Heittelen vanhankansan mallisia riimirunoja nykykansan ällisteltäväksi. Runot ovat kaikki omiani, jonkulaesessa mielenhäirijössä rustattu. Runot on ilmaistu murteella ja ilman. Huumoriakin koitetaan pitää mukana. Kommentit olisi kivoja Tervetuloa vaan katsastamaan miten riimi soi! Toisen blogini osoite on: http://oivapenna.vuodatus.net/ TERVEMENOA!
perjantai 11. huhtikuuta 2014
MUMMOT
Eilen huomasin sen, olen onnellinen
kun en ole kuin naapurin muija
vaikka hoikka se on, asultaan moitteeton
mutta nieleltään oikea nuija.
-
Kuulkaa kun kerron sen, kuinka voi hirmuinen
toinen ihminen toiselle olla
varmaan ymmärrät sen, kuinka nyt vihainen
olen kun naapuri on täysi nolla.
-
Lumikolalla hän, kinoksen hirveän
oveni edestä syrjään työnsi
opastin häntä vain, hyvillä taidoillain,
rouva hölmöytensä kyllä myösi.
-
Mutta kateuksissaan, ei ala auttamaan
eikä autoani lumesta kaiva
annoin kuulla mä sen, muutaman totuuden
tuosta suuri ei ois ollu vaiva.
-
Muutenkin rouva on, aivankin mahdoton
kovin harvoin hän portaanii pyyhkii
usein huomauttaa saa, tuota pinnaajaa
niin tuo vietävä itkua nyyhkii.
-
Kateutta sekin on, kun pienen tuokion
hänen miehensä keralla vietin,
semmoista apinaa, enpä aattelekaan
niin itsekseni minä mietin.
-
Vaikka temputkin tein, tuskin äijää vein
pitäsi muijan aatella hiukan,
ihan joutessaan, rupesin auttamaan
antoi palkaksi setelin niukan.
-
Tuo rouva kyllä on, aivan mahdoton
eikä äijäkää oo ihan viaton,
kunhan aikaa saan, totta tosiaan
noista naapureista eroon päästävä on.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti