Oli miekkonen menossa
kylätietä tarpomassa
pyrki suurempiin kylihin
mahtavampihin menoihin
tuli häntä tyttö vastaan
tyttö kaunis ja sorea,
aivan ainutlaatuinenkin.
Katsoi kerran ,
katsoi toisen
katsoi kohta kolmannenkin
sitten mies sanoiksi virkkoi:
-Kaunis oot sinä tipusein,
kaunis oot ja niin sorea ,
lähe sinä mun mukahan?
Katsoi tyttö tuo tylysti:
- Enpä lähe kerallasi,
enpä lähe enpä tule
mukaan miehen muukalaisen
viereen ventovierahaisen.
on mulla tuttavat tutummat
miehet paljon mukavammat
naijat paljonkin paremmat
panomiehet potrakammat.
-
- Kovin oot sinä solakka
aivan laiha lappalainen
laiha kuin oisit nälässä
ilman ruokaa reissuaisit
jospa vain oisit tutumpi
tunnetumpi ,tuttavampi
sinut veisin ruuan ääreen
ruuan ääreen ja rutosti
saisit syyä saisit juua
saisit naijja napsauttaakkin.
-
Mutta en tohi tarttua
kiinni ottaa kulkuria
tuntematonta taluttaa.
ventoa viedä vierahaksi
Niin on ankara isäni
Äiti paljon äksympikin
sulhaset on katsoituina
naimakumppalit kosittu.
-
Mutta kun sua katselen
tutkistelen tunnustelen
kurkistelen jokapuolta.
Sorea oot sortiltasi
komea kuin uroshirvi
taikka metso soitimella.
Josko sittenkin tulisin
lähtisin sun mukahasi
kerallasi kulkemahan
maailmata matkaamahan.
Mitä kuuluu se isälle
yhtä vähän Äidillekin
missä eloni elelen
oman tieni tallustelen.
***
Minä tulen!!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti