Sivut

sunnuntai 15. syyskuuta 2019

SITÄ

SANO.
Että kyllä seon tänä päevvänä tarkon ohojattua immeisen maallinen vajellus. Jo pienestä piiäen valavotaan tulleeko tulokkaasta tolokku eläjä. Jos on jottae poekeemaaa niin remonttiin.
***
Jos kaekesta huolimatta kakarassa henki pihisee niin kamala rässi päälle, että tuosta hyvä tulisi. Jos näöttää että älli on hakusessa niin tekoälyä pönttöön ja imlanttija nahan alle.
***
Eiköön tuosta voes valeasulla valella viisaan miehen, sen kolomannen - sen vaetelijjaan?. Ei tietekkää KOLO manneja vaan tavan valakolaesen, irtoparralla? Viisaus kyllä riittää vaen rohkeos puuttuu? Luvatahan voe - tottuus on toinen. Voesko niitä mitenkää suaha tillaokseen?
***
Nälkä on vieraana ja vie tuhkattii pesästä. Tilalle tuo murhetta ja tuskaa. Syksyn ruskaa on hyvä katella akkunasta. Ulkona viimat vinkuu eikä oo tilaa majatalossa ...
***
Kuitenkin kaikitenkin. Pakkanen panee ja viima purasee, onni potkii ja kohtalo hymyilee, mutta ei pie uskuva houkutuksia vaan jämysti pittää tuulesta kiinni

Ei kommentteja: