HUPSISTA

　
Olin kerran sen verran hölmistynyt
että asian tilaa en älynnyt
vaan monttu auki jäin seisomaan
kun en tajunnut hommasta ollenkaan.
-
Olin pihalla aivan kuin lintulauta
enpähän älynnyt seikkaa jukolauta
kun ei kukaan vihjannut seikasta tuosta
että pakoon mun olisi parasta juosta.
-
Minä hölmö vain katsoin ja ihmettelin
miksi ihmiset olivat minuun selin
ja nauruntirskuntaa myöskin kuulin
jotakin perin hauskaa sattuneen luulin.
-
Minäkin hiukan hymähtin muiten lailla
mutta yhäti olin vain tietoa vailla
Toiset välillä vilkuili minuun päin
niin silloin se naurun aiheen näin.
-
Olin lähtenyt matkaan housuja ilman
sehän nauramaan pisti Kaijan ja Hilman
kesäinen tuuli hyväili muniain vain
No, minä ylväästi jatkoin kulkuain.