Sivut

maanantai 17. huhtikuuta 2017

MAIJA&KALLE-11

Maija sitte pukkee ittesä matkakuosiin
ei uutta oo suanunna monniin vuosiin
vanaha navettatakki on pällään nyt
kun matkalle rouvva on lähtenyt
-
Maija peokalo pystyssä nyt uottelloo
millonka laopijas suhhaari ajeloo,
joka korijoo akan poskesta tien,
Maijja voe loman alottee samantien.
-
Jopas pysähtyy rekka ja kuski sannoo:
- Kyytillekkö se emäntä piästä annoo
mikäs siinä pistä vuan persettä penkkiin
nii ei tarvihe turvata niskalenkkiin.
-
Aotoon Maijja nousoo, ukolleen vilikuttaa
Kalle murheissaan pirttiin jo nilikuttaa
- Voehan perkele nuijjen akkojen tautta
sua miesparka kulukia helevetin kautta.
-
Sitte huomaa ei illaksi navettamiestä,
meinaa harmista hartijat kastuva hiestä,
lomatoemistoon oetis ajelee miesi,
nämä lomitussysteemit toki tarkasti tiesi.
-
Sannoo vakkaalla äänellä: - Jumalaota,
tässä nyt mitkää vitkuttelut eivät aota,
iltalypsylle naesen pittääpi tulla,
tojellinen tarve lomitukseen on mulla.

- Kah pakkohan lomittaja illaksi löytee
iltalypsylle se kyllä tilalle töytee
vuan miksi se pittee olla juuri naenen
töessä miehenpuoli on kae samanlaenen.
-
- No totta helekutti täötyy naenen olla
eihän muuten nukkua sua kunnolla
akan hommiin kuuluu vieressä muata
näe yöunet miehelle paremmat taata.

Ei kommentteja: