MARI, 19.

Jyrkän tanssilava oli kokenut, Marin viimenäkemän,
perinpohjaisen muutoksen. Se pikkuinen kahdeksakulmainen pieni lava oli muuttunut oikeaksi huvittelukeskukseksi.
Autoja oli parkkipaikoilla jo niin paljon että Mirja joutui puikkelehtiin ajokäytäviä pitkin, etsien, ennenkuin paikka löytyi.
- Siinäpä töröttäköön.Löytäisi vaan poislähtiessä,
Mirja tuumaili.
- Isketään Mersunmiehet niin omat bensat säästyy.
Käydään sitten huomenissa Ihmekupla hakemassa,
Mari nauraen sanoi.
- Joopajoo, taitaa mersunmiehet iskeä nuorempia
maailman naisia. Mitäs he meistä maalaistollukoista
joilla on ......multaakin varpaissa, ahaaa,,,Mirja
hyräili MatiasMyyrää.
- Anskattoo ny! Ilta on nuori ja katiskat kokematta
Tiedä millaisia haukia siellä vielä potkii?
- Hihhii! Jokin valaskala???En kyllä jonkun
kaljamahan matkaan lähde. Rajansa se on
riemullakin, Mirja vakavoitui.
Jutellessa he tulivat lippujonoon. Sitä riittääkin pitkästi. Ilta oli alkanut hikisen päivän jälkeen viilenemään. Ilma oli kuitenkin keväisen leuto.
Liput saatuaan naiset hakeutuvat tanssivien parien lomitse seinänvierus penkille. Pareja oli lattialla... tungokseen asti. Kappale loppui ja melkoinen kaakatus kävi naisten puolella kun naiset kikattivat ja purkivat iloaan. Näki selvästi: vaikka ilta oli vielä alussa, että naistenpuolellakin oli kallisteltu taskumattia.
Taas alkoi uusi peli Mirja haettiin tanssiin, mutta Marille ei vaan näytänyt hakijaa tulevan.......kaikkeen sitä tulee lähdettyä. Eihän nämä maalaiset uskalla outoa hakea,Mari mietti, kun huomasi että joku on seisahtunut
hänen eteensä. Hän nosti katseensa ja huomasi Paavon kumartavan hänelle. Marin kasvoilla käy tumma varjo, ja hän siirsi katseensa katsomaan syrjään. Paavo on hänelle kuin tyhjää ilmaa.
Vähin äänin, nolostuen Paavo sieppasi viereisen, varmaan hänelle tutun naisen vierelleen, jonka vei tanssimaan.Maria aivan etoi Paavon epäsiisti olemus.Hänen oli saatava jotain juomista, muuten tulisi oksennus.
Vierustoita luovien, Mari hakeutui pufetin puolelle ja osti pullon keltaista Jaffaa. Huhhuh, Jopas helpotti.
Mari katseli ympärilleen kun kuulee takaansa:
- No, jokos ryytit on taimella, Jussi Puska oli
komea siistissä sporttisessa asussaan. Ei kyllä
tuntisi samaksi joka ruokaili päivällä
pihamaalla, Mari arvioi.
- Tottahan toki, ensimäinen sato jo on kaupattu ja
toinen kasvamassa. Ei uskoisi niistä huonoimmista
pelloista? Vai?
- Eipäs ne ollutkaan kuin toiseksi huonoimmat. Itse
yritän niistä huonoimmista, mutta turhaa minun on
toivoakkaan yhtä satoa enempää.
- Joo, se pitää hallita tuo viljelytekniikka ja
varsinkin lannoitus.Kun kulkee ympäri peltoa
ja puhuu potaskaa, niin johan ryytit kasvaa
silmissä, Mari sanoi.
- Eipä ainakaan jää jäämiä. Se onkin todellista
luomua.