Tartu käteeni,yhdessä lähdetään ,
sinne missä on haaveittenmaa.
Sinne saavat sellaiset vaeltaa,
jotka kaipaavat unelmaa.
Siten voisimme irrota arjesta pois,
niin ihanaa meillä, siellä kahdella ois .
Tule ystävä, yhdessä nousemme,
me unelmain utuiseen laivaan.
Näämme yllämme poutapilviä vain,
ja kirkkaan , sinisen taivaan.
Laivan mastot on kultaa ja hopeaa,
sekä purjeet kirkkainta purppuraa.
Me saavumme satamaan onnenmaan,
käsikädessä kuljemme rantaan.
Kukat huumaten saarella tuoksuaa,
kahdet jäljet jää saaren santaan.
Satakielet pensaissa saaren soi,
ihanampaa ei muualla olla voi.
On saarella lämmin ja utuiseen,
usvaverhoon tienoo peittyy.
Niin lempeinä säteet auringon,
meitä hellien , päällemme heittyy.
Vain me kaksi yhdessä tiedämme sen,
oomme varmaan porteilla rakkauden.
Katsot minua, silmäsi loistavat,
hymyillen sinun huulesi kuiskaa.
-Tästä portista vain harvat käydä saa,
jos siitä käy, sen aina muistaa.
Portin avaamme, sisälle kulkumme käy,
on kaikki nyt unelmaa, ei varjoja näy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti