Heittelen vanhankansan mallisia riimirunoja nykykansan ällisteltäväksi. Runot ovat kaikki omiani, jonkulaesessa mielenhäirijössä rustattu. Runot on ilmaistu murteella ja ilman. Huumoriakin koitetaan pitää mukana. Kommentit olisi kivoja Tervetuloa vaan katsastamaan miten riimi soi! Toisen blogini osoite on: http://oivapenna.vuodatus.net/ TERVEMENOA!
keskiviikko 7. marraskuuta 2018
SKETSI
HARRASTUKSET
- Yhäkkö sinä kättyytät?
- Joutessani pölläöttelen. Seon niin komijaa kun mies mennee ja savu jää.
- Voehan saakeli. Ja mitä vielä.? Et taija pystyvä lopettaan.
- Vaekka millä hetkellä. Oohan minä monta kertaa lopettanu.
- Tosijaam - monta kertaa. Vissiin ihan päevänki lakko.
- En minä sillä etten pystysi olla iliman. Huvikseni savuttelen.
- Huvikseni??? Mitä helevetin hupia tuossa. Sullaki jatkuva yskä ja henki vinkuu.
- Tuo lentsun perkele aena iskee vähän päästä. ... Tupakista johu...
- Eipähän mulla ryvitä?
- Seon sulla eri asija. Sohovalle taoti iske. Mopon selässä vilu tarttuu.
- Joojoo, mitä vielä keksit? Et vaen yksinkertasesti pysty olemaan iliman. Tupakinorija.
- Eiköpä tuo lie oma asija. Piruvako tuo sinnuun kuuluu mun harrastukset.
- Älä ny helekutti suutu.
- No ku aena natiset tuosta mun polttamisesta. Pystysin lopettaan, vae en haluva.
- Voe hyvänen aeka. Polta vaekka rovijossaa. Turhaa mulle sanot lopettamisen heleppouvesta.
- Sinnoot ikävä ihiminen. Pijä huoli omista pahheista. Niin ku esimerkiksi tuon kyttäöksen saesit lopettaa.
- Toki minä pystysin lopettaan, vae mihimpä ne silimäsä pannee!. Sentään joku harrasus olla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti