KYYNELEET.
Läpi metsän,
käy kohahdus.
Se aika on NYT.
Nöyrästi taivuttaa
suuretkin puut niskaansa,
vahvempansa edessä.
Vesikuuro piiskaa
keltaisia lehtiä.
Kyyneleinä kimaltelee
pisarat oksissa.
On lopun aika entiselle,
-on syksy.
-Oiva Pennanen-
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
ETSIEN.
Kaksi yksinäistä sielua
maailmankaikkeudessa.
Antennit ojennettuina.
Harhailevat etsien...
-ihmismeren keskellä.
Pienen pieni singnaali,
lävistää kiljuvan hiljaisuuden.
Sittenkin on toivoa?
-Oiva Pennanen-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti