Sivut

torstai 30. elokuuta 2018

RUNO

ORVON OSA.
-
Oi hempeät tuulet tuulkaa,
minun rintaani sulattaen.
Niin kauan tuntenut olen
sydämeni jäätyneen.
Viimat pohjoiset jäädytti rinnan,
siitä maksanut oon kalliin hinnan.
-
Olen orpona kulkea saanut,
vailla rakkautta ,lämpöä
Oi jos vielä kokea saisin
hiukan aitoa lempeä.
Mutta tuomittu oon tähän kohtaloon
olen luotu vain tuskaan ja ahdinkoon.
-
Ei onnenruusut kasva
minun polkuni reunalla.
vain ohdakkeet ja horsmat,
kukkivat tieni varrella.
Minkä vuoksi en minäkin onnea saa,
orpokin toki rakkautta halajaa.
-
Oiva Pennanen.

Ei kommentteja: