KULTATUKKA 3.
Reippaasti Olli astui oluttuvan ovesta sisään. Hän pysähtyi hämärän oluttuvan ovelle, Sitten verkaisesti katsoo jokapuolelle. Nostaa lierihattuaan ja sanoo:
- Hyvää päivää kaikille!!!
- Päivää!! urahtelevat ukot eripuolilla tuvassa olevien pöytien äärestä. Ollin silmät alkaa tottua, tuvan hämäryyteen .Äkkiä hän saa kuin salaman iskun. Se metsässä ollut nainen on ilmielävänä myyntipöydän takana.
- Oluttakos komea poika juo, nainen sanoo pehmeän hellällä äänellä, minä olen Sirpa, olen uusi tällä kylällä. Mikäs komean pojan nimi on?
Silloin ovensuussa kuuluu karjaisu:
-Perkele, meinaako se naapuri asennella katiskoja minun kalavesille? Siitä ei tule mitään, usko se!
Surkelan Seppo tulee , silmät punottaen, ja kaivaa tuppiroskaa vyöltään............Olli sanoo:
-Älä tule lähemmäksi,tai saat maistaa nyrkistäni! Jumalauta älä mulle isottele!"
-Mä teen ihan mitä tykkään ja sä oot hiljaa! Surkelan Seppo harppoo silmät leimuten aivan Ollin viereen ja ottaa hänen rinnuksista kiinni.Mutta Olli ei pelkää häntä,humalaista miestä, ja tempautuu irti Sepon otteesta.
-Koeta olla vähän rauhallisemmin Seppo ,hän sanoo ja jatkaa,-eihän minulla ole kuin ruostuneita katiskoja! Silloin Sepon suupielessä käy hymyn häivä ja hän rauhoittuu hieman.
Se antaa Ollille vähän lisäaikaa miettiä seuraavaa siirtoa. Siinä he seisovat kumpikin, myyntipöytään nojaten ja katsovat Sirpaan .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti