RUNORATSU.
-
Runoratsulla lähen ajelemaan,
aeheita ihan tuoreita hakemaan.
Sitä kannustaa koetan korkeoksiin,
yritän saaha se uusiin aatoksiin.
-
Runoratsulla ajelen hilijalleen,
siivet suuret se laettaa levälleen.
Kavijoessa jo kivet kipinää lyö,
luujjaan sijon, minä itelleni turvavyön
-
Kaikki on jo valamista seikkaeluun,
toki mielelläni siihen mukkaan tuun.
Ratsu korskuen vaohtiin rynnistää,
maanpinta kylymä, niin kauvvas jää.
-
Runoratsuni huimasti minua vie,
sillä kova halu, kae korkeoksiin lie.
Ilimakuopissa pikkusen heilaottaa,
se vaen tiivistää uttuista tunnelmaa.
-
Runoratsuni siivet jo kannattavat,
ehkä sittenkin täöttyvät unelmat.
Alan sittenkin luottaa ratsuni voemaan,
kannustaa sitä haluan vaohtiin roemaan.
-Oiva Pennanen-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti