PÖHNÄ -4.

" Etkö perkele sinä saa niitä kakaroita hiljenemään. Miten tässä nukkuu? Huomenna pitäs metsäänki jaksaa. Ei helevetti tästä tule mitään!"
" Mitä siinä meuhkaat, ota poika syliisi, minä pidän tytöstä huolta."
" Jaa , minunko pitäs vielä pennutki hoitaa? Mitä sinä täällä päivät pitkät teet, kun et yöllä saa niitä nukkumaan? Etkö sinä osaa lapsia hoitaa?"
" Voi ,hyvännen aika, mitä sinä puhut? Luuletko sinä että ne päiväs aikaan ovat sen hiljempää? Etkö sinä älyä mitään? Ala nyt ottaa tuo poika syliisi, että rauhottuu.!"
Paavo ottaa vauvan vastahakoisesti käsivarsilleen. Poika rauhoittuu ja vaipuu uneen. Lopun yötä vauvat nukkuukin, väsyttyään huutamisesta.
Paavo on hiukan hämillään raivostumisensa vuoksi. Hän vetääkin Irman puoleensa ja hyväilee ja silittää häntä kuin anteeksipyytäen. Ja riidanpoikanen sovitaan suukotellen ja rakastellen.
Seuraavana lauantaina, Paavo käy ensin saunassa.Irman lähtiessä saunaan, vauvat jäävät nukkumaan, Mutta pian tyttö herää , herättäen pojankin. Paavo yrittää laittaa tuttia vauvojen suuhun, mutta huuto jatkuu vain. Silloin Paavon aivoissa naksahtaa jotain, silmät kuvastaa suurta raivoa, kun hän huutaa, itsekin kaikin voimin:
"Olkaa hiljaa! Saatana , lätkin tuohon seinään, ettäköhän hilijene?"
Tähän kaaokseen Irma saapuu. Hän kuulee Paavon huudon, hän ryntää lastensa luokse, kuin naarastiikeri, valmiina puolustamaan heitä , mahdotontakin uhkaa vastaan.Paavoa hän katsoo halveksien ja sanoo:
" Voi raukkaa, tuollainen mieskö sinä olet? Herranen aika, käsitätkö itsekkään mitä suustasi äskettäin laskit? Mene , mene kauas ja häpeä jos osaat. Mene, eläkä tule näkyviini ennenkuin käyttäydyt kuin aikuinen ihminen."
Paavo ei siedä Irman katsetta vaan vetää puseron harteilleen ja lakin päähänsä, lähtien sitten sanaa sanomatta ulos.
Päämäärättä Paavo harhailee kylänraitilla. Väkisin hän kauhistuu sitä , mitä hän oli lapsille huutanut.Kuin kehää kiertää ajatus, entä jos Irma ei olisi vielä tullut? Olisikko hän nyt kaksoismurhaaja?. Kauhea ajatus kiersi hänen päässään. Hän oli harhaillessaan tullut menneitten aikojen kantabaarin luo. Siellä saa kaljaa, paljon kaljaa, se ennenkin turrutti ja auttoi unohtamaan.jat.