Kari istui tuolilla mietteissään. Rengas oli paikattu ja pyörä ajokunnossa. nyt vaan askarrutti, asian esittäminen jonka vuoksi hän oli tullut Maria tapamaan.
Mari oli kattanut pöytään tuoksuvaa pikkupurtavaa. Vahvaa kahvia termoskannusta kaataen Mari sanoi:
- Mikäs miestä noin mietityttää? Onko naiset olleet pahoina , vai työssäkö on vastustanut? Tule nyt kuitenkin kahville.
- Kiitos vaan! Olisihan mulla asiaa, mutta juodaan ensin ne kahvit.
Jos sen saisi sitten paremmin esille, Kari naurahti.
- No, ompas vaikeat asiat päätä vannehtimassa. Herranen aika mies, se lisää stressiä!
- Mulla nyt on sellainen tapa, että jos jotain päähäni saan niin se vaivaa niinkauan kuin saan sen päiväjärjestykseen. Mutta onpas herkullisia voileipiä. Taidat olla haka ruuanlaitossa.
- Kaikkea kanssa. Hyvistä raaka-aineista nyt ei huonoa syömistä saakkaan. Mutta hyvä jos kelpaa.
- Noo, Paavo toipuu hyvää vauhtia? Joko on uuden Mersun hakenut. Ei se malta ilman olla, kun makuun pääsi.
- No ei näkynyt mersuja eikä marsuja. Ei ole kotvaan vielä ajokunnossa. Useita viikkoja varmaan menee. Toisaalta hyvä minulle, saan hiukan kohennettua kesäkassaa. Ja eihän se tienesti koskaan pahaa tee.
- Joo. niinhän se on, Kari sanoi kuin omille ajatuksilleen. Vilkaisi sitten Maria ja rykäisi sanoen: - Anteeksi minä tässä omiani
mietin, mitä sinä Paavosta.
- Ei se ollut mitään tärkeää. Mutta mitenkäs siellä on Lilyn house alkanut kohoamaan?
- Vauhdillahan se kohoaa. Tai eihän tuo vielä kohoa mutta perustukset on jo hyvällä mallilla. Eilenkin tehtiin valuja koko päivä!
- Hihhii ja Lily heiluu mestarina? Panee miehet yrittämään parasta, niinkuin siellä renkaan paikkuulla, kun se naula meni kumista läpi!
- Aivan hyvin ollaan Lilyn kanssa pärjätty. Penahan tuo vaan tahtoo kiusaantua. Ukkomies ja kaunis nainen aivan piirittää..... Jospa se löytää uuden kohteen. Heh vapaan....
- Eipä se Lily niin välitä vaikka on varattu. Pääasia että hauskaa riittää. Näin meidän kesken, yrittihän se serkku-tyttö Paavoakin, mutta taisi olla Paavo liian harras ja uskonnollinen saalis!
- Mikähän se lienee se Paavon uskovaisuus. Taitaa olla mainostemppu kuin noilla iskelmälaulajilla, mutta henkilökohtainen asiahan se on?
- Se jos mikä on henkilökohtaista. Ja melkoisen mukava mies se Paavo loppujenlopuksi on, sanokoot ihmiset mitä sanoo.
- Niin täytyy kai siinä miehessä jotain poveria olla kun pyörittää lähes yksin tuollaista kartanoa. On puimurit ja kuivaamot. Kuivaamokin, kuin pienen pitäjän kirkko!
- Varakas mieshän se Paavo on, Mari sanoi ja lämpöinen värähdys kävi hänen lävitseen, kun muisti aamulla Paavon luona tapahtuneen!
- Tuota Mari, mulla se asia.
- Anna tulla vaan, olen pelkkänä korvana..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti