Sivut

tiistai 27. maaliskuuta 2018

KOPRA--10.


- Sittenkin olisi pitänyt ottaa ne tupakkavehkeet. Eihän keikka voisi enää pahemmin ketuille mennä, Simo tuskaili ja haparoi käsillään pimeydessä.
Hän yllättyi mieluisasti kun käsi sattui johonkin pehmeään. Olisiko niin hyvä tuuri että sängyssä olisi huopa tai täkki. Nyt hän huomasi että sängyssä oli patjakin. Vilusta hytisten hän tarttui peittoon. Sänkyyn kömpien hän veti peitteen päänsä yli. Vaikka hän oli vasta äsken nähnyt ihmisen murhan, se ei häntä pahemmin vaivannut. Mikä puli lie ollut? Ei rottaa arvokkaampi. Siitä ei kannattanut muistolauseita kirjoitella. Olihan oma henki säästynyt. Näissä mietteissä hän vaipui syvään uneen.
***
Poliisin Saab kulki sallittua satasta. Konstaapeli Laakso ajoi ja Ruha istui vierellä. Nimismies Kopra halusi aina istua takapenkillä. Ehkä kuvitellen sen olevan arvokkaamman näköistä. Olihan hän nimismies. Suuren kihlakunnan korkein viranhaltija turvallisuusasioissa. Kansan turva!
-Milloinkahan ne tänne käpykyliin antavat uusia autoja. Täällähän niitä hyviä autoja tarvitsisi. Hesassa riittäisi aivan hyvin polkupyörät, Laakso tokaisi ja löi nyrkillä Saabin mittaripaneeliin.
- Eihän ne nyt tänne, eihän täällä tapahdu rikoksiakaan. Tilastothan sen todistaa. Kieltämättä sellainen Mondeo olisi melkoinen kulkuväline pidemmälle matkallekin. Mutta ei, ei, niitä meille ei anneta. Mutta ajatellaanpa sitä murhaa jos siellä Pikkulassa on sellainen tehty. Minä en muista koko virkaurani aikana tapahtuneen murhaa tässä piirissä. Täällä Huimassa pieksivät kerran puliukot keskenään yhden henkihieveriin. Mutta kyllä siitä kai vielä tuli aivan juomakelpoinen, Kopra sanoi.
- Kyllä minäkin sen tapauksen muistan. Eikös se ollut Lökö-Rami jota ne mukiloi? Mutta olen kuullut. Vielä aivan kelpo juoppo siitä tuli. Koneisto kestää vaikka mitä liuotteita, Ruha kertoi ja katsahti samalla Kopraan..
- Kukahan niistä vekkuleista olisi joutunut puukon eteen. Ja kuka oli siinä puukon jatkeena, Laakso pohti.
- Kohtapa se nähdään, juuri ohitettiin Huiman ja Pikkulan rajaviitta. Onko enää vajaa kymmenen kilometriä? Eipä olekaan tarvinnut täällä peräkylässä aivan äsken käydä. Kaipa se porukka sitten on täällä niin rehellistä. Taikka sopivat keskenään, ilman poliisia, pikku kolhunsa. Kyllä kai se melko turhaa on lähteä tuolta Turhalasta asti tänne jotain polkupyörävarasta jahtaamaan, Kopra pohti ja alkoi etsiä hattua ja käsineitä jotka oli laittanut istuimelle.
Saab kaarsi K-maatalous Pullin eteen. Kauppa oli vielä kiinni. Luultavasti tapahtuneen vuoksi. Muutama ihminen käveli hermostuneena kaupan edessä käyden välillä vetäisemässä kaupan lasisenoven rivasta.
jat.

Ei kommentteja: