Sivut

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

KIMPPAKINA

Katsoi Mooses katkerasti
muljautteli murhaavasti
missä kulki Esko-poika
Ahon- poika Pohjanmaalta,
kun Esko arvossa ylempi,
johdatteli hallitustaan.
-
Tuli vaalit valta vaihtui,
pääsi valtaan vasemmisto,
vallan huipulle peräti,
käskijäksi kansalaisten.
Rupes kuulumaan rytinä,
Mooses antoi mahtikäskyn,
luki tympeät lukunsa,
irti sanoi sopimukset.
-
Eskohan tuosta jo varoitti,
kovin päätä pudisteli:
-
-Ei tää suunta oo oikea,
kehitys ei kelvollinen!
-
Sanoi Mooses jo sanasen
puhu pätkän puutaheinää:
-
-Sinä Kannuksen Kenedy
mitätön oot mitoiltasi
taitamaton taijoiltasi,
miten sie mua opetat
miten annat neuvojasi?
Kyllä hiljenee isännät,
uhoomiset unohtuvat,
kun mä leikkaan ja kavennan,
tiukennan viell´säännöksiä.
Kyllä nyt minä opetan,
nyljen nahkat nahkureille,
täysin viljelyn lopetan,
pistän pellot puita kasvaan.
-
Sanoi tuohon Esko Aho
vähän vihasta vapisten:
-
-Jos en ookkaan yhtä vahva
kovin vahva ja väkevä,
olen sentään mieleltäni
ylivertaisen etevä.
Laulan suohon kaikki toiset
kaikki toiset niin totiset
Paavot panen paistikkaiksi
Mooseksen maanrakohon.
-
Murahteli tuosta Mooses
murahti ,sitten kirosi:
-
_ Johan nyt on pentelettä,
pirullistakin peräti,
jos ei löy tuke suuhun
tappi tuohon pään rakohon
mies on aivan kuin itikka
tai kuin hyttynen hyväkäs
silti suuta, silti ääntä
vaikkei puheen vastinetta.
-
Tuli paikka nyt totinen,
totinen ja tuskallinen,
aivan armoton ahinko.
-
Kansa tahtoo pressaksensa
Ahon Eskon tuon etevän,
etevän ja tunnollisen,
miehen vahvan ja jämäkän,
kaikinpuolin kunnollisen.

Ei kommentteja: