JOULURUNO

TONTTU RIEHAKAS
(Säv: Rosvo-Roope)
Jos saesin lasin lögiä niin voesin kertova
sen kaameen rakkaostarinan jolla ei vertova
seon laolu Joulutontusta Riehakas nimeltään,
joka kaekki paekat särki missä joutu kiertämään.
-
Riehakas oli lihava ja ruma naamaltaan,
ei tyttötontut tykänneet siitä laesinkaan
Siksi Riehakkaalla ussein repi nupista,
ja lohtua ja vaohtija se haki kupista.
-
Kerranki oli yrittäny päästä saatille,
sen Ihanaesen tonttutytön kanssa raatille,
Vaen Ihanaenen nahkat anto ensi pelille,
se naoreskellen kerto siitä tonttu Helille.
-
Riehakas tuosta heti veti perseet olalle,
kun riijuuasijat ne män heikolle tolalle,
Ja kännipäessään Riehakas Pubissa metelöe,
vittuili ensin Viekkaalle ja sitte turpiin löe.
-
Ei tämä etes riittänyt hän meni Tonttulaan,
hän suorat sanat Pukillekkin sanoi tosijaan,
haestattelu toki tuollanen kyrsäsi Pukkia,
Muori vaen aevan raohassa pyöritti rukkia.
--
Riehakkaan kanssa Pukilla tulikin meteli
hän Riehakasta avokämmenellä veteli,
Riehakas armoo aneli mut Pukki hälle huus,
Sä musta lammas Tonttulan, korjaile siitä luus.
-
Näin Riehakas sae palkkansa ja on nyt Hesassa,
näät kasvon piirteet Touhukkaasta Soenin Timpassa,
kuin Joulupukki luppaa hän seittemää taevasta,
sen sallaa, että peräsin puuttuupi laevasta.
_Oiva Pennanen-