KUKKIA

Paistoi päivä lämpimästi,
kesä kauniina helotti,
kedon kukka kaunokainen,
hehkui pirteää punaista.
-
Sinisenä, kirjavana
oli maisema makea,
kukkaneidot riemuansa
koko joukolla iloitsi.
-
Tanssivat näin riemuansa,
kunnes syksy ne kukisti,
säälimättä kaiken kaatoi,
maahan voimalla sivalsi.
-
Mutta jälleen koittaa uusi,
kesä lämpöinen, korea,
jälleen nousee piiloistansa,
eikä riemulla rajoja