RUNO

MINÄ TAHTOISIN......
-
Minä tahtosin olla sinulle,
tuo kukka mi tuoksuja antaa.
Tai ilmassa leijuva perhonen,
jota siivet jo jaksaa kantaa.
Olisin sulle aamuinen kaste, maa
joka jalkojas hellästi kostuttaa.
-
Minä tahtoisin olla sinulle,
lintu taivaalla liitäväinen.
Tai kesäinen tuuli hentoinen,
Sinun poskia hyväileväinen.
Iloiten sinun helmaasi heilutan,
ja silmiisi varoen kurkistan.
-
Minä tahtoisin olla sinulle,
järven rannassa koivupuu.
Sen varjosta rauhaa löytäisit,
siellä murheesi unohtuu.
Oksin vahvoin suojaisin lepoas niin,
annan viileyttä kesän helteisiin.
-
Minä tahtoisin olla Sinulle,
ratsu uljas vailla vertaa,
Minut rajuun ravihin valjastat,
päivittäin, vielä monta kertaa.
Sinut veisin lopulta kauaksi pois,
jossa vain me kaksi, ei muita ois.
-
Minä tahtoisin olla Sinulle,
enkeli joka teitäsi suojaa.
Sinut teille varmoille ohjaisin,
varoa voisit turmantuojaa.
Öisin suojaisin untasi varjellen,
karkottaisin häiriön jokaisen.
-
Vaikka kaikki tuo onkin satua vaan,
olen kuitenkin ystävä varmaan?
Joka aina sun mukana kulkeepi,
ehkä kirkastaa arjen harmaan.
Se riittääpi sinulle, eikö niin,
että aina ystävät oltaisiin!
-
Oiva Pennanen