YSTÄVÄ

Oli kerran minulla ystävä hyvä,
häntä muistelen useinkin vielä
oli häntä kohtaan rakkautein syvä
häntä vieläkin kaipaan ,en kiellä.
-
Hän oli niin kaunis katsella
häntä ihailin ,seurastaan nautin
usein ystävyytemme varrella
hänet mielellään syliini otin.
-
Oli hän kovin lempeä luonteeltaan
oli hänellä olemus lampaan
mutta jos häntä satuin torumaan
näin suustansa sudenhampaan.
-
Niin paljon me yhdessä kuljettiin,
pihapolkuja metsäteitä
usein toisemme syliimme suljettiin
ei estot ne estäneet meitä.
-
Usein sattui kun asiat painoivat
kun mun oli pahamieli.
sinun silmäsi suruisna katsoivat,
kohta lipaisi poskestain kieli.
-
Heti aikaisin aamulla lähdettiin
sinä koira ja minä isäntä
tuonne männikkömetsiin me kuljettiin
riemukkaasti sun heilui häntä.
-
Oli vaikeaa sinusta luopua,
sinuun kun paha tauti iski
tahtoo vieläkin mieleen muistua,
olit KOIRA et mikään piski.