TOHINAA 28

- Perkelettäkö uliset, karijasee Maijja,
apua eipä sinusta tässä olla nyt taija,
anna kännykkä mulle ambulanssin tillaan
mulla kun vaeva ja tuska on pahimmillaan.
-
Kalle hätkähtee hiukan ja kännykän kaevaa
- Maija rakas , mikä sinnuu oekeen vaevaa?
- Eiköpä tuo lienne lorvikatarrii vaenen
hammastapurren sannoo tuo urhia nainen.
-
Kallepa tuosta hättääntyy, syvän slaakin saa
siihen Maijjan viereen maahan kellahtaa
ambulanssin hoetajat tekkee huomion sen nyt,
kummaltaki on täyvelleen, taju nyt mennyt.
-
Elevytystä molemmille sitte koettaa  antaa
avioparin paareilla aotoonsa kantaa,
navetassa lehemät huutavat lypsäjää,
Maijan lemmikit nyt lypsämättä jää
-
-Kiireesti piipaa-auto ajjaa saeraalaa kohti,
mitenhän tässä käönee? Sitä hoetajat pohti.
Huokasoo Maijja silimijjään räpsäöttee vaenen,
tuas tajuttomaks männee tuo uhkeja naenen.
--
Surkijaa, niin surkijaa on elo emännällä,
eikä paljon paremminkaa suju isännällä.
- Mitenhän minä nuo tolokkuusa saesinkaa,
kun ei kummallakkaa tajua oo laesinkaa.
-
Vuan elä se mittää, hättäiltiin suotta ihan
kun ampulanssi ajjaa reonaan saeraalan pihan .
Maijja pystyyn poukkasoo, tekkee huomijon:
-Lempo soikoon, kantturathan lypsämättä on!
-
 - Meijämpä heti pittää piästä navettaan,
kun Kalleki jo piätäsä alakaa kohottaan
johan ampulanssi miehet perinjuurin ällistyy
- Mikä se miestä vaemaltaa, mikä on tauvvin syy?
- Aevan pelekkää pelleilyä meijän tauvit on
takasi meijät saatta ajella, on olo kivuton
Ei Maija ehi saerastaa, kun lehemät tarvihtoo
ja eikähän tässä minullakaa mittää hättää oo.
-
Niimpä pariskunnan aoto navettalle tuo,
konijakkija pullollisen Kalle jannoon juo,
Maija ei oo moksiskaa sitä vaen siunaelee,
- Kyllä se tajun nappaapi jos jalaka luiskahtee.
-
Niinpä jatkuu arki Maijja, Kallen talossa,
Maija nähänee asijat monesti siinä valossa,
että voesihan se kikoloki tehä komijaa
vuan kyllä tämä muori navettaan on omijaan.
(jatkuu