Sivut

maanantai 30. syyskuuta 2013

KÄLÄTIN


Vanha kunnon kännykkäni
kapulani verrattomin,
sulle lauluni viritän,
viisun pienen vinguttelen.
Sinulle nyt laulu soipi,
kalleimmalle kumppanille,
rahat viet, siis viimeisetkin
totiselta tuttavalta.
-
Vanha kunnon kännykkäni,
kourakampe kiehtovaisin,
oodin sulle nyt mä laulan,
viisun pätkän varmistelen,
että kuulee kaikki kansa,
värkistä niin veikeästä,
joka kantaa poissa huolet,
tuonee riemuja tilalle.
-
Vanha kunnon kännykkäni,
sähkösäilä taskussani,
ilon lähde oot minulle,
riemullinen seuralainen.
Sinä ratkot kaikki pulmat,
esteet tieltä eksyttelet,
ikävyyden suistat suohon,
murheet mustat vaimentelet.
-
Vanha kunnon kännykkäni,
tarpeellinen taikavärkki,
ystävät tuot saapuville,
kaipuun kohteen korvalleni.
Sinä tuotat tunteitakin,
rakkautta korvaan kuiskit,
lemmentuskaakin sanelet,
kaipuunvirttä veisaelet.
-
Vanha kunnon kännykkäni,
näpsäkkä Nokialainen,
olet mulle seuralainen,
suruviestin saapuessa.
Lohdutusta korvaan kannat,
sotkuseikat selvittelet,
annat mielenvirkistystä,
riemullista rentoutusta.
-
Vanha kunnon kännykkäni,
sulle kiitoksen sanelen,
korkoinensa kympin annan,
papukaija merkki päälle.
Ilman pärjäisi en laisin
kälkätintä mahtavinta,
hukkaan varmasti menisin,
katoaisin kaikkinensa.
-
Turvaisaa on tallustella,
kännyn kanssa käyskennellä,
on kuin turva seurassasi,
eksyksissä ollessasi.
Apuakin löytyy aina
jos vain vaivaa huono tuuri,
kilautat vain kumppanille,
ystävälle parhaimmalle.
-
Tarvitsee myös herranketku,
tuota kummaa vempelettä,
kännykällä viestitellen
saavat naiset nauramahan.
Kiimaisiksi kiihdytellen,
hoituu hommat kiireisenkin,
eropassit myöskin voipi,
tekstaella tumpelokin.

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

VAUHTIMUMMO 7


Tänään laitoin kutreilleni hatun aivan uuden,
ostin tuolta kirppiksestä moisen ihanuuden
pitsiä ja sulkia on siinä monta sorttii
naapurin rouva katsoi kun, lehmä uutta porttii.
-
Hattu hyvin korostaapi, kaunista ihon pintaa
olen nyt niin onnellinen, eikä tullut hintaa
unelmani hattu nostaa kateutta varmaan
naapurin rouvan päässä näin baskerin niin harmaan.
-
Sopinut ei lainkaan tuolle seiväs oloiselle
tyyliä mä näytän tuolle rouva poloiselle
katehtii se minua kun aina uutta laitan
en ole oikein keksinyt, millä estän haitan
-
Sitä jään nyt miettimään, ehkäpä keinon keksin
jos ei autä vähempi, niin otan käyttöön seksin
mies on kovin minun perään, silmistä sen huomaa
paineet varmaan ahdistaapi, tuota luojan luomaa.
-
Kotiini mä voisin kyllä miehen kutsua
hatuttais se varmaan tuota rouvan-hutsua,
Se pelottaa jos äijä jääpi mulle asumaan
se seikka eipä miellytä minua ollenkaan.

lauantai 28. syyskuuta 2013

ENKELI SAATTAA


Vaivu lapsonen unehen,
tyynny kulta pielukselle,
jätä leikkisi, lelusi,
paina silmä pieni kiinni.
-
Uuvu pienoinen levolle,
pääset pehmopumpuleihin,
Höyhensaarille hyville,
unimaille mainioille,
-
Enkelit suojaksi lähetän,
matkallesi turvaksesi,
että ei paha satuta,
eikä taitu pieni jalka.
-
Jälleen saan sinut takaisin,
koittaessa päivän uuden,
ei pimeä peloittamassa,
kun on valkeus seuranamme.

perjantai 27. syyskuuta 2013

SYKSYN SAAPUESSA

Syksyntuuli lehtiä  raastoi,
syksy henki jo kuolemaa.
Tuimaan taistoon kesän haastoi,
hyyti maata sateen nuolemaa.
 Maa ääneti tuskaansa huutaa,
 luonto kärsien valittaa.
Kaikkialla näen suurta tuskaa,
joka paikassa  kuolemaa.
-
Kuljen metsään muistoni hautaan,
muistoja kesän loppuneen.
Ikäväänsä sydän huutaan,
kaipuuta rakkauden kadonneen
Kaunis kaikki loppuu  kerran,
Kukkakin kuihtuu kaunehin
Miksi vain pienen hetken verran,
kestää rakkaus kestäväkin.
-
Talvenviimat kohta hyytää,
kaiken lämmön hävittää.
Pelkkää kylmyyttä kaikkialla,
kukan kauniinkin jäädyttää.
Kuinka kaipaa sydämein jälleen,
kesää mennyttä, ihanaa.
Muistoissani enää vain saanen,
kukkaa hoivata kuihtuvaa.

torstai 26. syyskuuta 2013

VOIHAN PERSU


Muuan sitä kysyi mikä on se uusi voima
onhan meillä juntteja, melkoinen valikoima
peruspelleistä kun suuriryhmä meille koituu
hommat vallan kinkkisetkin viipymättä hoituu.
-
Vitspakka kun kasvattaa niin juntit kyllä niittää
Soini korjaa sadon sekä koreasti kiittää
pressantuolista hän sitten mannaa meille jakaa
toiset pellet virnuilevat Timpan selän takaa.
-
Loppuu kansan ahdistus ja EU:n pakkopaita
rötösherrain päälle pannaan harmaa raitapaita
rajat kiinni suljetaan ei juhli rättipäiset
hyvästit näin heitetään me heille kai ijäiset
-
Herrat joutuu tiukille, maksamaan ne pannaan
ovathan he näihin asti hukkuneetkin mannaan
vammaiset ja heikommat ne pannaan heti lahtiin
puhdistukset suoritetaan ripeähän tahtiin.
-
Vapaa kansa hurraa, eipä kukaan maha mittää
paljas per.su pyllistettään sitten kohti ittää
Mahtava on Suomi sehän kyllä yksin pärjää
siniristinlipun vielä kultaiseksi värjää.
-
Kultalipun alla sitten unhoittuvat huolet
mitä siitä vaikka nälkää huutaa kansan suolet
Suuri Isä Aurinkoinen meistä huolta pittää
kumarramme kunkkuamme, eikä huolta mittää

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

KUUTAMOKUSKI


Yksin minä laulan
kun rekkaa ajelen
ikävissäin armain
sinua ajattelen
Kuvasi mä lasissa
jatkuvasti nään
sinun hellää ääntä
kaipaamaan mä jää.
**
Rullaa pyörät
paistaa kunnon kuu
keikka jälleen
varmaan onnistuu.
***
Yksin minä laulan
diiseli nakuttaa
moottorini äänestä
lisää voimaa saa
musta pikisarka
pyöräin alle jää
tästä minä nautin
tää on elämää
***
Rullaa pyörät...
***
Yksin minä laulan
keikkaa minä teen
joskus rekan pysäytän
metsän katveeseen
ehkä penet torkut
siinä siemaisen
sitten virkeänä
jälleen ajelen-
***
Rullaa pyörät
keikka onnistuu
kotiin päin taas
kulku suuntautuu.

tiistai 24. syyskuuta 2013

VAUHTIMUMMO 6


Naapuri uponnut lienee suohon
vaikea tosin on uskoa tuohon,
niinkuin hirvi suolla hän käy
mutta ei miestä nyt mssään näy.
-
Kenties mennyt on Keskiselle
sinne halvalle ostokselle
ehkäpä sviitti "linnassa" liehtoo.
eläkerahoja kuluttaan kiehtoo.
-
Jos vaikka löytää naisen sieltä
joka jo minut raivaa tieltä
vaan enpä minä sellaiseen suostu
mun nyrkki on rautaa eikä se ruostu.
-
Kai hän palaa maanantaina
viikonvaihde on kiireistä aina
Sanokaa siskot terkkuja hälle
jos minä en ehdi framille tälle.
-
Kesästä kuitenkin kerron hiukan
vaatetuksen se vaati niukan
hellettä kyllä tarpeeksi riitti
joku kai kirosi, toinen kiitti.
-
Syksykin näyttää niin upealta
siitä en tässä nyt kertoa malta
palataan sitten jos naapuri palaa
minua kuumasti sylissään halaa.

maanantai 23. syyskuuta 2013

PASKAREISSU

Tumma on yö
sade lasiin lyö
pyyhkimensulat puhdistaa koittaa
syksysää armoton
mutta mentävä on
velvolisuus tekosyyn aina voittaa*
***
Jälleen tien päällä oon
taivaat mua varjelkoot
koiranilmalla kun rekkaa kuskaan
yhtään emmi mä en
sillä tiedänhän sen
velvollisuuksistani tuskinpa fuskaan.
***
Sade vain sakenee
maisemat pakenee
Rekkamies ei periksi anna
syksyinen sade vaan
parantaa otettaan
valokeilat ei kauaksi kanna
***
Vihdoinkin vaalenee
pilvetkin haalenee
rekka kiitää kuin raiteita pitkin
määränpää lähenee
huoletkin vähenee
väsymyksen silmistäin kitkin.
‎13.‎8.‎2012

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

KEIKKAA PUKKAA


Diiselinlaulu on korville mannaa
kun rekka kulkee - painan vain hannaa
pykälää pienennän kun mäki eessä
kaasua löysäelen myötäleessä.
Yö on musta ja asfaltti kiiltää
valojenviikatteet maisemaa viiltää.
-
Kuormaa on rajusti, painava lasti
kestäisi vehkeet vaen perille asti
sitten voi hetkisen levähtää
jännityspaineita pienentää.
Yö on musta ja asfaltti kiiltää
valojenviikatteet maisemaa viiltää.
-
Rekka on kallis ja vastuukin painaa
ei tiedä hetkeä - jos vaikka vainaa
kaikkea mielessä - ajatus lentää
rakkaimman luokse aatokset entää.
Yö on musta ja asfaltti kiiltää
valojenviikatteet maisemaa viiltää
-
Keikkaa heitän vaikka yö on musta
väsymys raukaisee jo olemusta
levähdyspaikalla pienoinen lepo
sitten taas tienpäälle rautainen hepo.
Yö on musta ja asfaltti kiiltää
valojenviikatteet maisemaa viiltää.

lauantai 21. syyskuuta 2013

VAUHTIMUMMO 5


Minullakin kapula riekkuu kaulassa,
toinen kapula on mulla tuvan naulassa,
vuoroin niillä viestittelen kuumaa tavaraa
tavoitan siis  maailmankatsomusta avaraa.
-
Palautteena saankin riettaitahia  aiheita
on niin monenlaisii ehdotuksen vaiheita
yksi kertoo kuinka onkaan saanut monesti
ja toinen kuinka makaaminen hyvä tienesti..
-
Jarruttaa mä hiukan koetan viestinaiheita
muutenhan mulle tuleekin liikaa paineita
mutta sievä jännitys kun rinnan tayttänee
ehkä paremmalta maailmakin näyttänee.
-
Eipä kiinnosta mua onko saatu suuria
eikä onko paineineltu  lähelle juuria
Kahdenkeskeinen tuo asia on varmaankin,
parasta sovitella on vai kanssa armaankin.
-
Vaan ette varmaan usko yhtä seikkaa
mulle sattuu, olen tehnyt montakin keikkaa,
Se Kanervankin Ile mulle tekstaria syyti
trehveillepä tietysti meikä mummoo pyyti.
-
Sehän Ile osaa kyllä tekstaamisen taiton,
siispä viestin sille heti kapulalla laiton,
Kysyin siltä voinko kuinka  kuuluisaksi päästä,
Ile vastaa: Kanerva ei ketään  kyllä säästä.
-
Päätin Ilen ehdotuksen täysin silti laistaa
lohduksekseni kaksi kananmunaa paistaa,
Eiköhän tuo suussa tunnu paljon paremmalta
kun löytää vielä  itsensä ministerin alta.

perjantai 20. syyskuuta 2013


TUONENVIRRAN TUMMA LAUTTA
1.
Vuodet vieri verkallensa,
aika kaamokseen katosi,
jatkui varjot illan tullen,
yö jo synkeä läheni,
loppumassa taival mainen,
tiimat kellossa vähänä.
-
Hetken huomasin sopivan,
tuokion niin tarpeellisen,
mennä synkille vesille,
Tuonenvirran vaihehille,
kyseleen joko jonossa,
paikka mulle kirjattuna,
joko vuoroni tulossa,
lauttapaikka oottamassa.
-
Virta tummana soluvi,
vesi musta verkallensa
vierii kallion koloihin,
halkeimihin Hiidenkiven.
Huomaan, lautturi tulossa,
tumma kaapu harteillansa,
mustan lauttansa perällä,
synkän hahmon soutamassa,
luu vain otsassa kumotti,
kädet luiset sauvoimessa.
2.
- ONKO KIIREITÄ PITÄNYT,
kysyn tuolta lautturilta,
joka lauttaansa meloen,
tulee rantaan synkän virran.
- Sakkia toisinaan rutosti,
välillä taas heikommasti,
joku käännähtää takaisin,
kun ei liene aika kypsä.
Viedään muutama väkisin,
kun ei tiedä tuntojansa.
Jokaisen mä vuorollansa,
saatan virran tuollepuolen,
jossa rauhaisa satama,
jokaista on oottamassa.
-
Manalan synkillä vesillä,
lautturi kohentaa viitan,
silmät aukkoina näkyvät,
hampaita ei huulet peitä.
Mulle lausuu taas sanasen,
ääni jäinen, kammottava:
- Onpa vuorosi lähellä,
kansipaikka merkittynä,
vielä vuottele vähäsen,
odottele rauhaisana,
kunnes kutsutaan sinua,
viimeiselle matkallesi.
-
Korpit tummina tulivat,
haaskalinnut liitelivät,
joen kolkoimman kohalla,
Tuonenvirran vaihehille.
Tiesivät nuo tummat linnut,
nyt on loppu jo lähellä.
-
Lautturi näin suostutteli:
- Nouse lautalle kaveri,
pääset huomaan Mestarisi,
mikä lienee se sinulla?
- Kaikki vienen tarkallensa,
virran vaikean lävitse.
Tuonenvirran tuolle puolen,
josta koskaan ei palata.
-
Enpä kuunnellut mä tuota
lautansoutajaa suruista.
Lähdin vielä etsimähän:
- Jospa löytäisin paremman
paikan jossa riemuisammin
voisi sieluni iloita,
helkytellä kanneltani.

torstai 19. syyskuuta 2013

SAIPPUVAA


Lähti Viljo Viljamies, jouluviinain hakkuun.
Oma keitos juotu on, vain kun on päässyt makkuun.
Eipä siinä silloin auta puutteessakkaa kittuu.
Jos on paljon tuuria saa samalla myös...saippuvaa.
-
Vilijo suuntas Jaltan keolan kohti itärajjaa.
Mukkaasa ei huolinut han Kerttua ei Maijaa.
Aatteli jos sattuu että alkaapi siellä hilluu.
Jos on akka matkassa, mennee toeveet saaha ......saippuvaa.
-
Viljo ajjaa hymysuussa, huolet eivät paena.
Ajatukset matkan suhteen on niin toevekkaena.
Mutta voehan perhana, kun rengas mennee littuun.
Vaekka Viljo aatoksissa jo painanut on .....saippuvaa.
-
Ankein mielin Viljo siinä rengasta nyt vaehtaa.
Yrittää olla piilossa ja julkisuutta kaehtaa.
Nääs Vilijohan on ansiotuneeksi valittu.
Siksi häntä himoittaa venäläinen......saippuva
-
No Vilijo saapuu rajalle ja tullin tutkintaan.
Miten se siitä selvisi? No siitä vaietaan.
Viljohan on, kaikki tietää melkomoinen julkku
Ja naiset tietää Viljolla on kovanlainen.....saippua.
-
Vilijo pääsi Vennäänmaalle, mielin kuumeisin
Naiset siellä Viljoo ootti tuntein huumeisin.
Naiset tarjos kahvia vaan mitäs hittua.
Vilijo vaati huutajen venäläestä .....saippuaa.
-
No saihan Vilijo myrkkyviinaa ostaa halavalla.
Rietasta touhu muutenkin  monella tavalla
.Kun Suomeen siitä palasi valisti tullia.
Voe pojat että annoin niille kovvaa......saippuvaa.

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

RAKKAUTTA


Huokaa tuuli, sadepilvet itkee,
sydän rinnassani valittaa.
Vaikka kuinka rakastaa sua tahdon
sittenkään en omaksein sua saa.
-
Haluaisin suukon sulle antaa,
sulkea sut hellään syleilyyn.
Kutrejasi silittäisin hiljaa,
antautuisin sinun hyväilyyn.
-
Rakkauttas jos hiukan varastankin
ei katumus mun sisälläni soi.
Sillä tiedän rakkautta varten
kohtalo kai meidät yhteen toi.
-
Nyt kuulen kuinka sydän rinnassamme
toisiansa vasten jyskyttää.
Kun tunteet kuumat riehuu sisällämme
ne salaisuudeksi vain meidän jää.
-
Nauttien nyt yhdessä me voimme
rakkauden maljaa kallistaa.
Viini jota kumpainenkin juomme
meidät ikionneen juovuttaa.
-
Ei viini maljastamme lopu koskaan
ei meidän rakkaus kuihdu milloinkaan.
Kuin kaunein ruusu se välillämme hehkuu
ja huumaa meidät sulo tuoksullaan.

tiistai 17. syyskuuta 2013

VAROTUS


Jos sä meinaat vääntää vitsin
pilan pikkuisen punoa
katso silloin tarkkaan seutu
ett´ei naisia lähellä
joudut muuten tuomituksi
ehkä linnaankin peräti
sukupuoli häirinnästä
noista riettaista menoista.
-
 Mieti mielessäsi aina
mitä suustasi soperrat
mieluimmin siis lienet vaiti
niin saat rauhassa oleilla.
Totisena vietä yösi
älä vaimoosi kajoa
rauhassa saat silloin olla
virkakunnalta rajulta
pysyy kiinni putkan portti
suusi kun pidät supussa
-
Noilla mummoilla monilla
tomerilla terhakoilla
riittää raatia rajua
sekä suoratkin sanaset
vasten naamaa napautamme,
eivät turhista tutise
kainostele kaikistellen.,
seksistä sievästi sipise,
nipottele naimisesta.
‎17.‎2.‎2013

maanantai 16. syyskuuta 2013

VAUHTIMUMMO 4


Tänäaamuna oli niin vaikeaa
tätä arkista elämää aloittaa
kaikki asiat tympäisi, hatutti
ukkovarpaani kulmaan satutti.
-
Kynsi halki, varvas on mustana
kivun tunnen suurena tuskana,
huono tuuri aina seuraa perässä
varsinkin kun olen huonossa terässä.
-
Kaukokaipuu mun rintaani ahdistaa
jospa kerran Napolin nähdä saa
Taikka sopisi kai mulle Thaimaakin
tiukan tulleen menettelee Saimaakin.
-
Mutta ei tästä jouda mihinkään
ei Luostolle edes hiihtämään,
kukas ehtii talon asiat huolehtiin
jos katoan minä maisemiin.
-
Sisältöä siitä elämään saan
kun keskityn tarkasti seuraamaan
naapurin rouvaa mun pitää vahtia
ettei hajoa liitto se kahtia.
-
Toki tarkasti merkitsen muistiin sen
pihamaalla pyörivän ihmisen
eihän tiedä millä asioilla liikkuvat
kaikki paikat varmasti nuuskivat.
-
Naapurin muija kovin raivostuttaa
kun pikkutunneille minua valvottaa
kai ravintelissä hyppääpi kaiket yöt
vahtimisessa mulla on kovat työt.

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

KUVA


Rekka on rautaa
lankkua lautaa
kumiset pyörät näin vie
pikitie musta
ei lohdutusta
yksinäisyyteen nyt lie.
***
Moottori kiertää
päässäni hiertää
ajatus kummallinen
tummassa yössä
raskaassa työssä
näky on todellinen
***
Jään miettimään
kun kuvasi nään
sinä kuitenkin kanssani oot
hyvänmielen mä saan
matkaa kanssasi jaan
taivaat matkaamme siunatkoot.
‎14.‎8.‎2012

lauantai 14. syyskuuta 2013

YSTÄVÄ


Kun maailmanpolkuja taivaltaa,
siellä monta murhetta kokea saa.
Yksin taivaltaen on vaikeaa
löytää polkua, suoraa, oikeaa.
-
Mutta ystävä jos sulla jossain on,
on taivalluksesi tuskaton.
Vaikealla hetkellä sulle on
ystävästä apu suunnaton.
-
Jos sinulla hätä ahdistaa,
ja maailman murheet painaa.
On helppoa luottaa ystävään,
hän esteetkin tieltäsi raivaa.
-
Aito ystävyys silloin punnitaan,
kun kohtalo koittelee.
Kun suru ja murhe joskus,
synkin sävelin soittelee.
-
Tai jos sinun onnesi kukoistaa,
sydän riemunsäveltä soittaa.
Niin silloinkin ystävä korvaamaton,
Sinun kanssasi ilon tavoittaa.
-
Hän ei soimaa sua jos käypi niin
että horjahdat kaidalta tieltä.
Hän aina on valmis auttamaan
ja heti ylös nostamaan sieltä.
-
Aito ystävyys ei koskaan vanhene
se uudistuu jokainen päivä.
Se on aina, kuin päivä keväinen,
jostain löytyypi onnen häivä.
-
Ystävyys on kultaa kalliimpaa,
sitä ei voi rahalla saada.
Jos se aitoa on ja pysyvää,
mikään mahti ei sitä kaada

perjantai 13. syyskuuta 2013

RAIVAAJA


Olen kivisen pellon kyntänyt
suolle kaivanut syvät ojat
olen kuokalla peltoa kuokkinut
oli apuna omat pojat.
Nyt pajua kasvavat sarat nuo
on suoksi taas muuttunut raivattu suo.
-
Täytyi pellolla aina ahertaa
kerätä kiviä,kantoja vääntää,
sillä eihän voinut milloinkaan
noille töille selkää kääntää.
Vai sitkeesti raataen pellot nuo
ne niukan ruuan perheelle tuo.
-
Kului aika pellot ne laajenivat
alkoi laajeta elämän tila
mutta nyt kun aattelen taaksepäin
taisi ollakin vain kehno pila.
Ei työtäni tarvinnut kukaan muu
nyt metsittyy pellot , ojat luhistuu.
-
On kiireinen aika ajanut ohi
ei tarvita kuokkaa ei auraa.
Maaseutua jos joku puolustaa
niin herrat vain pilkaten nauraa.
Ruokaa heidän on halvalla saatava
mitä siitä jos kuihtuupi raataja.
-
Nyt maatilat pienet muuttuvat
suuriksi kartanoiksi
on tehokkuus tärkein saavutus
muuttuu ihmiset numeroiksi.
Mikä on tämän kaiken tarkoitus?
onko tehtävä maamiehen kuritus?
-
Mutta uskokaa jokainen ,uskokaa vaan
se on sittenkin ainoa tie
että maamies kun hyvin elää saa
kansakuntaa se eteenpäin vie.
Ilman maamiestä ei ole elämää
sehän jokaisen pitäisi ymmärtää.
30.05.1999.

torstai 12. syyskuuta 2013

VAUHTIMUMMO 3


Pakko oli meikäläisen ostoksille mennä
kun ei mitään tarvikkeita kotiin asti lennä
ostin marimekosta liinan erikoisen
väreiltään niin kirkkaan, sekä aivan mustan toisen.
-
Vaan ette usko kaupassa mä jouduin aivan kiikkiin
no, asia kai pantava on kateuden piikkiin
rouvalla niin solakalla näin niin kauniin turkin
hältä aivan kauttarantaa turkin hintaa urkin.
-
Rouva sanoi summan, sydän kukkuun mulla hyppäs
kateuden piru minun persuuksista nyppäs
helppoa rikkaan laitella on hienoutta monta
mulla vanha takin kaalu, voi mua onnetonta
-
Vihreänä kateudesta rouvalle mä tuiskin
- Turkii ei oo muotia, sitten viel salaa kuiskin.
- Eläimetkin aivan turhaan saavat kitua
ei turkiksista mielestäin oo yhtään itua.
-
Mä nokan nostin ylöspäin, ja lähdin menemään
ehkä joskus itse pääsen turkin lämpimään
Hatuttaa niin vietävästi eriarvoisuus
kun toisilla on aina jokin asuste niin uus.
-
Mutta kunhan Lotosta ma jättipotin saan
saa hienot rouvat puolestani mennä Saharaan,
mä turkkejakin ostan monta vaatekomeroon
tuskin enää kenellekkään kateellinen oon.

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

TURVALLISTA MATKAA

Kummallista sattui tässä
keikkaa olin heittämässä
yö oli musta ja sateinen sää
Valot maisemia niittää
varjon toiseen varjoon liittää
sattuma kumma tuo mieleeni jää.
***
Rekassa on raskas lasti
kone pyörii uutterasti
jalka kaasua raskaasti painaa 
mietin olen tarkka tässä
että säilyn elämässä
virhe saattuu niin olen vainaa.
***
Tiellä näkyy varjo tumma
hahmo onkin perin kumma
se viikatetta olallaan kantaa
huoli hahmosta en tuosta
annan rautahevon juosta
varoituksen tuo sattuma antaa.
***
Tarkasti vien työni loppuu
enkä sorru turhaan hoppuun
tapaus kummallinen aina mielessä on
Varovasti liikenteessä
jos on outo hahmo eessä
ethän koskaan siis oo huoleton?
‎14.‎8.‎2012

tiistai 10. syyskuuta 2013

VAUHTIMUMMO 2.

Vaikka synkkyys painaa mieltä
en mä väisty tältä tieltä
liikettä nyt laitan tossuun
toiveeni myös laitan kossuun.
-
Lehdestä mä tiedon sain
eipä läskit kasva lain
kun vain nappaa kossutotin
aivan piripinta motin.
-
Järkeen käy se mulla kyllä
eikä tarvii kävelyllä
itseänsä nurkkaan ajaa
kossu liikut kyllä rajaa.
-
Ajatelkaa siskot tuota
kärryltä ei tarvii puota
kossu toimintoja friskaa
liiat läskit poissa viskaa
-
Pullon hainkin sitä vasten
nyt ei homma ole lasten
läski palaa kuin  nuotiolla
ai, kun mun on hauska olla!
-
Otan vielä toisen kupin
tunnen kuinka läskit krupin
valuvat jo maata kohti,
uskoa ei oikein tohdi.
-
Meni pimeäksi vintti
pihalla kuin talitintti
visertelen ilman syytä
kesälläkin titityytä.
 10.‎9.‎2013

maanantai 9. syyskuuta 2013

AKATON

/
Kulki poika polkujansa,
vaelteli varsiteitä.
Silmäeli maisemia,
katsoi vielä ,toisen kerran,
kuulosteli,tarkasteli
jospa jostakin näkyisi,
vähäisenkään pilkahtaisi,
kiharainen neijon tukka,
neijon helmat heilahtaisi,
jonka ottaisi omaksi,
sormuksella saalistaisi,
ihan itselle ijäksi,
aamupuuron keittäjäksi,
kerallensa kulkemahan
vierellensä vierimähän.
Lasten äidiksi ,emoksi,
perustaksi perhekunnan.
-
Tuli tunne jo tukala
olo aivan ankeakin,
Kun ei kuulu, kun ei saavu
kun ei törmää tiellä siihen.
Pysyy piilossa peräti,
liekkö vielä syntynynnä
-
Katsoi yhtä ,katsoi toista ,
katsoi kohta kolmattakin.
-
Eipä tuntuneet tutuilta,
omalta ei ollenkana.
Johan arveli akaton ,
pohdiskeli rinnassansa
-Eipä akkaa oo minulle,
kaunokaista vierelleni,
riemullista rinnalleni
ilontuojaakaan tupaani.
Yksin saan minä elellä
aivan orpona oleilla,
talo ilman naisenkättä.
-
Kulki Poika polkuansa,
johan heilahti hamonen
nilkka vilkkui kauniinneidon .
Kutrit kultaiset kimalsi.
silmät sievät vilkuttivat.
-
Jo tiet yhtyivät yheksi,
polut yhdensuuntaisiksi.
Matkaan yhdessä lähetty
kahden aivan kulkemahan.
Rintarinnan, käskäessä
samaantahtiin astumahan.
-
Kohta tuntuikin tutulta,
pian täysin rakkahalta.
Ihan kullalta omalta
puolisolta puuttuvalta.
-
Aatteli sitä akaton:
-Tämän tahdokin omaksi,
ihan itselle iloksi,
vaimokseni vartavasten.
Kullakseni,aarteekseni,
elontielle kulkemahan.

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

VAALIKARJAA

Vaalikarija käyskellee jo laetumella tuolla,
ääntenkalastajat ryntäelevät ihan joka puolla,
luppauasta on monenlaesta, sokeria, mannaa,
saalistajan suusta tihkuu rakkavuuven sannaa.
-
Kenellä on paras syötti, eniten ken luppaa,
luppaoksija heitellään ja kansalla on huppaa,
tyhjät tynnyrit taas pitää - suurimman kolinan,
tokihan sentää aikaansaavat tuskanvolinan.
-
Kansa menee retkuun, kohta kaikki volisee,
tietysti yhä kovemmin tynnyrit kolisee,
ei päätä eikä häntää ehtokkaijen jutuissa,
kun mietteet niillä askaroi aiheissa tutuissa.
-
Kas jokaisella haaveena on päästä perille,
siks kaverilta revitään naamakin verille,
on tärkijätä päästä paremmille palkoille,
kas evustajat eivähän pahemmin talkoille-
‎31.‎5.‎2009

lauantai 7. syyskuuta 2013

REKKAMIEHET

Retevästi alkaa tämä rekkamiestenralli
totisia naamoja ei kukaan täällä salli
kaivetaan siis kasvoillemme iloisempi malli
lauletaan niin että tienoo kajahtaa
-
Pienet näkäräiset toki vapaa-aika sietää
ratissa ei tippaakaan sen joka poika tietää
rennompahan meininkiin irrottelu vie tää
lauletaan niin että  huolet jäävät taa.
-
Rekkamiehen vatsa vaatii kunnon roskaruokaa
Mäkkäristä Iso eväs jokaiselle tuokaa
juhlia nyt hemmetisti rekkamiesten suokaa
lauletaan niin että korvat halkeaa.
**
Yhä vielä jatkuu tämä rekkamiestenralli
jokaisella naamallaan on iloisempi malli
huomenna perseen alla on se rekan palli
kerran vielä kunnon ralli kajahtaa.

perjantai 6. syyskuuta 2013

MATALEENA

Minä olen  tämmöenen mummo vainen
silti vielä kopsakka, tulinen naenen.
Sen myönnän oon kovasti miesten perrään
heti hormonit hyrrää kun unesta herrään.
-
Olihan mulla ukkokin  muuan Olli,
se olikin aikoinaan melkonen kolli,
Mutta kuolema korijasi äijän pois,
no aivan tarpeeton se tässä ois.
-
Nimihän minulla on Mataleena
pitävät mua naisena langenneena
Otan huomioon tietysti kaikki seikat,
mua mukkaan ei saa tavalliset Eikat.
-
Hormoonilaastaria minä palijo käytän,
ja kanssasiskoille kiusalla näötän,
kuinka Vauhti Mummo mä vielä oon,
sen kaikki ottakoot huomioon.
-
Joka illalle nappaan miestä uutta,
viikonaikana kokkeilen viittä, kuutta
Minä pistän miehet hikoilemaan,
veltoilu ei mieleen oo ollenkaan.
-
Minä kerron teille hajahuomijoita
ja jakelen raskaita tuomijoita.
Toki kiitänkin jos aihetta on
Olen Vauhti Mummo vallaton.

torstai 5. syyskuuta 2013

NALAKISSA


Oli Impi Antavainen,
huora tuo leväperäinen,
alta tarjos joskus päältä,
sivultakin siivun antoi.
Otti suuhunkin sovulla.
persereikäänkin peräti.
-
Sitten,sattuikin somasti
ennakolta arvaamatta
tuli reissumies revalle,
tuntematon saapuville,
kunnon kulkuri komea,
kalu miehen kaunihimpi .
-
Ensin reitensä levitti,
avas värkin sormen päällä,
sitten survasi sisälle,
työnsi aisan, pohjaa myöten
sinne syntisen syvälle,
hekumaiseen hetteesehen.
-
Eipä tiennytkään tekijä,
arvannut ei aikapoika,
minne suoronsa sutkautti,
lemmenkepin keikautti.
-
Imi itsensä ijäksi,
Nalkkiin nappas nappulankin,
eipä lähtenyt lävestä,
paksu pätkä persehestä.
-
Yritti vähän väkisin,
tosissansa touhuella.
Tempas kerran,vielä toisen,
veti kohta kolmannenkin.
-
Eipä lähtenyt lävestä.,
värkki päältä luiskahtanut,
ennenkuin hekuma lakkas,
kokemasta kouristusta .

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

PÖKKYRÄSSÄ


Suvituuli se kaoniisti soetteli
kun mä kesällä mettässä kulujin
ja aorinko kasvoja lämmitti
minä onnesta silimät sulujin
mutta karmia tottuus kohtasi mun
kun kävelin pahki puuhun
se pahasti naamaani satutti
ja kirpaesi ottaluuhun.
-
Puolipökkyrässä mä taevallin
oli muisti multa täösin menny
En menneitä muistanu laesinkaa
oli aevot kae mulla lämmenny
savu nousi sakia korvistani
ja kuumotti ottatukkaa
eipä tullu kenkää aottamaan
ei armahtanu mua kukkaa.
-
Ny iliman muistia taevallan
en oon varmaan kotona missää
jos joltaki juttuja kyselen
se vaen minun huolia lissää
Moni mulle nokkaa nyrpistää
ja iskeepi vasten nennää
ei tuttuja oo mulla ensinkää
ja vieraat tekevät tennää.

tiistai 3. syyskuuta 2013

APATIJAA


Tänään meinaa runohommat mennä aivan pieleen,
kun ei tämä runo taida olla monen mieleen,
yöllä jo sitä sorvasin kun uni viipyi mulla,
kaikki oli helppoo, mitään nyt ei meinaa tulla.
-
Aiheinahan voivat olla, naiset, viina, seksi,
sanoisitko sinä lisää, minä en muuta keksi,
tietystihän parannella maailmaakin voisi,
myöskin riimit soinnutellen hauskan olon toisi.
-
Nyt on kaikki ajateltu pannaan näppis laulaan,
tää on paljon hauskempaa kuín vetää naru kaulaan.
Synkkyys pitäs maailmasta varmaan kieltää lailla,
naurua ja iloisuutta ollaan kaikki vailla?
-
Synkkiä ovat kirjoitukset, synkkiä puheenvuorot,
kissanrääkkääjääkin puoltaa suuret laulukuorot,
nyt ihastellaan sitä, mikä ennen oli pahaa,
syy kai lienee siinä, että sillä tehdään rahaa?
-
Täytyy vielä muistuttaa on toivomus tää mulla,
toivon että joka aamu saareeni voit tulla,
Joskus tulee parempaa ja joskun täyttä moskaa,
en silti tahdo miettiä, että en onnistuisi koskaa.

maanantai 2. syyskuuta 2013

JÄÄHYVÄISET KESÄLLE

Oli kesä jo aivan lopuillaan, syksy vaani jo nurkan takaa,
kulki pitkin peltoja metsiäkin, katsoi mitenkä maa nyt makaa,
järjesteli luontoa kuolemaan, julmasti kaikelta hengen riisti,
vahvimmat se uuvutti horrokseen, auttanut ei vaikka kiisti.
-
Oli luonto elänyt huumassaan, koko pitkän kauniin kevään,
oli laittanut kukat kukkimaan, oli antanut kaikelle evään,
oli lauhkehin tuulin hyväillyt, se koivun valkeaa pintaa,
ja hellin käsin oli hyväillyt, myös uhkean maaemon rintaa.
-
Kesän tullessa toki huomattiin, luonto vietti suurta juhlaa,
kesä hehkutteli kauniina niin, kesään kaikki voimansa tuhlaa,
kukat loistivat pienen hetkisen, sitten kuihtuivat kuolemaan,
mutta uusi kasvunsiemen levisi maahan syksyn nuolemaan.
-
Nyt on aika jo kesän mennä, tehdä se mikä tehtävä on,
ehkä kesän viimeinen kukka, on surullinen ja onneton,
ei ehtinut siementä tuottaa, mutta juuressa kasvu sen on.
voi seuraavaan kevääseen luottaa, saa uuden kukinnon.
-
Tule siis sinä syksy julma, vielä hehkuthan ruskana.
varmaan uusi elämä kasvaa, vaan koettuna tuskana,
kaikki on niin kuin olla pitää, syksy luontoa valmistaa
uuteen kasvuun ja kesään uuteen, sehän meitä jo odottaa.

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

SYKSY


Syksynlehdet hehkuen nyt punaisina hohtaa,
kaunis hetki katsella, kesä syksyn kohtaa,
värikylläisenä hohtaa kaikki pensaat, puut,
metsänantimia täynnä ihmislasten suut.
-
Aurinkoiset päivät luo maiseman loistohon,
ennen kuin käy syksytuulet menneen poistohon,
myrskytuuli repii, raastaa kaiken kauniin pois,
ikään kuin se kaikki kaunis unta ollut ois.
-
Alastomat oksat koettaa koukkusormillaan,
syksyn myrskytuulta edes hiukan jarruttaan,
mutta eipä rajutuuli taltu laisinkaan,
vaan se repii viime lehdet, viepi mukanaan.
-
Värjöttäen alastonna seisoo lehtipuut,
neulasissa kyyneleitä itkee kuuset, muut,
pelottava tulevaisuus, uhka hyytävä,
kohta saapuu talvi, jäätä, lunta syytävä.