Sivut

perjantai 29. syyskuuta 2017

RUNOTTAA

VERTAELLEN.
-
Voesitha sä olla vaekka,
pieni koevupuu,
joka aena kevvään tullen,
kaoniiks tuuhettuu.
-
Taekka oesit taevahalla
lintu liitävä.
Sukkulana ilimantietä,
kauas kiitävä.
-
Voesithan sä toki olla
ruusu kaonehin,
joka minut huumaesi,
ruusuntuoksuihin.
-
Taekka oesit muurahaenen,
joka ahertaa.
Et siinä työn touhussa
mua huomaakkaa.
-
Tae jos oesit sitte,
vaekka pieni hyttynen.
Joka minut huomaesi,
vertani imaesten.
-
Taekka jospa olisitki
pieni kirppu, joo..
Illoen aena pujahtaesit
minun kaenaloon.

Ei kommentteja: