Heittelen vanhankansan mallisia riimirunoja nykykansan ällisteltäväksi. Runot ovat kaikki omiani, jonkulaesessa mielenhäirijössä rustattu. Runot on ilmaistu murteella ja ilman. Huumoriakin koitetaan pitää mukana. Kommentit olisi kivoja Tervetuloa vaan katsastamaan miten riimi soi! Toisen blogini osoite on: http://oivapenna.vuodatus.net/ TERVEMENOA!
perjantai 10. elokuuta 2018
RUNO.
YÖSSÄ.
-
Minä katson ikkunastain,
yöhön sysipimeään.
Näen tähteä mä kaksi,
vilkuttavan silmiään.
Kuinka kaukana ne onkaan,
sitä laskea en voi .
Ajatuksen uuden aivan,
tähdet minun mieleen toi.
-
Sinä siellä kaukana jossain,
katsot myös ehkä tähtihin.
Ehkä juuri samat tähdet ,
yhtäaikaa nähtihin.
Ehkä tunsit silmissäsi,
minun katseen kaipaavan.
Ehkä tunsit rinnassasi,
aivan pienen värinän.
-
Joka ilta tähdet näen,
kun taivas selkenee.
Ehkä joka ilta meidän ,
jossain katseet yhtynee.
Välimatka vain on pitkä,
mua silti viehättää.
Kun mä rinnassani tunnen
sydän kuinka läpättää.
-
Oiva Pennanen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti