RUNO

MUMMON ANGLIA.
-
Olj Mummohi mielellä ankeella, kun hiän syksyllä liävällä kuluki,
paskahännättii otti nii kotelloon, Mummo vankasti sannoe sen juluki:
- Jumankaota kun keksisi jotahi, joka antaisj vipinöö akkaan,
pirulaota jos kohta ei tapahu, tästä töllistä laokkuni pakkaan.
Savu kohta mun piästäni kohovaa, ja böönautti varma uhkoo,
kummastaki piästä minua poltetaan, koko akka on kohta tuhkoo
-
Mummo sellaeli keltastapörssijä, eipä tietäny mitähän ehtii.
kun ee mielessä mittee puutetta oo, tämähi on joutavvii lehtii.
Meinoo viskata lehen poekkeen jo, kun äkkiä silimään sattuu
ilimotus joka mennettii mieleen sua, vanaha rakkaos ja sitä lattuu....
Nostalkiiaa nousoo jo mielehen, Anglia ja se takapenkki,
montakertoo sillon nuorena, piti tehä se lemmenlenkki.
-
Joku Anglijan raato on jossahi, tuolla Huitsin Nevatassa,
hetki vaen on Mummo jo numeroon, kälättimellä soettelemassa.
- Halloo vuan teällä Mummo soettelloo, minä tahon sen Anglian suaja,
pistä hintoo sevverran ku haluvat, hinta kaoppaa ei varmasti kuaja.
Toesille elä kaopitte ollenkaa, lyyvään kaopattii kiinni heti,
sehän olihhii naola sellaenen, joka sanattii yhteen veti.
-
Sitte Anglia kottiin hajetaan , sieltä Huitsin Nevatasta
Mummo uarretta hellästi kahteloo, niinku aenokaestasa lasta.
Käsin ruosteista pintoo silittee: - Palijo hommia tehä pittee,
vuan kyllä se siitä suttaantuu, tässä eipä ou huolia mittee.
Nyt raha ei merkihe laesinkaan, maksakoon vaekka mansikoeta.
kun Anglian tässä alleni suan, se on ku paksulti leivällä voeta.
-
Mummo outtelj kiihkeenä viikon ja kaks, johan korijaamolta ne soettoo,
Mummon syvämmen syrijässä värähtee, tämä onki jo puoli voettoo.
Kuhan loman sua vielä alakammaan, niin sillon jo viijjään akkoo,
lomittaja kantturat huolehtikoon, mulla eijookkaa mittee pakkoo.
Äijä menköön vaekka mökille, ite aijon ympärj Suomee kulukee
jos peokalokyytiä hyvinnii, pyytää joku kaksilahkeinen julukee
-
Niinkun kissi Anglia kehrevvää, Mummo aotosa rattia viäntee,
vaen mitteepä silimäsä tapovaa, kun pitkälle suoralle kiäntee?
Joku mopetinmies koettaa kiivaasti, mopuansa käymään suaja,
vuan eipä näö mittää merkkijä;- Olokoon tuossa ikäsä ruaja!
Nostoo peokalon konerasvaesen, Mummo hymmyillen polokee jarruu,
tämähän heti hienosti onnistaa, vaekka alakumatka oliki karruu.
-
Mummo huomovvaa jottae tuttua, tuossa mopon polokijassa,
- No helekatti! Sehän entinen heila on, näkköö tuttua kulukijassa!
Anglian heti vaohista seisaottee, siihen aevan miehen etteen,
Jäbä tulijaan päe heti kiännähtää, ottaa nuamalle ilimeen retteen:
- Mummo antasitko..... sä minulle, kyytin Kessoelin- asemalle,
uuven tulupan moppeeni hommaesin, tälle harmille muutamalle.
-
- Kultseni haluvatko.....niin veisin sun, teältä kauaksi mualiman iäreen.
heitä rakkine siihen ja huoletta, istaha siihen Mummon viäreen.
Anglia meijät kauaksi kulijettaa, tästä alakoo yhteinen ralli,
nuoruuvessa kun polulta poekettiin, nyt on hommassa toenen malli.
Sinne häeppäsi Anglia mutkan taa, toevotellaan hyvvee matkoo,
Kulta , otahan tuluppija reisulle, jos sattuu että SE sytytys katkoo!

Oiva Pennanen