MOPO JUMISSA

Nyt pettyneenä Reino istuu pajan laverille,
ei ymmärrä hän laesinkaa: -Lempoko tuli sille,
on kaekki käöty läpitte aenaki tuha kertaa,
ei ole tälle mopolleni maalimassa vertaa.
-
Polovillesa  laskeotuu, rukkoelee enkeleitä,
varmuuven vuoksi yrittää, tiijä ei onko heitä,
vaen ei se pillaa asijaa jos varmistellee hiukan,
helvetinenkelithän antaneet on turvantunnun tiukan.
-
Kuin jostaen läpi avaruuven kuuluu kuiskaten:
- Jospa tutkisit sä tankkija ny aevan pikkusen,
ei aevan jalakahijellä voe ilimaan piuhahtaa,
eikä iliman pensaa piliven päälle viuhahtaa..
-
Reinohan pensatakinkorkin nopeasti aokasee,
kurkistaa sinne silimävyksen sitte laokasee:
- Ei ihime jos ei lähe käöntiin tämä laesinkaan,
mitenhän oekein unohin tankata ollenkaan.
-
Niin Reino sieppaa kanisterin pikku kätöseen,
ei kiinnittäny huomijoo asijaan vähäpätöseen,
on kanisterin kylessä pääkallonkuvija
se enkeleille tuotti meleko lailla huvija.
-
Myrkkykanisterin Reino sitten kallistaa,
ja viherijjää aenetta tankkiin juoksuttaa,
ja aevan piripinnalla on tankki täösi jo,
ja ulukosalla kumottaa elokuun kuutamo.