Nyt on syksy ja hyytävä halla,
apeaksi mun mieleni syö,
toisinaan aivan kuin kaatamalla,
sade syksyinen ruutuihin lyö,
viima vihainen nurkissa pauhaa,
lehdet ilmassa lentelevät,
mulle mietteeni ei anna rauhaa,
sinun luokse ne kiitelevät.
-
Kesä niin kaunista oli meillä,
rakkauden aika uskomaton,
kahden kuljimme rantateillä,
onnemme oli loppumaton,
mutta syksy saapuikin silloin,
kuihtui rakkauden kukkaset nuo,
kesää kaunista muistelen illoin,
mikään tuskaan ei lohtua suo.
-
Rajuilmaksi tuuli jo yltyy,
puista hennoimmat katkeavat,
myrskyn raivo tuskimpa kyltyy,
taivaat raivoonsa ratkeavat,
sysimustat pilvet viskoo,
rakeet kattoihin rummuttaa,
puita maasta juurineen kiskoo,
kunnes lopultakin rauhan saa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti