33.
Riittakin jo häjissään rukkoiloo:
-Elä ihmeessä Toevo nyt hölömö oo!
Paap poes se tussarj ja lähetään kottiin
tämmönen nuapurjsopuvakin vasten sottii.
-
- Nyt kyllä suusi pijä sinä kurija lutka,
kotija parempi paekka mulle lienee putka,
kun ei ehtiny vielä oekein vihille mennä
tämä huora alakaaki jo tosia terennellä.
-
- Toevo rakas minkäpäs naenen sille voe
kun Kalle päessään tuommosen tilanteen loe
siinä takana ei ollunna yhtää mittää,
toki naapuria pittää hyvillään pittää.
-
Riitta nuamaasa jo ihan itkuun viäntää
käsissään pyhähammeesa helemaa kiäntää.
- Mitenkä tästä nyt niin selevitä voes,
ettei sinulle tuomijon kello vaen soes.
-
Jo puhumaan puhkee Maijjakin sitten
suahakseen riijan mänemään ohitten:
- Toevo ei kae kettään tarvihe tappaa,
parempi sunki on ellee ja olla vappaa.
-
- Paahan nyt poikkeen pyssy jo siitä,
eiköhän tämä tollous tästä nyt riitä.
Mokoman ämmän takija sinäkin kehtoot
suuttuva tuolla laella ja asseilla vehtoot.
Laohtuupi viimmein jo nuapurin mies,
helepotusta olloon se kaekille ties,
Topi pyssyn pistää seinälle naolaan,
ja Riittaki hyppää kultasa kaolaan.
-
- Voe kulta kun minua säekäötit ihan
eikö lähetä kottiin luo oman pihan,
ja unuhotettaan kaekki elämän huolet
sinä oo vaen minun tae aenaki puolet?
-
Kalle vieläki vapiseepi aevan vähän,
taas viina se johtiki pulumaan tähän
Limonaati on varminta huonoon päähän
surmatyöt ne poekkeen silloin jäähän.
-
-Tämä viimonen kerta olj talossa tässä
kun viinasten kanssa oltiin läträämässä.
Näin julistaa Kalle ja vakkuuveks tämän
kuataa viemäriin sen viinapullon jämän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti