Sivut

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

TOHINAA 30


Raohanolova kuluikin muutama aeka,
kun kumpaaki kiehto se lempimistaeka,
vuan annahan olla kun muutama uamu,
Maija navetasta pallaa ku hirvijä huamu.
-
- Jumaliste Ukko on assiin tultava muutos,
kun kantturoella aena on rehhuista puutos
ja isäntä täällä vaen sikkeitä vetelee,
ja naapurin emännästä huaveilee.
-
Herree Kalle tuosta jo noppeesti henkiin,
ja työntee palijaeta koepija kenkiin,
- Mikä pallaa ja missähän hätä liennee,
ryysyt piälle nakkaan - hetken aekaa viennee.
-
- Voe sen tolovana, vielä on unessa aevan
kyllä Luoja lykkäs tuosta tuskan ja vaevan,
aena makkoo vuan eikä mittee sua aekoo,
kehotuksen sanat kuuroelle korville kaekoo.
--
Pallausihan sillä Kallella viimmen taju,
oli ollu se herätys vaen liian raju,
raohottuu kun huomaa ei hättää oo mittää
uuvetaan taasen pitkälleen panna pittää.
-
- Helevetti vieköön, jo kilijasoo Maijja.
- Ei sulla mittää häpyvä olla taijja,
niin ku vappaaherra tämä viettee aekoo,
huutaa Maijja niin että pirtti raekoo.
-
- Hättäellähän tässä on aevan suotta,
tässä vielä on aekoo monta vuotta,
ennen ku ne eläkepäevät koettaa,
ja vappauventuulet korvissa soettaa.
-
- Mun puolesta on saletti en jaksa ennää,
kun terveöski meinoo tehä jo tennää,
kun yksin sua kaekki hommat ruatoo,
kun isäntä vuan pirtissä ryyppyjä kuatoo.
-
- Ny akka hilijoo, jo karijasee Kalle,
jos ei olla passaa, menneepä mualimalle,
ei sielläkää syömiset vaevatta tule,
eikä hyvivoenti kenkäten luokse kule.
-
Maija kahtoo Kalleen, ihan aekaa vähän,
- Vaen tiijän ratkasun pulumaan tähän,
suat olla talossa pitkin taekka poekin,
kohta mitta on täös tästä muuvalle loekin.
-
Maija tärkeimmät tavarat kassiin mättää,
resusimmat ja paekatut hyllyyn jättää,
kaehua meinoo pukata Maijjalla rintaan,
pala kulukussa noussu on lähelle pintaan.
-
Kalle vaeti vaen kahtoo lähtevää akkaa,
siinä penkilla aevan tuo raohassa makkaa,
välliin nokka tuhahtaa siihen malliin
että haluvaesi osallistuu lähtijäesralliin.
-
Parraan mekkosa Maijja on vetäny niskaan,
ja koettaa olla niin ku ei olisikkaan,
mutta viimmen sannoopi Kallelle sentään:
- Tämä akka ny lähtee mierolle lentään.
-
Kalle tuhahtaa vähän ja sitte virkkoo:
- Siitä vaen, minnoon ajatellu Kihinulan Pirkkoo,
leipäsutena paekallesi touhuamaan,
ja tietenki yöksi viereelle makkoomaan.
-
Jopa seisahtuu Maijja ja on muotosa musta,
sehän Kallelle tietää kurinpallautusta,
silmät tulta iskee ja kieli laolaa,
ihan hätä jo puristoo Kallen kaolaa.
/jatkuu)

Ei kommentteja: