee mukiin!
***
ASIJAlistassa on häekkää joten siirretään homma huomiseen jos se hyväksi huomataan.

RUNOSATUJA 16.

TAIKAMETSÄN TARINOITA. 16
Kirjoittanut Oiva Pennanen

1.POSSU PUUSSA
-
Oli melskettä pihalla,
touhuilua tantereella
ennen laskua hämärän
syksypäivän iltasella
auringon juuri laskiessa
taakse metsien sinisten
punapilvien lomahan.
Kertoi kissa Kurrilainen
vaaran vaanivan lähellä,
tuolla metsän laitamilla,
koivun koukkuisen kohalla
ison kannon juuren alla,
onkalossa niin syvässä.
Hehkui silmät Kurrilaisen
välähti salaman lailla,
kun se katsoi possulaista,
sikaa pientä niin poloista.
Possu pullea värähti,
sojotti suorana saparo,
pakosalle possu pinkoi
metsän synkeän sisälle.
Kuului kummaa kurnutusta,
possu valkeana vapisi,
korskui kärsä käppyrässä,
kuunteli hörössä korvin,
onko turma saapumassa
vaara viemässä mukana?
Sitten possu nousi puuhun,
oksanhaaralle livahti,
sinne laati pienen kuplan,
tammen oksalle tekaisi,
nukkui siellä rauhaisasti,
kunnes päivällä heräsi.
Aika veitikka on possu,
väriltää n sika sininen!
Kummallinen possulauma
Possu läävästä livahti,
tuli tallitunkiolle,
tonki pellolla perunat,
sekä hiukan porkkanoita.
Pian tulivat muutkin possut,
porsaslauma kummallinen:
Yksi porsaista sininen,
kaksi vihreän väristä,
yksi mustan kirjavakin,
muutama toki punainen.
Oli pellolla rapakko,
sinne painui kaikki possut,
emokin oli mukana.
Röhöttivät lammikossa,
kaikilla saman väriset
paidat pikku possuleilla.

2. POSSUJEN SYKSY
-
Syksy saapui huurteisena,
tuulet tuikeat puhalsi.
Pikkupossut kylmenneinä
vilun kourissa vapisi.
Kohta varmaan purkaa lunta
aivan valtavat kinokset.
Kuinka pärjää pienet possut
sylissä kolean talven?
Tuumailivat tunnin, kaksi,
miettivät peräti päivän,
miten vetreinä pysyisi,
notkeana kaikki koivet,
saparotkin suojattava,
säilyisi sulana korvat.
Possut pisti hösseliksi,
hirsimetsähän menivät,
kaatui männyt mätkähdellen,
hongat horjahti hopusti.
Pienet possut ahkeroivat,
laulelivat työn lomassa:
- Tästä teemme pirtin pienen,
suojaksi sikaporukan,
jottei pääse kylmä talvi
puraisemaan hännänpäästä.
Takan loimussahan meidän
niin on lämmin possutella
oman pirtin permanolla.

3. NORSU JA SIKA
-
Olipa Sika Sininen,
asui puussa korkealla
kaverina Norsupoika,
se oli vaaleanpunainen.
Onnen tuulet heille lauloi,
joskus myrskykin murisi
talon pienen sokkeloissa,
nurkkalaudoissa volisi.
Oksa heilui kiikutellen
uneen kummankin kaverin.
Satoi lunta hiljallensa,
kärsä poikien tuhisi.