29
- Kah, vakavasti sellasta harkita pittää,
periaatteessa mulla ei oo estettä mittää,
vuan kun loppuu lokosat poekamiespäevät,
jos se kavuttaa kun unohuksiin jäevät?
- Mittee noessa suremista, mitä niissä taekaa,
ny se riemu ratkijaa ja ilolaolut kaekaa,
kun Jussin kanssa yhessä, aletaan taevaltaa,
niin eipä ennää arijen huolet ala vaemaltaa.
- Vuan jospa sinä ärreövyt akaksi pahaksi,
ja haluvatki koko talon pistää rahaksi,
katuvaa multa ommaesuus jään puille palijaille,
ja eiköpä tuo koko kylä siitähi nalijaelle.
- Vae semmosija pelekäät? Suattii uskuva sä sen,
eipä se Liisa ookkaa kiukkunen immeinen
vuan niin ku niät oon naorava aena ilonen,
mun rinnalla on elonpoloku aena silonen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti