Huokaa tuuli, sadepilvet itkee,
kylmyys kolkko huokuu yli maan.
Lämpöä niin sielu odottelee,
mutta eikö kesä tulekaan?
-
Harmautta näkyy kaikkialla,
yhtä harmaa sielunhuone on.
Mieli maassa, matkankulkijalla,
tyhjä tie on yhtä lohduton.
-
Taival raskas on nyt matkaajalla,
oottaa milloin päivä pilkahtaa.
Mutta kohta aivan kaatamalla,
sadekuuro ylleen lankeaa.
-
Tuuli kolkko kovemmaksi yltyy,
mistä löytää suojan matkamies.
Mistä yöksi lepopaikka löytyy,
jossa uinahtaakin voi, kenties.
-
Ehkä enkelit on turvanansa,
kenties joku suunnan osoittaa.
Ehkä joku kulkee kerallansa,
jolta voimaa matkallensa saa.
-
Eihän myrsky ikuisesti kestä,
koittaa vielä kesä ihanin.
Kiitos silloin nousee sydämestä,
kun on viimein kesä lämpöisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti