Sivut

maanantai 5. marraskuuta 2018

RUNO


HARMAATA!
Synkkä syksyinen harmaus ympäröi,
joka puolella nyt nään usvaa vaan.
Syksy kolkko hengiltä kesän löi,
tappoi kukat ja kuihdutti maan.
Joka puolella näen kun elämä kuolee,
sade syksyinen kesän muistoja nuolee.
-
Ei auringonsäteet jaksa lämpöä luoda,
sen voittavi puhurit pohjoisen.
Ei lehdetön puu voi suojaa suoda,
elo vaikeaa on linnun pikkuisen.
Kun se yrittää tuulelta suojaa löytää,
lumikin kohta kattaa sen ruokapöytää.
-
Usva lohduton, harmaa, kietoutuu,
puun oksien koukkuisiin sormiin.
Lintu pienoinen , harmaa piiloutuu,
kylmissään höyheniensä suojiin.
Kaikki lohdutonta on ja ikävää,
kesän kauniin on surmannut syksynsää.
-Oiva Pennanen-

Ei kommentteja: