Sivut

sunnuntai 2. joulukuuta 2018

JATKIS

KULTATUKKA - 8.
Hän ei ehdi sanomaan mitään,kun hevoset syöksyvät raviin. Silmukka kiristyy ja Ollilta menevät askeleet sekaisin ja hän kompastuu,mutta tapahtuu ihme.;hevonenkin kompastuu polulla ja kaatuu puunoksan painaessa köyttä.
Verovouti kiroilee ja kiskoo köydestä,viimeisillä hengenvedollaan Olli huutaa:
-Kreivi on ystäväni,miten uskallatte tämän minulle tehdä!!
Vouti ei kuuntele,mutta etumiehenä ollut mies kuulee mitä Olli sanoo,pelästyy ja menee kertomaan asian toisille miehille. Kohta koko joukkio pysähtyy ja verovouti huutaa:
-Mitä helvettiä tämä on??
-Miksi pysähdyimme,mars matkaan! huutaa vouti,mutta kukaan ei lähde. Miehet kertovat voudille ,että
- Moukka sanoo olevansa kreivin ystävä ja emme halua itseämme ruoskittavaksi.!
Verovoutia ei enää naurata ja hän tulee mullasta likaisen Ollin luo ja sanoo:
-Onko totta mitä miehet puhuvat?

Suuttunut ja ylpeä Olli sanoo:
-Hän on ystäväni,olen hänen metsässään puita hakkaamassa isäni kanssa,tänäänkin.
Vouti sanoo:
-Valehtelet moukka,kreivit eivät tunne tuollaisia moukkia!
-Me annamme sinu täälä metsä ne raipanisku ,sanoo etumies.
Vouti huutaa:
-Minä määrään täällä ja viisitoista raipaniskua saat kun et hattuas päästäis nostanut ja valehtelusta,etköhän opi poika! huutaa vouti ja hyppää ratsaille.
Ja niin Olli köytetään isoon puuhun.Hänen ranteensa iho on hiertynyt rikki,vaatteensa ovat hajalla äskeisestä ryöpytyksestä. Henkikulta on kuitenkin vielä tallella.Hän ei sano mitään kun miehet repivät paidan hänen päältään. Vouti huutaa taas:jat

Ei kommentteja: