SOIDINMENOT

Kustia kun kovasti, tuo akanpuute vaivaa.
Pussihousut paremmat, hän komerosta kaivaa.
Huopahattu tietystikkin, päähän pitää laittaa.
Pihan ruusupusikosta, ruusun rintaan taittaa.
-
Kusti ottaa polkupyörän, nouseepi sen selkään.
Nyt on tosi kyseessä, ei Kusti ala pelkään.
Polkupyörän ohjastaa, hän leski-Miinan luo.
Kustille on sopivainen,emännäksi tuo.
-
Kusti saapuu mökille, taaksensa vilkaisee.
Jännitystä päälle pakkaa, Kusti nielaisee.
Varovasti ovelle hän sitten koputtaa.
Kohta mökin sisältä hän vastauksen saa.
-                                                                                                            
Kusti tuntee polvissaan jo lievää vapinaa.
Astuu sisään,Miinalle hän päivää toivottaa.
Hatun koppaa käteensä, on aivan neuvoton.
Kaekki hyvät valmistelut, unohtunneet on.
-
Punaisena Kusti siinä, ensin rykäisee.
Sitten aevan jämeränä Miinaa katselee.
Sanoo sitte:Tuota... mökillä oon mietinyt,
onko sitä meijjän Rekkuu täällä näkynyt?
-
- No eijoo tuota näkynyt, pääsikö karkaamaan?
Miina sanoo - Jospa sattu nartun huomaamaan
Ei Kusti tiedä kuinkahan nyt oikein jatkaisi
hän änkyttäen kuitenkin Miinalle tuumasi:
- Hm, tuota....se on koiran kansa vähä vaikijaa
kun kyliltä sitä jatkuvasti etsiskellä saa.
-
- Vain istuhan nyt perseellesi, Miina touhuaa
ja Kustilla jo lemmenliekki aivan roihuaa
muuta kun ei keksi, hämillänsä virkahtaa
- Eipä tässä oikein kerkijä nyt istahtaa
Kun se Rekun ryökäle on kauas luistanu
eikä ole retkiltään kotiinsa muistanut
-
-Miksikäs se Kustilla tuo ruusu rinnassa
ettei se rakkauden tuli pala pinnassa?
Ei sulla Rekku, minä tiiän, ole karannut
oot vain pienen hätävalleen mulle laatinut.
Vaen katoppa kun Miina pistää kättä kaulalle,
ensin pannaan huopahattu seinänaulalle.
 -
Miina pistää toimeksi ja suukon suikauttaa
tämä temppu hölmistyttää Kusti reppanaa
Jäykkänä kuin rautakanki Kusti tollottaa
tokkopa hän asiaansa koskaan esiin saa.
- Tuota minä... ajattelin..yrittää taas mies
toki Kustin ajatukset Miina täysin ties
hänellä on kokemusta miehistä jo kauan
takoahan  täytyy aina hehkuessa rauan.
-
- Elähän nyt hättäele, raohoittaapi nainen.
- Mulla tässä valamistuupi kahavija jo vainen
siirryhhän ny pöyvän iäreen ota siitä pulloo
kyllä niihin asioihin joku tolokku tulloo.
-
Kusti ottaa nisua ja Miinaa silmiin kahtoo
miettii mikähän tuo naenen oekein olla mahtoo
liekkö kuinka tuhulaavainen, taekka sitte pihtaa
suako sitä saonassakkaa käöttee ennee vihtaa.
-
- Otahan nyt lissää siitä, nälissään oot aevan
kunnon naesen lähheisyys se viepi kaeken vaevan
Pitäsköhän suolastaki sulle pöytään laettaa
luulen että sijanpinta sulle kyllä maettaa.
-
- Kiitosta vaen, mulla alakaa tässä vaekee olla
ootahan kun pistäyvyn hetkeksi tunkijolla
tuntuu että pissihättää aevan päälle pukkaa ,
Kusti sannoo verkalleen ja sipaseepi tukkaa.
-
- Eipä siinä kauaa mee kun esiliinan väännät
jospa sitte tullessasi puita sylliis käännät,
Saha siellä pukilla jo oottaa miehen kättä
Kusti hatun päähän laittaa aivan empimättä.
-
Astuu ulos, poraspuulla seisahtuupi vähän
-taispa jäähä kosimiset mulla justiin tähän
loppuu vappaus poekamiehen ijäksi kae multa
ei, ei taijja akanotto suaha oekein tulta.
Pyöränsä jo Kusti ottaa kottiin palatakseen
varmuudeksi kuitenkin, vilikaseepi taakseen
Miina oven aukasee ja hiljaisesti lausuu
hymyssä niin lempeässä on nyt Miinan suu
 -
- Kuule Kusti, elä lähe ei sun tartte puita
mielessä on asijoeta minullaki muita.
Tule tule takasin elä mennä kehtoo
kunhan tässä porisee ja vähä aekoo vehtoo
eiköhän me piästä siihen rakkauven rantaan
siinä sitte kellitään ja jälijet jiävät santaan.
-
Kusti kahtoo Miinaa, ihan hyvältä se näyttää
jospa se nyt kuitenkin sen akanpuutteen täyttää
- Tuota...enpä tiijä...on mulla mökilläki hommoo
taijan naemisasijoesta ottoo vähä lommoo.
-
Miina aivan hiukanverran hameen helmaa nykkii
posket hohtaa punaisena, sydän sataa sykkii
jopa näkyy hammeen alta polven yläpuolta
Miina vannoo mielessään ei kohta mitään huolta.
-
Kustin silmät pakrottaa nyt aivan räpsimättä
niskan puoleen empien jo viepi toista kättä
sitte kynsii niskasta ja Miinan reittä kattoo
Kustilla jo ajatukset tuottaa hyvää sattoo.
-
Housun etupuolella jo paineet tuntuu kyllä
housuja kun Miinalla ei ole lainkaan yllä
Kusti siinä hihkasee ja pyörän puskaan nakkaa
Miina vaan ei nostamasta helemojansa lakkaa.
-
Miinan helman alalaita ylös nousee yhä
Kusti tuota tuijottaa:- ei sua se pysähtyä
Kuulas valakee iho aivan ottaa Kustin silmiin
Miina, Kustin mielestä ois sopivainen vilmiin.
-
- No mitä sanot? Kuiskaa Miina vielä nostaa hiukan
se jo tekköö Kustille, tuskanpaikan tiukun
kun se mustan kolmion, näkee ensi kerran
nivusissa jumistelee nyt jo jonkin verran.
-
- Tuota, köhii Kusti nousee raput lähemmäksi
nyt jo tuntuu hummeetissa ujot kauas läksi
Kädellä jo tunnustelee Miinan puskureita
ensi kerran Kusti koskee noita kumpareita.
-
- So soh poeka! ajeleppa hilijaa mäjessä
taijjuukko sä laenkaa mikä sullon käjessä
et liene ennen naesen kanssa ollu sillälailla ?
kun tuollalaella maltat siinä vieläki haikailla.
-
- Kah en oekeen tiijä miten hommat hoetuvat
 ropleemat niin vaekijat nyt etteen koetuvat
jospa siirrytäänkin tuppaan juttelemmaan tästä
 syvällistä asiaa -vaekka meijän yhteiselämästä.
-
- Jutteluksi näöttää menevänii koko juttu
ala heittee heti kohta piältäsi se nuttu
ekkö tunne rakkavus rinnassa roehuvvaa
sanoo Miina, sitten Kustia taas suukottaa .
 -
Punasena Kusti alkaa puseroaan heittää
Resusen paidan riekaleet hän kainaloonsa peittää
- Ota vaen se paetaki, ei teällä kylymä tartu,
etkae sä liene hitakaenen kun ei tevot kartu?
-
- Vaen voijjaanhan me halata vaekka on piällä vuatteet
kun mulla on sen touhun suhteen tosenlaeset uatteet,
jos ensin käyvvään pappilassa ja pappi antaa luvan
sillälaella itestään annamme hyvän kuvan.
-
- Voe ihime mikä vätys sinä Kusti olla taijat
eikö vieläkää oo selevenny asijan oekeet laijat
aevanko se homma sulle pittee opettaa
vae haluakko suhteen tämän alakuun lopettaa.
-
- Elähän ny Miina anna mulle aekoo vähän
eikae me sentään ystävyyttä lopeteta tähän.
Minä tuun sitten huomenna jos satun joutamaan
kun Reino naapurista pyyti nuottaa soutamaan.
-
Vaen Miina tuosta rietautuu: No, voehan -kelettä
että meinaat kesken kaeken soutaan venettä.
Ja minähän en kokkeilematta akaksesi tuu
seon tiijettävä mitenkä Se sulla onnistuu.
-
Miina tarttuu Kustin paetaan käsin voimakkain
ei Kusti siinä muuta voe kun alistua vain
Miina vetää rivakasti Kustin paidan pois
hellempääkin käsittely toki olla vois.
-
- Ja sitten vielä alapiä nyt täötyy palijastaa
Ja Kustin pikku kaveri näen töihin valijastaa
Aivan kohta poekuuven sulta aijon varastaa
kato ,rakkauten aurinkomme alkaa sarastaa.
-
- Vaen tuota..en kyllä ainokaistani näytä naiselle
oon asettunut linjalle mä varovaiselle
eikä mulla muutenkaan haluta ollenkaan
mä lähen tästä mökille kun vaen paijan saan.
-
- Ja paskanmarjat, se on kyllä aivan saletti
kun valmiina on meillä jo, pensseli, paletti
niin kyllähän me maalaamaan nyt heti aletaan
kunhan ensin palijaaksi sinun pensselisi saan.
-
Miina kylla tahtonsa on aina pitänyt
ideat on vaikeimmatkin hyvin itänyt
siispä eipä mene kauaakaan on Kusti nakuna
kourakuppiin piilotettu tojiva on muna.
-
Miina riisuu ittensä ja sänkyyn kellahtaa
jokohan nyt Kusti hiukan kipinätä saa
Jäykkänä nyt Kusti kattoo Miinan kolmioon
se saa vihdoin viimein Kustin täysin hurmioo
-
Hirnahtaen Kusti hyppää sitten satulaan
mutta voi voi onnetonta ase laukeaa
kauaa viipyny ei Kusti herkkun kimpussa
eipä hammas oikein tehoo Miinan limpussa.
-
Miina sannoo: - Hommasta ei tullu tolokkuva
kerran vaen kun huulilla käötit mulukkuva
tuosta eipä oekein piässy onnen hurmijoon,
sinä taijat johtaa naesen harmiin, turmijjoon.
-
- No, kun tuota novviisi oon tässä duunissa
ei nyt ollut pullat oikein hyvin uunissa
mutta jospa toesen kerran toemeen ryhtytään
harkiten ja taijolla toisiimme yhtytään.
-
Ja harijotellen Kustista tulikin taitava
usseimman kerran päevässä olikin naitava
ja Miina hehkui onnia kun Kusti taidoillaan
sai rupsahtaneen vanhanruusun taasen kukkimaan.
-
Ja niinhän siinä kävi Kusti meni naimisiin
ja riemurieskaa nautittiin joka tarpeisiin
aotuutta ja onneja nyt heillä riittää kai
näin Kusti siitä Miinasta, tolokun akan sai.
LOPPU.