TOHINAA 18

- Kah! Päevee talloon ja sillälaella
myö Toevon kansa oltiin seoroo vaella
niin lähettiin nuapurin voentija kahtoon
ikkunasta ei sua selevee vaekka kuinka vahtoon.
-
- No, sitäpä sammoo paskoo, urahtee Kalle
tuo näen katkeruutesa kuulosalle
- No, mikäpä se vaevoo, Reetta jo sannoo
ja kättään isäntä- Kallen olalle pannoo.
-
- No, onhan tassä ollu monenlaesta vaevaa
sannoo Maija sivusta kun pöytää raevaa
- Minullahhii on pitäny romuskaa monta
että yötäki on monta menny unetonta.
-
- Ei sitä mekkää on palijo vejelty unnii
kun tuo meijän Toevo on potenu munnii,
mikä ihime se saanee valtaasa miehen,
että unettii jiäp aena puolitiehen.
-
-Sitä aekasa kun uottelloo suahaksee hyvvee
nii ajastaan alakaa jo kutkuttoo tyvvee,
tuumoo Kalle ja oetis uteloo perrään näetä:
-Millonkas niitä teillä vietellään häetä?
-
Maijjakin tuas puhheeseen ottaa kantoo:
- Nii eekös se oes vähän mukavampoo,
jos papilta hajetta sen naemisluvan,
suap nuapurikin teistä sivveemmän kuvan.
-
- Kah mitä se papille kuulunnoo laesin
vaekka koko ajan naeskennella luputtaesin,
osillekohan tuo lempo, halunneeki pappi,
ihan mulla jo tässä kuohahtaa sappi,
omat vehkeethän on meillä käötössä tälleen
iliman pappija hommelitonnistuu jälleen..
-
- Vuan jospa se pohojaan kärähtee keitto,
piäsee Kalle taas välliin huulenheitto,
Topiki päätäsä aevan kekkaan pannoo
kun se ittellisyyttään varmoo vannoo:
- Niissä touhuissa en tartte avustajjaa
Riitta aenakaa ei pistä mittää raijjaa.
-
- Toevo sänkyssä onki mitä mahtavin,
siitä saen minä unelmijen partnerin.
Riitta vilikkaasti välliin vakkuuttellee
ja ihtiään Toevon sylliin jo tellee.
-Erräillä hyvin onkin uunissa pullat,
on sänkysankarit, hemestit ja kullat.
Minä iteksein navetassa rahjustoo suan
kun ukko tuvassa makkoo ja kuorsoo vuan.
(jatkuu)