KUULUI VÄINÖN VAIMALLUKSET
sekä jatkuva jorina
tuntui tuimat tuiskahdukset
sumu sankea sakeni
liekkejäkin leimahteli
sitten kuuluikin räjähdys
Haihtui sauhu saatavilta
sumu sankea pakeni
edessä näin ihmeellisen
naisen kaunihin, ihanan
tukka hohti kultiansa
loisti silmissä timantit.
Sanatonna tuota katsoin
vaiti kaunista tapitin
tuoko mulle ystäväksi
matkakumppani minulle?
Saisinko tuon rinnalleni
ratsastamaan ratsuillani
pitkin taivoa tasaista
pilven lonkain koukeroissa.
Väinö kättänsä ojensi
osoitteli neitokaista,
sitten saatteli sanoiksi
verkkaisesti näin valisti:
- Mikä lienet miehiäsä
kuka kumma kulkijakin
tuota täysin en tajua
eikä ymmärrys yletä.
Tein mä silti minkä pyysit
teinhän kumppanin sinulle
panin sille luonnon hellän
niitty kukkien medestä
kauneutta mielin määrin
sekä hiukkasen sisua.
Häivy siis nyt maisemista
Väinön portilta katoa
älä koskaan kulje tänne
niin saat rauhassa erota
täältä aikain hinkalosta
tuhannen tapauksen tuvasta.
Kiittelin kai taituria
naistani somaa halasin,
hyvin tuntui suopealta
niin kuin tehtynä minulle.
Noustiin siitä nokkelasti
selkään hurjien hepojen
karautimme matkoihimme
sinne pilvien lomahan
aikakone taskussani
keri vuosia kerälle
kunnes saavuin matkaltani
oman mökkini pihalle.
LOPPU
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
No niin , mahottoman mukavaa oli reissata. Ny pittää suunnistaa muualle, jos se jotakuta kiinnostaa? Vanhan ainu huvitus on rietas mielikuvotus...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti