Heittelen vanhankansan mallisia riimirunoja nykykansan ällisteltäväksi. Runot ovat kaikki omiani, jonkulaesessa mielenhäirijössä rustattu. Runot on ilmaistu murteella ja ilman. Huumoriakin koitetaan pitää mukana. Kommentit olisi kivoja Tervetuloa vaan katsastamaan miten riimi soi! Toisen blogini osoite on: http://oivapenna.vuodatus.net/ TERVEMENOA!
lauantai 21. heinäkuuta 2018
SKETSI
MATKAILUA.
***
- Mistä seon tulossa. Ethän vaen naesista?
- Minä kierrän ne värkit kaokaa. Olin matkoella
- Vae matkaeluhullutus se jo sinnuunki iski.
- Joo, olin oekein yökunnissa.
- Elä helekatti Rahankovoemalla hotellissa`Tuota en usko. Et kae sä tuhulata raaski.
- Ekkö nää ku mullon teltta tarakalla. Hyvin tarkeni.
- Missä sinä muka matkaelit? Teltaelu ei täötä matkaelutirektiivijä. Rahhaa sitä pittää panna liikenteeseen, mieluiten suurija seteleitä.
- Eläpä kortoele! Mistä mulla niitä suurija seteleitä, etes kolikoeta. Hyvä kun saa pensat...
- Tyyristähän se kuuleme on.Ei oo kokemusta. Lopsan kohilla se mullaki kouristaa.
- Telttaelu on halapaa. Limppu evvääksi ja erämaajärvenrantaan teltta pystyyn.
- Vae sehän sun mökki on järvenrannalla. Köyröttää siellä pahimpaan kaokokaepuuseen ja haestelee kanervanhajuja.
- Vaen se avartuminen jää kokematta. Ny on avara ja suvattevaenenmieli,
- Joo, se ny on miten sen ottaa. Voehan tavotella vaekka kuuta taevaalta, vaen ilimanki pärijää.
- Vaen minun pittää lähtijä leppäeleen. Seon tuo teltassa nukkuminen yhtä helevettijä. Itikat jyrsii ja mättäät paena kylykijä
- Naotinnoesta pittää kärsijä! Paremmin muistaa matkaeleesa. Avarija unija
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti