OSA. 22.
- Joo! Sillä on aena ollunna hyvin herkkä leppä lentämään.
- Vaen eikae tuommonen vermiärä kenenkää nokasta lähe, Pökiö epäili.
- Nyt tehhään nii, että Pökiö tarkastaa onko mittee poekkijavvaa näkyvissä. Myö lähetään isännän kanssa sisähommiin. Tutki kaek paekat ja kirijaa muistiin näkemäsi. Navetta myös, Kumarainen antoi määräyksiään.
***
Ähkien Kumarainen tuli Sepon perässä Niemen pihalle. Juuri silloin Salme ajoi autonsa porraseteen. Salmen tukka oli saanut kuparinpunaisen sävyn ja leikkaus oli lyhyt. Kokonaan erilainen kuin ennen.
- Päevee! Onhan ne polliisittii ehtinneet paekalle. Jokopa Jyrki löyty? Eikäe se huima järveen lie männy.
- Mistäpä nämä huumehörhöt tiennee.
- Huume...?
- Kuhan ny sannoen, Kumarainen yritti korjata sanomaansa. Ei nyt passaa hönkiä kaikkia tietoja kuuluviin hän ajatteli.
- Mihinkä ihmeeseen tuo oesi voenna männä. Minähi sitä suappaalla heitällin. Vuan ei kae siitä vammoja tullu. Mitä ny nokasta verta tulj. Vaen sepä ei ensimäenen kerta näellä tantereilla.
- Taes tosijaan olla, mitä muistelen, melekonen veijari. Ruttas polliisiaotonnii.
- Ny lähetään pirttiin. Kahtommaan miten se Vaari lie pärijännä niihen rasavillijen kanssa. Komisarijoko on yksin liikenteessä? Salme kyseli.
- Ei sitä parane polliisin yksin lähtee näen raohattomalle kylälle. Se suattoo olla se viimmenen reissu. On se konsta tuolla naapurissa. Tutkii onko siellä seleviä johtolankoja.
- Jospa ne on olleet tavallisia rosvoja? Jyrkin äiti oli hieno kulttuuri ihminen. Sillä olj arvokkaeta tauluja. Ja palijo koruja, Salme tiesi.
- Voe suakel. Ny minä sen hoksasin. Tuntu niin ouvvolle siellä tuvassa. Se suur maesemataolu olj poekessa. Suakeli ne pittee käyä muuttii. Vaekken ou taeteentuntija, niin aenaki neoli sieviä minusta.
- Onko siinä ollutkin ryöstö? Nyt männöö vaekijaksi. Suakeli kun valtijo supistoo miärärahoja ja rikokset vaen mutkistuu.
- Ottakeeppa aekalisä ja tulukee jo kahaville, Salme kiirehti miehiä sisälle.
- Päivee vanhaisäntä. Sitähän onnii piästy vaarin vaekijjaan rooliin. Aena pitäsi joutoo lapsenlikaksi, Kumarainen sanoi ja kätteli Mattia.
(jat.)'
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti