ETTÄJOTTA.
***
Aika patinoi eletyt päivät. Sivelee kullalla rumimmat rosot ja hävittää ne tuskana tuntuvat. Moni valittaa taakan suuruutta ja unohtaa riemuisat ajat. Suru surkeaks tekevi, murhe elon mustuttaapi.
***
Tavataan valittaja silmästä silmään ja alotetaan lukemisen alkeet. Siitä se lähtee, mistä alkaa, ja yhtäjalkaa käymme rinnakkain.Seitsemän lihavaa vuotta, kymmenen katoa. Kuolema korjaa satoa ja taas jossain on ylituotantoa.
***
Ei ole kohen koskaan. Loskaan hukkuvat vihreät niityt ja liityt maailman menoon. Oi jos voisin kerrankaan....maistaa hiukan mammonaa. Mutta kielletyt huvit salpaa hengen ja antaa tilalle pelkää saastaa.
***
Väliä eioo mitä valuu. Kunhan valuu, jos haluu! Pyyhkiä voi myös vasemmalla. Jos hyvin pyyhkii, niin äiti nyyhkii ja on onnessaan, kun ei hukkaan ole mennyt syynnytyskivut ja vivut on sitä varten että voi tarttua vipuseen.
***
Sedästäkin tulee täti pienen leikkauksen jälkeen. Muuttuiko mikään? Kosmetiikaa kuluu ja tukkaa riittää. Sitä niittää mitä on kylvänyt. Paitsi rikkaruohoja. Otsanahkaa riittaa perään asti.Perästä kuuluu jos kuuntelee...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti