MUMMON VIIMEINEN

Monta Joulua Mummo on viettänyt
perheen Joulua puuhannut monta,
toki iloa, riemua riittänyt,
myöskin Joulua onnetonta.
Vuodet ovat vierineet nopeaan
hiuksillekin vaihtunut hopeaan.
-
Kiikkutuolissa istuu yksinään,
lapset kaikki on maailma vienyt,
on kaikilla perheet ympärillään,
mutta nuorin, missähän lie nyt.
Hänet nielaissut lienee lavea tie,
se varmaan viimein turmioon vie.
-
Kirkas kyynel poskelle vierähtää,
rakas puoliso pois kesällä vietiin,
niin pitkään yhdessä kuljettiin.
onnea meille runsaasti suotiin.
Pian vierähti vuodet johonkin pois,
tuntuu kuin häät eilen ollut ois.
-
Jo raukenee silmät ja hopeinen pää,
kynttilän liekki väristen palaa,
sulaa kynttilänvahaa liinalle,
pitkin kynttilänrunkoa valaa.
Jo loimahtaa liekki ja leimahtaen,
liekit nuolevat kaikkea rätisten.