Sivut

sunnuntai 30. syyskuuta 2018

RUNO

SYKSYNKUVIA
Syksy lämpimät nujersi
pitkän päivän piilotteli
vastalahjaksi jakeli
hämärää ja sadesäätä
kuuraan maiseman veteli
räntää myöskin rätkytteli.
-
Kylmä hiipivi kamala
aitovieriin viekkahasti
kaataa kukkaset kedolla
maalaa lehdet kirjavaiset
muuttaa maiseman äkisti
kuolo hiipii kantapäillä.
-
Luonto hiljenee - tajuten
poissa leuto lähtenynnä
suven lämpimät lopussa
kauniit päivät päättyneinä
tullut kylmyyttä tilalle
myrskytuulen vaikerrusta.
-
Syksyn synkeän lomassa
itseään voi lohdutella
hetken kestävi pimeä
kohta jälleen valkeana
hohtaa korkeat kinokset
talven tullessa takaisin!
-Oiva Pennanen.

Ei kommentteja: