Sivut

perjantai 21. lokakuuta 2016

...ON SE ELÄMÄÄ---38.

OSA.38.
Jonossa miehet marssi sisälle. Seppo keulimmaisena riisui saappaat jalastaan. Siihen täytyi poliisienkin taipua.
- Mitteepähän sinne kuuluu joko se Jyrki löyty jostae vintiltä? Matti kysyi heti Kumaraiselta.
- Eipä ou löytynnä ku jäläkiä. Nehhii vaen koeran kuonoon tuntuvia. Emänteehän tässä pitäsi porisuttoo, että ruahtiiko hiän piästee meijät johonnii huoneeseen. Poekkee lasten korvilta. Pitäsi ottoo talteen muistikuvat tuon nuapurin elämästä. Jokkaenen vuorollaan saesi kantoo kortesa kekkoon. Tällä Isolla-Matillahan se on hiukan pitkä tämä välmatka. Vaen onpa se kaopunkista tuleva liikenne pyyhkässy ohi kumminkin.
- Pakkohan se on järijestee kun virkakunta miäree. Saanko herroja pyytee tänne tulevaan lasten kammariin. Se on entinen vanahan emännän makkuuhuone. Vuan eipä se sitä ennee kaepoo.
- Meille se soppii oikeinkin hyvin. Otappas Pökijö se puhheensäelömiskone. Aletaan hommiin. Kukapa joutoo ensin.
- Eiköpä tuo Seppo lie joutavin. Mulla on keitto kiehumassa. Siitä ei jouva.
- Aevanhan tuo sama kuka. Isäntä istuu siihen pöyvän iäreen niin aletaan.
Kumarainen rupatteli ajan ja paikan ja ketä kuulustellaan. Alkoi sitten kysellä.
- Kehottaisin puhumaan vain tosiasioita. Luuloja tai omia teorioita ei tarvitse kertoa.
Seppo kai jännitti outoa tilannetta. Kasvot punaisena, tuskaisan näköisenä hän odotti mitä oli tulossa.
- Olenko käsittänyt oikein, että kavonnut on ystävä ja tuttu jo lapsuuvesta.
- Kah, niihän tuota on oltu. Lähi nuapurit.
- Millainen ihminen Jyrki on?
- Jykähän olj ennen aivan mukava kaveri. Kuljettiin yksissä ja otettiin joskus viinaakin. Sitten Jyrkin äiti kuoli. Se kai olj Jyrkille tosi vaikea asia. Olihan he eläneet vuosikymmenen kaksistaan. Emännän kuoltua kaikki muuttui.
- Millompa emäntä kuoli?
- Taitaa olla jo kolome vuotta. Jyrkillä olikin silloin, kuoleman jäläkeen, paljon rahhaa ja kavereita. Rimpiläinen muuttui Riemuliiteriksi.
- Millaista porukkaa siellä vieraili. Näin kauempaa katsoen.
- Kylän poikamiehet siellä kävi. Sitten epämääräisiä autoja. Naisia Jyrkillä oli silloin joka sormelle.
- Ahaa! Vai sen poikia! Sattuiko noita eksymään tänne naapuriin.
- Muutamia kertoja kävi kysymässä Jyrkin talloo. Usseimmiten par naesta. Ei heistä juuri haettoo ole ollunna.
- Osaatko sanoa milloin homma alkoi hiipumaan?
(jat.)

Ei kommentteja: