RUNO

SYKSYN SAAPUESSA.
-
Syksyntuuli lehtiä raastoi,
syksy henki jo kuolemaa.
Tuimaan taistoon kesän haastoi,
hyyti maata sateen nuolemaa.
Maa ääneti tuskaansa huutaa,
luonto kärsien valittaa.
Kaikkialla näen suurta tuskaa,
joka paikassa kuolemaa.
-
Kuljen metsään muistoni hautaan,
muistoja kesän loppuneen.
Ikäväänsä sydän huutaan,
kaipuuta rakkauden kadonneen
Kaunis kaikki loppuu kerran,
Kukkakin kuihtuu kaunehin
Miksi vain pienen hetken verran,
kestää rakkaus kestäväkin.
-
Talvenviimat kohta hyytää,
kaiken lämmön hävittää.
Pelkkää kylmyyttä kaikkialla,
kukan kauniinkin jäädyttää.
Kuinka kaipaa sydämein jälleen,
kesää mennyttä, ihanaa.
Muistoissani enää vain saanen,
kukkaa hoivata kuihtuvaa.
-Oiva Pennanen-